Kaava N 196 Nummela, orttelin 87 osan vaiheittainen asemaaavan muutos (Prisman pysäöintialue) Valmisteluaineiston selostus Kate 6.6.2018 44 ate om
Asia 210/10.02.03/2018 Kaavan laatija: Miia Ketonen, aavasuunnittelija Asemantie 30, 03100 Nummela s-posti miia.etonen@vihti.fi puh. 044 042 1345 KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma seä tavoitteet Kate 6.6.2018 44 Kate liite 1 Valmisteluaineisto Kate 6.6.2018 44 Kate om Kaavaehdotus Kaavan hyväsyminen Tämä selostus liittyy 6.6.2018 päivättyyn asemaaavauonnosarttaan (1:1000). Valouvat Vihdin unnan aavoitustoimi seä mittaustoimi. Raportin on laatinut Miia Ketonen. 2
SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 4 1.1 Tunnistetiedot 4 1.2 Kaavan taroitus 4 1.3 Kaava-alueen määrittely 4 1.4 Luettelo liiteasiairjoista 5 1.5 Luettelo aavaa osevista asiairjoista, taustaselvitysistä ja lähdemateriaalista 5 2 TIIVISTELMÄ 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 6 2.2 Asemaaava 6 3 LÄHTÖKOHDAT 7 3.1 Kaava-alueen sijainti ja rajaus 7 3.2 Luonnonympäristö 7 3.3 Raennettu ympäristö 10 4 SUUNNITTELUTILANNE 11 4.1 Maauntaaava 11 4.2 Yleisaavat 12 4.3 Asemaaava 12 4.4 Raennusjärjestys 12 4.5 Pohjaartta 12 4.6 Muut päätöset, suunnitelmat ja ohjelmat 12 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 13 5.1 Asemaaavan suunnittelun tarve 13 5.2 Suunnittelun äynnistyminen ja sitä osevat päätöset 13 5.3 Osallistuminen ja vuorovaiutusmenettely 13 5.4 Asemaaavan tavoitteet 13 5.5 Asemaaavarataisun vaihtoehdot ja niiden vaiutuset 15 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS 16 6.1 Kaavan raenne 16 6.3 Kaavan vaiutuset 16 6.4 Ympäristön häiriöteijät 17 6.5 Kaavamerinnät ja -määräyset 17 6.6 Nimistö 17 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 18 7.1 Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat 18 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus 18 3
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Vihti Taajama: Nummela Kaavan nimi: Nummela, orttelin 87 osan vaiheittainen asemaaavan muutos (Prisman pysäöintialue) Numero: N 196 Kaavamuutos osee osia iinteistöistä Tavaratalo (927-406-3-236), Tuomela (927-406-2-4), Toivola (927-406-2-468) ja Aura (927-406-2-664). Kaavamuutos osee osaa asemaaavan muaisen orttelin 87 tonttia 1. Asemaaavan muutosella muodostuu vaiheittainen asemaaavan muutos osassa orttelin 87 tonttia 1. 1.2 Kaavan taroitus Vaiheittaisen aavamuutosen taroitusena on löytää polttoaineen jaeluasemalle sijainti luoitellun pohjavesialueen rajausen ulopuolelta. Samalla tutitaan myös autopesuadun sijoittumista jaeluaseman läheisyyteen. Tämän lisäsi tavoitteena on, että pysäöintitilaa on jatossain riittävästi palvelemaan orttelin aupallisia toimintoja. Kosa aavamuutosen tavoitteena on tarastella ainoastaan tiettyjä rajattuja asiaoonaisuusia, on aavamuutos maanäyttö- ja raennuslain 50 :n muaisesti mahdollista laatia vaiheittaisena. Tämä taroittaa sitä, että asemaaavan muutosella voidaan orvata joitain voimassa olevan asemaaavan merintöjä tai määräysiä, mutta oo asemaaavaa ei muuteta. 1.3 Kaava-alueen määrittely Alustava aavamuutosalue sijoittuu Nummelan taajaman esustaan. Suunnittelualueella on osa Prisman auppaesusen laajasta pysäöintialueesta. Asemaaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitettu raennusoieutta, ainoastaan pysäöintialuetta, johtovarausia ja yleiselle jalanululle varattua alueen osaa. Alustavaa aavamuutosaluetta rajaa tontin raja pohjoiselta sivulta, Naaranpajuntie itäiseltä sivulta, pysäöinnin osa-alueen raja etelästä seä orttelin raja lännestä. Suunnittelualueen pinta-ala on alustavan rajausen muaan noin 1,3 ha. Kaava-alueen lopullinen rajaus tarentuu aavamuutostyön edetessä. Suunnittelualueen liimääräinen sijainti unnan opasartalla. 4
1.4 Luettelo liiteasiairjoista Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Valmisteluaineiston artta merintöineen ja määräysineen Liite 3. Asemapiirustus(luonnos) seä jaeluaseman leiaus (periaatepiirustus) 1.5 Luettelo aavaa osevista asiairjoista, taustaselvitysistä ja lähdemateriaalista Kaavoitusohjelma 2018-2019. Vihdin unta. Kv 11.12.2017 86 Uudenmaan maauntaaavat. Uudenmaan liitto, 2006, 2010, 2014, 2017. Vihdin unnan ehitysuva 2025. Vihdin unta. Kv 15.11.2004. Vihdin pohjavesialueet 2005. Uudenmaan ympäristöesus 9.8.2005. Vihdin unnan yleisaava 1986. Vihdin unta. Kv 10.11.1986. Kaava N 140: Nummela, asemaaavan muutos orttelissa 87, Vihdin unnanvaltuusto 1.6.2015 32. Vihdin unnan strategia vuosille 2018-2021. Kv 26.2.2018 4. Vihdin liienneturvallisuussuunnitelma. Uudenmaan ELY -esus, 2012. Vihdin pohjavesialueet 2005. Uudenmaan ympäristöesus 9.8.2005. Nummelanharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Ramboll Finland Oy, 2009. Maaperän ja pohjaveden tarastelu ohteessa Prisma Nummela. Golder Associates, 2017. Nummelan Prisman polttoainejaeluasema ja autopesu, perustamistapalausunto. Ramboll Finland Oy, 2017. 5
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavamuutostyö sisältyy tarpeena unnanvaltuuston 11.12.2017 86 hyväsymään aavoitusohjelmaan vuosille 2018-2019. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma seä valmisteluaineisto on valmisteltu aavoitus- ja tenisen lautaunnan äsittelyyn 6.6.2018. 2.2 Asemaaava Valmisteluaineistossa on esitetty polttoaineen jaeluaseman seä ajoneuvojen pesuadun sijoittuminen nyyiselle pysäöintialueelle. Vaiheittaisella asemaaavan muutosella orvataan voimassa olevan asemaaavan merinnät ainoastaan niiltä osin, mitä tässä selostusessa on myöhemmin todettu. 6
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Kaava-alueen sijainti ja rajaus Asemaaavan muutosalue sijoittuu Nummelan taajaman esustaan, Prisman auppaesusen raennuspaialle. Alustavaa aavamuutosaluetta rajaa tontin raja pohjoiselta sivulta, Naaranpajuntie itäiseltä sivulta, pysäöinnin osa-alueen raja etelästä seä orttelin raja lännestä. Suunnittelualueen pinta-ala on alustavan rajausen muaan noin 1,3 ha. Kaava-alueen lopullinen rajaus tarentuu aavamuutostyön edetessä. 3.2 Luonnonympäristö Maisemaraenne ja maisemauva Suunnittelualue uuluu Etelä-Suomen hali ulevaan Salpausselien maisemaoonaisuuteen. Alue on historiallisesti osa Enäjärven länsirannan ulttuurimaisemaa, Etelä-Nummelan tasanoaluetta. Kyseinen alue on maisemallisesti merittävässä muutosessa, Nummelan taajamaraenteen laajentuessa alueelle. Kaavamuutosalue on jo nyyisellään raennettua ympäristöä. Koreuserot suunnittelualueella eivät ole merittäviä. Alue uuluu Enäjärven valuma-alueeseen, joa sijaitsee oreudessa + 49,8 m-mpy. POHJAVEDEN MUODOSTUMISALUEEN RAJA Kasvillisuus ja luontoarvot Vihdin alue uuluu eteläboreaaliseen asvillisuusvyöhyeeseen (1b), joa ulottuu eteläisimpien rannioseutujen eli hemiboreaalisen vyöhyeen rajalta Järvi-Suomeen ja Pohjanlahden ranniolle saaa. Eteläboreaalisella asvillisuusvyöhyeellä puusto on runsasta ja asvuausi 160-175 vr. Kasvillisuusvyöhyeelle luonteenomaisia puulajeja ovat vaahtera, lehmus ja pähinäpensas. POHJAVESIALUEEN RAJA HIIDEN- TORI NYKYINEN ABC-HUOLTOASEMA Suunnittelualue on raennettua ympäristöä, pysäöintialuetta, jona asvillisuus on istutettua ja vähäistä. PRISMA SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueen sijainti Nummelan taajaman yhdysuntaraenteessa ja suhteessa Nummelanharjun pohjavesialueeseen. Pienilmasto Raentamisen annalta alue on sitä suotuisampi, mitä lämpimämpi alueen pienilmasto on. Pienilmastoon vaiuttavat aurinoisuus, tuulisuus ja osteus. Käytännössä tällaiset teijät ovat riippuvaisia suuntausesta, maastonmuodoista, maaperästä ja asvillisuudesta. Suunnittelualueen maasto on enimmäseen Enäjärveen päin viettävää alanoa, jona pienilmasto voi olla äärevää. 7
Kallioperä, maaperä, raennettavuus Kallioperältään suunnittelualue on pyroseenigranodioriittia. Alueella ei ole alliopaljastumia. Maaperältään alue on routivaa oo alueelta. Savi on raennuspohjana epäedullista heion antavuutensa, märyytensä ja routivuutensa vuosi. Raenteista savipohjalle tulevat lisäuormat joudutaan yleensä viemään tuiraentein alapuolisiin antaviin maaerrosiin (paalutus, stabilointi ja muut erioismenetelmät). Kylmäaseman sijoittumisen suunnitteluun liittyen ortteliin 87 on laadittu pohjatutimusia jo aavan N 140 laatimisen yhteydessä vuonna 2014-2015. Vuonna 2017 alueelle on laadittu maaperän ja pohjaveden tarastelu (Golder Associates) seä perustamistapalausunto (Ramboll Finland Oy). Jälimmäisen yhteydessä alueelle on tehty viisi heijariairausta. Selvitysen muaan raennetulla alueella ylimpänä errosena on n. 0,5-1,5 metrin pasu erros raenneerrosia. Pintaerrosen alla on n. 3-6 m pasuinen savierros. Savierrosen alla on vaihtelevasti siltti- ja hieaerrosia. Kerrospasuudet vaihtelevat 9-16 metriin. Löyhien errosten alla on moreenia. Kairausten oonaissyvyys on vaihdellut suunnitellun pesuadun ohdalla 14-15 m ja jaeluaseman ohdalla 22-25 metrin välillä. Perustamistapalausunnon tutimusartta (Ramboll Finland Oy, 2017) Perustamistapalausunnon airausdiagrammit (Ramboll Finland Oy, 2017) 8
Vesistöt ja vesitalous Asemaaava-alue uuluu Lohjanharjun itäpuolisiin valuma-alueisiin ja sen vastaanottava vesistö on Enäjärvi (+ 49,8 m-mpy), jona valuma-alueen pinta-ala on noin 33 m². Suunnittelualue on päällystetty vettä läpäisemättömällä materiaalilla (asfaltti), joten hulevedet johdetaan unnalliseen hulevesiverostoon. Suunnittelualueella ei ole pienvesistöön lasettavia vesialueita, eiä alue sijoitu luoitelluille pohjavesialueille. Tästä huolimatta, aavan tavoitteet huomioiden, alueella on tehty pohjavesitutimusia (Golder Associates, 2017). Jaeluaseman suunnittelua varten on ohdeiinteistön ympäristöön, pysäöintialueen reunoille, asennettu olme pohjaveden havaintoputea, GA1, GA2 ja GA3 vuosina 2014 2016. Havaintoputissa GA1 ja GA2 pohjaveden painetaso nousee tiiviimpiin maaerrosiin tai niiden yläpuolelle. Pohjavesipinta havaintoputissa on noin tasolla +60 +61,3. Pohjaveden virtaussuuntien varmistamisesi pohjavesipinnat mitattiin 17.3.2017 seä pysäöintialueelle asennetuista havaintoputista GA1, GA2 ja GA3, että lähialueella sijaitsevista havaintoputista. Pysäöintialueen oillisreunassa alliopinta todettiin syvällä, tasolla +44,95. Parhaiten vettä johtavat maaerroset ovat allion päällä hienoraeisemman maaerrosen alla. Karearaeiset, allion päällä olevat, parhaiten vettä johtavat maaerroset näyttävät äytettävissä olevan aineiston perusteella jatuvan Nummelanharjulta ohteen alueelle saaa ja mahdollisesti edelleen ohteesta aaoon/itään. Näin ollen arvioidaan, että ohteen ja Nummelanharjun pohjavesialueen välillä on hydraulinen yhteys. Hydraulisella yhteydellä taroitetaan tässä yhtenäisiä, hyvin vettä johtavia maaerrosia, joissa on yhtenäinen pohjavesierros ja jota mahdollistavat pohjaveden virtausen alueiden välillä. Pohjaveden painetasoista, seä maaperästä ja alliopinnan muodoista johtuen pohjaveden virtausen arvioidaan suuntautuvan suunnitellun jaeluaseman alueelta itään, aaoon tai etelään, poispäin pohjavesialueelta. Pohjaveden arvellaan iertävän suunnitellun jaeluaseman itäpuolista Huhtamäen alliomäeä seä pohjoisen että etelän puolelta, ja puravan lopulta Enäjärveen, tasolle +49,4 m. Tutimusartta (Golder Associates, 2017) 9
3.3 Raennettu ympäristö Alueen historiallisia vaiheita Suunnittelualue on historiallisesti ollut osa Pajuniityn laajaa peltoaluetta. Kohteen raentuminen aupallisten palveluiden alueena on alanut Hiidentorin toteuttamisen myötä 1960-luvun lopulla. Yleisesti ottaen Nummelan taajaman ehitys on ollut merittävää Hano- Hyvinää radan valmistumisen jäleen, 1900-luvulla. Taajama laajenee voimaaasti, ja asutus levittäytyy hiljalleen myös vanhalle viljely- ja laiduntasangolle, Nummelan taajaman eteläosiin. Suunnittelualueen raennusanta ja ulttuuriympäristö Kaavamuutosalue on oonaisuudessaan raennettua ympäristöä, pysäöintialuetta. Alueella ei ole varsinaista raennusantaa, mutta sen pohjoispuolella on Hiidentorin iinteistö ja eteläpuolella Prisman vähittäisaupan suurysiö. Prisman raennusta laajennetaan tällä hetellä. Varsinaiselta suunnittelualueelta on purettu varastoraennus vuonna 2015. Viristys Kaava-alueen ympäristössä on runsaat lähiviristysmahdollisuudet. Suunnittelualue sijaitsee Nummelan taajaman tarjoamien viristyspalveluiden tuntumassa seä Nummelanharjun läheisyydessä. Nummelanharju tarjoaa pitiä näymiä Hiidenvedelle attavan poluveroston varrelta. Talvella harju palvelee myös hiihtäjiä. Teninen huolto Suunnittelualue on Vihdin Veden toiminta-aluetta. Prisman auppaesus on liitetty Nummelan Aluelämpöveroon. Ympäristöhäiriöt Hano-Hyvinää -rautatie aiheuttaa suunnittelualueelle melua ja tärinää. Lisäsi esusta-alueella merittävänä ympäristöhäiriönä voidaan pitää myös liienteestä aiheutuvia päästöjä. Maanomistus Suunnittelualue on ysityisen maanomistajan omistusessa. Yhdysuntaraenne, liiennevero, palvelut ja työpaiat Suunnittelualue liittyy muuhun Nummelan taajaman atuveroon Naaranpajuntien autta. Naaranpajuntie on ooojaatutasoinen atu, jona meritys on asvanut eteläisenä liienneyhteytenä sen jäleen, un Pillistöntien uusi radanalitus on avattu. Prisman tontille on yhteensä olme atuliittymää Naaranpajuntieltä, miä mahdollistaa sen, että asiointiliiennemäärät jaautuvat tasaisemmin eri risteysiin. Prisman vähittäisaupan suurysiö on ysi merittävimmistä aupan alan työllistäjistä Nummelassa. Lisäsi Hiidentorin erilaiset erioistavaraaupat tarjoavat työpaian ymmenille työnteijöille. 10
4 SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Maauntaaava Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maauntaaavan 8.11.2006 ja se on uulutettu voimaan tulleesi 8.12.2006. Korein hallinto-oieus hyläsi vahvistamispäätösestä tehdyt valituset 15.8.2007. Uudenmaan maauntaaavaa täydentävät vaihemaauntaaavat. 1. vaihemaauntaaava on hyväsytty 17.12.2008 ja se on vahvistettu 22.6.2010 ja uulutettu voimaantulleesi 20.10.2010. Vaiheaavassa on äsitelty jätehuollon pitän aiavälin aluetarpeet, iviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liienteen variot ja terminaalit seä laajat yhtenäiset metsäalueet. 2. vaihemaauntaaava on hyväsytty 20.3.2012, vahvistettu 30.10.2014 ja uulutettu voimaantulleesi 10.12.2014. Siinä äsiteltiin yhdysuntaraennetta, tulevaa liiennejärjestelmää, aupan palveluveroa ja maaunnallista yläveroa. Uudenmaan 3. vaihemaauntaaavassa esitetään paia uudelle jätevedenpuhdistamolle Espoon Blominmäessä. Uudenmaan maauntavaltuusto hyväsyi neljännen vaihemaauntaaavan 24.5.2017. Maauntahallitus päätti 21.8.2017, että aava tulee voimaan ennen uin se saa lainvoiman. Voimassa olevien maauntaaavojen yhdistelmässä suunnittelualue on esustatoimintojen aluetta seä tiivistettävää taajamatoimintojen aluetta. Uusimaa 2050 -aava on vireillä. Kasiportainen Uusimaa-aava tulee attamaan oo Uudenmaan maaunnan alueen ja sen aiatähtäin on vuodessa 2050. Kaava ooaa yhteen aii maanäytön eseiset teemat. Kaavamuutosalueen sijainti (rajattu sinisellä) Uudenmaan maauntaaavalla. 11
4.2 Yleisaavat Vihdin unnan oieusvaiutuseton yleisaava on hyväsytty unnanvaltuustossa vuonna 1986. Yleisaavassa ohde on osoitettu esustatoimintojen alueesi (C). Kohde sijoittuu teeillä olevan Nummelan osayleisaava C:n (aava 0249) alueelle. Osayleisaava on hyväsytty unnanvaltuustossa vuonna 2013, mutta hyväsymispäätös on sittemmin umottu oreimmassa hallinto-oieudessa. Kohde on osayleisaavassa osoitettu aupallisten palvelujen alueesi (KM). 4.3 Asemaaava Suunnittelualue on asemaaavoitettu. Asemaaavamuutosen aluetta osee aava N 140: Nummela, asemaaavan muutos orttelissa 87. Kaava on hyväsytty Vihdin unnanvaltuuston päätösellä 1.6.2015 32. Voimassa olevassa asemaaavassa suunnittelualue on liieraennusten orttelialuetta, jolle saa sijoittaa vähittäisaupan suurysiön (KM). 4.4 Raennusjärjestys Maanäyttö- ja raennuslaissa ja -asetusessa olevien seä muiden maan äyttämistä ja raentamista osevien säännösten ja määräysten lisäsi on Vihdin unnassa noudatettava unnanvaltuuston 28.1.2002 hyväsymän raennusjärjestysen määräysiä, jos oieusvaiutteisessa yleisaavassa, asemaaavassa tai Suomen raentamismääräysooelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. 4.5 Pohjaartta Alueen pohjaartta mittaaavassa 1: 1000 taristetaan tarvittaessa aavatyön yhteydessä. 4.6 Muut päätöset, suunnitelmat ja ohjelmat Vihdin unnan ympäristönsuojelumääräyset (v 2.4.2012) määrää ja ohjaa paiallisiin olosuhteisiin parhaiten soveltuvista ympäristönsuojelullisista toimenpiteistä. Kunnanvaltuuston 15.11.2004 hyväsymässä Vihdin unnan ehitysuvassa 2025 aava-alue on taajama-aluetta. Kunnanvaltuusto on 14.6.2010 hyväsynyt Vihdin unnan ilmastostrategian, jossa tavoitteesi on asetettu asvihuoneaasupäästöjen vähentäminen vuoteen 2020 mennessä 20 % vuoden 1990 tasosta. Toiminnallisesti tämä taroittaa mm. jouoliienteen, pyöräilyn ja jalanulun edistämistä, yhdysuntaraenteen eheyttämistä ja energiatehouuden parantamista. Vihdin unnanvaltuusto hyväsyi unnan strategian vuosille 2018-2021 oousessaan 26.2.2018 4. Strategian muaisesti unnan tavoitteena on, että pystymme vastaamaan välittömästi mihin tahansa yritystoimintaa tai asumista osevaan maanäytölliseen tarpeeseen. 67 6 68 3 29236 66 6 20106 66 5 66 0 K 65 8 Kpa 62 0 6 (62,1) 61 9 63 2 1 ap/ 40 -m² 61 5 Z III 20107 III Kpa IV III III Kaavamuutosalueen rajaus (rajattu punaisella) ajantasa-asemaaavalla. III IV Teema: Perusteema Tasot: Tonttijao, Istutusalueet, Käyttötaroitus, Kaavasisältö, Raenne tilat, Kiinteistörajat, Pohjauviot, Koreustiedot, Punaynä Mittaaava: 1:1000 Pvm: 7.5.2018 13:21 Käyttäjä: miia.etonen 12
5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Asemaaavan suunnittelun tarve Asemaaavan muutostyö on äynnistynyt maanomistajan aloitteesta. Asemaaavan muutostyö on lähtenyt tarpeesta löytää nyyisille toiminnoille yritystoiminnan annalta soveltuva orvaava sijainti pohjavesialueen ulopuolelta. 5.2 Suunnittelun äynnistyminen ja sitä osevat päätöset Kaavamuutostyö sisältyy tarpeena unnanvaltuuston 11.12.2017 86 hyväsymään aavoitusohjelmaan vuosille 2018-2019. 5.3 Osallistuminen ja vuorovaiutusmenettely Osallisia ovat aava-alueen ja sitä rajaavan alueen maanomistajat, asuaat ja lähialueen asuaat seä yrityset, infrastruuurin raentajat ja ylläpitäjät seä muut alueen toimijat. Lisäsi osallisia ovat unnan sisäiset ja uloiset viranomaiset. Osalliset on lueteltu taremmin aavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). 5.4 Asemaaavan tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Vihdin unnanvaltuusto hyväsyi unnan strategian vuosille 2018-2021 oousessaan 26.2.2018 4. Strategian muaisesti unnan tavoitteena on, että pystymme vastaamaan välittömästi mihin tahansa yritystoimintaa tai asumista osevaan maanäytölliseen tarpeeseen. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Asemaaavaa laadittaessa on maauntaaava ja oieusvaiutteinen yleisaava otettava huomioon siten, uin siitä maanäyttö- ja raennuslaissa säädetään. Asemaaava on laadittava siten, että luodaan edellytyset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palveluiden alueelliselle saavutettavuudelle ja liienteen järjestämiselle. Raennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eiä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähiviristyseen soveltuvia alueita. Asemaaavalla ei saa aiheuttaa enenään elinympäristön laadun sellaista meritysellistä heienemistä, joa ei ole perusteltua asemaaavan taroitus huomioon ottaen. Asemaaavalla ei myösään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oieuden haltijalle sellaista ohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista ohtuutonta haittaa, joa aavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimusia syrjäyttämättä voidaan välttää. Kosa asemaaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oieusvaiutteista yleisaavaa, on asemaaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleisaavan sisältövaatimusista säädetään. Yleisaavaa laadittaessa on otettava huomioon: Yhdysuntaraenteen toimivuus, taloudellisuus ja eologinen estävyys Olemassa olevan yhdysuntaraenteen hyväsiäyttö Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Mahdollisuudet liienteen, erityisesti jouoliienteen ja evyen liienteen, seä energia-, vesija jätehuollon taroitusenmuaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden annalta estävällä tavalla Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eriväestöryhmien annalta tasapainoiseen elinympäristöön Kunnan elineinoelämän toimintaedellytyset; ympäristöhaittojen vähentäminen Raennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Viristyseen soveltuvien alueiden riittävyys 13
Valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet Valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet ovat osa maanäyttö- ja raennuslain muaista alueidenäytön suunnittelujärjestelmää maaunta-, yleis- ja asemaaavojen ohella. Tavoitteiden ensisijaisena taroitusena on varmistaa valtaunnallisesti merittävien asioiden huomioon ottaminen maauntien ja untien aavoitusessa seä valtion viranomaisten toiminnassa. Valtioneuvosto on tehnyt päätösen nyyisistä valtaunnallisista alueidenäyttötavoitteista 14.12.2017. Tavoitteista tätä asemaaavatyötä ohjaavat etenin seuraavat ohdat: Toimivat yhdysunnat ja estävä liiuminen Edistetään oo maan moniesusista, verottuvaa ja hyviin yhteysiin perustuvaa alueraennetta, ja tuetaan eri alueiden elinvoimaa ja vahvuusien hyödyntämistä. Luodaan edellytyset elineino- ja yritystoiminnan ehittämiselle seä väestöehitysen edellyttämälle riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle. Luodaan edellytyset vähähiiliselle ja resurssitehoaalle yhdysuntaehityselle, joa tueutuu ensisijaisesti olemassa olevaan raenteeseen. Suurilla aupuniseuduilla vahvistetaan yhdysuntaraenteen eheyttä. Tehoas liiennejärjestelmä Edistetään valtaunnallisen liiennejärjestelmän toimivuutta ja taloudellisuutta ehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia liienneyhteysiä ja verostoja seä varmistamalla edellytyset eri liiennemuotojen ja -palvelujen yhteisäyttöön perustuville mata- ja uljetusetjuille seä tavaraja henilöliienteen solmuohtien toimivuudelle. Alueen oloista ja ominaisuusista johdetut tavoitteet Asemaaavan muutostyöllä pyritään löytämään polttoaineen jaeluasemalle sijainti luoitellun pohjavesialueen rajausen ulopuolelta. Tavoite on unnan ja maanomistajan yhteinen. Samalla tutitaan myös autopesuadun sijoittumista jaeluaseman läheisyyteen. Toiminnallisena tavoitteena on siirtää nyyisiä, pohjavesialueella sijaitsevia ja pohjaveden laadun annalta risialttiita toimintoja pois pohjavesialueelta. Edellä mainittujen toimintojen annalta on olennaista, että ne sijoittuvat seä liienteellisesti että taajamaraenteellisesti mahdollisimman eseisesti. Tämän lisäsi tavoitteena on, että pysäöintitilaa on jatossain riittävästi palvelemaan orttelin aupallisia toimintoja. Kaavatyön lopulliset tavoitteet täydentyvät aavan laadintaprosessin aiana yhteistyössä osallisten anssa. Kosa aavamuutosen tavoitteena on tarastella ainoastaan tiettyjä rajattuja asiaoonaisuusia, on aavamuutos maanäyttö- ja raennuslain 50 :n muaisesti mahdollista laatia vaiheittaisena. Tämä taroittaa sitä, että asemaaavan muutosella voidaan orvata joitain voimassa olevan asemaaavan merintöjä tai määräysiä, mutta oo asemaaavaa ei muuteta. Lisäsi osa asemaaavan muutosella ei muuteta suunnittelualueen pääasiallista äyttötaroitusta (Liieraennusten orttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäisaupan suurysiön), ei supisteta puistoja tai muita lähiviristyseen osoitettuja alueita, ei nosteta raennusoieutta tai raennusen sallittua oreutta ympäristöön laajemmin vaiuttavalla tavalla eiä heiennetä raennetun ympäristön tai luonnonympäristön arvojen säilymistä, voidaan todeta, että yseessä on vaiutusiltaan vähäinen asemaaavan muutos. 14
5.5 Asemaaavarataisun vaihtoehdot ja niiden vaiutuset Kuvaus alustavista aavarataisuvaihtoehdoista Toiminnoille (huoltoasema ja autonpesuatu) on tutittu ympäristön, liienteen, liienneturvallisuuden ja liietoiminnan annalta soveltuvaa sijaintipaiaa seä aiemman aavamuutosen yhteydessä (aava N 140) että aavaprosessista erillisillä selvitysillä. Toteutusvaihtoehdoista on äyty useita yhteistyöpalavereita unnan ja maanomistajan välillä. Kaavaprosessi on äynnistetty vasta, un sopiva rataisu on löytynyt. Kaavaluonnosessa on esitetty orttelialueelle (KM) osoitetun pysäöintialueen osittainen muutos polttoaineen jaeluaseman alueesi seä huoltoraennusen alueesi. Korttelialueen liiennöintiin ei ole tehty muutosia. Kaavarataisun valinta ja perusteet Asemaaavarataisun valintaan vaiuttavat aavasta esitetyt mielipiteet ja lausunnot, vaiutusselvitysten ja arvioinnin tuloset seä aavoitus- ja tenisen lautaunnan äsittely. 15
6 ASEMAKAAVAN KUVAUS 6.1 Kaavan raenne Alueelle on osoitettu huoltoaseman raennusala (pj) seä huoltoraennusen errosala (h-1). Ysi pysäöintialueen merintä (p) on poistettu huoltoaseman raennusalan ohdalta. Muilta osin voimassa olevan asemaaavan merinnät ja määräyset jäävät voimaan. 6.2 Aluevarauset Pj: huoltoaseman raennusala Huoltoasema tulee toteuttaa standardin SFS 3352 (palavien nesteiden jaeluasema) raennemallin 7 (jaeluasema pohjavesialueella) muaan. H-1: Huoltoraennusen raennusala, jolle saa sijoittaa autopesuadun. 6.3 Kaavan vaiutuset Vaiutuset yhdysuntaraenteeseen ja taajamauvaan Kaavamuutosen toteuttaminen jäsentää osaltaan laajaa pysäöintienttää Prisman raennuspaian alueella. Huomioiden ohteen sijainnin Nummelan taajaman esusta-alueella, on palveluiden monipuolistuminen taajamauvan annalta myönteinen seia. Kosa toteutusella on taroitus orvata olemassa oleva jaeluasema Pisteen iertoliittymän läheisyydessä, mahdollistaa aavamuutosen toteuttaminen yhdysuntaraenteen eheyttämistä myös varsinaisen aavamuutosalueen ulopuolella. Vaiutuset palveluihin ja työpaioihin Kaavamuutosen myötä turvataan osaltaan jaeluasematoiminnan jatuminen Nummelan taajamassa myös tulevaisuudessa. Vaiutuset liienteeseen Kaavamuutosen toteuttaminen lisää liiennemääriä suunnittelualueella ja siten Naaranpajuntien alupäässä. Liiennemäärien on uitenin mahdollista jaautua useaan eri liittymään Naaranpajuntielle, miä vähentää ysittäisten liittymien uormitusta. Naaranpajuntien alupäähän on tehty liiennejärjestelyiden muutosia, mm. lisäaista Meritieltä Naaranpajuntielle ääntyville. Huomioiden olemassa olevat aavalliset valmiudet jo nyyisten liiennemäärien hallitsemiseen ja liienneturvallisuuden huomioimiseen, ei aavan toteuttamisen aiheuttama muutos ole liienteellisesti merittävä. Prisman suurysiön raennuspaialla on asemapiirrosen (Prisman laajennus, helmiuu 2017) muaan osoitettu autopaioja yhteensä 647. Huomioiden raennusen errosala laajennustöiden jäleen (noin 14 900 -m2) ja asemaaavan muainen paripaiavaatimus (1 ap/40 -m2), voidaan todeta, että autopaiojen luumäärä täyttää asemaaavan vaatimuset myös tämän aavamuutosen toteuttamisen jäleen. Vaiutuset väestöön ja sosiaalisiin oloihin Kaavamuutosella ei ole merittäviä vaiutusia väestöön tai sosiaalisiin oloihin, osa aavamuutosella ei muodostu uutta asuinraentamista. Lisäsi aavamuutos sijoittuu nyyiselle pysäöintialueelle, jona sosiaalinen äyttö on ilmeisen vähäistä. Vaiutuset viristyseen, luontoon ja luonnonympäristöön Kosa yseessä on nyyinen asfaltoitu pysäöintialue, on aavamuutosen vaiutuset viristyseen, luontoon ja luonnonoloihin ilmeisen vähäiset. Vaiutuset vesistöön ja hulevesiin Asemaaava-alue uuluu Lohjanharjun itäpuolisiin valuma-alueisiin ja sen vastaanottava vesistö on Enäjärvi (+ 49,8 m-mpy), jona valuma-alueen pinta-ala on noin 33 m². Suunnittelualue on jo nyt päällystetty vettä läpäisemättömällä materiaalilla (asfaltti), joten hulevedet johdetaan unnalliseen hulevesiverostoon. Kun huoltoasema on aavamääräysen muaisesti toteutettava standardin SFS 3352 (palavien nesteiden jaeluasema) raennemallin 7 (jaeluasema pohjavesialueella) muaisesti, ei aavamuutosella ole vaiutusia pohjavesiin. Vaiutuset alueen teniseen huoltoon Kaavamuutosella ei ole vaiutusta alueen teniseen huoltoon. Kaavamuutos suhteessa unnan strategiaan Kaavamuutostyö edistää Vihdin unnan strategian toteuttamista vastaamalla yritystoimintaa osevaan maanäytölliseen tarpeeseen mahdollisimman nopeasti. Vaiutuset talouteen Kaavamuutosella on ainoastaan välillisiä vaiutusia unnan talouteen. Kaavamuutos mahdollistaa aavan muaisen toiminnan jatumisen suunnittelualueella ja Nummelan taajamassa. 16
6.4 Ympäristön häiriöteijät Hano-Hyvinää -rautatie aiheuttaa suunnittelualueelle melua ja tärinää. Lisäsi esusta-alueella merittävänä ympäristöhäiriönä voidaan pitää myös liienteestä aiheutuvia päästöjä. 6.5 Kaavamerinnät ja -määräyset Kaavamerinnät ja -määräyset on esitetty liitteessä 2. 6.6 Nimistö Nimistö alueella säilyy voimassa olevan asemaaavan muaisena. 17
7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7.1 Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat Suunnitelluista toiminnoista on laadittu asemapiirros seä huoltoasemasta raennepiirros. Kuvat ovat selostusen liitteenä 3. 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus Työt alueella voivat alaa un aava on hyväsytty ja hyväsymispäätös on lainvoimainen Vihdissä 6.6.2018 Suvi Lehtoranta, aavoituspäälliö M-A Miia Ketonen, aavasuunnittelija, ins. AMK 18
19
Kaava N 196 Nummela, orttelin 87 osan vaiheittainen asemaaavan muutos (Prisman pysäöintialue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kate 6.6.2018 Kate liite
Asia 210/10.02.03/2018 Kaavan laatija: Miia Ketonen, aavasuunnittelija Asemantie 30, 03100 Nummela s-posti miia.etonen@vihti.fi puh. 044 042 1345 KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma seä tavoitteet Kate 6.6.2018 Kate liite Valmisteluaineisto Kate 6.6.2018 Kate om Kaavaehdotus Kaavan hyväsyminen Raportissa esitetyt lainauset maanäyttö- ja raennuslaista (MRL) eivät ole aiilta osin suoria lainausia. Laipyälien testiä on osittain lyhennetty, uitenin niin, ettei laipyälien meritys ole muuttunut. Aluperäiset MRL:n säännöset löytyvät mm. osoitteesta www.finlex.fi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on saatavilla Vihdin unnan aavoitustoimesta, Asemantie 30, Nummela. Suunnitelmaraportti julaistaan myös unnan internet-sivuilla http://www.vihti.fi/asuminen-ja-ymparisto/aavoitus/ Valouvat Vihdin unnan aavoitustoimi Raportin on laatinut Miia Ketonen. Katujen ja yleisten alueiden suunnittelu toteutetaan tarvittaessa rinnan asemaaavatyön anssa. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma osee myös atu- ja yleisten alueiden suunnitelmia, miäli niitä on tarpeen tehdä. 2
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa errotaan, miten osalliset voivat osallistua ja vaiuttaa asemaaavan laadintaan seä miten asemaaavan vaiutusia on taroitus arvioida. Lisäsi siinä esitetään pääpiirteittäin aavatyön taroitus ja tavoitteet seä aavatyön lähtötilanne ja aavan laadinnan eri työvaiheet. Osallistuminen ja vaiutusten arviointi suunnitellaan joaista aavaa varten eriseen. Tämä suunnitelma on laadittu Nummelan orttelin 87 osan vaiheittaisen asemaaavamuutosen laatimisesi seä alueen atujen ja yleisten alueiden suunnitelmien laatimista varten. Maanäyttö- ja raennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on virallinen asiairja, joa määrittelee aavan valmistelussa ja aavan vaiutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaiutusen periaatteet ja tavat seä aavan vaiutusten arvioinnin menetelmät. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä oo aavatyön ajan Vihdin unnan aavoitustoimessa seä unnan internet-sivuilla. Suunnitelmaa voidaan päivittää tarpeen muaan työn edetessä. MRL 63 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aiaisessa vaiheessa laatia aavan taroituseen ja merityseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaiutusmenettelystä seä aavan vaiutusten arvioinnista. 3
SUUNNITTELUALUE JA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Alustavaan aluerajauseen sisältyy osia iinteistöistä Tavaratalo (927-406-3-236), Tuomela (927-406-2-4), Toivola (927-406-2-468) ja Aura (927-406-2-664). 65 8 Kpa 62 0 64 6 61 9 63 2 61 5 Z III 20107 III Kaavamuutosalueen alustava sijainti (rajattu punaisella) opasartalla ja antaartalla Vihdin unnan mittaustoimi Alustava aavamuutosalue sijoittuu Nummelan taajaman esustaan. Suunnittelualueella on osa Prisman auppaesusen laajasta pysäöintialueesta. Asemaaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitettu raennusoieutta, ainoastaan pysäöintialuetta, johtovarausia ja yleiselle jalanululle varattua alueen osaa. Alustavaa aavamuutosaluetta rajaa tontin raja pohjoiselta sivulta, Naaranpajuntie itäiseltä sivulta, pysäöinnin osa-alueen raja etelästä seä orttelin raja lännestä. Suunnittelualueen pinta-ala on alustavan rajausen muaan noin 1,3 ha. Kaava-alueen lopullinen rajaus tarentuu aavamuutostyön edetessä. Maauntaaava Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maauntaaavan 8.11.2006 ja se on uulutettu voimaan tulleesi 8.12.2006. Korein hallinto-oieus hyläsi vahvistamispäätösestä tehdyt valituset 15.8.2007. Uudenmaan maauntaaavaa täydentävät vaihemaauntaaavat. 1. vaihemaauntaaava on hyväsytty 17.12.2008 ja se on vahvistettu 22.6.2010 ja uulutettu voimaantulleesi 20.10.2010. Vaiheaavassa on äsitelty jätehuollon pitän aiavälin aluetarpeet, iviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liienteen variot ja terminaalit seä laajat yhtenäiset metsäalueet. 2. vaihemaauntaaava on hyväsytty 20.3.2012, vahvistettu 30.10.2014 ja uulutettu voimaantulleesi 10.12.2014. Siinä äsiteltiin yhdysuntaraennetta, tulevaa liiennejärjestelmää, aupan palveluveroa ja maaunnallista yläveroa. Uudenmaan 3. vaihemaauntaaavassa esitetään paia uudelle jätevedenpuhdistamolle Espoon Blominmäessä. Uudenmaan maauntavaltuusto hyväsyi neljännen vaihemaauntaaavan 24.5.2017. Maauntahallitus päätti 21.8.2017, että aava tulee voimaan ennen uin se saa lainvoiman. Voimassa olevien maauntaaavojen yhdistelmässä suunnittelualue on esustatoimintojen aluetta seä tiivistettävää taajamatoimintojen aluetta. Uusimaa 2050 -aava on vireillä. Kasiportainen Uusimaa-aava tulee attamaan oo Uudenmaan maaunnan alueen ja sen aiatähtäin on vuodessa 2050. Kaava ooaa yhteen aii maanäytön eseiset teemat. 4
Yleis- ja osayleisaavat Vihdin unnan oieusvaiutuseton yleisaava on hyväsytty unnanvaltuustossa vuonna 1986. Yleisaavassa ohde on osoitettu esustatoimintojen alueesi (C). Kohde sijoittuu teeillä olevan Nummelan osayleisaava C:n (aava 0249) alueelle. Osayleisaava on hyväsytty unnanvaltuustossa vuonna 2013, mutta hyväsymispäätös on sittemmin umottu oreimmassa hallinto-oieudessa. Kohde on osayleisaavassa osoitettu aupallisten palvelujen alueesi (KM). Asemaaavat Suunnittelualue on asemaaavoitettu. Asemaaavamuutosen aluetta osee aava N 140: Nummela, asemaaavan muutos orttelissa 87. Kaava on hyväsytty Vihdin unnanvaltuuston päätösellä 1.6.2015 32. Voimassa olevassa asemaaavassa suunnittelualue on liieraennusten orttelialuetta, jolle saa sijoittaa vähittäisaupan suurysiön (KM). Kaavamuutosalueen alustava sijainti (rajattu sinisellä) Uudenmaan vahvistettujen maauntaaavojen yhdistelmäartalla. Selvityset ja suunnitelmat Kaavoitusohjelma 2018-2019. Kv 11.12.2017 86. Uudenmaan maauntaaavat. Uudenmaan liitto, 2006, 2010, 2014, 2017. Vihdin unnan ehitysuva 2025. Vihdin unta. Kv 15.11.2004. Vihdin pohjavesialueet 2005. Uudenmaan ympäristöesus 9.8.2005. Vihdin unnan yleisaava 1986. Vihdin unta. Kv 10.11.1986. Kaava N 140: Nummela, asemaaavan muutos orttelissa 87, Vihdin unnanvaltuusto 1.6.2015 32. Vihdin unnan strategia vuosille 2018-2021. Kv 26.2.2018 4. Vihdin liienneturvallisuussuunnitelma. Uudenmaan ELY -esus, 2012. Nummelanharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Ramboll Finland Oy, 2009. 4 6 65 8 (62,1) 61 5 61 9 62 0 1 ap/ 40 -m² Kpa Z 20107 III III 63 2 IV Kaavamuutosalueen alustava rajaus ajantasaaavalla. Kantaartta Vihdin unnan mittaustoimi IV Kaavamuutosalueen alustava sijainti (rajattu punaisella) ilmauvalla Vihdin unnan mittaustoimi 5
SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA KAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET Asemaaavoitus on alueiden äytön ysityisohtaista järjestämistä. Maanäyttö- ja raennuslain 50 :n muaan asemaaavan taroitusena on muun muassa osoittaa tarpeelliset alueet eri taroitusia varten ja ohjata raentamista ja muuta maanäyttöä paiallisten olosuhteiden, aupuni- ja maisemauvan seä hyvän raennustavan edellyttämällä tavalla. Valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet (VAT) Valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet ovat osa maanäyttö- ja raennuslain muaista alueidenäytön suunnittelujärjestelmää maaunta-, yleis- ja asemaaavojen ohella. Tavoitteiden ensisijaisena taroitusena on varmistaa valtaunnallisesti merittävien asioiden huomioon ottaminen maauntien ja untien aavoitusessa seä valtion viranomaisten toiminnassa. Valtioneuvosto on tehnyt päätösen nyyisistä valtaunnallisista alueidenäyttötavoitteista 14.12.2017. Tavoitteista tätä asemaaavatyötä ohjaavat etenin seuraavat ohdat: Toimivat yhdysunnat ja estävä liiuminen Edistetään oo maan moniesusista, verottuvaa ja hyviin yhteysiin perustuvaa alueraennetta, ja tuetaan eri alueiden elinvoimaa ja vahvuusien hyödyntämistä. Luodaan edellytyset elineino- ja yritystoiminnan ehittämiselle seä väestöehitysen edellyttämälle riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle. Luodaan edellytyset vähähiiliselle ja resurssitehoaalle yhdysuntaehityselle, joa tueutuu ensisijaisesti olemassa olevaan raenteeseen. Suurilla aupuniseuduilla vahvistetaan yhdysuntaraenteen eheyttä. Tehoas liiennejärjestelmä Edistetään valtaunnallisen liiennejärjestelmän toimivuutta ja taloudellisuutta ehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia liienneyhteysiä ja verostoja seä varmistamalla edellytyset eri liiennemuotojen ja -palvelujen yhteisäyttöön perustuville mata- ja uljetusetjuille seä tavara- ja henilöliienteen solmuohtien toimivuudelle. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Asemaaavaa laadittaessa on maauntaaava ja oieusvaiutteinen yleisaava otettava huomioon siten, uin siitä maanäyttö- ja raennuslaissa säädetään. Asemaaava on laadittava siten, että luodaan edellytyset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palveluiden alueelliselle saavutettavuudelle ja liienteen järjestämiselle. Raennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eiä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähiviristyseen soveltuvia alueita. Asemaaavalla ei saa aiheuttaa enenään elinympäristön laadun sellaista meritysellistä heienemistä, joa ei ole perusteltua asemaaavan taroitus huomioon ottaen. Asemaaavalla ei myösään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oieuden haltijalle sellaista ohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista ohtuutonta haittaa, joa aavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimusia syrjäyttämättä voidaan välttää. Kosa asemaaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oieusvaiutteista yleisaavaa, on asemaaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleisaavan sisältövaatimusista säädetään. Yleisaavaa laadittaessa on otettava huomioon: Yhdysuntaraenteen toimivuus, taloudellisuus ja eologinen estävyys Olemassa olevan yhdysuntaraenteen hyväsiäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Mahdollisuudet liienteen, erityisesti jouoliienteen ja evyen liienteen, seä energia-, vesi- ja jätehuollon taroitusenmuaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden annalta estävällä tavalla Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien annalta tasapainoiseen elinympäristöön Kunnan elineinoelämän toimintaedellytyset; ympäristöhaittojen vähentäminen Raennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Viristyseen soveltuvien alueiden riittävyys 6
Kunnan asettamat ja lähtötietoaineiston antamat tavoitteet Vihdin unnanvaltuusto hyväsyi unnan strategian vuosille 2018-2021 oousessaan 26.2.2018 4. Strategian muaisesti unnan tavoitteena on, että pystymme vastaamaan välittömästi mihin tahansa yritystoimintaa tai asumista osevaan maanäytölliseen tarpeeseen. Asemaaavan muutostyöllä pyritään löytämään polttoaineen jaeluasemalle sijainti luoitellun pohjavesialueen rajausen ulopuolelta. Tavoite on unnan ja maanomistajan yhteinen. Samalla tutitaan myös autopesuadun sijoittumista jaeluaseman läheisyyteen. Toiminnallisena tavoitteena on siirtää nyyisiä, pohjavesialueella sijaitsevia ja pohjaveden laadun annalta risialttiita toimintoja pois pohjavesialueelta. Edellä mainittujen toimintojen annalta on olennaista, että ne sijoittuvat seä liienteellisesti että taajamaraenteellisesti mahdollisimman eseisesti. Tämän lisäsi tavoitteena on, että pysäöintitilaa on jatossain riittävästi palvelemaan orttelin aupallisia toimintoja. Kaavatyön lopulliset tavoitteet täydentyvät aavan laadintaprosessin aiana yhteistyössä osallisten anssa. OHJAVEDEN MUODOSTUMISALUEEN RAJA POHJAVESIALUEEN RAJA HIIDEN- TORI SUUNNITTELUALUE NYKYINEN ABC-HUOLTOASEMA Kosa aavamuutosen tavoitteena on tarastella ainoastaan tiettyjä rajattuja asiaoonaisuusia, on aavamuutos maanäyttö- ja raennuslain 50 :n muaisesti mahdollista laatia vaiheittaisena. Tämä taroittaa sitä, että asemaaavan muutosella voidaan orvata joitain voimassa olevan asemaaavan merintöjä tai määräysiä, mutta oo asemaaavaa ei muuteta. Lisäsi osa asemaaavan muutosella ei muuteta suunnittelualueen pääasiallista äyttötaroitusta (asuminen), ei supisteta puistoja tai muita lähiviristyseen osoitettuja alueita, ei nosteta raennusoieutta tai raennusen sallittua oreutta ympäristöön laajemmin vaiuttavalla tavalla eiä heiennetä raennetun ympäristön tai luonnonympäristön arvojen säilymistä, voidaan todeta, että yseessä on vaiutusiltaan vähäinen asemaaavan muutos. PRISMA Kaavamuutosalueen sijainti Nummelan taajaman yhdysuntaraenteessa. 7
VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan maanäyttö- ja raennuslain edellyttämällä tavalla suunnitelman toteuttamisen eologisia, ulttuurisia, sosiaalisia ja taloudellisia vaiutusia. Lisäsi arvioidaan aavan suhde valtaunnallisiin alueidenäyttötavoitteisiin seä yleispiirteisten aavojen ohjausvaiutuset, jota osevat aluetta. Asemaaavan vaiutusia arvioidaan suhteessa asetettaviin tavoitteisiin. Vaiutuset ja vaiutusten arvioinnin menetelmät MRL 9 Vaiutusten selvittäminen aavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua aavan merittävät vaiutuset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutimusiin ja selvitysiin. Kaavan vaiutusia selvitettäessä otetaan huomioon aavan tehtävä ja taroitus. MRA 1 Vaiutusten selvittäminen aavaa laadittaessa Maanäyttö- ja raennuslain 9 :ssä taroitettuja aavan vaiutusia selvitettäessä otetaan huomioon aavan tehtävä ja taroitus, aiaisemmin tehdyt selvityset seä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaiuttavat seiat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merittävät välittömät ja välilliset vaiutuset: 1. ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2. maa- ja allioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3. asvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4. alue- ja yhdysuntaraenteeseen, yhdysunta- ja energiatalouteen seä liienteeseen; 5. aupuniuvaan, maisemaan, ulttuuriperintöön ja raennettuun ympäristöön. Vaiutusten arvioinnin tehtävänä on tuea aavan valmistelua ja hyväsyttävien aavarataisujen valintaa seä auttaa arvioimaan, miten aavan tavoitteet ja sisältövaatimuset toteutuvat. Kaavan vaiutusten arviointi perustuu alueelta laadittaviin perusselvitysiin, äytössä oleviin muihin perustietoihin, selvitysiin, suunnitelmiin, maastoäynteihin, osallisilta saataviin lähtötietoihin, lausuntoihin ja mielipiteisiin seä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuusien analysointiin. Vaiutusten arvioinnissa verrataan aavaehdotusen muaista tilannetta nyytilanteeseen, voimassa oleviin asemaaavoihin ja aavamuutoselle asetettuihin tavoitteisiin. Kaavaprosessin aiana tullaan arvioimaan erityisesti seuraavia aavasuunnitelman vaiutusia: Vaiutusen raennettuun ympäristöön aavarataisun vaiutuset yhdysuntaraenteeseen (eheyteen, hajautumiseen jne.) ja taajamauvaan aavarataisun vaiutuset ympäröivään liienneveroon, liiennemääriin ja liienteen järjestämiseen aavarataisun vaiutuset alueen teniseen huoltoon aavarataisun vaiutuset ympäristöhäiriöihin Vaiutuset luontoon ja luonnonympäristöön aavarataisun vaiutuset alueen maisemaan aavarataisun vaiutuset luonnonoloihin ja luonnon monimuotoisuuteen aavarataisun vaiutuset vesistöihin ja vesitalouteen (veden eologiseen iertoon, pohja- ja pintavesiin, vesialueisiin) aavarataisun vaiutuset unnan ilmastostrategiaan Vaiutuset talouteen aavarataisun vaiutuset unnan talouteen lyhyellä ja pitällä aiavälillä (investointeihin, uusiin työpaioihin, palveluiden tuottamisustannusiin jne.) Vaiutuset terveellisyyteen ja turvallisuuteen aavarataisun vaiutuset liienneturvallisuuteen aavarataisun vaiutuset ympäristön puhtauteen (pohjaveden ja maaperän pilaantumisrisit, ilmanlaatu) 8
Katusuunnitelman rataisujen vaiutusia arvioidaan mm. seuraavista näöohdista: liittymäoreudet tonteilta atuun atuoreus suhteessa asuntojen oreustasoon (melu, näöyhteys huoneistoihin, roisevesi, aurauslumi yms.) pintamateriaalien ja raennerataisujen vaiutuset ajorytmiin ja sitä autta liiennemeluun (iihdytyset, jarrutuset, materiaalimuutosten vaiutuset rengasääniin) atujen unnossapito johtojen ja aapeleiden raentaminen ja ylläpito atu- ja raennusortteleiden ulovalaistusten yhteensovittaminen Eri teijöiden vaiutuset arvioidaan ja optimoidaan suunnittelussa siten, että loppuympäristö on toimiva, viihtyisä, turvallinen ja uloasultaan aunis atu seä atutila. Vaiutusalue Asemaaavan muutosen vaiutusia arvioidaan osin paiallisella tasolla ja osin laajempaa aluetta osevina. Esimerisi aavamuutosen taajamauvalliset vaiutuset jäänevät paiallisisi pysäöintialueelle sijoitettaessa muutain toimintaa. Palvelujen tarjoamisen ja säilymisen annalta vaiutusalue on merittävästi laajempi attaen ainain Nummelan taajaman. Myös liienteen ja sosiaalisten ysymysten annalta vaiutusalue on suunnittelualuetta laajempi. Vaiutusten arvioinnin menetelmät Vaiutusia arvioidaan aavaprosessin aiana asetettujen tavoitteiden pohjalta, peilaten aavarataisun toteuttamisen vaiutusia lähtöohtatilanteeseen. Kaiilla osallisryhmillä on mahdollisuus osallistua vaiutusten arviointiin aavaprosessin uluessa. 9
OSALLISTUMINEN Osallistuminen painottuu aavaprosessin aluvaiheisiin, jolloin osallisilla on parhaimmat mahdollisuudet vaiuttaa aavan sisältöön. Osallisilla on oo aavatyön ajan mahdollisuus antaa asemaaavatyöhön liittyvää palautetta unnan verosivuilla tai sähöpostitse aavoitusesta vastaaville unnan edustajille. Kaavan laatijaan voi ottaa myös yhteyttä puhelimitse, irjeitse tai äymällä unnanvirastolla (tapaamisaia varattava mieluiten etuäteen) oo aavaprosessin ajan. Eri viranomaistahojen anssa ollaan yhteydessä aavatyön aiana, ja heidän anssa tullaan pitämään tarpeen muaan neuvotteluita. Suunnittelun äynnistyminen Asemaaavan muutostyö äynnistyy työn ohjelmoinnilla seä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laadinnalla. Kaavoitus- ja teninen lautaunta meritsee osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedosi ja hyväsyy tavoitteet aavamuutoselle. Tämän jäleen ilmoitetaan aavatyön vireilletulosta ja OAS:in nähtävillä olosta (MRL 63 ). Osalliset voivat antaa palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta oo aavaprosessin ajan ja suunnitelmaa voidaan täydentää saadun palautteen pohjalta aavaprosessin uluessa. Suunnitelmaa osevissa puutteellisuusissa pyydetään ääntymään ensisijassa unnan edustajien puoleen. Kaavatyön äynnistymisestä ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisesta lähetetään tieto myös ELY-esuselle. Osallisten annalta eseinen suunnitteluvaihe on aavan valmistelu, jolloin tehdään muun muassa tarpeen muaan lisäselvitysiä aava-aluetta osien seä täsmennetään aavatyön tavoitteita ja suunnitteluperiaatteita. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa laaditaan aava-aluetta osien useampia aavaluonnosia. Kaavoitus- ja tenisen lautaunnan hyväsyttyä aavan valmisteluaineiston, asetetaan se (aavaluonnos ym.) julisesti nähtäville 14 päivän ajasi. Nähtävilläoloaiana osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteitä aavaluonnosesta ja muusta valmisteluaineistosta (MRL 62 ja MRA 30 ). Valmisteluaineistosta pyydetään myös lausuntoja. Asemaaavaehdotus Kaavan valmisteluvaiheessa saadun palautteen pohjalta laaditaan asemaaavaehdotus, jona aavoitus- ja teninen lautaunta hyväsyy asetettavasi julisesti nähtäville 14 päivän ajasi (MRL 65 ja MRA 27 ). Nähtävilläoloaiana aavaehdotusesta voi jättää irjallisen muistutusen. Tarvittavilta viranomaistahoilta pyydetään aavaehdotusesta lausunnot (MRA 28 ). Muistutusiin ja lausuntoihin annetaan unnan perusteltu vastine. Kaavaehdotuseen tehdään muistutusten ja lausuntojen perusteella mahdollisesti muutosia ennen aavan hyväsymistä. Miäli tehtävät muutoset ovat oleellisia, aavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville. Jos muutosia ei tarvita tai ne eivät ole olennaisia, orjattu asemaaavaehdotus viedään aavoitus- ja teniseen lautauntaan hyväsyttäväsi. Kaavan hyväsyminen Kaavan hyväsymisestä ilmoitetaan uulutusella unnan ilmoituslehdissä ja internet-otisivuilla. Lisäsi hyväsymispäätösestä lähetetään tieto MRL:n muaisesti niille unnan jäsenille ja muistutusen teijöille, jota ovat aavaehdotusen nähtävillä ollessa sitä pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa (MRL 67 ). Kaavoitus- ja tenisen lautaunnan hyväsymispäätösestä voi valittaa irjallisesti Helsingin hallinto-oieuteen ja edelleen oreimpaan hallinto-oieuteen. Valmisteluvaiheessa aavahaneesta järjestetään tarvittaessa avoin yleisötilaisuus. Tilaisuudessa esitellään alueelle laadittuja suunnitelmia ja muuta valmisteluaineistoa, ja osallisilla on mahdollisuus esittää niitä osevia annanottoja seä äsitysiä suunnitelman vaiutusista. 10
Katujen ja yleisten alueiden suunnittelu Katujen ja yleisten alueiden suunnittelun aloittamisesta ilmoitetaan uulutusella paiallislehdissä seä Vihdin unnan otisivuilla. Mielipiteensä atujen ja yleisten alueiden suunnittelurataisuista voivat esittää alueen maanomistajat, Vihdin unnan jäsenet ja mm. alueella toimivat asuas- yms. yhdistyset seä irjallisesti että suullisesti. Mielipiteet irjataan ylös ja ootaan yhteen luetteloon. Myösin unnan viranomaiset ja hallintounnat voivat lausua suunnittelua osevia mielipiteitä. Yhdysuntateniian verostoja alueelle raentavat laitoset osallistuvat suunnitteluprosessiin. Katujen ja yleisten alueiden suunnitelmaehdotuset asetetaan 14 vuoroauden ajasi julisesti nähtäville. Osalliset voivat jättää suunnitelmaehdotusista irjallisia muistutusia, joihin annetaan unnan vastine. Katujen ja yleisten alueiden suunnitelmat hyväsyy aavoitus- ja teninen lautaunta asemaaavan tultua lainvoimaisesi. Osalliset Osallisia ovat aava-alueen maanomistajat ja aii ne, joiden asumiseen, työnteoon ja muihin oloihin aava saattaa huomattavasti vaiuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa äsitellään (MRL 62 ). Kaavan N 196 eseisiä osallisia ovat ainain: aava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen iinteistönomistajat lähialueen asuaat alueella toimivat yhdistyset ja järjestöt, uten: - Vihdin yrittäjät ry - Nummelan ilta unnan hallintounnat ja asiantuntijatahot, uten: - raennusvalvonta - ympäristövalvonta - unnallisteniia - mittaustoimi - tilapalvelu - Vihdin Vesi muut viranomaiset ja yhteistyötahot, uten: - Uudenmaan elineino-, liienne- ja ympäristöesus (liienteen ja ympäristön vastuualueet) - Uudenmaan liitto - Liiennevirasto - Fingrid Oyj - Nummelan Aluelämpö - Caruna Oy - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - Lohjan aupungin ympäristö- ja raennuslautaunnan ympäristöterveysjaosto - Ros n Roll Oy Ab - vanhusneuvosto - vammaisneuvosto - nuorisofoorumi 11