RAAHEN KAUPUNKI Mikonkarin alueen kehittämissuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 04.04.2006 30.06.2005 Jouni Laitinen / Kari Siipola RAAHEN KAUPUNKI
RAAHEN KAUPUNKI Mikonkarin alueen kehittämissuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualueena on Raahen kaupungissa entisen Pattijoen kunnan alueella sijaitseva Mikonkarin merenranta-alue. Alue sijaitsee n. 4,5 km kaupungin keskustasta koilliseen. Alue rajautuu lännessä ja pohjoisessa merialueeseen, etelässä Mikonkarinlahteen sekä idässä Mansikkakariin. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. Sigma Konsultit Oy 2
2. YHTEYSTIEDOT Raahen kaupunki Suunnittelutyötä ohjaa ja valvoo ohjausryhmä, johon kuuluvat: apulaiskaupunginjohtaja Ilmo Arvela (Raahen kaupunki, Rantakatu 50, PL 62, 92101 Raahe, puh (08) 439 3201, 044 439 3201, sähköposti: ilmo.arvela@raahe.fi) projektipäällikkö Seppo Kauppila (Raahen kaupunki, Rantakatu 50, PL 62, 92101 Raahe, puh (08) 439 3202, 044 439 3202, sähköposti: seppo.kauppila@raahe.fi) vt. kaupunginarkkitehti, yleiskaava-arkkitehti Kaija Seppänen (Raahen kaupunki, Tekninen keskus, Ruskatie 1, PL 6, 92101 Raahe, puh. (08) 439 3575, 044 439 3575, sähköposti: kaija.seppanen@raahe.fi kaupungininsinööri Matti Penttilä (Raahen kaupunki, Tekninen keskus, Ruskatie 1, PL 6, 92101 Raahe, puh. (08) 439 3501, 044 439 3501, sähköposti: matti.penttila@raahe.fi). Suunnitelman laatija Suunnittelutyö tehdään konsulttitoimeksiantona. Konsulttina toimii Sigma Konsultit Oy, jossa suunnitteluun osallistuvat: arkkitehti Jouni Laitinen, projektipäällikkö (Chydenius Center, 67100 Kokkola, puh. (06) 823 2012, 040 550 0830, sähköposti: jouni.laitinen@sigma.kpnet.com) arkkitehti Kari Siipola (puh. 050 348 1961, sähköposti: kari.siipola@sigmakonsultit.com). suunnittelija Minna Vesisenaho (puh: 050 537 4491, sähköposti: minna.vesisenaho@sigma.kpnet.com). ympäristösuunnittelija Petri Hertteli (puh. (06) 823 2028, sähköposti: petri.hertteli@sigma.kpnet.com) 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 3.1 SUUNNITTELUTEHTÄVÄ Suunnittelutyö käsittää entisen Pattijoen kunnan alueella sijaitsevan Mikonkarin merenrantaalueen kokonaisvaltaisen idea- ja kehittämissuunnitelman laatimisen. Suunnitelmassa huomioidaan alueella voimassa oleva Pattijoen merenrannikon oikeusvaikutteinen osayleiskaava. 3.2 TILAAJAN ASETTAMAT TAVOITTEET Mikonkarin alueen suunnittelu liittyy Raahen kaupungin ja Pattijoen kunnan vuodenvaihteessa 2002-03 tapahtuneeseen yhdistymiseen, jonka yhteydessä on sovittu alueen kehittämisestä. Raahen alueella matkailutoimintojen kehittäminen on vielä alkuvaiheessa. Matkailun tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen toisi Raahen alueelle kaivattua vireyttä ja palvelutoimintaa. Tähän liittyen suunnittelun keskeisenä tavoitteena on kehittää Mikonkarista Raahen kaupungin matkailu- ja vapaa-ajan keskus, jonne voisi sijoittua mm. seuraavia toimintoja: leirintäalue vuokrattavia lomamökkejä matkailuvaunualue muita matkailua ja vapaa-ajan toimintoja tukevia ja palvelevia toimintoja Alueen tulevia käyttömahdollisuuksia kehitettäessä on lisäksi pyrittävä hyödyntämään Raahen kaupungin ja sen lähiympäristön vahvoja matkailua tukevia tekijöitä, joita ovat alueen kulttuuri ja luonto. Mielikuva Raahesta kehittyneenä tietotekniikan osaajana ja Mikonkarin luonnon- Sigma Konsultit Oy 3
ympäristön tarjoamat mahdollisuudet olisi mahdollista yhdistää ja muodostaa keskeiseksi ominaispiirteeksi uudelle vetovoimaiselle matkailualueelle. Suunnittelutyössä on huomioitava alueella nykyiset toiminnot ja rakennukset, sekä voimassa olevan osayleiskaavan määräykset. 3.3 SUUNNITTELUALUEEN NYKYINEN MAANKÄYTTÖ Suunnittelualueella sijaitsevat kaupungin leirikeskus Lohenpyrstö, veteraanimajan alue, kalasatama sekä vanha kalastajayhteisö, joka on osa Mikonkarin niemenkärjen merkittävää kulttuurimaisema-aluetta. Leirikeskus Lohenpyrstö on rakennettu vuonna 1986 ja on kaupungin omistuksessa. Lohenpyrstö toimii nuorison leirikeskuksena ja rakennusta käytetään myös juhla- ja koulutustilaisuuksien järjestämiseen sekä yöpymiseen. Lohenpyrstö on tällä hetkellä vajaassa käytössä. Tiloja on vuokrattu eri tilaisuuksiin mutta rakennuksen tilaratkaisu ei ole kyseiseen tarkoitukseen paras mahdollinen. Lohenpyrstön majoituskapasiteetti on 30 vuodepaikkaa ja lisäksi ruokailu- ja kokoustilat 70 henkilölle. Rakennuksessa on suurehko oleskelu/ruokailu/takkatila, saunaosasto, muutamia neuvottelukäyttöön soveltuvia huoneita, keittiö sekä henkilökunnan sosiaalitilat. Veteraanimajan alue on rakennettu talkootyönä veteraanien toimesta, jotka edelleen vastaavat alueen toiminnasta yhdessä Veteraanimajan kannatusyhdistys ry:n kanssa. Aluetta kehitetään ja täydennysrakennetaan edelleen. Alue tarjoaa merelliset kokous-, koulutus- ja majoitustilat n. 60 henkilölle sekä tilauksesta ruokailupalvelut. Rakennusryhmään kuuluu kaksi majoitusrakennusta (uusi ja vanha veteraanimaja), rantasauna, savusauna, grillikatos ja varastorakennus. Alueelle on myös rakennettu sota-aikaa kuvaava korsu (10 vuodepaikkaa). Veteraanimajaa käytetään runsaasti eri tilaisuuksien järjestämiseen. Kaupunki omistaa maaalueen. Mikonkarin niemenkärjessä on ollut vanha kalastajayhteisö, neljän pysyvän asumuksen aikanaan muodostama kalastaja-maanviljelyalue. Kalastajakylässä ei ole enää vakituista asutusta, vaan alueen kalastuskäyttö kohdistuu kesäaikaan. Talviaikaan niemenkärki on suosittu ulkoilukohde, jolta suunnataan hiihtoretkiä merenjäälle ja lähisaariin. Suunnittelualueella sijaitsevaa kalasatamaa käytetään myös pienvenesatamana, ja sinne on suunnitteilla Merenkulkuhallituksen ylläpitämä virallinen veneväylä. Sataman venepaikkojen lisääminen on suunnitelmissa. Alueen luonnontilainen uimaranta sijaitsee merenpuolella. 3.4 MAANOMISTUS Alue on suurimmalta osaltaan kaupungin omistuksessa. Kuitenkin leirikeskus Lohenpyrstön eteläpuolella sijaitsevat suunnittelun kannalta keskeiset peltoalueet ovat yksityisessä omistuksessa ja jäävät kaupungin omistamien maa-alueiden sisäpuolelle. Kaupungin maanomistus on lisääntynyt vesijättömaiden ansiosta. Alueen maanomistus on esitetty kuvassa 2. Sigma Konsultit Oy 4
Kuva 2. Alueen maanomistus. 3.5 LUONNONYMPÄRISTÖ JA MAISEMA Suunnittelualueen maisemakuvan perustan muodostaa Mikonkarin lounaaseen kurottava niemi ja sen eteläpuolelle muodostunut Mikonkarinlahti. Aikoinaan Mikonkari on ollut saari, ja tästä kertoo lahdenpohjukasta koilliseen jatkuva matala niittyalue. Niemialueella kasvaa voimakas puusto lukuunottamatta aivan niemenkärjen kalastajakylän ympäristöä, joka on puoliavointa ja pensoittunutta. Saavuttaessa nykyistä tieyhteyttä pitkin Mikonkariin avautuu lahdenpohjukasta näkymä lahdelle ja kalasatamaan. Kalasatamasta etelään lahdelle avautuvaa näkymää hallitsevat Pattijoen etelähaaran suulla sijaitsevat Mansikkakallion komeat rantakalliot, jotka paikallisesti tunnetaan paremmin nimellä Parrinkalliot. Muutoin lahden eteläpuolinen Ruottalon niemi on tiheästi loma-asutettu. Alueella on merkittäviä kulttuurimaisemakohteita. Koko Mikonkarin niemenkärki on yleiskaavassa merkitty merkittäväksi kulttuurimaisema-alueeksi sisältäen vanhan kalastajayhteisön alueen, veteraanimajan alueen sekä kalasataman. Lisäksi leirikeskus Lohenpyrstö on rakennustaiteellisesti merkittävä kokonaisuus. Kuva 3. Näkymä kalasatamasta etelään. Kuva 4. Leirikeskus Lohenpyrstö. Sigma Konsultit Oy 5
Luonnonympäristö on yleisilmeeltään tyypillistä maankohoamisrannikon vyöhykkeistä kasvillisuutta, sekä peltomaisemaa. Suurin osa alueen luontotyypeistä kuuluu metsien kehitysvaiheiden nuoriin luokkiin sekä erilaisiin rantaluontotyyppeihin. Merestä paljastunut maa on hiekka- tai kivikkovaltaista ja osin rantaniittyä. Pohjoisrannoilla rantametsä ulottuu lähelle vesirajaa. Rantametsät ovat lehtipuuvaltaisia lepikkoja ja koivikkoja, joita edeltää tiheä pajukkovaihe. Nuorella maalla ei vanhoja metsiä esiinny ja havumetsiköt ovatkin nuorehkoja. Myös kulttuurin vaikutus kasvillisuuteen on nähtävissä viljelyalueilla sekä loma-asutusten ja sataman ympäristössä. Valtioneuvoston alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti maankohoamisrannikolla suunnittelu toteutetaan alueen luonnonympäristön erityispiirteet huomioiden. Toimintojen sijoittelussa noudatetaan luonnonympäristön omaleimaisuutta sekä kulttuuriarvoja. 3.6 KAAVOITUSTILANNE Maakuntakaava Raahen kaupunki kuuluu Pohjois-Pohjanmaan liiton alueeseen. Maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä helmikuussa 2005. Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu seuraavia merkintöjä: Kehittämisperiaatemerkinnöissä alue kuuluu kaupunkikehittämisen kohdealueeseen Raahen kaupunkiseutuun (kk-2). Merkinnällä osoitetaan Raahen-Pattijoen yhtenäisen yhdyskuntarakenteen aluetta, joka muodostaa Raahen aluekeskuksen ydinalueen. Alueen suunnittelumääräyksissä todetaan mm. että kaupunkiseudulla tulee yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla luoda edellytykset seudullisen virkistysalueverkoston toteuttamiselle. Suunnittelualue on osoitettu myös osaksi Meri-Raahen (mv-6) matkailun vetovoimaalue/matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta. Merkinnällä osoitetaan ympäristöarvojen, matkailun ja virkistyksen kannalta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä aluekokonaisuuksia. Meri-Raahen kehittämisperiaatteissa todetaan että alueen kehittäminen perustuu saariston ja muun maankohoamisrannikon kulttuuri- ja luonnonympäristön sekä vanhan puukaupungin kulttuuriympäristöön liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin. Alue on merkitty myös luonnon monikäyttöalueeksi. Merkinnällä osoitetaan virkistyskäytön kannalta kehitettäviä, arvokkaita luontokohteita sisältäviä aluekokonaisuuksia. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota luontoalueiden virkistyskäyttömahdollisuuksien edistämiseen, niiden välisten reitistöjen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen. Ote maakuntakaavaehdotuksesta on esitetty kuvassa 5. Sigma Konsultit Oy 6
Kuva 5. Ote maakuntakaavasta. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteinen Pattijoen merenrannikon osayleiskaava, jossa alue on varattu pääosin matkailupalvelujen alueeksi (PY-k, RM-1/s) sekä retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR, VR/s). Niemenkärki on osoitettu merkittäväksi kulttuurimaisema-alueeksi. Sinne on osoitettu lomaasuntoalueita, joilla on kulttuurihistoriallista arvoa (RA-1/s). Alueella on lisäksi yksi muinaismuistokohde (sm). Kalasataman alue on osoitettu vesiliikennealueeksi (LV-1), jolle saa rakentaa tilat myyntiä ja kalankäsittelyä varten. Lohenpyrstön leirikeskus sekä niemellä sijaitseva apteekkarin huvila on osoitettu suojeltaviksi rakennuksiksi (sr). Tilan 1:93 talouskeskuksen osalta alueella on voimassa aikaisempi vuonna 1993 hyväksytty Pattijoen kirkonkylän osayleiskaava. Ote osayleiskaavasta on esitetty kuvassa 6. Sigma Konsultit Oy 7
Kuva 6. Ote osayleiskaavasta. Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa. 3.6 MUUT SUUNNITELMAT Mikonkarin ja Siikajoen kunnanrajan välisellä alueella on meneillään osayleiskaavan mukainen ulkoilureittitoimitus. 4. LAADITTAVAT VAIHTOEHDOT Alueelta laaditaan 2 3 vaihtoehtoista maankäyttösuunnitelmaa, joissa tutkitaan uusien toimintojen sijoittumista alueelle sekä niiden suhdetta alueen nykyiseen maankäyttöön. Suunnitelmissa huomioidaan alueen merkittävät luonnonympäristölliset, maisemalliset sekä kulttuurihistorialliset arvot. Vaihtoehdoissa alueelle ideoidaan tavoitteiden mukaisesti uusia matkailu- ja virkistystoimintaa tukevia toimintoja sekä palveluja. Lisäksi tutkitaan nykyisten toimintojen kehittämistä, kuten Lohenpyrstön leirikeskusta ympäristöineen, kalasatamaa sekä veteraanimajan aluetta. Suunnitelmissa tutkitaan myös mahdollisuutta siirtää Raahen leirintäalue Mikonkariin. Karavaanarialueen sijoittaminen alueelle on merkittävä alueen kokonaiskäyttöön vaikuttavat tekijä. 5. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Vaikka suunnittelutyön lopputuloksena syntyvä maankäyttösuunnitelma ei ole varsinainen juridinen kaava, arvioidaan kuitenkin suunnitelman yhteydessä sen aiheuttamat vaikutuksen maakäyttö- ja rakennuslain periaatteiden mukaisesti. Sigma Konsultit Oy 8
6. OSALLISET Vaikutusalue Suunnitelma vaikuttaa toteutuessaan merkittävästi koko Raahen ja se lähialueiden matkailupalvelujen tarjontaan ja tätä kautta sen taloudelliset vaikutukset heijastuvat koko lähialueelle. Maankäytöllisesti vaikutusalue rajautuu Mansikkakarin haja-asutusalueeseen. Maisemallisesti vaikutusalue rajautuu lisäksi Ruottalonniemeen sekä läheiseen merialueeseen. Liikenteellisesti vaikutusalueeseen kuuluvat Mikonkariin johtavat tärkeimmät tieyhteydet Ouluntieltä/valtatieltä 8. Arvioitavat vaikutukset Vaikka kyseessä ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava, arvioidaan vaikutuksia lain mukaan seuraavasti: 1) ihmisten elinoloihin (alueen muuttuvat toiminnot) ja elinympäristöön; (uusien toimintojen aiheuttamat muutokset) 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 3) Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen (lisääntyvän liikenteen aiheuttamat muutokset) 5) Kaupunkikuvaan, maisemaan (uusien toimintojen sijoittuminen ja volyymi), kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön (uudet rakennukset, ympäristörakentaminen). Em. listassa on suunnitelman laadinnan yhteydessä todennäköisesti muodostuvat vaikutukset kursivoitu sulkuihin. Suunnitelman osallisiksi voidaan määritellä: Kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin suunnitelma saattaa huomattavasti vaikuttaa: Kaupunkilaiset, erityisesti Mikonkarin ja sen lähialueiden asukkaat. Suunnittelualueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, asukkaat ja yrittäjät sekä alueella ja lähialueilla asioivat. Viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Raahen kaupungin eri hallintokunnat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Vattenfall Verkko Oy Raahen Vesi Oy Pohjanmaan puhelinosuuskunta Raahen Luonnonystävät Pattijoen Kalastajaseura Pohjois-Pohjanmaan museo Museovirasto Raahen kaupungin ympäristölautakunta Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Merenkulkulaitos, Pohjanlahden merenkulkupiiri Sigma Konsultit Oy 9
7. SUUNNITTELUVAIHEET 7.1 SUUNNITTELU Mikonkarin alueen kehittämissuunnitelman aloituskokous pidettiin Raahessa 15.1.2004, jonka jälkeen suunnittelu on edennyt eri työvaiheiden kautta lopulliseen kehittämissuunnitelmaluonnosvaiheeseen kesäkuussa 2005. 7.2 PÄÄTÖKSENTEKO JA OSALLISTUMISMENETTELY Maankäytön suunnittelutoimikunta on käsitellyt Mikonkarin kehittämissuunnitelman kokouksessaan 16.6.2005 ja päättänyt esittää kaupunginhallitukselle, että Mikonkarin kehittämissuunnitelma ja siihen liittyvä valmisteluaineisto asetetaan samanaikaisesti nähtäville Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavaluonnoksen kanssa. Kehittämissuunnitelma liittyy em. taajamayleiskaavan maankäyttöratkaisuihin.