Vieras- ja monikielisten lasten tukeminen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Opas työntekijöille
SISÄLTÖ ALKUSANAT... 3 1. VIERAS- JA MONIKIELISET LAPSET ORIMATTILASSA 4 2. KUN LAPSI ALOITTAA VARHAISKASVATUKSESSA... 5 3. LAPSEN PÄIVÄ... 6 4. KODIN JA VARHAISKASVATUKSEN YHTEISTYÖ... 10 5. LAPSEN KAKSI KIELTÄ JA KULTTUURIA... 13 6. YHTEISTYÖTAHOT... 16 7. TESTIT JA MATERIAALIT... 18 YHTEYSTIEDOT... 20 Kun minä synnyin, minä olin musta. Kun minä pelkään, minä olen musta. Kun minä suutun, minä olen musta. Kun minä palelen, minä olen musta. Kun sinä synnyit, sinä olit vaaleanpunainen. Kun sinä pelkäät, sinä olet valkoinen. Kun sinä suutut, sinä olet punainen. Kun sinä palelet, sinä olet sininen. - Ja sinä sanot, että minä olen värillinen. 2
ALKUSANAT Varhaiskasvatuksessa lapsen kehitystä ja oppimista tuetaan lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. Lapsen kannalta on tärkeää, että kielen kehityksen tukeminen muodostaa johdonmukaisen jatkumon varhaiskasvatuksen aikana sekä lapsen aloittaessa esiopetuksen. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016). Varhaiskasvatuksessa arvostetaan perheiden omaa kieli- ja kulttuuriperintöä. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea lapsen kulttuuri-identiteetin kehittymistä. Oikeus omaan kieleen, kulttuuriin ja uskontoon ja katsomukseen on perusoikeus. Varhaiskasvatuksessa lapsen kielen kehitystä tuetaan vahvasti ja suunnitelmallisesti. Vieras- ja monikieliset lapset pääsevät tutustumaan suomen kieleen ja kulttuuriin. Lapselle on tärkeää saada tuntea kuuluvansa yhteisöön ja vuorovaikutukseen pääseminen tapahtuu parhaiten leikin avulla. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen 20 tuntia viikossa. Laajennettu varhaiskasvatusoikeus (yli 20 tuntia viikossa) päätetään lapsen tai perheen tilanteen mukaan. (Varhaiskasvatuslaki 19.1.1973/36). Tässä oppaassa kerrotaan vanhemmille vieras- ja monikielisten lasten osallistumisesta varhaiskasvatukseen. Oppaan tekemisessä on hyödynnetty Turun kaupungin Päiväkoti tutuksi! opasta (Karjala Koskinen Sinkko, 2011). Yhteistyö monikulttuurisen perheen kanssa on haastavaa ja mahdollisuuksia täynnä; miten luoda luottamuksellinen ja hyvä yhteistyösuhde vanhempien kanssa ja miten kannatella yksilöllisesti perheen lasta hänen uudessa tilanteessaan. Lapsiryhmän jokainen aikuinen on joka päivä omalta osaltaan vastuussa lasten kielen oppimisesta. Jokaisella on kieli, jolla puhua ja korvat, joilla kuunnella. 3
1. VIERAS- JA MONIKIELISET LAPSET ORIMATTILASSA Orimattilassa tarjotaan varhaiskasvatusta alle 6-vuotiaille lapsille joko päiväkodissa, ryhmäperhepäiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Vuorotyötä tekevien vanhempien lapsille on tarjolla ilta- ja viikonloppuhoitoa Lintulan päiväkodissa. Varhaiskasvatus on maksullista ja maksu määräytyy vanhempien tulojen mukaan. Avoin päiväkoti Kimppa tarjoaa vaihtoehtoisia toimintoja kotona oleville lapsille. Esiopetus on tarkoitettu kaikille 6-vuotiaille lapsille ennen koulun aloittamista. Lapsi aloittaa esiopetuksen sen vuoden elokuussa, kun lapsi täyttää 6-vuotta. Toimintaa järjestetään neljä tuntia päivässä, ja se on maksutonta. Jos lapsi tarvitsee esiopetuksen lisäksi varhaiskasvatusta, siitä sovitaan erikseen. Orimattilassa eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvat lapset on sijoitettu tavallisiin päiväkotiryhmiin. Varhaiskasvatusta järjestetään suomenkielellä. Orimattilassa toimii kieli- ja kulttuurikasvatuksesta vastaava lastentarhanopettaja. Jos tarvitset apua vieras- ja monikielisten lasten asioissa, ota ensisijaisesti yhteyttä sähköpostilla. Akuuteissa asioissa voit ottaa yhteyttä puhelimella, mielellään iltapäivällä. Hanna-Mari Kärkkäinen Virenojan esiopetus hanna-mari.karkkainen@orimattila.fi 044 781 3856 Kieli- ja kulttuurikasvatuksesta vastaavan lastentarhanopettajan tehtäviin kuuluu: opastaa monikielisten lasten kanssa toimimisessa materiaalipankin ylläpitäminen auttaa testien tekemisessä tarvittaessa seurata Orimattilan varhaiskasvatuksessa olevien monikielisten lasten määrää Orimattilan Pedanet-sivuilta löytyy tietoa eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten ja perheiden kanssa toimimisesta. Julkiset sivut: https://peda.net/orimattila/v/pl7/ekjkl Kaupungin henkilökunta: https://peda.net/orimattila/v/hl2/moku-luonnos 4
2. KUN LAPSI ALOITTAA VARHAISKASVATUKSESSA Lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa perheen kanssa käydään aloituskeskustelu tutustumiskäynnin yhteydessä. Varhaiskasvatuksen aloittaminen on lapselle uusi ja jännittävä kokemus. Erityisesti ensimmäisinä viikkoina lasta saattaa jännittää hoitoon jääminen ja hän voi olla itkuinen. Tämä on normaalia ja menee pian ohi. On tärkeää, että lapsi ja vanhemmat tutustuvat yhdessä uuteen paikkaan. Tutustumisen aikana lapsi totuttelee tiloihin, päivän kulkuun, muihin lapsiin sekä henkilökuntaan. Riittävän pitkä tutustumisjakso helpottaa lapsen hoidon aloitusta. MAAHANMUUTTAJAPERHEET: Kun maahanmuuttajaperheen lapsi aloittaa varhaiskasvatuksessa perheelle järjestetään tutustumiskäynti ennen hoidon/esiopetuksen aloittamista. Tutustumiskäynnillä selvitetään lapsen taustaa: lapsen tiedot (nimi, osoite, sotu) syntymämaa ja muuttohistoria äidinkieli, kotona puhuttavat kielet ja vieraat kielet lapsen vahvuudet päivähoitohistoria vanhempien luku- ja kirjoitustaito Lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma ja tarvittaessa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kaksikielisyyden suunnitelma. Suunnitelmaa tehdessä tulkkipalveluiden käyttö on lähes aina välttämätöntä. Esiopetusikäisten valmistava opetus tapahtuu esiopetusryhmässä perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Esiopetuksesta tulevien lasten valmistavan opetuksen tarve arvioidaan kielellisten valmiuksien mukaan. Arvioinnin tekee ryhmän oma lastentarhanopettaja. Kielen kehitystä arvioidaan kieliraketti ja Lauran päivä- materiaalin avulla. Henkilökunta huolehtii lomakkeiden siirtämisestä toiseen päivähoitoyksikköön ja kouluun. 5
3. LAPSEN PÄIVÄ Leikki Leikillä ja yhdessäololla on tärkeä merkitys lapsen päivässä. Lapsi oppii toimimaan itsenäisesti ja myös ryhmässä muiden kanssa. Leikissä harjaantuvat kaikki ne taidot, joita lapsi tarvitsee päiväkodissa, koulussa ja tulevassa elämässä. Leikin lisäksi päivä koostuu monipuolisesta tekemisestä ja yhdessäolosta, esimerkiksi liikunta-, musiikki- ja taidekasvatuksesta sekä erilaisista kielen kehitystä tukevista hetkistä. Ruokailu Ruokailussa opetellaan hyviä pöytätapoja ja maistellaan erilaisia ruokia. Lapsen allergiat ja katsomukseen kuuluva ruokavalio otetaan huomioon. Lapselle tarjotaan vain niitä ruokia, joita hän saa syödä. Henkilökunta pyytää vanhempia täyttämään ilmoituksen ruokavalion tarpeesta kasvisruokailuun tai eettisiin ja uskonnollisiin syihin perustavaan ruokailuun, joka löytyy Pedanetistä. Päivälepo Lounaan jälkeen lapset käyvät päivälevolle. Lapsen ei ole pakko nukkua. Päivälepokäytännöt sovitaan yhdessä huoltajien kanssa. 6
Retket ja juhlat Varhaiskasvatuksessa vietetään vuoden aikana erilaisia suomalaiseen perinteeseen kuuluvia juhlia ja tapahtumia, joissa tutustutaan suomalaiseen kulttuuriin. Juhliin valmistautuminen on osa varhaiskasvatustoimintaa ja siihen kuuluu esimerkiksi lauluja ja askarteluja. Tapahtumista ja retkistä tiedotetaan aina huoltajille erikseen. Ilmoita henkilökunnalle, jos et halua, että lapsesi osallistuu juhlaan, tapahtumaan tai retkeen. Pukeutuminen ja ulkoilu On tärkeää, että lapselle on säähän sopivat ulkovaatteet ja erikseen sisävaatteet. Varhaiskasvatuksessa lasten kanssa ulkoillaan päivittäin ja varustuksen tulee olla sään mukainen. 7
LÄHTÖKOHTIA SUOMI TOISENA KIELENÄ -OPETUKSEEN PÄIVÄKODISSA MONIKULTTUURISELLA LAPSELLA ON TARVE OPPIA SUOMEN KIELI Suomi toisena kielenä -opetus on osa päiväkodin perustehtävää: Mitä tarvitaan? sitoutunut aikuinen vuorovaikutteinen lapsi-aikuissuhde vertaissuhteita lasten kanssa lapsen ikätasoinen äidinkieli Miten toimitaan? yhteistyö vanhempien kanssa pedagogiikka mukaan arjen kaikkiin toimintoihin aikaa yksilö- ja pienryhmäopetukseen seuranta Mihin lapsi tarvitsee suomen kieltä? leikkiin oppimiseen kaksikielisen identiteetin rakentamiseen osallisuuden mahdollistamiseen Tavoitteena tasavertainen osallisuus: lapsen tuen tarvetta ei määritä riittämätön suomen kielen taito lapsi ei halua erottua joukosta vaan olla kuten muutkin EI PUHETTA LAPSELLE vaan PUHETTA LAPSEN KANSSA 4. 8
VINKKEJÄ LAPSEN KIELELLISEN KEHITYKSEN TUKEMISEEN Harjoitelkaa kieltä kaikissa arjen tilanteissa. Luo oppimiselle myönteinen ja iloinen ilmapiiri. Puhu selkeäsi, käytä eleitä ja ilmeitä. Pyri vastaamaan lapsen tasoisesti, jotta viesti menisi perille. Käytä asioista oikeita nimiä. Esim. ei kurikset vaan kurahousut. Sanoita omaa toimintaasi ja käytä monipuolisesti erilaisia käsitteitä, kuten värejä ja suuntia ja aikaa. Havainnollista käsitteitä konkreettisilla esineillä ja kuvilla. Muista toiminnallisuus! Leikkikää lapsen kanssa, tue lapsen leikin kehitystä leikkimällä ja ohjaamalla häntä esineiden käytössä. Lukekaa paljon, keskustelkaa lukemastanne ja anna lapsen välillä kertoa tarina kuvista. Leikitelkää kielellä. Lorut ja riimimittelyt tukevat kielen oppimista, niiden avulla lapsen huomio kääntyy sanan varsinaisesta merkityksestä myös sanan rakenteeseen, mikä on edellytys lukemaan oppimiselle. Ota huomioon lapselle merkitykselliset ja tutut asiat. Hyödynnä niitä monipuolisesti. Anna oppimiselle aikaa. Muista kertaaminen, sillä kielen oppimiseen tarvitaan paljon toistoja. Kehu, kannusta ja anna myönteistä palautetta! OMIA VINKKEJÄ: 9
S2-VUOSIYMPYRÄ ELOKUU SYYSKUU Aloituskeskustelut uusien perheiden / vanhempien kanssa Vasun/ leopsin sekä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kaksikielisyyden suunnitelman tekeminen. Pienten s2-hetkien pitäminen alkaa. Alla ideoita mitä se voisi olla. Pedanetistä löytyy lisää. S2-hetket jatkuvat koko vuoden ja muistetaan havainnointien kirjaaminen. LOKAKUU MARRASKUU JOULUKUU TAMMIKUU HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUU HEINÄKUU S2 hetket ja havaintojen kirjaaminen. Havaintojen kirjaamista ja S2 hetket jatkuu. Joulunaika ja juhlinta; mokulapsille tarvittaessa eheytettyä toimintaa Kouluvalmiustestit tarvittaessa Kouluun ja esiopetukseen ilmoittautuminen Esiopetusikäisen lapsen kanssa tehdään Lauran päivä-testi (voit tehdä testin soveltuvin osin) ja Kieliraketti-kaavake. Havaintojen kirjaaminen. Kettutestin tekeminen 4-vuotiaille lapsille tarvittaessa. Huomioidaan lapsen kielitaito. Vasukeskustelut vanhempien kanssa alkaa (ainakin esiopetusikäiset) Tieto kouluihin / uuteen ryhmään lapsen edistymisestä SYKSY Nimeämistä teemoittain: minä/ kehonosat minä/ perhe lähiympäristö/ päiväkoti vaatteet hedelmät ja kasvikset eläimet värit lukukäsitteet KEVÄT tekemistä kuvaavia sanoja adjektiiveja ohjeen mukaan toimiminen kertovaa puhetta puheen tuottaminen 10
4. KODIN JA VARHAISKASVATUKSEN YHTEISTYÖ Varhaiskasvatuksen henkilökunta toimii yhteistyössä vanhempien kanssa. Heidän kanssaan voi keskustella kaikista lapsiin liittyvistä kysymyksistä. Päivittäisissä lapsen tuloja hakutilanteissa vaihdetaan kuulumisia lapsen päivästä. Lisäksi voidaan sopia erillinen keskusteluaika henkilökunnan kanssa. Henkilökuntaa koskee salassapitovelvollisuus. Lasta ja perheitä koskevista asioista ei puhuta ulkopuolisille. Lapselle tehdään yhdessä huoltajien kanssa varhaiskasvatus- tai esiopetussuunnitelma. Jos lapsen kasvussa tai kehityksessä ilmenee huolta, voidaan lapselle hankkia lisäapua. Tarvittaessa henkilökunta toimii yhteistyössä neuvolan, lääkärin, psykologin ja puheterapeutin kanssa. Lasta koskevissa palavereissa käytetään tulkitsemispalveluita. Vaikka vanhemmat puhuisivatkin sujuvaa suomea, heillä on oikeus keskustella lapsensa asioista omalla äidinkielellään. Päiväkodissa ja ryhmäperhepäiväkodissa järjestetään huoltajille vanhempainilta 1-2 kertaa vuodessa. Vanhempainillassa kerrotaan toiminnasta ja tärkeistä asioista. Niissä tutustutaan henkilökuntaan, tiloihin sekä muiden lasten vanhempiin. Lapsen hoitoajoista sovitaan henkilökunnan kanssa. Tulo- ja hakuaikojen muutoksista sekä poissaoloista ilmoitetaan aina henkilökunnalle. Sairasta lasta ei saa tuoda hoitoon. Sairastumisesta tulee ilmoittaa aina henkilökunnalle. Lapsen pitää antaa parantua rauhassa. Jos lapsi tulee liian aikaisin hoitoon, lapsi voi helpommin sairastua uudelleen ja hän voi tartuttaa sairauden toisiin lapsiin ja henkilökuntaan. 11
NÄIN TOIMIT TULKIN KANSSA Lahden seudun tulkkikeskuksen esitteessä annetaan seuraavat ohjeet tulkin kanssa asiointiin: Tilaa tulkki aina, jos et tiedä varmasti onko asiakkaasi suomen kielen taito riittävä myös monimutkaisten asioiden hoitamiseen. Kerro tulkkikeskukselle tulkkauksen aihe ja toimita tarvittaessa etukäteismateriaalia, jotta tulkki voi valmistautua tulkkaukseen. Käytä tulkkina vain ammattitulkkia, älä asiakkaasi aviopuolisoa, sukulaista, tuttavaa äläkä koskaan lasta. Kohdista puheesi asiakkaallesi, tulkki välittää kaiken sanomasi kohdekielen normien mukaisesti. Jaksota puheesi sopivasti, jotta viestisi menee parhaiten perille. Vältä ammattislangia ja murteita. Anna tulkin kysyä, jos hän ei ole kuullut tai ymmärtänyt jotakin. Anna tulkin tulkata rauhassa loppuun asti. Ota huomioon, että tulkki tekee tulkkausta helpottavia muistiinpanoja, jotka hän hävittää tulkkauksen jälkeen. Kerro ja hoida itse tulkin välityksellä kaikki asiat, jotka haluat asiakkaasi saavan tietää (esim. lomakkeiden täyttäminen) Pyri noudattamaan sovittuja vastaanotto- ja tulkkivarausaikoja, koska tulkki ei voi yleensä viipyä varatun ajan yli. Viranomainen voi tilata tulkin, vaikka maahanmuuttaja-asiakas ei katsoisi sitä tarpeelliseksi. Käyttämällä tulkkipalveluja viranomainen varmistaa sen, että asiat tulevat välitetyksi oikein. TULKKAUSTILAUKSET Lahden seudun tulkkikeskus Vapaudenkatu 23 A, 4.krs 15140 Lahti 03 818 3282 (tulkinvälitys), 044 018 7101 (käännösvälitys) Avoinna ma-pe klo 9-15.30 12
VINKKEJÄ SUJUVAMPAAN KOMMUNIKOINTIIN MAAHANMUUTTAJA VANHEMMAN KANSSA koko kirjanen löytyy: http://papunet.net/fileadmin/muut/kommunikointikeinot/pienen_paiva_kuviksi.pdf Kun puhut maahanmuuttajavanhemman kanssa: piirrä ilmaan kuvia, osoita tavaroita ja näytä kuvia käytä helppoja sanoja puhu kirjakielellä puhu rauhallisesti kun vanhemmalla on sana hukassa, auta ehdottelemalla sanoja sanat ok ja hyvä on, ymmärrän eivät aina pidä paikkaansa. Syitä tähän voivat olla: vanhempi ei heti ymmärrä on kiire vanhemmalla on pelko hankalasta tilanteesta mitä seuraa ymmärtämättömyyden tunnustuksen seurauksena Auta vanhempaa: tutustuta vanhempi sade- ja talvivaatteisiin, koska Suomen säähän sopiva vaatetus voi olla uutta vanhemmalle muistuta ja anna muistilappuja asioista, mitä vanhemman tulee muistaa tuoda perusasiatkin voivat olla sellaisia mistä pitää muistuttaa joka päivä Maahanmuuttaja vanhemmat toivovat paljon yhteistyötä kohteliasta kanssakäymistä, suomalainen kulttuuri voi tuntua töykeältä asiallista kanssakäymistä, vaikka he eivät aina tiedä tai ymmärrä tietoa lapsen päivästä ja mielenkiinnoista, jolloin vanhemmat saavat tunteen, että lapsi viihtyy ja vanhemmat saavat ideoita kotipäivien ajanvietteeksi 13
5. LAPSEN KAKSI KIELTÄ JA KULTTUURIA Lapsi oppii varhaiskasvatuksessa suomen kielen ja tutustuu suomalaiseen kulttuuriin. Suomen kieltä harjoitellaan esimerkiksi lorujen, leikkien, satujen ja pelien avulla. Usein apuna käytetään kuvakortteja, joilla autetaan lasta ymmärtämään päivän tapahtumia. Perheellä on vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä. On tärkeää, että kumpikin vanhempi käyttää aina omaa kieltään. Vaikka lapsi itse käyttäisi toista kieltä puhuessaan isälle tai äidille, vanhemman on säilytettävä oma kielensä. Puhu aina omalla äidinkielelläsi lapsen kanssa, vaikka lapsi vastaisi suomeksi. Keskustele lapsen kanssa kaikista arjen asioista omalla äidinkielellä. Lue satuja, loruja ja runoja omalla äidinkielellä. Kuunnelkaa ja laulakaa yhdessä oman kielistä musiikkia. Lapsi ei opi suomea nopeammin tai paremmin, jos vanhemmat lakkaavat puhumasta omaa kieltään. Lapsi tarvitsee aikaa oppiakseen suomen kielen. Varhaiskasvatuksessa tuetaan ja seurataan lapsen kielen kehitystä. Lapselle tehdään yhdessä vanhempien kanssa Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tai Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma ja sen liitteeksi tarvittaessa Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen S2-suunnitelma. Kielen kehitystä seurataan erilaisten testien avulla. Käytössä olevia testejä ovat Kettutesti, Lauran päivä ja Kieliraketti. 14
MONIKIELISYYS MAAHANMUUTTAJAPERHEESSÄ Lapselle uuteen kotimaahan saapuminen on aina suuri elämänmuutos, ja erityisen suuri se on silloin kun hänen kieltään ei ymmärretä. Lapsen kehitys saattaa taantua väliaikaisesti, hän saattaa eristäytyä muista ja käyttäytyä esimerkiksi aggressiivisesti tai passiivisesti. Myös vanhempien sopeutuminen vie aikaa ja alkuhuuman laantuessa he kohtaavat uuden kotimaan realiteetit ja erilaiset vaikeudet. Mikäli vanhempien voimavarat eivät riitä lapsen tukemiseen, on varhaiskasvatuksen henkilöstö siinä avainasemassa. Aikuiselta vaaditaan eläytymiskykyä, välittämistä ja perustietoa vieraasta kulttuurista, jotta hän voisi luoda kontaktin vieraskieliseen lapseen. Kielen oppiminen on sidoksissa lapsen kokemusmaailmaan ja kulttuuriin. Kun suunnitellaan maahanmuuttajalapsen hoitoa, varhaiskasvatusta ja opetusta, on tärkeä tiedostaa ja pyrkiä tunnistamaan lapsen kokemusmaailmaa. Päiväkodissa ja koulussa on tärkeä tukea myös maahanmuuttajalapsen identiteetin kehitystä. Esim. lapsen kotimaasta kertovat laulut, leikit tarinat ja esineet tutustuttavat hänen kotimaahansa ja lapsi kokee, että hänen kulttuuristaan ollaan kiinnostuneita ja sitä arvostetaan. KANSAINVÄLISYYSKASVATUSTA PÄIVÄKOTIIN Kun äidinkielet ja kulttuurit kuuluvat ja näkyvät varhaiskasvatuksen arkipäivässä, lapsi kokee, että hänen kieltänsä ja häntä itseään arvostetaan. Vanhemmat ovat oman kulttuurinsa parhaita asiantuntijoita, joten on hyvä kysyä vanhemmilta, miten he toivovat kulttuuriaan käsiteltävän päivähoidossa. Mikä on esimerkiksi tärkein huomioon otettava juhla islamilaisen, buddhalaisen, hindulaisen, tai ortodoksiperheen lapselle. Ajan, paikan ja ihmisten strukturointi kuvin Lasten nimet omalla kielellä tai valokuvin esim. naulakkopaikalle Maailmakartta esille, jossa näkyy lapsen/perheen kotimaa Eri päiväkodin paikkojen nimeäminen eri kielillä eli ympäristön sanoittaminen Laittamalla esille oman kulttuurin ja kotimaan kuvia Tutustuminen eri kulttuurien musiikkiin, ruokiin, vaatteisiin ym. Lapsen oman äidinkielen kirjallisuutta esillä. Esiopetusikäisen lukemaan oppimista tukee, jos hän näkee myös äidinkielellään kirjoitettua tekstiä. 15
6. YHTEISTYÖTAHOT Kieli- ja kulttuurikasvatuksesta vastaava lastentarhanopettaja Vieras- ja monikielisten lasten kohdalla henkilökunta saa tukea toimintaansa kieli- ja kulttuurikasvatuksesta vastaavalta lastentarhanopettajalta. Hän opastaa ja auttaa työntekijöitä toimimaan vieraskielisten lasten kanssa ja tekemään kieleen liittyviä testejä. Kieli- ja kulttuurikasvatuksesta vastaava lastentarhanopettaja (Hanna-Mari Kärkkäinen / Virenojan esiopetus, p. 044 781 3856) pitää yllä lainattavaa materiaalipankkia ja kokoaa tiedot kaikista Orimattilan varhaiskasvatuksessa / esiopetuksessa olevista vieras- ja monikielisistä lapsista. Hän osallistuu tarvittaessa henkilökunnan palavereihin. Varhaiskasvatuksen perheohjaaja Varhaiskasvatuksen perheohjaus on ennaltaehkäisevää alle kouluikäisten lasten perheiden kokonaisvaltaista tukemista eri elämäntilanteissa. Perheohjauksessa pyritään vahvistamaan perheen omia voimavaroja neuvonnan ja yhdessä tekemisen avulla. Varhaiskasvatuksen perheohjaaja tekee yhteistyötä moniammatillisen sidosryhmän kanssa sekä kunnallisen varhaiskasvatushenkilöstön kanssa käymällä tarvittaessa lapsiryhmissä ja osallistumalla vanhempainiltoihin ja henkilökunnan palavereihin. Varhaiskasvatuksen perheohjaajaan (Pia Varjonen, p. 044 781 3721) voi olla matalalla kynnyksellä yhteydessä kaikki työntekijät sekä perheet itse. Lisätietoja: https://peda.net/orimattila/v/pl7/vp Lasten kuntoutustyöryhmä Lasten kuntoutustyöryhmä on asiantuntijatyöryhmä, joka toimii tukena alle esiopetusikäisen lasten perheille. Työryhmän tavoitteena on palvelujen saannin helpottuminen ja lapsen ohjaaminen oikeanlaisiin tutkimuksiin ja jatkotoimenpiteisiin. Huoltajat kutsutaan mukaan lapsensa asioiden käsittelyyn. Lapsen asiat käsitellään ryhmässä luottamuksellisesti huoltajan luvalla. 16
Kuntoutustyöryhmään ohjaudutaan pääsääntöisesti VEOtiimin kautta. Aloite voi tulla varhaiskasvatuksen työntekijöiltä. Palaveriin voi tarpeen mukaan osallistua työntekijä lapsen varhaiskasvatusyksiköstä. Lisätietoja: https://peda.net/orimattila/v/pl7/kjot/oslk Lastenneuvola Lastenneuvolan tehtävänä on jokaisen lapsen kehityksen ja terveyden turvaaminen sekä perheen hyvinvoinnin edistäminen. Neuvolan toimintaa ovat alle kouluikäisten lasten määräaikaistarkastukset. Osa tarkastuksista toteutetaan laajoina terveystarkastuksina, joissa selvitetään koko perheen terveyttä ja hyvinvointia sekä mahdollista tuen tarvetta. Tarvittaessa järjestetään yksilöllisesti suunnitellut terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanottokäynnit. Neuvolan psykiatrinen sairaanhoitaja palvelee Orimattilan äitiysneuvolan ja lastenneuvolan asiakkaita. Työ painottuu mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Psykiatriseen sairaanhoitajaan (Sanna Rantanen, p. 044 729 7043) voi olla matalalla kynnyksellä yhteydessä kaikki työntekijät sekä perheet itse. Lisätietoja: http://www.phhyky.fi/fi/sosiaalipalvelut/lapsiperhepalvelut/palvelukuvaukset/lastenneuvolat/ Sosiaalihuolto Lapsiperheiden sosiaalityöllä ja sosiaaliohjauksella tuetaan lapsiperheiden hyvinvointia. Tavoitteena on tarjota perheille oikea-aikaista ja tavoitteellista tukea. Maahanmuuttajille järjestetään lakisääteisiä sosiaalipalveluja samoin perustein kuin muillekin kuntalaisille. Sosiaalipalvelujen tarkoituksena on tukea kiintiöpakolaisten ja myönteisen oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden toimintakykyä ja hyvinvointia. 17
Varhaiskasvatuksen kaikilla työntekijöillä on velvollisuus tehdä tarvittaessa lastensuojeluilmoitus. Lisätietoja löydät täältä: https://peda.net/orimattila/v/hl2/sosiaality%c3%b6/lastensuojelu Lisätietoja: http://www.phhyky.fi/fi/sosiaalipalvelut/lapsiperhepalvelut/palvelukuvaukset/ http://www.phhyky.fi/fi/sosiaalipalvelut/lapsiperhepalvelut/palvelukuvaukset/kotoutumis ta-edistavat-sosiaalipalvelut/ 7. TESTIT JA MATERIAALIT Lapselle tehdään yhdessä vanhempien kanssa Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tai Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma ja sen liitteeksi tarvittaessa Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen S2-suunnitelma. Kielen kehitystä seurataan erilaisten testien avulla. Käytössä olevia testejä ovat Kettutesti, Lauran päivä ja Kieliraketti. LAURAN PÄIVÄ- SUOMEN KIELEN KARTOITUSMATERIAALI Kirja on tarkoitettu esiopetusikäisten suomea toisena kielenä puhuvien lasten suomen kielitaidon kartoittamiseen. Se kertoo esiopetusikäisen Laura-tytön tavallisesta päivästä, jonka tapahtumia seurataan kuvia katsellen. Materiaalin tärkein osio on sanasto, sillä sanavaraston laajuus, kuten laatukin vaikuttavat olennaisesti oppilaan selviytymiseen perusopetuksessa. Materiaalin avulla voidaan tutkia myös kielen rakenteiden hallintaa sekä lapsen vapaata kerrontaa. Kartoitus tehdään maahanmuuttajalapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen hyvissä ajoin ennen kouluvuoden alkua. Kielenkartoittajana voi toimia suomi toisena kielenä-opettaja tai esiopetuksen opettaja. KIELIRAKETTI Lapsen kielen kehitystä seurataan esiopetuksessa, ensimmäisellä ja toisella luokalla. Kieliraketista muodostuu kieliportfolio, joka seuraa lapsen mukana kolmen vuoden ajan. Kieliraketissa seurataan kielen kehittymistä kolmella osa-alueella: vuorovaikutus ja keskustelu, kielellinen ilmaisutaito ja luku- ja kirjoitustaidon kehittyminen. 18
KETTU-TESTI Kielenkehityksen ongelmat ovat tulleet yhä tavallisemmiksi jo leikki-ikäisillä. Riittävän varhaisella kuntoutuksella voidaan saavuttaa parhaat tulokset ja estää myöhempiä oppimisen ja sopeutumisen ongelmia. Kettu-testi, 3-vuotiaiden puheen ja kielenkehityksen arviointimenetelmä, on suunniteltu sekä päiväkotien, lastenneuvoloiden että puheterapeuttien tarpeisiin. Kettu-testi sopii myös kielenkehityksessään viivästyneiden, esim. dysfaattisten tai kehitysvammaisten lasten kielen arviointiin. Testimateriaaliin kuuluvat yksinkertaiset esinekuvat, lelupussin tavarat ja kettu-tarina lapsen kokemusmaailmaan. VARHAISKASVATUKSEN JA ESIOPETUKSEN S2- SUUNNITELMA Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen S2-suunnitelma tehdään kaikille S2 lapsille. Veot katsovat, ketkä lapset siirtyvät S2-opetukseen. Lapsen siirtyessä ryhmästä toiseen havainnot ja edistyminen näkyvät paperilla. Suunnitelma tehdään mahdollisimman konkreettiseksi: esim. lapsi oppii ilmaisemaan tarpeitaan (nälkä, kylmä ym.) tai lapsi oppii värit jne. Jos lapsella ei ole käytössä S2-suunnitelmaa niin tee muuten näkyväksi lapsen kielen kehittyminen ja havainnot. MUISTIINPANOJA: 19
YHTEYSTIEDOT Varhaiskasvatusjohtaja Merja Hytönen 040 540 1351 Kieli- ja kulttuurikasvatuksesta vastaava lastentarhanopettaja Hanna-Mari Kärkkäinen / Virenojan esiopetus 044 781 3856 Varhaiskasvatuksen perheohjaaja Pia Varjonen / Avoin päiväkoti Kimppa 044 781 3721 Lastenneuvola Alue 1 044 729 7604 (Heinämaa, Kuivanto, Käkelä, Pennala, Virenoja) Alue 2 044 729 7606 (Koivula, Lintula, Luhtikylä, Myllylä, Mäntylä, Niemenkylä, Virenoja-Myllynkulma) Alue 3 044 729 7605 (Keskusta, Niinikoski, Peltola, Pyörähtälä, Tuomisen alue, Ämmänäyräs, Artjärvi) Alue 4 044 729 7603 (Arola, Jokela, Kankaanmäki, Karkkula, Mallusjoki, Pakaa, Rauhala, Tietävälä, Tönnö) Neuvolan psykiatrinen sairaanhoitaja Sanna Rantanen 044 729 7043 Sosiaalihuolto 044 416 4407 Julkaisija Orimattilan varhaiskasvatus 2017 20