Ulkoisvaikutukset Aiheta Saasteet ja ruuhkat Yhteismaan tragedia Coasen teoreema Verkostoulkoisvaikutukset Kilpailu verkostohyödykemarkkinoilla Standardit Kasautumisedut 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Ulkoisvaikutukset: (externalities) Määritelmä: tuottajan tai kuluttajan toimenpide, joka aiheuttaa muille kustannuksia/hyötyjä, joille ei määräydy hintaa markkinoilla Ulkoisvaikutukset johtavat markkinaepäonnistuminen: kokonaisylijäämä ei maksimoidu, ja voi jopa olla negatiivinen Esimerkki: saaste Yritys tuottaa hyödykettä, kuluttaja kuluttaa. Vapaaehtoinen vaihdanta Yritys ja kuluttaja saavat vaihdannan ansiosta ylijäämää Voitto + CS 0 markkinaylijäämä 0 Kolmansien osapuolien osallistuminen ei ole vapaaehtoista 2 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Jos tuotanto (tai kulutus) aiheuttaa saastumista, joka haittaa kolmansia osapuolia niin kokonaisylijäämä on TS = Voitot + CS + ulkoisvaikutukset Ulkoisvaikutuksen rahallinen arvo on kolmansien osapuolien yhteenlaskettu reservaatiohinta ulkoisvaikutusten välttämiselle Jos TS < 0 niin tuotanto vähentää kokonaishyvinvointia Ulkoisvaikutuksen alentamisen kustannusfunktiot (abatement cost) Ratkaisuja tehottomaan saasteeseen - Standardit - Haittaverot - Rajallinen määrä päästölupia päästökauppa vertailu: http://blog.hse-econ.fi/?p=4989 3 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Negatiivisia ulkoisvaikutuksia - Melu - Ruuhkautuminen: omistamattomien (= ilmaisten ) tai alihintaisten resurssien liikakäyttö - Rumat rakennukset? Positiivisia ulkoisvaikutuksia - T&K (R&D spillovers) - Julkishyödykkeiden tuotanto - Mehiläishoitajat ja pölytys - Rokotus tarttuvaa tautia vastaan Osittaisia ratkaisuja: patentit, fuusiot/yritysostot, julkiset tuet Näennäinen ulkoisvaikutus (pecuniary externality): Tavanomaiset hintojen kautta välittyvät vaikutukset muihin osapuoliin 4 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Optimaalinen haittavero (Pigouvian tax) = Marginaalinen ulkoisvaikutus (rajahaitta) Esim. Tuottajan kustannusfunktio TC(Q). Negatiivinen ulkoisvaikutus EC(Q) (external cost) eli muille aiheutetut kustannukset. Tuottaja optimoi tuotetun määrän P = MC(Q) (jos markkinavoimaa, niin vasemmalla MR(Q) < P) Todellinen rajakustannus on MC(Q) + EMC(Q) Yksityisesti optimi Q liian suuri Ratkaisu: haittavero t = EMC(Q) Haittaveron ansiosta tuottajan optimointi P = MC(Q) + t sisäistää ulkoisvaikutuksen 5 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Ruuhkautuminen (congestion) alihintaisen resurssin liikakäyttö Käyttö vähentää muiden hyötyä Esimerkki: silta ja metro (bridge and subway, ks Dixit & Nalebuff /Lisälukemista) - 10000 työmatkalaista joiden tarvitsee päästä lahden yli joka aamu - Kuluttajan tavoite: minimoi matka-aika - Metro (s): matka-aika = 40 min, riippumatta kuinka moni matkustaa metrolla - Silta (b): matka-aika = 20 + 5 (x/1000) min, jossa x autoilijoiden lukumäärä Negatiivinen ulkoisvaikutus Mikä olisi tehokas ratkaisu? 6 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Kokonaismatka-aika T(x) = x T b (x) + (10,000 x)t s = x(20 + x/200) + (10,000 x)40 = (1/200)x 2 20x + 40,000 T (x) = (1/100)x 20 = 0 x* = 100 20 = 2000. Metro: 8000 matkustajaa, 40 min Silta: 2000 matkustajaa, 20 + 2000/200 = 30 min Silta vähentää kokonaismatka-aikaa 7 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Tehokas ratkaisu T (x) = ( / x)[ xt b (x)] + ( / x)[(10,000 x)t s ] = 0 ( / x)[ xt b (x)] = ( / x)[(10,000 x)t s ] T b (x)+xt b (x) = T s x T b (x) = T s T b (x) inframarginaalisten käyttäjien menettämä aika = marginaalisen käyttäjän säästämä aika -negatiivinen ulkoisvaikutus = yksityishyöty marginaalikäyttäjälle toteutuu kun x* = 2000 Esim jos x = 3000, niin seuraava sillankäyttäjä lisää 1/200 min = 0.3s muiden 3000 matka-aikaan negatiivinen ulkoisvaikutus = 3000*(1/200) = 15 min > yksityishyöty T s - T b (3000) = 40-35= 5 min Kuinka päästä tehokkaaseen ratkaisuun? 8 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Metro vai silta Minuuttia Tb(x) = 20 + x/200 40 Ts = 40 20 0 4000 x 10,000 Tasapaino: Tb(x) = Ts x/200 = 40 20 x = 200*20 = 4000 9 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Yhteismaan tragedia (tragedy of commons) [Lloyd 1833] Omistamaton resurssi käyttäjät eivät ota huomioon käytön vaikutusta resurssin arvoon Esimerkkejä: - yhteinen laidunmaa ylilaidunnus - valtamerten kalakannat ylikalastus Laajemmin tulkittuna - tietila - ilmaiset tai alihintaiset resurssit jonottaminen - tilaisuudet myydä ylihintaan jonottaminen Esimerkki: hölmöläisten ohitustie http://blog.hse-econ.fi/?p=3379 Ks myös http://blog.hse-econ.fi/?p=5289 10 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Coasen teoreema (Coase Theorem) [Ronald Coase 1960] - Omistusoikeuksien määrittely ratkaisee ulkoisvaikutuksista johtuvan markkinaepäonnistumisen paitsi jos transaktiokustannukset ovat liian korkeita - Tehokkuuden kannalta ei ole väliä sillä miten omistusoikeudet jaetaan Mikä vaikuttaa transaktiokustannusten tasoon? Esimerkki: Sellutehdas ja joki Tuotanto mahdollista vain jos jokeen lasketaan saastetta Joen omistaja saa päättää mitä siihen päästetään 11 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Tehdas saastuttaa jokea aiheuttaen haitan X. Koko haitta koituu yhdelle kaupungille, jonka kanssa tehdas neuvottelee. Saastuttamatta jättäminen on mahdollista vain sulkemalla tehdas. Tehdas tuottaa voittoa 500. Tapaus 1. X = 600 > 500, eli tehokkaassa ratkaisussa tehdas suljetaan. - Jos kaupunki omistaa joen, se ei salli saastuttamista. Tehdas olisi valmis maksamaan joesta enintään 500, mutta kaupunki vaatii vähintään hinnan 600. - Jos tehdas omistaa joen, se saa korkeamman voiton myymällä joen kuin jatkamalla saastuttavaa tuotantoa. Tehdas myy joen hinnalla, joka asettuu jonnekin 500 ja 600 väliin. Tapaus 2. X = 400 < 500, eli tehokkaassa ratkaisussa tehdas jatkaa. - Jos kaupunki omistaa joen, se myy sen hintaan joka asettuu 400 ja 500 välille. - Jos tehdas omistaa joen, se ei myy sitä, koska kaupunki on valmis maksamaan enintään 400, mutta joen arvo tehtaalle on 500. 12 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Verkostoulkoisvaikutus (network externality) Kuluttajalle verkostoon kuulumisesta tuleva hyöty riippuu verkostoon kuuluvien kuluttajien lukumäärästä kasvaa positiivinen verkostovaikutus (myös bandwagon effect ) laskee negatiivinen verkostovaikutus (myös snob effect ) Reaaliset ja virtuaaliset verkostot Esimerkkejä verkostoista (kuka kontrolloi?) - Käyttöjärjestelmä - Bensa-asemat ja bensiinikäyttöiset ajoneuvot - Maksukortit - Videopelikonsolit - Ostoskeskukset, yleisötapahtumat (+/-) Verkoston / standardin yhteensopivuuden kontrollointi Komplementaaristen tuotteiden markkinat 13 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Kilpailu verkostohyödykemarkkinoilla Kilpailevat standardit: sisäisesti yhteensopivat, keskenään yhteensopimattomat verkostot jotka tuottavat samaa hyödykettä Kuluttajien verkostonvaihtokustannukset (switching costs lock-in) Markkinaosuus vs käyttäjäosuus (market share vs installed base) Hinta, laatu, asiakasosuus trade-off Esimerkkejä: Betamax vs VHS, Windows vs Linux, Android vs ios vs Symbian Kun kriittinen massa asiakkaita on saatu verkostoon, niin loput tulevat itsestään -- jos verkostovaikutus on tarpeeksi vahva Kilpailu verkostojen tai standardien välillä johtaa usein yhden osapuolen dominanssiin Peräkkäisten monopolien markkinat 14 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Markkinoilletulo eli uuden verkoston perustaminen - ensimmäisten käyttäjien ongelma - vapaamatkustajaongelma - kriittinen massa (älä sekoita kasvaviin skaalatuottoihin) - kuluttajien itsensätoteuttavat uskomukset (self-fulfilling beliefs) Uuden tulokkaan on vaikeampi saada markkinaosuutta verkostohyödykemarkkinoilla uusi polttoaine, maksukortti, pelikonsoli, taulukkolaskentaohjelma - targetoi optimistisia varhaisia omaksujia (early adopters) ja suurasiakkaita - ensimmäisiä asiakkaita voi joutua subventoimaan - ensimmäisiä komplementaaristen tuotteiden tuottajia voi joutua subventoimaan - kuluttajien uskomukset markkinakehityksestä tärkeitä, toimien vaikutukset odotuksiin täytyy huomioida expectations management - migraatio tai vallankumous - kannattaako pitää yllä kontrollia verkostoon (yhteensopivuus)? 15 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Odotetut monopolivoitot dissipoituvat markkinoilletulovaiheessa Hankala tapaus kilpailupolitiikalle, koska monopoli voi olla parempi kuluttajille kuin kilpailu yhteensopimattomien standardien välillä Vuonna 2008 päättyi teräväpiirto-dvd-standardien kilpailu: Blu-ray (Sony) v HD-DVD (Toshiba) AC v DC (Westinghouse v Edison) QWERTY v Dvorak http://wwwpub.utdallas.edu/~liebowit/keys1.html 16 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Kilpailu verkostohyödykemarkkinoilla Yksinkertainen malliesimerkki Maailma, jossa 100 identtistä tietokoneenkäyttäjää jakavat ohjelmia, tiedostoja, tietotaitoa. Käyttöjärjestelmän MC = 0. Kuluttajan arvostus V(Z,N) = Z + N käyttöjärjestelmälle, jossa - Z riippuu käyttöjärjestelmän laadusta, - N on samaa käyttöjärjestelmää käyttävien lukumäärä. ZW = 10 Windows, ZL = 50 Linux 17 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
I. Aloitustilanne kaikilla on Windows. NW = 100 V(ZW, NW) = 10 + 100 = 110. Ei kilpailua PW = 110, πw= 100*110 = 11,000. II. Linux tulee saataville. PL = 0 (ilmaisohjelma). Win-käyttäjän valinta käyttöjärjestelmän lisenssiä uusiessa. Kannattaako vaihtaa Linuxiin? Ei jos CSW = ZW + NW PW ZL + NL PL 10 + 100 PW 50 + 0 0 60 PW 18 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Edes ilmainen ja laadultaan parempi tuote ei välttämättä pysty syrjäyttämään verkostohyödykettä, jolla on riittävän suuri osuus asiakkaista Potentiaalinen kilpailu pakottaa hallitsevan standardin laskemaan hintaansa, joten CS kasvaa Vaihtokustannukset tekisivät markkinoilletulon vielä vaikeammaksi (käyttöönotto, tekemällä oppiminen) Koordinaation vaikeus vai vaihtokustannusten suuruus? Verkostohyödykkeen markkinoita hallitsee usein monopoli, jonka markkinavoimaa rajoittaa sen tarve estää potentiaalisia markkinoilletulijoita 19 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Estohinnoittelu (limit-pricing): asetetaan hinta juuri niin alas, että kilpailijoiden ei kannata tulla markkinoille (ei pelkästään verkostohyödykkeiden ilmiö) Jos kuluttajilla on preferenssieroja verkostojen suhteen, niin verkostohyödykemarkkinoille voi jäädä tilaa pienemmillekin tuottajille. Kiinnijääminen (lock-in) - oppimiskustannukset -investoinnit komplementaarisiin hyödykkeisiin 20 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
III. Kriitinen massa Oletetaan että NS kuluttajaa sitoutuu vaihtamaan käyttöjärjestelmää, vaikka se ei ole yksittäiselle kuluttajalle optimaalista. Jos ZW + (N NS) < ZL + NS 10 + (100 NS) < 50 + NS 110 NS < 50 + NS NS > 60/2 = 30 niin Win ei pysty pitämään kiinni lopuista 70 asiakkaasta edes laskemalla hintansa nollaan. 21 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Negatiiviset verkostovaikutukset (vähemmän tärkeä taloudellisesti kuin positiiviset verkostovaikutukset) Yksittäisen kuluttajan arvostus vähenee muiden kulutuksen määrässä Snobivaikutus (erilaistumishalu) - entä matkimishalu? Esimerkki: luksusmerkit? Helppo ratkaisu: jaa brändi pienempiin osiin 22 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Kasautumisedut (agglomeration) Tiheyden tuoma tuottavuuden kasvu - kuljetuskustannusten minimointi - väestömäärän skaalaedut: kiinteiden kustannusten jakaminen - monipuolisuuspreferenssit (preference for variety) - monipuolinen panostarjonta - likvidit markkinat tuotannon klusterit Kasautumisetujen vastavoima: luonnonvarojen hajautunut jakautuminen - alkutuotannon merkityksen väheneminen kaupungistuminen Kaupunkitalous (urban economics) 23 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Tiheys ja kerrosneliöiden hinta Helsingissä keskustaetäisyyden mukaan. Seppo Laakso & Heikki Loikkanen: Kaupunkitalous (2004). 24 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto