HAJALAN KYLÄYLEISKAAVA

Luonnosvaihe 12.6.2018 HAJALAN KYLÄYLEISKAAVA Selostus, luonnosvaihe SALON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 4 1.1 Tunnistetiedot 4 1.2 Johdanto 5 1.3 Suunnittelun tarkoitus 5 1.4 Kaava-alueen sijainti 5 1.5 Yleiskaavan sisältövaatimukset 6 1.6 Luettelo liitteistä 6 1.7 Osallistumisen järjestäminen 6 1.7.1 Osalliset 7 1.7.2 Tiedottaminen 7 1.7.3 Kaavoitusprosessi ja osallistuminen 7 1.7.4 Viranomaisyhteistyö 7 2. SUUNNITTELUTILANNE 8 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) 8 2.2 Maakuntakaava 8 2.3 Maakuntakaavan uudistaminen 10 2.4 Yleiskaava 10 2.5 Asemakaava 10 2.6 Laaditut selvitykset ja suunnitelmat 10 2.7 Maanomistus 10 3. KYLÄ- JA VÄESTÖRAKENNE 11 3.1 Väestö ja väestökehitys 11 3.2 Asuminen ja kylärakenne 12 3.3 Kaupungin väestöennuste 12 4. PALVELUT 13 4.1 Työpaikat, elinkeino 13 4.2 Koulu ja päiväkoti 13 4.3 Virkistyskäyttö 13 5. KULTTUURI- JA LUONNONYMPÄRISTÖ 14 5.1 Maisema 14 5.2 Rakennettu kulttuuriympäristö 14 5.3 Muinaisjäännökset 15 5.4 Maa- ja kallioperä 15 5.5 Pohja- ja pintavedet 15 5.6 Kasvillisuus ja eläimet 15 6. LIIKENTEEN NYKYTILANNE JA YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO 17 6.1 Liikenteellinen sijainti 17 6.2 Nykyinen tie- ja katuverkko 17 6.3 Kevyt liikenne 17

3 6.4 Kunnallistekniikka 17 7. TAVOITTEET 18 7.1 Hajalan kyläyleiskaavan tavoitteet 18 7.2 Väestötavoite 19 7.3 Prosessin aikana tarkennetut tavoitteet 19 7.4 Kyläläisten asettamat tavoitteet 19 8. KYLÄYLEISKAAVAN KUVAUS 20 8.1 Kaavan rakenne 20 8.2 Mitoitus 21 8.3 Aluevaraukset 22 8.4 Ympäristön häiriötekijät 24 9. KAAVAN VAIKUTUKSET 25 9.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskuntatekniikkaan sekä liikenteeseen 25 9.2 Vaikutukset luontoon 25 9.3 Vaikutukset maisemaan, rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriympäristöön 25 9.4 Vaikutukset elinoloihin ja elinympäristöön 25 9.5 Vaikutukset elinkeinoelämään 26 9.6 Vaikutukset yhdyskuntatalouteen 26 9.7 MRL:n 137 suunnittelutarveratkaisun edellytysten täyttyminen 26 9.8 Yleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan 26 10. KAAVAN TOTEUTUS 27 10.1 Toteuttaminen 27 10.2 Yhteystiedot 27 Liitteet 28

4 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Salon kaupunki Alue: Hajalan kylä ympäristöineen Suunnitelma: Osayleiskaava Kaavan nimi: Hajalan kyläyleiskaava Hajalan kyläyleiskaavan vireilletulosta on ilmoitettu 29.4.2016 Selostus koskee yleiskaavaluonnosta, joka on päivätty 12.6.2018 Kaavanlaatija: Salon kaupungin kaupunkisuunnittelu Kaavoitusins. Timo Alhoke Kyläyleiskaava on käsitelty Kaupunkisuunnittelulautakunnassa 19.6.2018 Kaupunginhallituksessa Kaupunginvaltuustossa

5 1.2 Johdanto Pientalojen rakentaminen oli Hajalan alueella vuosituhannen vaihteen molemmin puolin melko runsasta verrattuna moniin muihin maaseutukyliin seudulla. On todennäköistä, että jos alueella olisi ollut enemmän tonttitarjontaa vuosituhannen alkupuolella, alueelle olisi sijoittunut enemmänkin uutta rakentamista. Hajalassa yhdistyvät rauhallinen ja viihtyisä maaseutuelinympäristö sekä läheinen sijainti kasvukeskuksiin Saloon ja Turkuun. Salon ja Turun välisen moottoritien valmistuttua kokonaisuudessaan vuonna 2003 sai Hajala uuden liikenteellisen aseman, joka on myös lisännyt Hajalan suosiota ja saavutettavuutta. Hajalan taajaman alueelle on tarve laatia oikeusvaikutteinen yleiskaava ohjaamaan uutta rakentamista. 1.3 Suunnittelun tarkoitus Hajalan taajama on ns. suunnittelutarvealuetta. Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. (MRL 16 ) Kaavoitustyön tarkoituksena on laatia maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen kyläyleiskaava, jonka avulla voidaan myöntää suoraan rakennuslupia kaavassa merkityille rakennuspaikoille ilman suunnittelutarveharkintaa. Rakennusluvan myöntämisen perusteena MRL 44 :n määräys: Rakennuslupa rakennuksen rakentamiseen voidaan 137 :n 1 momentissa säädetyn estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Määräys ei voi koskea aluetta, jolla maankäytön ohjaustarve edellyttää asemakaavan laatimista. Edellytyksenä on lisäksi, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella. Asumisen laajentumisalueita osoitetaan etenkin Hajalan rakenteilla olevan vesihuoltoverkoston tuntumaan. Kaupungin rakennusjärjestys edellyttää, että uudet rakennuspaikat ovat kooltaan vähintään 4000 m2. Osayleiskaavoituksella pyritään siihen, että rakentaminen voi suunnitelmallisesti tapahtua myös pienemmillä rakennuspaikoilla noudattaen kuitenkin uusien rakennuspaikkojen osalta MRL:n 2000 m2 kokovaatimusta. Suunnittelussa on ollut tarkoituksena ottaa huomioon alueen maanomistajien toiveet ja tarpeet alueen kehittämisessä sekä alueen maisema ja ympäristöarvot. 1.4 Kaava-alueen sijainti Hajalan kylä sijaitsee Salon länsiosassa lähellä Paimion kuntarajaa. Kaava alueeseen kuuluvat Hajalan taajama sekä kylän keskeiset asutut alueet ja moottoritieliittymä lähialueineen oheisen kartan rajauksen mukaisesti. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1225 hehtaaria. Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus.

6 1.5 Yleiskaavan sisältövaatimukset Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys 2. olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö 3. asumisen tarpeet ja palvelujen saatavuus 4. mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla 5. mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön 6. kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset 7. ympäristöhaittojen vähentäminen 8. rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen 9. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Em. seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Kyläyleiskaavan laadinnassa tulee ottaa huomioon myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. 1.6 Luettelo liitteistä LIITTEET 1. Aloitusvaiheen kirje maanomistajille 2. Valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelun muistio 3. Maisema-alueet 4. Vesihuoltoverkosto ERILLISET LIITTEET 1. Hajalan toiminnallinen kyläsuunnitelma, 2011 2. Luontoselvitys, 2014 3. Maisemaselvitys 2014 4. Rakennusinventointi, 2014 5. Kyläsuunnitelman kyläkaava ja selostus, 2014 6. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.7 Osallistumisen järjestäminen Kaavaprosessin aikana järjestetään osallisten kuulemista varten esittely- ja neuvottelutilaisuuksia. Laatimisvaiheessa osallinen voi milloin tahansa esittää kaavan valmistelijalle mielipiteensä mistä tahansa tärkeäksi kokemastaan seikasta kirjallisesti tai suullisesti. Aloitusvaiheen yhteydessä järjestettiin tiedotustilaisuus 11.5.2016, minkä jälkeen kevään ja alkukesän aikana maanomistajille varattiin mahdollisuus keskustella kaavan sisällöstä. Keskusteluja jatkettiin vielä syksyn 2016 aikana ja joidenkin maanomistajien kanssa vielä 2017 valmisteltaessa kaavaluonnosta. Luonnos asetettaneen nähtäville loppukesästä 2018. Maanomistajia on tarkoitus kuulla aktiivisesti koko prosessin aikana.

7 1.7.1 Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. 1.7.2 Tiedottaminen Hajalan kyläyleiskaavan vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) tiedotettiin kuulutuksella 29.4.2016. Samassa yhteydessä tiedotettiin maanomistajille myös kirjeitse. Kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksilla kaupungin tiedotuslehdissä, kaupungin Internet-sivuilla. Hajalan yleiskaavan valmistelusta pyritään jakamaan tietoa aktiivisesti etenkin paikallislehdistön kautta. Salon kaupungin kotisivuille avataan omat nettisivut Hajalan kyläyleiskaavatyölle osoitteeseen: http://www.salo.fi/asuminenjaymparisto/kaavoitus/ajankohtaisetkaavat/hajala/default.aspx. Kyläyleiskaavatyössä sovelletaan monia erilaisia vuorovaikutuskäytäntöjä, jotta laaja osallistuminen on mahdollista. 1.7.3 Kaavoitusprosessi ja osallistuminen Kaavaprosessin yleinen kulku ja osallisten kuuleminen on esitetty osoitteessa: http://www.salo.fi/asuminenjaymparisto/kaavoitus/kaavoituksentasotjaprosessi/ Laatimisvaiheessa osallinen voi milloin tahansa esittää kaavan valmistelijalle mielipiteensä mistä tahansa tärkeäksi kokemastaan seikasta kirjallisesti tai suullisesti. Mielipiteitä on kartoitettu jo alustavan luonnoksen kanssa vuosina 2016-2017. Keskitetysti osallisten mielipiteitä kerätään vielä kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana. Kaavaluonnos kehitetään saatujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta kaavaehdotukseksi. Kaavaehdotuksesta voivat osalliset jättää muistutuksia virallisena nähtävilläoloaikana. Muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet, ja ne saatetaan kunnan päättäjien tietoon. Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto, ja kuntalaisilla ja muilla asianosaisilla on oikeus valittaa yleiskaavan hyväksymispäätöksestä. 1.7.4 Viranomaisyhteistyö Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä Varsinais-Suomen liitolla on kaavoituksessa erityinen asema kaupungin yhteistyötahona. Keskeisten viranomaistahojen kanssa järjestettiin viranomaisneuvottelu valmisteluvaiheessa 6.4.2018. Neuvottelun muistio on selostuksen liitteenä. Päätöksenteko tapahtuu kaupungin luottamuselimissä. Kaupunkikehityslautakunnan, kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston esityslistat ja pöytäkirjat ovat nähtävillä internetissä osoitteessa LINKKI. Yleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Hajalan kyläyleiskaava on tarkoitus hyväksyä oikeusvaikutteisena, jolloin se voi sisältää maankäyttöä sitovia määräyksiä.

8 2. SUUNNITTELUTILANNE 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on mm. varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on tehty aiemmat tavoitteet korvaava valtioneuvoston päätös 14.12.2017, jotka tulevat voimaan 1.4.2018. Alla on otsikkotasolla esitetty, minkälaisia asioita uusissa alueidenkäyttötavoitteissa on käsitelty. Tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen 2. Tehokas liikennejärjestelmä 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat 5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto Hajalan kylän suunnittelussa on yhtenä keskeisenä tavoitteena ollut tukea kylän kehitystä olemassa olevaan rakenteeseen liittyen. Uudisrakentamisen alueet tukeutuvat liikenteellisesti Vanhaan Turuntiehen ja yhdyskuntateknisesti rakennettuun vesihuoltoverkostoon. 2.2 Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Salon Seudun maakuntakaavan 12.11.2008. Maakuntakaava ohjaa yleiskaavoitusta. Lisäksi Saloa koskien on hyväksytty ns. tuulivoimamaakuntakaava sekä Salo-Lohja oikoratayhteyttä koskeva maakuntakaava. Edellinen koskettaa myös jonkin verran Hajalan kyläyleiskaavan aluetta. Tuulivoimavaihemaakuntakaavassa on yksi laaja tuulivoimapuistoalue, joka sijaitsee Hajalan kylän, ja pääosin myös moottoritien, pohjoispuolella (ns. Hangassuon alue). Sen aluetta ulottuu myös moottoritien eteläpuolelle, mutta tuulivoimaloita tuskin voidaan sijoittaa moottoritien eteläpuolelle. Kaava tulee kuitenkin huomioida kyläyleiskaavassa. Salon seudun maakuntakaavassa Hajalan kylätaajama on määritelty seudullisesti merkittäväksi kyläalueeksi, jossa on asutuksen lisäksi kunnallisia ja yksityisiä peruspalveluita. Maakuntakaavan sisältyvässä suunnittelumääräyksessä todetaan, että kyläalueella maankäytön- ja toimintojen suunnittelulla tulee turvata peruspalveluiden säilyminen, ja että uudet asuinalueet ja kylien täydennysrakentaminen tulee suunnitella olevaan rakenteeseen tukeutuen. Maakuntakaavaan on merkitty myös kaksi virkistyskohdetta, joista ensimmäinen sijoittuu kylätaajaman luoteispuolen metsälammen alueelle (Myllytyry, kylän uimaranta) sekä toinen Kankareenjärven alueelle. Näistä Myllytyry sijaitsee kaava-alueella. Muutoin maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu pääosin maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (M). Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää myös jokamiehen oikeuden mukaiseen ulkoiluun ja retkeilyyn.

9 Alueita voidaan käyttää harkitusti myös haja-asutusluonteiseen pysyvään tai loma-asutukseen. Suunnittelumääräyksen mukaan olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääasiallista käyttötarkoitusta kohtuuttomasti haittaamatta, sekä maisema- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mm. uutta pysyvää asumista ja, erityislainsäädännön ohjaamana, myös muita toimintoja. Suurin osa suunnittelualueesta on osoitettu lisäksi kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeäksi alueeksi. Hajala kuuluu osaksi Halikonjoen laakson kulttuurimaisemaa, joka on huomioitu sekä maakuntakaavassa että valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista. Käsittelyssä on ollut lisäksi ehdotus uusiin rajauksiin tähtäävistä valtakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista, mutta sitä ei ole vielä vahvistettu. Mm. Hajalan liittymän pohjoispuolinen alue on ehdotettu poistettavaksi valtakunnallisesti merkittävistä alueista. Eri päätöksissä rajaukset vaihtelevat jonkin verran, mutta päätösten lähtökohtana on ollut, että ennen kaikkea laajat joki- ja purouomapellot säilyvät rakentamiselta vapaana. (Ks. myös kartta maisema-alueista, liite 3) Maakuntakaavan määräysten mukaan suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla maiseman arvoja turvaavia ja edistäviä, sekä niiden tulee edistää peltojen, niittyjen ja muiden avoimien maisematilojen säilymistä. Rakentamisen tulee lisäksi kohdistua aukeamien reunoille olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen. Maakuntakaavassa on osoitettu myös muutamia rakennussuojelu- ja muinaismuistokohteita. Näistä on tarkempi luettelo luvussa 5 Kulttuuri- ja luonnonympäristö. Vanha Turuntie on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi tieksi. Määräyksessä tien linjaukseen tai tasaukseen ei saa tehdä muutoksia ilman erityisiä kulttuurihistoriallisia tavoitteita. Suunnitelmista ja toimenpiteistä on myös pyydettävä museoviranomaisten lausunto. Lisäksi Kumioon päin vievä Tapiolantie on maakuntakaavassa esitetty ulkoilureittinä, johon liittyvät talousmetsäalueet tulee hoitaa puistomaisina kokonaisuuksia. Maakuntakaavaan voi tutustua tarkemmin Varsinais-Suomen liiton sivuilla osoitteessa http://www.varsinais-suomi.fi/images/tiedostot/maankaytto/2010/kaavoitus/salo/ssmk_20081112_vahvistettu.pdf Kuva 3. Ote maakuntakaavasta.

10 2.3 Maakuntakaavan uudistaminen Uuden vaihemaakuntakaavan laatiminen on vireillä. Kaavaluonnos oli nähtävillä kesällä 2015. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä vuodenvaihteessa 2017/2018. Hajalan osalta siinä ei ole muutoksia. 2.4 Yleiskaava Hajalaan on aikanaan laadittu yleispiirteinen ja oikeusvaikutukseton osayleiskaava vuonna 1981 tarkoituksena taata Hajalan kylätaajaman elinkelpoisuus ja viihtyisyys osoittamalla uudisrakentamiselle ja elinkeinotoiminnalle kylärakennetta eheyttävät sijoituspaikat. Myöhemmin tätä osayleiskaavaa on uudistettu vuoden 1995 osayleiskaavaluonnoksessa, joka laadittiin osana asukkaiden ja viranomaisten yhteissuunnitteluun tähtäävää SOFY-hanketta. Vuoden 1995 kaavaprojektia ei kuitenkaan viety loppuun, joten näin ollen Hajalassa ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista kaavaa. 2.5 Asemakaava Alueelle ei ole laadittu asemakaavaa. 2.6 Laaditut selvitykset ja suunnitelmat Kaavoituksen yhteydessä on laadittu tai käytössä on ollut seuraavat selvitykset: Hajalan kyläyleiskaavan luontoselvitys, Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy 2014 Maisemaselvitys, Elisa Lindqvist 2014 Hajalan kyläsuunnitteluhanke, jossa laadittiin alustava kyläkaavan runko ja toiminnallinen kyläsuunnitelma, Sarita Humppi 2012 Ns. SARAKUM rakennusinventointiaineisto Rakennusinventointi Hajalan kylän 1940-1960 luvulla rakennetuista tai kunnostetuista rakennuksista, Elisa Lindqvist 2014 Kaavatyön edetessä tarkistetaan mahdollisten lisäselvitysten tarvetta. Maakuntamuseo on valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelussa esittänyt arkeologisen inventoinnin laatimista vähintäänkin uudisrakentamisen alueista. 2.7 Maanomistus Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1225 hehtaaria. Salon kaupunki omistaa suunnittelualueelta maata noin 60 hehtaaria, joista suurin osa sijoittuu rautatieaseman eteläpuolelle. Lisäksi kaupunki omistaa Hajalan urheilukentän, Hajalan koulun, pienen metsäalueen kylätaajaman pohjoispuolelta sekä Myllytyryn uimarannan maapohjan. Muutoin suunnittelualue on yksityisten maanomistajien omistuksessa.

11 3. KYLÄ- JA VÄESTÖRAKENNE 3.1 Väestö ja väestökehitys Koko Salon kaupungin väkiluku on vuoden 2018 alussa noin 53055 henkilöä. Hajalan kylän vaikutusalueen väkiluku on nykyisin noin 600 henkilöä, joista kaavoitettavalla alueella asuu noin 300 henkeä. Väestörekisteritietojen mukaan kaava-aluerajauksen sisällä väkiluku oli vuonna 2000 noin 315, kun se vuoden 2018 alussa oli 293. Vuonna 2012 laaditussa yleiskaavallisen ohjelman maankäytön rakennemallissa Hajala on osoitettu ns. koulukyläksi, tavoitteena kyläkoulun säilyttäminen. Alla kuvassa on esitetty tavoitteellinen kuntarakenne. 2000-luvulla uusi rakentaminen on pääosin keskittynyt moottoritieliittymään johtavan Tapiolantien varteen, jossa tontteja on ollut parhaiten tarjolla. Vuonna 2009 uusia rakennuksia valmistui jopa viisi kappaletta. 2000 -luvulla rakennetuista uusista asuinrakennuksista yhdeksän on rakennettu kyläkaavan alueella. Uudisrakentamiseen vaikuttaa merkittävällä tavalla tonttimaiden saatavuus, jota täytyisikin parantaa, mikäli alueelle toivotaan uusia asukkaita.

12 HAJALAN VÄESTÖN IKÄJAKAUMA 2018 ALUSSA OSUUS VÄESTÖSTÄ KOKO SALO 0-15-vuotiaiden osuus väestöstä 18 16 15 64-vuotiaiden osuus väestöstä 58 58 65- vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 24 26 3.2 Asuminen ja kylärakenne Hajalassa asutus on pääosin keskittynyt Vanhan Turuntien varteen rautatien pohjoispuolelle, jossa asutus on kapealla kaistaleella melko tiivistä. Lisäksi asutusta on Tapiolantien tuntumassa kyläkeskuksen ja moottoritien välisellä alueella sekä radan eteläpuolella Hajalantien tuntumassa. Asuinrakennukset ovat omakotitaloja, lukuun ottamatta kylän keskustassa sijaitsevaa rivitaloa. Alueella on myös vapaa-ajan käytössä olevia asuntoja. Vakinaisesti asuttuja talouksia on n. 120. Kaava-alueella on n. 20 maatilakeskusta, joista n. 10 on aktiivisessa maatalouskäytössä ja joista 15 asutaan vakinaisesti. Muita asuinkiinteistöjä 146 kpl, joista tällä hetkellä vakinaisesti asuttuja on noin 120 kpl Suunnittelualueella peltoa on n. 550 ha Suomen ympäristökeskuksen uusimmassa taaja-asutusta kuvaavassa kartastossa Hajalan kylä ei ole enää lukeutunut taaja-asutukseen. Aiemmilla luokituskriteereillä Hajalan kylän keskeiset alueet luokiteltiin taaja-asutukseksi. 3.3 Kaupungin väestöennuste Koko Salon väestö on ollut laskussa viime vuosina. Väestön laskua selittää muun muassa huono työtilanne, jonka takia monet ovat muuttaneet paikkakunnalta pois töiden perässä. Elektroniikkateollisuuden alasajojen myötä uusien asuntojen rakentaminen tyrehtyi vuoden 2011 jälkeen koko Salon seudulla. Vuonna 2017 näyttää kuitenkin siltä, että rakentaminen seudulla on piristymässä. Varsinaista väestötavoitetta koko Salolle tai se osa-alueille ei ole tehty vuoden 2012 jälkeen, jolloin vielä väestötavoite oli huomattavan positiivinen ja monin paikoin Salon keskustan kehysalueillakin tavoiteltiin väestön kasvua. Tämän hetken Tilastokeskuksen trendiennuste määrittelee Salon väestön vähenevän runsaalla 100/v noin 20 vuotta eteenpäin nykyisestä noin 53000. Vähennys vuoden 2011 heinäkuun väestöhuipusta (noin 55400) on ollut hyvin voimakasta. Hajalan alueella vähennys on kuitenkin ollut maltillista. Isommat vähennykset ovat kohdistuneet muille alueille, ennen kaikkea keskustan runsasväestöllisille alueille. Väestötavoite on kuitenkin syytä pitää positiivisena, sillä Salolla on potentiaalia kehittyä Lounais- ja Etelä-Suomen positiivisen rakennemuutoksen myötä. Hajalan kylän toiminnallisen kyläsuunnittelun yhteydessä laaditun epävirallisen kyläkaavan mitoitustavoitteeksi asetettiin vähintään 50 uuden rakennuspaikan osoittaminen seuraavan 20 vuoden tarpeisiin. Hajalan kylällä katsotaan olevan edellytykset selvään väestönkasvuun seuraavan 20 vuoden kuluessa. Vesija viemäriverkoston valmistumisen myötä kaava-alueen väestötavoite voidaan asettaa 500 asukkaaseen vuonna 2035.

13 4. PALVELUT 4.1 Työpaikat, elinkeino Hajala on maatalousvaltaista aluetta. Alueen pääelinkeino on maa- ja metsätalous. Alueelle sijoittuu myös muuta pienyritystoimintaa, tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan Hajalan postinumeroalueella toimii noin 40 yritystä pois lukien maa- ja metsätalouden yritykset. Kyseiset yritykset ovat suurimmaksi osaksi pieniä 1 4 hengen yrityksiä. Yrityksiä on esimerkiksi rakentamisen, tukku- ja vähittäiskaupan ja terveys- ja sosiaalipalveluiden alalta. Hajalan yksityisiä palveluja ovat mm. vanhusten palveluasumista tarjoava palvelukoti. Hajalan elinkeinorakennetta leimaa suurten kaupunkiseutujen työpaikka-alueiden läheisyys, jolloin iso osa asukkaista käy muualla töissä. Kaava-alueella toimii tällä hetkellä yksi sikala ja kolme hevostilaa. Muutoin maatilat ovat lähinnä viljatiloja. 1990-luvulla Hajalassa toimi vielä kaksi kauppaa, posti ja kodinkoneliike. Yksityisten palveluiden osalta kylä hiljeni 90-luvulla. Lisäksi Hajalassa toimivat nykyisin muun muassa seuraavat seurat ja yhdistykset: Hajalan kyläyhdistys, Koti-koulutoimikunta, Päiväkodin vanhempaintoimikunta, MLL:n Hajalan yhdistys, Metsästysseura ja Halikon maaseutunaiset. Lisäksi alueen nuoriso voi tavata toisiaan nuorisotila Kerholassa. 4.2 Koulu ja päiväkoti Hajalan kyläkoulu on toiminut jo vuodesta 1909. Koulussa on lukuvuonna 2017-2018 oppilaita n. 45 ja opetusryhmiä kolme. Päiväkodissa lapsia on ollut yli kaksikymmentä, mutta sen toiminta on tällä hetkellä keskeytetty. Oppilasennusteet lähivuosille ovat 35-40 oppilasta. Päiväkodin osalta vuoden 2017 lopulla alkanut keskustelu päiväkodin kunnosta ja lapsimäärän mitoitusluvuista johti päätökseen päiväkodin kunnostamisesta ja pieneen laajennukseen. Kuva 4. Hajalan koulu ja päiväkoti 4.3 Virkistyskäyttö Hajalan metsät tarjoavat hyvät virkistysmahdollisuudet. Myllytyryn uimarannalla on asukkaiden käytössä oleva sauna, jonka käyttöä hoitaa Hajalan kyläyhdistys. Hajalan urheilukenttä tarjoaa sekä kesä- että talviliikuntaan harrastusmahdollisuuksia.

14 5. KULTTUURI- JA LUONNONYMPÄRISTÖ 5.1 Maisema Kaavatyön yhteydessä suunnittelualueelta on laadittu maisemaselvitys (Erillisliite 3). Hajala kuuluu Lounaismaan maisemamaakuntaan, jossa se on luokiteltu vielä Lounaiseen viljelyseutuun. Suunnittelualue on luokiteltu kuuluvaksi suurelta osin myös Halikonjoen laaksoon, joka on valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Moottoritien pohjoispuolinen peltoalue on ehdotettu poistettavaksi valtakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista Suomen ympäristökeskuksen viimeisimmässä maisemainventoinnissa (selostuksen liite 3), sen jäädessä kuitenkin maakuntakaavaan maakunnallisesti merkittävänä maisema-alueena. Oikeastaan alue kuuluu kuitenkin Kealanjoki-Lempilänjoki-Purinlanjoen valuma-alueeseen eikä valuma-alueena lainkaan Halikonjoen vesistöalueeseen. Myös Purilanjoki laskee Halikonlahteen. Hajalan kylätaajama kuuluu myös maisemallisesti arvokkaaseen alueeseen ja se on melko yhtenäisenä säilynyt vielä tänäkin päivänä. Tyypillisiä piirteitä Hajalan maisemassa ovat vuorottelevat avoimet viljellyt peltoaukeat sekä niitä halkovat pienet joen- ja puronuomat sekä ylös peltoaukeilta kohoavat kallioiset metsäpalstat. Alueen rakennukset ovat pääasiallisesti muodostuneet nauhamaisesti kylän halki kiemurtelevan Vanhan Turuntien varteen. 5.2 Rakennettu kulttuuriympäristö Kaavatyössä on hyödynnetty aiemmin laadittua ns. SARAKUM -rakennusinventointia. Lisäksikaavatyön yhteydessä kaava-alueelta on laadittu täydentävä rakennusinventointi rakennusluparekisterissä vuosien 1940-1960 välisenä aikana rakennetuista tai laajennetuista rakennuksista (Erillisliite 4). Hajalan rakennuskanta on melko vanhaa. Kylän halki kulkee valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen ns. Suuri rantatie, nykyisin Vanha Turuntie, jonka reunamilta löytyy useita seudullisesti merkittäviä rakennetun ympäristön kohteita sekä muita vanhoja kauniita rakennuksia. Asutuksen saralla Hajalalla on pitkä historia, sillä useat muinaishistorialliset löydökset kertovat alueen olleen asutusta kivikaudella. Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle, jolloin myös monet muut Hajalaa ympäröivät kylät, kuten Kytö, Mustinen ja Ruska syntyivät. Myöhemmin kylä kasvoi ja laajentui hyvien kulkuyhteyksien varrelle. Muita vanhoja kaava-alueeseen kuuluvia kyliä tai kylien osia ovat Saarimäki, Kultola, Kuumala, Paimoinen, Lokkila, Hyyperä, Piintilä ja Konkola. Trömperin vanha kievari taas kuuluu Halikon Pappilan kylään ollen Pappilan vanha torppa. Maakuntakaavan mukaan kaava-alueella sijaitsee seuraavat historiallisesti merkittävät rakennukset ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (numerointi viittaa maakuntakaavakarttaan): 1. Hajala I (sr 69): Yksinäistalo. Seudullinen. (Kivilinna) 2. Mutkanperä (sr 186): Talolan vahtitupa, radanvartijan asunto, myöhemmin VR:n taukotupana. Seudullinen. 3. Tenhola (sr 273): Seudullinen. 4. Uusitalo (eli Uusikartano) (sr 275): Osatalo. Seudullinen. 5. Pysäkki (Hajalan asema) (sr 335): Seudullinen. 6. Trömperi (sr 400): Pappilan torppa. Suojeltu rakennussuojelulailla. Valtakunnallinen / osa valtakunnallista kokonaisuutta. Kuuluu rakennetun ympäristön aluekokonaisuuteen (srr 137). 7. Piintilä (sr 418): Ratsutila. Valtakunnallisesti arvokas ympäristö., suojeltu rakennussuojelulailla. Arvotus: valtakunnallinen/osa valtakunnallista kokonaisuutta. Kuuluu rakennetun ympäristön ryhmäkokonaisuuteen (srr 89).

15 5.3 Muinaisjäännökset Maakuntakaavan mukaan kaava-alueella sijaitsee seuraavat historiallisesti merkittävät rakennukset ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (numerointi viittaa maakuntakaavakarttaan): 1. Takala/Hannula (sm 018): Kivikautinen asuinpaikka. 2. Portaanpää (sm 024) : Kivikautinen asuinpaikka. 3. Kunnalliskoti (sm 025): Kivikautinen asuinpaikka. 4. Väljälä (sm 027): Kivikautinen asuinpaikka. 5. Aro (sm 34): Kivikautinen asuinpaikka. 6. Hyyperä (sm 069): Vanha kylätontti, historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös. 7. Kytö (sm 072): Vanha Alakydön kylätontti, historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös. Kaava-alueella sijaitsee myös muinaismuistolailla suojeltu Piintilän linnavuoren alue, joka ei ole maakuntakaavassa. Maakuntamuseo on edellyttänyt, että kaavaprosessin aikana tehdään arkeologinen inventointi vähintään uudisrakentamiseen osoitettavilla alueilla sekä tarkistetaan edellä mainituista kohteista Takala/Hannula, Hyyperä ja Kytö. 5.4 Maa- ja kallioperä Kyläyleiskaava-alueen maaperä on melko vaihtelevaa. Suunnittelualueen maaperä muodostuu pääosin viljelyskäytössä olevista savikoista sekä kallioisista mäistä, jotka ovat osin moreenipeitteisiä. Metsäalueet ovat lähes koko kaava-alueella kallioisia ja jyrkkärinteisiä. Lajittuneita sora-alueita ei juurikaan ole. Sen sijaan moottoritien pohjoispuolella on kallioalue, jota on käytetty murskesoran tekoon. Kaava-alueen kallioperä koostuu graniitista sekä kvartsi- ja granodioriitista. 5.5 Pohja- ja pintavedet Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä tulvariskialueella. Alue sijoittuu lähelle Halikonjoen valuma-alueen lounaista rajaa. Suunnittelualueen läpi virtaavat syvässä uomassa Kealanoja ja Lokkilanjoki, jotka hallitsevat alueen maisemakuvaa. Maakuntakaavassa osoitettu pohjavesialue on poistettu luokitelluista pohjavesialueista. 5.6 Kasvillisuus ja eläimet Suunnittelualueelle on laadittu kattava luontoselvitys vuonna 2014 (Erillisliite 2). Työssä kartoitettiin alueella esiintyvät luonnonsuojelulain 29 :n suojelemat luontotyypit, vesilain mukaiset kohteet, metsälain 10 :n tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt ja uhanalaiset luontotyypit Myös muut luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet inventoitiin. Edellä mainitun lisäksi etsittiin EU:n luontodirektiivin sisältyviä lajeja sekä uhanalaisten ja silmälläpidettävien eliölajien esiintymiä. Tähän sisältyi mm. kaikkien Hertta -tietokannasta olevien uhanalaisten lajien esiintymien maastotarkistus. Alueen eläimistöä ja linnustoa ei ole erikseen kartoitettu, vaan tiedot perustuvat lähtötietoihin sekä luontoselvityksen yhteydessä tehtyihin havaintoihin. Luontoselvityksen yhteydessä tarkasteltiin havaintoja liito-oravista ja mahdollisia elinympäristöjä, jotka sopivat niiden reviiriksi. Viitteitä liito-oravista havaittiin Paturin talon länsipuolelta, Takalan talosta koilliseen ja itään sekä Kukkulamäen länsirinne. Lisäksi suunnittelualueella on kallioseinämissä lepakoille sopivia piilopaikkoja. Metsälinnusto koostuu pääosin tavanomaisista lajeista.

16 Selvitysalueella ei sijaitse luonnonsuojelulain eikä vesilain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä. Selvitysalueella ei esiinny edustavuudeltaan merkittäviä uhanalaisia luontotyyppejä. Yksittäisenä luontokohteena luontoselvityksen yhteydessä havaittiin harsosammalesiintymä Paturin talon länsipuolisella alueella. Luontoselvitys muodostaa perustan suunnittelualueeseen mahdollisesti kohdistettavista luontokohteiden merkinnöistä.

17 6. LIIKENTEEN NYKYTILANNE JA YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO 6.1 Liikenteellinen sijainti Hajala sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla lähellä Saloa ja Turkua. Turku-Helsinki moottoritie kulkee Hajalan kyläkeskuksen pohjoispuolella noin kahden kilometrin etäisyydellä siitä. Voidaan sanoa, että kylällä on oma moottoritieliittymä. Matka-ajassa Turkuun on 25 min ja Saloon 10 min. Lisäksi Hajalan kylän läpi kulkee melko vilkkaasti liikennöity Vanha Turuntie välittäen liikennettä ennen kaikkea Halikon keskustaan ja Paimioon. Hajalan taajaman halki kulkee Helsinki-Turku junarata. Juna ei nykyisin enää pysähdy Hajalassa. Maakuntakaavoituksesa on varauduttu paikallisjunaliikenteeseen Salon ja Turun välille. Mikäli paikallisjunaliikenne saataisiin uudelleen käyntiin, Hajalan asemanseutua on kaavailtu paikallisjunaliikenteen yhdeksi pysäkiksi Turku Salo-raideosuuden varrella. Paikallisjunaliikenteen pysäkki parantaisi toteutuessaan merkittävästi Hajalan julkisen liikenteen yhteyksiä sekä edistäisi julkisiin liikennevälineisiin pohjautuvaa työpaikkaliikennettä Saloon ja Turkuun. Nykyisellään aluetta palveleva julkinen liikenne pohjautuu linja-autoliikenteeseen, joka arkisin kulkee Turun ja Salon välillä noin kuusi kertaa. Lähin lentokenttä on Turussa. 6.2 Nykyinen tie- ja katuverkko Hajalan läpi kulkee kolme yhdystietä Vanha Turuntie, Hajalantie ja Tapiolantie, joista jälkimmäinen yhdistää kylän moottoritiehen. Liikenteeseen liittyviä heikkouksia ovat ennen kaikkea Tapiolantien moottoritielle johtavan osan kunto sekä kevyen liikenteen väylän puuttuminen kyläkeskuksessa sekä koulun ja kyläkeskuksen välillä. Erityisesti liittymään johtava asfaltoimaton Tapiolantie on varsinkin keväisin huonossa kunnossa. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvattomuutta aiheuttavat liian suuret nopeudet taajaman läpi kulkevalla tiellä, valaistuksen puuttuminen sekä kapea ja mutkainen tie. Valtion ylläpitämiä teitä lukuun ottamatta tiestö perustuu yksityisiin teihin. 6.3 Kevyt liikenne Hajalan koulun kohdalla on hyvin lyhyt pätkä pyörätietä, mutta muutoin alueella ei ole kevyen liikenteen väyliä. 6.4 Kunnallistekniikka Salon Vesi on rakentanut vesijohdon ja jäteveden siirtoviemärin Halikon asemalta Hajalan kylälle, jotka valmistuivat vuonna 2016. Samassa yhteydessä toteutettiin valokuidun vienti Hajalaan. Salon Veden siirtoviemäri on tuotu ns. Saarimäen kohdalle. Hajalan vesiosuuskunta on perustettu kylän paikallisin voimin, ja se on jatkanut verkoston rakentamista kylän alueelle palvellen siten kylän kiinteistöjä. Verkostoon on vuoden 2018 kevääseen mennessä liittynyt n. 100 kiinteistöä. Vaikka uudistettu vesijohtoverkko on Hajalan vesiosuuskunnan rakentama, sen omistaa Salon Vesi ja liittymissopimus tehdään sen kanssa. Viemäriverkosto on Hajalan vesiosuuskunnan ja viemäriliitynnästä sopimus tehdään sen kanssa. Verkostokartta on selostuksen liitteenä 4. Osuuskunnan jäsenyys ei ole edellytys verkostoon liittymiseksi. Tällöin ei kuitenkaan ole mahdollista vaikuttaa osuuskunnan päätöksiin eikä ole oikeutettu osuuskunnan jäsenetuihin, esimerkiksi osuuskunnalle myönnetyt avustukset käytetään vain jäsenten hyväksi.

18 7. TAVOITTEET 7.1 Hajalan kyläyleiskaavan tavoitteet Tontteja pysyvään asumiseen Kyläyleiskaavan keskeisenä tavoitteena on ollut osoittaa Hajalan taajamaan pientalotontteja pysyvään asumiseen. Alueelle haluttaisiin erityisesti lapsiperheitä ja työikäistä väestöä, mikä turvaisi paikallisen päiväkodin ja kyläkoulun säilymisen. Turku - Helsinki moottoritieliittymän läheinen sijainti mahdollistaa sujuvan työssäkäymisen Hajalan ulkopuolella ja erityisesti työtehtävissä, jotka edellyttävät liikkuvuutta. Rakentamisen ohjaaminen suoraan yleiskaavan nojalla Kyläyleiskaava laaditaan siten, että uusille kaavassa osoitetuille pientaloalueiden omakotiasunnoille rakennusluvat voidaan myöntää suoraan rakennusluvilla ilman suunnittelutarveharkintaa. Maaseutumainen kylätaajama Lähtökohtana on, että Hajalan kylää kehitetään maaseutumaisena kylätaajamana olemassa oleviin rakenteisiin tukeutuen. Hajalan uusien asuinalueiden suunnittelussa pyritään kylärakennetta täydentämään yhdyskuntataloudellisesti järkevällä tavalla. Tavoitteena on näin suunnittelemattoman hajarakentamisen vähentäminen ohjaamalla rakentamista kylärakenteen kannalta hyville alueille. Vesihuoltoverkoston tehokas hyväksikäyttö Hajalan taajaman vesi- ja viemäriverkkohankeen toteuttaminen mahdollistaa taajaman kehittämisen pientalotyyppisenä maaseutukylänä. Kyläyleiskaava tukee tätä tavoitetta. Rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman suojelu Hajalan taajama sisältyy maisemallisesti arvokkaaseen alueeseen, jossa on mm. seudullisesti merkittäviä rakennetun ympäristön kohteita ja arvokas kulttuurihistoriallinen tie, nykyinen Vanha Turuntie. Uusi rakentaminen sijoitetaan olemassa oleviin rakennettuihin alueisiin liittyen välttäen rakentamista peltoaukeille. Rakentamisen sijoittamisessa suositaan metsäisiä alueita. Maisemallisesti arvokkaat pellot pyritään turvaamaan maatalouskäytössä. Maisemaselvitys on laadittu jo ennen kaavoituksen käynnistämistä. Luontokohteet Kaavoituksen yhteydessä kartoitetaan merkittävät luontokohteet - ja alueet, ja pyritään turvaamaan ne rakentamiselta vapaina alueina. Luontoselvitys on laadittu jo ennen kaavoituksen käynnistämistä. Metsätalouden turvaaminen Suunnittelussa rakentamiseen soveltuvat metsäalueet rajataan selkeästi metsätalousalueista, jotta vältetään suunnittelemattoman haja-asutuksen syntyminen. Metsien moninaiskäyttö tulee huomioida metsätaloutta haittaamatta. Virkistysmahdollisuudet Uusia varsinaisia virkistysalueita ei katsota tarpeelliseksi osoittaa, koska rakentamisen kokonaismitoitus jää kaikkiaan verrattain alhaiseksi. Alueen metsiä voidaan jokamiehenoikeuden perusteella käyttää virkistäytymiseen. Joillakin alueilla voi olla tarpeen laatia sopimuksia ulkoilupolkuja tms. varten. Tällainen alue on mm. Myllytyryn ympäristö. Tieverkko Erityisenä välillisesti kaavoitukseen liittyvänä tavoitteena on Tapiolantien parantami-

19 nen kyläkeskuksen ja moottoritien välillä. Yhteys sinällään on toimiva ja sen asema on keskeinen, mutta sen kunto ei vastaa suoraan moottoritieliittymään johtavan yhdystien statusta. Kaavoitukseen liittyen tutkitaan kuitenkin myös Tapiolantien eteläpään pitkän tähtäimen linjausvaihtoehtoja sekä Hajalantien ja Tapiolantien yhdistävän mahdollisen uuden tielinjauksen paikka. 7.2 Väestötavoite Kyläyleiskaavan avulla tavoitellaan väkiluvun lisäystä kylään. Edellä kappaleessa 3. on kylän väestötavoitetta tarkasteltu osana Salon väestökehitystä. Erityisen tärkeänä nähdään nuorten lapsiperheiden saaminen kylään. Hajalan kylä on Salon asutuksellinen portti Turun suuntaan ja sen moottoritien läheisyys antaa hyvät mahdollisuudet vastata maaseutumaista asutusta etsivien tarpeisiin. Hajalan kylän siirtoviemärin rakentaminen ja sen myötä perustetun vesi- ja jätevesiosuukunnan verkoston rakentaminen antavat hyvän pohjan positiiviselle väestökehitykselle. Vuoden 2035 väestötavoitteeksi voidaan asettaa 500 asukasta kyläyleiskaavan alueella ja noin 800 kylän vaikutusalueella. Myönteinen kehitys Salon alueella saattaisi tuoda mahdollisuuden paikallisjunayhteyden avaamiselle Turun ja Salon välille, mikä voisi antaa uuden sysäyksen Hajalan kehittämiselle, sillä maakuntakaavoituksessa Hajalan kylän alueelle on ajateltu paikallisjunan seisaketta. Mikäli näin tapahtuisi, johtaisi uusi tilanne yleiskaavan tarkistustarpeeseen ja asukastavoitteen nostamiseen, sillä nyt valmisteltavassa kaavassa lähtökohtana on ollut kylän säilyttäminen maaseutumaisena ja vain vähäisesti tiivistyvänä kylätaajamana. 7.3 Prosessin aikana tarkennetut tavoitteet 7.4 Kyläläisten asettamat tavoitteet Myllytyryn lammelle on suunniteltu Hajalan kylätaloa. Koulun ja päiväkodin säilyttäminen. Riittävä tonttitarjonta.

20 8. KYLÄYLEISKAAVAN KUVAUS 8.1 Kaavan rakenne Kaavan rakenne noudattaa vuoden 2011-12 kyläkaavahankkeen aikana laadittua alustavaa kyläkaavaluonnosta. Kyläsuunnitteluhankkeen perusteella voidaan todeta, että tarvetta harkita erilaisia rakenteellisia ratkaisuja ei ole. Samaan johtopäätökseen päädytään myös kaavahankkeen tavoitteiden pohjalta, joiden mukaan lähtökohtana suunnittelussa on, että Hajalan kylää kehitetään maaseutumaisena kylätaajamana olemassa oleviin rakenteisiin tukeutuen. Uusien asuinalueiden suunnittelussa pyritään kylärakennetta täydentämään yhdyskuntataloudellisesti järkevällä tavalla huomioiden olemassa oleva tieverkko ja vesihuoltoverkosto. Merkille pantavaa on ollut myös se, että maanomistajien halukkuus rakennuspaikkojen myyntiin ei ole ollut kovin suurta, mikä osaltaan on ohjannut ratkaisua. Edellä kohdassa 7.2 on pohdittu myös sellaista tulevaisuuden visiota, jossa paikallisjuna liikennöi Salon ja Turun välillä. Mikäli näin tapahtuisi, Hajalan kehittämiseen tulisi lähteä uusien tavoitteiden pohjalta. Tilanne edellyttäisi uusien rakennettavien alueiden osoittamista ja rakentamistehokkuuden nostamista ja sitä kautta myös asemakaavoitus tulisi tarpeelliseksi. Toistaiseksi kuitenkaan ei tällaista vaihtoehtoa ole lähdetty viemään eteenpäin, vaan kaavoitus perustuu pääosin nykyisen rakenteen vähäiseen tiivistämiseen siten, että asemakaavoitusta ei katsota tarpeelliseksi. Uudet rakennuspaikat sijoittuvat pääosin kylän keskeisille alueille ja olemassa olevan rakennuskannan yhteyteen tai lähistölle. Poikkeuksena tästä on ns. Saarimäen metsäalue, joka sijoittuu koulun ja kyläkeskuksen välille, jossa nykyisin on vain muutamia melko hajallaan olevia omakotitaloja ja pari tilakeskusta. Saarimäen alue sijaitsee kuitenkin edullisesti koulun ja päiväkodin sekä rakennetun vesihuoltoverkoston ja olemassa olevan tiestön näkökulmasta. Uudet rakentamisalueet on myös maisemallisesti voitu sijoittaa hyvin. Kuva: Saarimäen aluetta

21 Muita merkittäviä uudisrakentamisryhmiä on sijoitettu mm. Tapiolantien tuntumaan, kylätaajaman yhteyteen ja Myllytyrylle johtavan tien varteen. Kaupungin omistuksessa olevalle alueelle kylätaajaman pohjoisreunaan on osoitettu 5 uutta rakennuspaikkaa. Muutoin uudet rakennuspaikat ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Yritystoiminnalle on varattu aluetta välittömästi rautatien eteläpuolelta, jossa kaupungilla on runsaasti maata. Tältä alueelta on myös ajateltu voitavan esittää terminaalialuetta puutavaran varastointiin ja lastaukseen rautatiekuljetuksen tarpeisiin. Toinen varastointiin ja maa-ainesten käsittelyyn soveltuva alue on varattu moottoritieliittymän pohjoispuolelle, jossa nykyisellään on maa-ainesten louhintaa ja murskausta sekä puhtaiden maa-ainesten maankaatopaikka. 8.2 Mitoitus Yleiskaavan alue jaettiin asuntorakentamisen näkökulmasta kuuteen eri vyöhykkeeseen: Kyläkeskus, Läntinen kylänraitti, Eteläinen metsäalue, Tapiolantie etelä, Tapiolantie pohjoinen sekä Saarimäki. Näillä alueilla katsottiin tehtyjen selvitysten perusteella olevan potentiaalia uudisrakentamiselle. Näiden osalta maanomistajien kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen Saarimäen alue osoittautui alueeksi, jossa ilmeni selvää halukkuutta rakennuspaikkojen myyntiin. Saarimäen luonne maiseman, luonnonolosuhteiden ja kylärakenteen näkökulmasta on myös hyvin uudisrakentamiseen soveltuvaa. Muilla osa-alueille nykyistä rakennetta täydentävä, suhteellisen vähäinen, uudisrakentaminen katsottiin myös tavoitteiden näkökulmasta riittäväksi. Näin ollen tarvetta osaaluekohtaisiin tai emätiloittain tehtäviin yksityiskohtaisiin mitoituslaskelmiin ei katsottu olevan. Saarimäen alueelle osoitettiin 23 uutta rakennuspaikkaa, Tapiolantie pohjoisen alueelle 15 ja ns. Läntisen kylänraitin alueelle 16 uutta rakennuspaikkaa. Kyläkeskuksen alueelle osoitettiin 12 uutta rakennuspaikkaa, joista 5 kpl kaupungin omistamalle alueelle. Muille alueille uusia rakennuspaikkoja osoitettiin yhteensä 13. Kartoille osoitettujen rakennuspaikkojen koot vaihtelevat pari poikkeusta lukuun ottamatta 2000 neliömetristä 10000 neliömetriin, pääosan ollessa 3000:sta 6000 neliömetriin. Noin 80 uutta rakennuspaikkaa riittävät täyttämään asetetun 200 asukkaan lisäyksen kyläkaavan alueelle. Lisäreservin tarjoavat 30-40 tällä hetkellä lähinnä loma-asuntokäytössä olevaa vanhaa asuinrakennusta. Hajalan kylä pystyykin tarjoamaan hyvän maaseutumaisen asumisvaihtoehdon osana Salon väestötavoitetta. Rakentamisen alueet on voitu osoittaa siten rakennetta täydentävästi, että vaikka mitoitus saattaa ylittää kysynnän, niin haitallista kylärakenteen hajoamista ei kuitenkaan tapahdu.

22 8.3 Aluevaraukset Asuminen Edellä kohdassa 8.2 Mitoitus on käsitelty uusien rakennuspaikkojen sijoittumista kaavan eri osa-alueille. Alla ilmakuvassa on osoitettu uusien rakennuspaikkojen sijoittuminen maisemaan. Rakennuspaikat sijoittuvat metsien reunavyöhykkeille olemassa olevan rakennetun ympäristön tuntumaan. Maisema-alueiden laajoille peltoalueille ei ole osoitettu uutta rakentamista. Uusia rakennuspaikkoja on mahdollista muodostaa yhteensä 79 kpl, mikä vastaa kaavoitukselle asetettua tavoitetta. Uudet rakennuspaikat on osoitettu kaavakartalla merkinnällä AP-u. Uusien rakennuspaikkojen minimi pinta-ala on 2000 m2. Hajalan yleiskaavoituksessa on lähdetty siitä, että kaava ohjaa suoraan rakentamista. Rakentamisen alueet on sijoitettu siten, että se soveltuu kylärakenteeseen ja maisemaan. Suunnittelutarveharkintaan liittyvä tarkastelu (mrl 137 ) on sisältynyt kaavaan, joka itsessään ohjaa rakentamista ja muuta maankäyttöä kokonaisvaltaisesti koko kaava-alueella. Kaavaan on näin voitu sisällyttää määräys kaavan käyttämisestä suoraan rakennusluvan perusteena, milloin on kysymys enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamisesta. Rakennuspaikat on rajattu kaavakartalle ohjeellisilla rajoilla, joiden perusteella voidaan päätellä, mille kiinteistölle rakennusoikeudet on määritelty. Keskeisten, uusia rakennuspaikkoja sisältävien AP-u -alueitten ympärillä oleville M-1 alueille on mahdollista rakentaa vain maa- ja metsätalouden tarpeisiin.

23 Palvelut Palvelutoiminnoille on varattu alueita lähinnä Vanhaan Turuntiehen liittyen vanhan aseman lähellä. Lisäksi palveluille on varattu koulun tontti sekä entisen vanhainkodin ympärillä olevat alueet, joissa nykyisin on asumispalveluihin liittyviä toimintoja. Yritystoiminta Yritystoimintaa varten on vanhan Hajalan aseman eteläpuolelle osoitettu teollisuus- ja varastointitoimintojen alue. Alueelle voisi sijoittua esimerkiksi rautatietä hyödyntäviä toimintoja ja varastointia, kuten puutavaran lastausalue. Moottoritieliittymän pohjoispuolelle on osoitettu myös maa-aineiston ottoalue, joka voisi myöhemmässä vaiheessa toimia varasto- ja terminaali alueena. Liikenne Varsinaisia uusia liikenneratkaisuja ei ole osoitettu, lukuun ottamatta pitkän tähtäimen ohjeellisia tieyhteystarpeiden varauksia. Konkreettisia suunnitelmia näiden yhteyksien toteuttamiseksi ei ole, mutta linjausten paikat on syytä pitää rakentamiselta vapaana. Tapiolantien tekninen kunnostaminen nähdään kuitenkin varsin tärkeänä asiana, sillä tie paikallisesti merkittävä yhdystie. Moottoritieliittymän tuntumaan on varattu pienehköt alueet liikennettä palveleville toiminnoille, kuten liityntäpysäköintiin, polttoaineiden jakeluun ja sähköautojen latausasemalle. Virkistys Varsinaisia virkistysalueita on osoitettu vain Myllytyryn alue sekä urheilukenttä. Lisäksi molempiin liittyen on kartalle osoitettu maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta. Maa- ja metsätalousalueet Laajat alueet kaava-alueesta on osoitettu eriluonteisia maa- ja metsätalousalueita varten. Laajat peltoaukeat on osoitettu maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi (MA). Metsäalueet on soitettu pääosin merkinnällä maa- ja metsätalousvaltainen alue (M ja M-1). M-1 -alueille saa rakentaa vain maa- ja metsätalouden tarpeisiin. Maanomistajakohtaisesti rakennusoikeus on M-1 -alueilta siirretty AP-u alueille tai rakennusoikeus on katsottu käytetyiksi 2000-luvulla tapahtuneiden lohkomisten ja niihin liittyneiden rakentamisten myötä AP-alueilla. Ns. Äijälänmäen laki on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on ympäristöarvoja. Kaava-alueelle on Hajalan liittymän tuntumaan osoitettu myös yksi kotieläintalouden suuryksikön alue, jolle on jo aiemmin tehty myönteinen suunnittelutarveratkaisu kalkkunakasvattamon rakentamiseksi. Luontokohteet Varsinaisia luonnonsuojelun aluevarauksia ei ole tehty. Yksittäisenä luontokohteena on kaavakartalla osoitettu suojeltava luontokohde moottoritien tuntumassa ns. Paturin talon länsipuolella olevan lähteen ympärillä kasvava harsosammalesiintymä. Kaavakartalla on lisäksi osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä ns. luo-kohteita jaoteltuina kolmeen erityyppiseen luokkaan: liito-oravan elinympäristöt, metsälain 10 :n mukaiset tai niihin verrattavissa olevat alueet sekä ohjeellisin rajauksin muutoin tärkeät luontoalueet. Suojeltavat rakennukset Yleiskaavakartalla olevat rakennussuojelukohteet on luokiteltu kolmeen eri luokkaa: valtakunnallinen, seudullinen ja paikallinen. Ohessa on luettelo kohteista. Paikallisten kohteiden luokitustiedot ovat peräisin ns. SARAKUM -inventoinnista.

24 Rakennussuojelumerkinnät Karttalla Kohde Luokitus Maakuntakaavassa sr-2/1 Hajala I (sr 69): Yksinäistalo. Seudullinen X Mutkanperä (sr 186): Talolan vahtitupa, X sr-2/2 radanvartijan asunto, myöhemmin VR:n taukotupana. Seudullinen sr-2/3 Tenhola (eli Paturi) (sr 273): Seudullinen X sr -2/4 Uusitalo (eli Uusikartano) (sr 275): Osatalo. Seudullinen X sr-2/5 Pysäkki (Hajalan asema) (sr 335): Seudullinen X X sr -1/20 Trömperi (sr 400): Pappilan torppa. Suojeltu rakennussuojelulailla. Valtakunnallinen / osa valtakunnallista kokonaisuutta. Kuuluu rakennetun ympäristön aluekokonaisuuteen (srr 137). Valtakunnallinen X sk-1 Piintilä (sr 418): Ratsutila. Valtakunnallisesti arvokas ympäristö. Arvotus: valtakunnallinen/osa valtakunnallista kokonaisuutta. Kuuluu rakennetun ympäristön ryhmäkokonaisuuteen (srr 89). Valtakunnallinen sr-3/6 Päivärinta Paikallinen/Rakennushistoriallisesti arvokas sr-3/7 Ihala Maisemallinen/Rakennushistoriallisesti arvokas sr-3/8 Metsälä (Villa) Maisemallinen/Rakennushistoriallisesti arvokas sr-3/9 Lepola Maisemallinen/Rakennushistoriallisesti arvokas sr-3/10 Ent. seurojentalo (Vuorela) Paikallinen/Rakennushistoriallisesti arvokas sr-3/11 Hajalan osuuskassa Maisemallinen/Rakennushistoriallisesti ja historiallisesti arvokas sr-3/12 Kaunela Paikallinen/ei SARAKUMissa sr-3/13 Uusitupa Paikallinen/Rakennushistoriallisesti arvokas sr-3/14 Saarimäki Paikallinen sr -3/15 Kankare Historiallinen/Rakennushistoriallisesti arvokas sr-3/16 Takala Maisemallinen/Rakennushistorialliesti arvokas sr-3/17 Kissala Maisemallinen sr-3/18 Kotipelto Historiallinen/Rakennushistoriallisesti arvokas sr-3/19 Kääntelä Maisemallinen/Rakennushistoriallisesti arvokas sr-3/21 Väljälä (Suutarin torppa) Paikallinen/Rakennushistoriallisesti arvokas sr-3/22 Tyynelä Paikallinen/Rakennushistoriallisesti arvokas sr-3/23 Lepola Maisemallinen/Rakennushistoriallisesti ja historiallisesti arvokas sr-3/24 Kerhola Paikallinen/Rakennushistoriallisesti arvokas sr-3/25 Huimala Paikallinen/Rakennushistoriallisesti arvokas Muinaismuistokohteet Uusia muinaismuistokohteita ei ole kaavaprosessin aikana toistaiseksi havaittu. (Ks. kohta 5.3) Maakuntamuseo on edellyttänyt arkeologisen inventoinnin tekemistä vähintäänkin uudisrakentamiseen osoitettavien alueitten osalta. Selvitys tehtäneen luonnosvaiheen jälkeen. 8.4 Ympäristön häiriötekijät Alueelle ei maankäytön muuttumisen vuoksi muodostu erityisiä ympäristöhäiriöitä. Kaavaalueen pohjoisosassa moottoritien aiheuttama liikennemelu on otettu huomioon siten, että uutta asutusta ei ole osoitettu moottoritien tuntumaan.

25 9. KAAVAN VAIKUTUKSET Yleiskaavan vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Hajalan kylätaajaman ja sen lähialueeseen. Kaavaa laadittaessa on selvitetty monipuolisesti kaavan vaikutuksia. Vaikutusarvioinnit perustuvat suunnittelualuetta koskeviin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä tehtyihin arviointeihin. Vaikutusten arviointi tapahtuu osana kaavoitusprosessia ja sitä tarkennetaan sekä täydennetään kaavatyön edetessä. 9.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskuntatekniikkaan sekä liikenteeseen Hajalan kyläyleiskaavan avulla pyritään säilyttämään Hajalan kylän nykyinen asema koulukylänä. Yleiskaava ja toteutetut kunnallistekniset investoinnit parantavat Hajalan alueen vetovoimaisuutta asumiseen soveltuvana kyläkeskuksena. Liikenteellisesti Hajalan asemaan ei kaavallisesti pyritä saamaan mitään muutoksia, sillä Hajalan liikenteellinen sijainti on nykyisellään hyvä. Kylän vahvistuminen tukee joukkoliikenneyhteyksien säilymistä alueella. Vaikutukset kylärakenteeseen jäävät melko pieniksi, sillä rakentaminen on pääosin täydennysrakentamistyyppistä. Ainoastaan ns. Saarimäen alueelle muodostuu pienimuotoinen uusi asuntoalue kylän koulun tuntumaan. 9.2 Vaikutukset luontoon Hajalan aluetta kehitetään maaseutumaisena asuinalueena. Vaikutukset luontoon ovat verrattain vähäiset eikä vaikutuksia ole mihinkään merkittäviin luontokohteisiin. Kaavoituksen yhteydessä on luontoselvityksen nojalla tunnistettu joitakin luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä pienehköjä alueita, jotka on viety kaavakartalle ns. luo-alueina. 9.3 Vaikutukset maisemaan, rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriympäristöön Uudisrakentaminen on sijoitettu pääosin metsäalueille ja vähäisessä määrin pienten peltoalueitten reunoille. Yleiskaavassa on näin noudatettu maakuntakaavan maisema-aluetta koskevaa kaavamääräystä, jonka mukaan suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla maiseman arvoja turvaavia ja edistäviä, sekä niiden tulee edistää peltojen, niittyjen ja muiden avoimien maisematilojen säilymistä. Rakentamisen tulee lisäksi kohdistua aukeamien reunoille olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen. Yleiskaavassa on esitetty suojeltaviksi rakennuksiksi kaikki maakuntakaavan suojelurakennukset sekä eräitä uusia paikallisesti merkittäviä vanhoja rakennuksia. 9.4 Vaikutukset elinoloihin ja elinympäristöön Yleiskaavalla ei merkittäviä vaikutuksia alueen nykyisiin elinoloihin tai elinympäristöön. Alue säilyy maaseutumaisena asuinalueena, joka tukee turvallista ja terveellistä elinympäristöä. Kaavan avulla pyritään kuitenkin tukemaan olemassa olevien palvelujen säilymistä ja teknisten verkostojen ja liikenneyhteyksien ylläpitoa.

26 9.5 Vaikutukset elinkeinoelämään Yleiskaava pyrkii turvaamaan nykyisten maaseutuelinkeinojen toimintaedellytykset osoittamalla mm. peltojen säilymisen maatalouskäytössä. Kaava mahdollistaa myös pienimuotoisten liikennepalvelujen syntymisen Hajalan liittymän tuntumaan. Muutoin kaavalla ei pyritä vaikuttamaan merkittävästi elinkeinotoimintaan tai sen muutoksiin alueella. Metsien käytölle ei aseteta toimenpiderajoituksia. 9.6 Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Kaavalla ei ole suoranaisia vaikutuksia yhdyskuntatalouteen, mutta sillä pyritään turvaamaan tehtyjen yhdyskuntataloudellisten investointien kannattavuus edesauttamalla alueen kehittymistä ja rakentamista. 9.7 MRL:n 137 suunnittelutarveratkaisun edellytysten täyttyminen Maankäyttö- ja rakennuslain 44 :n mukaan rakennuslupa rakennuksen rakentamiseen voidaan suunnittelutarveratkaisua koskevan MRL:n 137 :n 1 momentissa säädetyn estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Näin on menetelty Hajalan kyläyleiskaavassa. Edellytyksenä on lisäksi, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella. Yleiskaavan rakentaminen on suunniteltu rakennuspaikkakohtaisesti siten, että mahdolliselle tulevalle asemakaavoitukselle tai muulle alueiden käytön järjestämiselle ei rakentamisesta aiheudu haittaa. Suunnittelussa on huomioitu rakennettu vesihuoltoverkosto ja olemassa oleva tiestö. Rakentamisen sijoittelussa on myös huomioitu alueen maisemalliset erityispiirteet säilyttämällä avoimet peltoalueet rakentamiselta vapaana. Uudet rakennuspaikat eivät myöskään vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Kaiken kaikkiaan laadittu kaava ja kaavoitusprosessin läpikäynti mahdollistavat sen, että Hajalan kyläyleiskaavaa voidaan käyttää MRL 44 :n tarkoittamalla tavalla suoraan rakentamista ohjaavana yleiskaavana. 9.8 Yleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen 2. Tehokas liikennejärjestelmä 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat 5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto Kaavan vaikutusten arvioinnin perusteella voidaan todeta, että yleiskaava tukee kylän kehitystä olemassa oleviin rakenteiseen liittyen. Uudisrakentamisen alueet tukeutuvat liikenteellisesti Vanhaan Turuntiehen ja yhdyskuntateknisesti rakennettuun vesihuoltoverkostoon. Niin muodoin voidaan todeta, että kaavoituksessa on huomioitu valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ja maakuntakaavan ohjausvaikutus.

27 10. KAAVAN TOTEUTUS 10.1 Toteuttaminen Täydentyy myöhemmin 10.2 Yhteystiedot Salon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto Hornintie 2-4 24800 Halikko kaupunkisuunnittelu@salo.fi kaavoitusinsinööri Timo Alhoke 02-7785 113 timo.alhoke@salo.fi maankäyttöinsinööri Lotta Pelto-Timperi 02-7785 111 lotta.pelto-timperi@salo.fi

28 Liitteet Hajalan kyläyleiskaava LIITE 1 Aloitusvaiheen osallisten kuuleminen Hajalan kyläyleiskaavan laatiminen on aloitettu kuuluttamalla kaavoituksen aloittaminen ja julkaisemalla ns. osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Alueen asukkaille ja kiinteistönomistajille (osallisille) järjestetään kaavoitusta koskeva tiedotustilaisuus, jossa esitellään myös alustava kaavaluonnos. Tilaisuuden tarkoituksena on tiedottaa kaavoitusprosessista ja käynnistää vuorovaikutus osallisten kanssa. Kaavoituksella tavoitellaan omakotirakentamisen helpottamista alueella. Hajalan kylän keskeisen alueen kylärakenne on varsin tiivis. Olemassa olevien rakennuspaikkojen rakentaminen tullaan kaavoituksella pääsääntöisesti turvaamaan. Keskeinen tehtävä alueen suunnittelussa on uusien toteuttamiskelpoisten rakennuspaikkojen löytäminen järkevästi kylärakenteeseen liittyen. Suunnittelun aikana keskustelut ovat erityisen tarpeellisia niiden maanomistajien kanssa, joilla on alueella rakentamiseen sopivaa maata. Toisaalta on tärkeää löytää uusia rakennuspaikkoja, toisaalta on turhaa kaavoittaa uusia rakennuspaikkoja, jos maanomistaja ei sitä halua. Tästä syystä toivomme, että jo kaavoituksen alkuvaiheessa mahdollisimman monet maanomistajat osallistuvat yhdessä kaavoittajien kanssa alueensa tulevaisuuden suunnitteluun. Tämä koskee erityisesti niitä maanomistajia, joiden maanomistus alueella on merkittävää. Tiedotustilaisuudessa esitellään myös alustava luonnos, jonka perusteella käydään keskusteluja eri tahojen kanssa. Tilaisuus järjestetään 11.5. klo 17.30 Armfeltin koululla Halikossa, osoite Varsinaiset keskustelut edellä kuvattujen laajempien alueitten maanomistajien kanssa toivotaan kuitenkin tehtävän erikseen varattuna aikana toukokuun aikana. Aikavarauksesta voi sopia ottamalla yhteyttä: kaavoitussihteeri Anu Suur-Näkki 02-7785121, Anu.Suur-Nakki@salo.fi Erityisesti olemme varautuneet kaavoituskeskusteluihin 12.-13.5. sekä 16.5. klo 13-17.30, kuitenkin ajanvarauksen mukaisesti. Kaavoitusinsinööri Timo Alhoke, 02-7785113, timo.alhoke@salo.fi Maankäyttöinsinööri Lotta Pelto-Timperi, 02-7785111, lotta.pelto-timperi@salo.fi

29 LIITE 2 VIRANOMAISNEUVOTTELUN MUISTIO KOSKIEN HAJALAN KYLÄYLEISKAAVAA Aika 6.4.2018, klo 9.30 12.30 Paikka Läsnä Virastotalo, Turku Anna-Leena Seppälä, Varsinais-Suomen ELY-keskus Pirjo Uusi-Uola, Varsinais-Suomen ELY-keskus Olli Mattila, Varsinais-Suomen ELY-keskus Raimo Järvinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Eija Suna, Turun maakuntamuseo Riikka Mustonen, Turun maakuntamuseo Markku Sievänen, Metsäkeskus Jarmo Heimo, Salon kaupunki Timo Alhoke, Salon kaupunki Anna-Leena Seppälä avasi tilaisuuden ja hänet valittiin neuvottelun puheenjohtajaksi. Sihteeriksi valittiin Timo Alhoke. Seppälä totesi, että kyseessä MRL 66 :n mukainen osayleiskaavan laatimisen aloitusneuvottelu. Todettiin paikalla olleet. Kutsutuista pois oli jäänyt Varsinais-Suomen liiton edustaja, joka oli ilmoittanut esteestä ja luvannut kommentoida asiaa ja alustavaa luonnosta tarvittaessa. Materiaalina oli osallistujille toimitettu alustava luonnos selostuksineen. Lisäksi käytettävissä on ennakkoon ollut tätä työtä varten laaditut luontoselvitys ja maisemaselvitys. Timo Alhoke kertoi Hajalan kyläyleiskaavan lähtökohdista ja edeltävistä asiaan liittyvistä toimenpiteistä kuten toiminnallista kyläsuunnitelmasta ja toteutetuista vesihuoltoprojekteista. Kyläyleiskaavan keskeinen tavoite on lisätä tonttitarjontaa lähinnä alueen yksityisillä mailla ja laatia alueelle yleiskaava, joka ohjaa suoraan rakentamista. Kaavan aineistoja ja mahdollisia lisäselvitystarpeita käytiin aihealueittain ja keskustelunomaisesti läpi. Maisema-asiat: Todettiin, että kaava-alue kuuluu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin maisemaalueisiin. Maisemaselvityksen täydennykseksi kaivattiin lisätietoa kylähistoriasta ja mistä kylistä kaava-alue koostuu, vähimmillään luettelonomaisesti. Anna-Leena Seppälä luovutti kunnan käyttöön valtakunnallisen maisema-alueselvityksen inventointikarttoja kunnan käyttöön. Rakennettu ympäristö: Todettiin, että Piintilän tilakeskuksen rakennukset ja Trömperin kestikievari ovat rakennussuojelun erityislailla suojeltuja valtakunnallisesti arvokkaita kohteita. Eija Suna esitti, että ns. SARAKUM-inventoinnin paikallisetkin kohteet tulee ottaa mukaan suojeltavina rakennuksina. Timo Alhoke katsoi, ettei kaikkia inventoinnissa paikallisesti arvokkaiksi esitettyjä rakennuksia voida esittää suojelurakennuksina. Anna-Leena Seppälä totesi, että jos valintoja suojelun suhteen on tehty, ne tulisi perustella.

30 ELY:n ja maakuntamuseon taholta tuotiin esille, että kylän tiiviimmin rakennetuilla alueilla olisi suositeltavaa käyttää ns. /s merkintää ja niihin liittyvää rakentamisen ohjaamiseen tähtäävää kaavamääräystä valtakunnallisen maisema-alueen edellyttämällä tavalla. Toisena vaihtoehtona on käyttää rakentamista ohjaava yleismääräystä koskien koko kaava-aluetta. Luonto- ja metsäasiat: Olli Mattila totesi, että luontoselvitys on riittävä. Tuotiin esille myös, että luontoselvityksen virheellinen käsitys Piintilän linnamäen statuksesta. Kysymyksessä ei ole luonnonsuojelualue, vaikka luontoselvityksessä on niin esitetty. Alue on rauhoitettu muinaismuistolain nojalla. Kaavakartalle tulisi erillisenä luontokohteena osoittaa luontoselvityksen yhteydessä havaittu harsosammalesiintymä. Olli Mattila tarkistaa, onko asian johdosta vireillä suojeluasiaa. Luoalueisiin mahdollisesti liitettävistä määräyksistä myös keskusteltiin. Mattila lupasi toimittaa esimerkkejä käytetyistä määräyksistä. Markku Sievänen totesi, että luo-alueille nyt alustavassa luonnoksessa esitetyt määräykset ovat hyvät, erityisesti metsälain 10 :n mukainen tai niihin verrattavissa oleva luontotyyppi. Sievänen katsoi, että kaavan metsiä koskevat merkinnät ovat muutoinkin Metsäkeskuksen näkökulmasta hyvät. Hän toi myös yleisenä kommenttina esille metsälain 10 :n tulkinta-asian, todeten luontokartoittajien näkemyksen melko usein olevan erilainen kuin metsälain tulkinnasta vastaavien metsäalan asiantuntijoiden näkemykset. Muinaismuistot: Riikka Mustonen totesi, että koska kyseessä on suoraan rakentamista ohjaava yleiskaava, tulee uudisrakentamisen alueilla tehdä arkeologinen inventointi. Hän lupasi toimittaa inventointeja tekevien konsulttien nimiä. Todettiin, että luonnos voidaan laittaa nähtäville vaikka inventointeja ei vielä olisi tehty. Liikenneasiat: Tieasioiden osalta todettiin Vanhan Turuntien eli Suuren rantatien rooli toisaalta alueen tärkeimpänä yhdystienä ja toisaalta suojelukohteena. Keskusteltiin kevyen liikenteen turvallisuudesta koulun ja kyläkeskuksen välillä. Yleiskaavaluonnokseen oli ns. Saarimäen kohdalle merkitty erillinen kevyen liikenteen raitti, joka todettiin hyväksi. Kyläkeskuksen kohdalla nostettiin esille mahdollisuus korotetun jalkakäytävän rakentamiseksi, joka samalla luontaisesti vaikuttaisi ajonopeuksia hiljentävästi. Asiaa ei kuitenkaan ratkaista yleiskaavan yhteydessä. Edelleen keskusteltiin moottoritielle johtavan Tapiolantien kunnosta. Tieosa on paikoin erittäin huonossa kunnossa ja vaatisi peruskunnostusta varsinkin noin kilometrin osuudelle moottoritieltä etelään. Vaikka sekään asia ei varsinaisesti kuuluu yleiskaava-asioihin, toivottiin kaupungin edustajien taholta, että ELY:n edustajat veisivät kunnostusasiaa eteenpäin. Edelleen keskusteltiin kaavaluonnoskartalla olevista katkoviivalla osoitetuista tieyhteystarpeista, jotka ovat pitkän tähtäimen tielinjauksia. Kaavan nykyinen rakenne ei varsinaisesti kaipaa näitä linjauksia. Linjauksista ei muodostettu selvää kantaa, mutta todettiin niiden hillitsevän rakentamista linjaukselle. Raimo Järvinen toi esille, että kaavan käsittelyn yhteydessä pitää kuulla myös Liikennevirastoa. Moottoritien aluevarausta ei pidetty välttämättömänä, kun kaavakartalla kuitenkin on moottoritien tielinja viivamaisena kohteena. Asiasta ei kuitenkaan tehty ohjaavaa päätöstä. Moottoritien meluselvitystarpeesta keskusteltiin. Tutkitaan, onko moottoritien suunnittelun yhteydessä tehty meluselvitys. Kahden mäen takana olevan rakennuspaikan osalta tuotiin esille mahdollinen meluselvityksen tarve rakentamisen yhteydessä. Maankäytöllisenä asiana keskusteltiin moottoritien liittymän läheisyyteen varatuista pienehköistä palvelujen ja huoltoaseman alueista. Ajatuksena ei ole varata mitään laajaa liikennemyymälä/huoltoasema-aluetta, vaan lähinnä liityntäpysäköintiin sekä sähköautojen latausasemalle ja niihin liittyviin ja verrattaviin pienimuotoisille palveluille varattu alue. Todettiin, että palvelujen luonne tulisi jotenkin näkyä kaavamääräyksessä.

31 Maankäyttö, aluevaraukset Kaavaluonnoksen aluevaraussuunnittelua pidettiin onnistuneena ja kylärakennetta tukevana. Samoin katsottiin, että arvokkaat maisema-alueet oli otettu hyvin huomioon. Sen sijaan keskustelua käytiin erityyppisten M-alueitten kaavamääräyksistä. ELY-keskuksen Seppälä ja Uusi- Uola katsoivat, että M-alueille ei tulisi sallia haja-asutusluonteista rakentamista lainkaan sellaisten alueitten läheisyydessä, joissa suunnittelutarveharkinta on sisällytetty yleiskaavaan ja kaavassa on tarkoitus määrätä kaavan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Kaupungin edustajien mukaan muu kaava-alue tullaan osoittamaan suunnittelutarvealueeksi, joten näille M-alueille mahdollisesti tulevaa rakentamista voidaan riittävästi ohjata ja rajoittaakin tarvittaessa. Rakentamispaine on kuitenkin näille alueille erittäin vähäistä. ELY-keskuksen edustajat katsoivat, että asia voitaisiin ratkaista osa-aluekohtaisesti, ja varsinkin kylän keskeisiin alueisiin liittyvillä M-alueilla rakentamisen rajoittaminen on tarpeen. Uusi-Uola totesi, että keskeinen kyläalue, jossa sovelletaan MRL 44, voidaan rajata melko suppeaksi. Asiaa luvattiin tutkia ottamalla mahdollisesti käyttöön AP-alueisiin liittyvillä M-alueilla oma kaavamerkintä, jossa kaavamääräyksin on kielletty uusien asuinrakennusten rakentaminen. Muistiin merkitsi Timo Alhoke

LIITE 3: Maisema-alueinventointi (ote), SYKE 2014 32

LIITE 4 33