Turun sivistystoimialan toisen asteen opiskelijoiden tieto ja viestintätekniikan osaaminen 2014 Yhteenvetoraportti 12.2.2015
Turun sivistystoimialan 2. asteen oppilaiden TVT osaaminen 2014 Keväällä 2014 toteutettiin verkkokysely, jonka avulla selvitettiin Turun kaupungin lukioiden ja ammattiinstituutin toisen vuoden opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan (TVT) osaamista sekä käyttöä oppitunneilla ja oppimiseen liittyen. Kartoitus on osa Turun kaupungin kuntatason tieto- ja viestintätekniikan strategiassa määriteltyä TVT-opetuskäytön seurantaa. Kyselyn tuloksia hyödynnetään opetuksen suunnittelussa ja kehittämisessä. Kyselyn on toteuttanut Kasvatuksen ja opetuksen TVT-ryhmä ja Tietokone opetuksessa - TOP-keskus. Vastaajia: Ammatillinen koulutus 274 Lukiokoulutus 312 Yhteensä 586 Kartoitukseen vastattiin anonyymisti. Vastaajamäärä jäi kokonaisopiskelijamäärään nähden alhaiseksi, esim. lukiossa 27%. Oppilaitokset saavat myös käyttöönsä yksikkökohtaiset tulokset, jos vastaajia on vähintään 10. Seuraavaan on koottu kyselyn tulokset pääosin taulukkomuodossa. Loppuyhteenvetoon on nostettu esille kiinnostavia huomioita aineistosta sekä avoimista vastauksista. Vastausvaihtoehtojen selitykset: OSAAN VARMASTI = taito on hallussa ja selviän itsenäisesti OSAAN MELKO HYVIN = osaan, mutta saatan tarvita apua silloin tällöin OSAAN VÄHÄN = osaan jonkin verran tai olen joskus kokeillut EN OSAA / TIEDÄ = asia on minulle vieras enkä osaa sitä vielä 1
1. Perustaidot Osaan osaan varmasti osaan melko osaan vähän hyvin en osaa / tiedä kirjautua oikealle kurssille Moodle-oppimisalustassa 66% 19% 7% 7% käyttää näppäimistöä sujuvasti kahdella kädellä 68% 24% 6% 1% muotoilla tekstiä tekstinkäsittelyohjelmassa (esim. lihavointi, kursivointi, fonttikoko) 89% 10% 1% 1% kopioida, leikata ja liittää tekstiä tietokoneella (leikepöytä-toiminto) 87% 11% 1% 1% tuoda tekstinkäsittelyohjelmassa kuvan tekstiin ja muuttaa sen kokoa ja paikkaa sekä rivittää tekstiä sen ympärillä 71% 23% 6% 1% luoda ja muokata taulukoita tekstinkäsittelyohjelmassa 51% 29% 16% 4% tehdä oman esityksen (esim. PowerPoint tai Prezi) 76% 20% 3% 1% tehdä yksinkertaisen laskentakaavion taulukkolaskentaohjelmassa (esim. Excel) 48% 27% 16% 8% tehdä taulukon tiedoista pylväs-, ympyrä- tai viivadiagrammin 46% 27% 17% 10% lisätä liitetiedoston sähköpostiin 90% 8% 2% 1% etsiä oikean tallennuskansion tietokoneelta 88% 10% 2% 1% kopioida ja siirtää tiedostoja kansiosta toiseen 86% 11% 2% 1% etsiä tiedoston koneelta 85% 13% 2% 0% käyttää pilvitallennuspaikkoja tiedostojeni tallentamiseen (esim. OneDrive, Dropbox) 44% 26% 15% 15% jakaa pilvipalveluun tallentamiani tiedostoja muiden kanssa 39% 25% 16% 19% Yhteensä 69% 19% 8% 5% 2. Mediataidot Osaan osaan varmasti osaan melko osaan vähän hyvin en osaa / tiedä siirtää ottamiani kuvia laitteesta toiseen (esim. kamerasta tai tabletista tietokoneelle) 83% 14% 2% 1% muuttaa kuvan kokoa kuvankäsittelyohjelmassa 72% 18% 8% 2% rajata kuvan kuvankäsittelyohjelmassa 80% 14% 4% 2% kuvata videota videokameralla, kännykällä tai tabletilla 89% 9% 2% 1% editoida ja koostaa videotiedostoja (esim. Windows Elokuvatyökalu, imovie) 45% 21% 19% 15% huomioida tekijänoikeudet (esim. toisten ottamien kuvien käyttö, musiikkitiedostojen käyttö) 52% 29% 14% 4% etsiä verkosta kuvia, joita minulla on lupa käyttää opiskelutöissäni 59% 26% 10% 4% merkitä luvallisesti käyttämiini kuviin asianmukaiset lähdemerkinnät 57% 27% 11% 5% luoda äänitiedoston ja editoida sitä 34% 23% 23% 20% Yhteensä 63% 20% 10% 6% 2
3. Tiedonhaku ja -hallinta Osaan osaan varmasti osaan melko osaan vähän hyvin en osaa / tiedä hakea tehokkaasti tietoa hakukoneilla (esim. Google tai Bing) 89% 11% 0% 0% tarkentaa hakusanojani kunnes löydän etsimäni 80% 17% 2% 1% rajata hakua operaattoreilla ja erikoismerkeillä (lainausmerkit, +/-) 46% 29% 14% 11% etsiä ja tiivistää tekstistä olennaiset kohdat 62% 31% 6% 1% koostaa keräämästäni tiedosta oman tuotoksen kopioimatta toisten tekstiä 67% 29% 4% 1% arvioida eri tietolähteiden luotettavuutta 60% 35% 5% 0% viitata digitaalisiin lähteisiin oikein 48% 37% 11% 4% nettietiketin perussäännöt (käyttäytyminen internetissä) 77% 20% 1% 2% Yhteensä 66% 26% 5% 3% 4. Tietoyhteiskuntataidot Osaan osaan varmasti osaan melko osaan vähän hyvin en osaa / tiedä käyttää pikaviestimiä (esim. Lync, Skype, WhatsApp) 83% 11% 4% 2% käyttää sosiaalisen median palveluja yhteydenpitoon toisten kanssa (esim. Facebook, Twitter) käyttää sosiaalisen median palveluja tiedonrakenteluun ja tuottamiseen (esim. blogi, wiki, Google Drive, Office 365) käyttää sosiaalisen median palveluja yhteistyövälineenä (esim. koulutyöt, harrastukset) 85% 10% 2% 3% 63% 22% 10% 5% 74% 20% 4% 2% valita opiskelutehtävääni parhaiten sopivat sovellukset ja verkkotyökalut 68% 26% 5% 2% suojella omia henkilötietojani verkossa 72% 25% 3% 1% toimia, kun kohtaan verkossa jotain uhkaavaa tai arveluttavaa 63% 29% 7% 1% tunnistaa minuun kohdistuvia huijausyrityksiä verkossa 69% 26% 4% 1% Yhteensä 72% 21% 5% 2% 3
5. Kuinka usein olet käyttänyt oppitunnilla seuraavia ohjelmia tai välineitä (tämän lukuvuoden aikana)? lähes päivittäin viikottain pari kertaa kuukaudessa harvemmin ei lainkaan tekstinkäsittelyohjelmaa (esim. Word) 13% 25% 32% 24% 6% esitysohjelmaa (esim. PowerPoint tai Prezi) 6% 12% 32% 39% 11% taulukkolaskentaohjelmaa (esim. Excel) 6% 11% 19% 30% 33% Moodlea 8% 21% 25% 32% 15% jotain muuta oppimisalustaa/verkkoympäristöä (esim. Edmodo) 4% 4% 8% 24% 59% OneDrive (SkyDrive) -tallennustilaa 4% 7% 17% 28% 43% Office 365:n pilvityökaluja Word, Excel, PowerPoint, OneNote 7% 13% 20% 28% 32% opetusverkon digi-tv-palvelua 2% 4% 6% 17% 70% Tuubi-palvelua (tuubi.edu.turku.fi) 2% 4% 4% 10% 80% TypingMaster-ohjelmaa Moodlessa (näppäilytaidot) 2% 5% 5% 12% 75% verkkovälineitä pari- tai ryhmätyöskentelyssä 7% 13% 28% 30% 22% tiedon rakenteluun tai esityksen valmisteluun yhteistä dokumenttia, jota useampi kuin kaksi oppilasta muokkaa eri tietokoneilta käsin (esim. 5% 7% 14% 27% 46% Office 365, Google Drive) blogia (esim. blog.edu.turku.fi tai Blogger) 4% 5% 8% 14% 69% wikiä (esim. Wikispaces) 5% 9% 16% 23% 47% pikaviestimiä (esim. Lync, Skype) 12% 4% 9% 15% 60% yhteisöpalveluita (esim. Facebook, Twitter) 25% 14% 14% 18% 28% reaaliaikaista etäyhteyttä (esim. etäluento äänen ja kuvan kera) 4% 5% 6% 10% 75% kosketustaulua (esim. SmartBoard, Promethean) 12% 10% 10% 18% 50% koulun tablet-tietokonetta (esim. ipad, Windows-tablet) 5% 5% 12% 18% 59% digikameraa 4% 6% 10% 24% 56% dokumenttikameraa 10% 8% 11% 21% 49% omaa laitetta opiskeluun (esim. kännykkä, tablet-tietokone) 22% 20% 28% 19% 11% oppikirjaan liittyviä sähköisiä oppimateriaaleja 5% 10% 15% 29% 41% edu.turku.fi-sivustolla olevia sähköisiä oppimateriaaleja 5% 5% 10% 21% 58% muualta verkosta löytyviä sähköisiä oppimateriaaleja 6% 7% 14% 31% 41% oppimispelejä 4% 3% 10% 24% 59% peli- ja virtuaaliympäristöjä (esim. Kodu, Minecraft, Second Life) 6% 3% 7% 9% 75% Yhteensä 7% 9% 15% 22% 47% 4
7. Mitä seuraavista opettajasi ovat käyttäneet eniten oppitunnilla? Rastita 3 eniten käytettyä. 5
8. Oletko osallistunut sähköisesti toteutettuihin kokeisiin tai osakokeisiin tämän lukuvuoden aikana (esim. Moodle-tentti)? 9. Onko oppilaitoksessasi järjestetty viimeisen 2 vuoden aikana tietotekniikan peruskurssi opiskelijoille? 10. Onko sinulle tarjottu mahdollisuutta suorittaa jokin kursseista/opintokokonaisuuksista kokonaan verkkokurssina? 6
11. Ovatko opettajasi kannustaneet käyttämään omia laitteitasi oppitunneilla opiskeluun? 12. Jos sinulla olisi mahdollisuus päättää, niin käytettäisiinkö oppilaitoksessasi...? 13. Mitä mieltä olet tietokoneella tai verkossa tehtäviksi annettavista kotitehtävistä? Merkitse kaikki kohdat, jotka vastaavat omaa mielipidettäsi: 7
14. Onko sinulla kotona tietokone ja nettiyhteys käytettävissäsi? 15. Onko sinulla kotona tablet-laite ja nettiyhteys käytössäsi? 16. Kuinka usein tuot oman kannettavasi tai tablettisi kouluun? 8
17. Jos et tuo lähes päivittäin, miksi et? Voit valita useita vaihtoehtoja. 18. Onko sinulla käytössäsi älypuhelin, jonka nettiyhteyttä saat käyttää vapaasti? 19. Oletko kohdannut nettikiusaamista? 9
20. Kuinka monta tuntia päivässä käytät nettiä tietokoneella, tabletilla tai puhelimella (keskimäärin)? 21. Käytätkö vapaa-aikanasi sosiaalista mediaa yhteydenpitoon kavereiden kanssa? 22. Mitä verkkosivustoja käytät eniten vapaa-aikanasi? Mainitse 1-5 kpl. Ks. loppuyhteenveto 23. Mainitse lopuksi, miten tietokoneita voitaisiin käyttää nykyistä paremmin oppimisessa: Ks. loppyhteenveto 10
24. Olen 25. Oppilaitos: 11
26. Koulutusala (vain ammatti-instituutin opiskelijat täyttävät): 12
Yhteenveto OPISKELIJAN TAIDOT Tieto ja viestintätekniikan taidot oli kyselyssä ryhmitelty perustaitoihin, mediataitoihin, tiedonhakutaitoihin ja tietoyhteiskuntataitoihin. Perustaitoihin liittyvät kysymykset koskivat tietokoneen peruskäyttöä, kuten tiedostonhallintaa, yleisimpiä toimistoohjelmia, sähköpostia, pilvipalveluja ja näppäilytekniikkaa. Vastaajat kokivat hallitsevansa perustaidot melko hyvin; osaan varmasti vastausten keskiarvo oli 69 %. Muihin vastauksiin nähden hieman pienempi määrä opiskelijoista arvioi hallitsevansa taulukoiden ja laskentakaavioiden sekä pilvipalveluiden käytön itsenäisesti. Edellä mainituissa kohdissa esiintyi myös oppilaitos ja alakohtaista vaihtelua. Mediataitoihin liittyvissä kysymyksissä opiskelijat arvioivat osaamistaan kuvan, videon ja äänenkäsittelyssä sekä tekijänoikeustuntemustaan. Noin 63 % kyselyyn vastanneista koki hallitsevansa mediataidot varmasti; kokonaisuutena kuitenkin muita taitoalueita huonommin. Äänitiedoston luomisen ja muokkaamisen osasi varmasti vain 34 % vastaajista. Myös videoiden koostaminen ja muokkaaminen hallittiin hieman heikommin. Tekijänoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä esiintyi vaihtelua, mutta vain 52 59 % vastaajista osasi asian varmasti. Tiedonhakutaidot koettiin avointen vastausten perusteella olennaisiksi. Pääsääntöisesti vastaajat arvioivat osaavansa tiedonhakuun liittyvät taidot hyvin. Hieman muita taitoja haasteellisimmiksi osa opiskelijoista arvioi hakukoneiden käytön operaattoreiden ja erikoismerkkien avulla sekä digitaalisiin lähteisiin viittaamisen. Suurin osa vastaajista koki hallitsevansa tietoyhteiskuntataidot hyvin ja parhaiten eri taitoalueista. Kysymyksissä opiskelijoita pyydettiin arvioimaan osaamistaan sosiaalisen median välineiden käytössä ja kykyään toimia turvallisesti verkossa. Tässäkin kategoriassa eri taitojen välillä esiintyi melko suuria vaihteluja. 13
OPETUSKÄYTTÖ Kouluihin hankittujen laitteiden ja tarjolla olevien ohjelmien, välineiden ja sähköisten oppimateriaalien käyttö ei kyselyn perusteella ollut kovin yleistä. Vain hyvin pieni osa vastaajista ilmoitti itse käyttäneensä oppitunneilla kysymyksissä esitettyä välineistöä tai ohjelmaa lähes päivittäin. Suurin osa arvioi, ettei ollut käyttänyt oppitunnilla useimpia välineitä tuskin lainkaan tai vain harvoin. Vastauksissa esiintyi kuitenkin oppilaitoskohtaisia ja saman oppilaitoksen oppilaiden välisiä eroja. Opettajien oppitunnilla käyttämistä ohjelmista ja laitteista yleisimpiä olivat esitysohjelmat, tekstinkäsittelyohjelmat, Moodle, taulukkolaskelmaohjelma, kosketustaulu ja dokumenttikamera. Sivistystoimialan tieto ja viestintätekniikan suunnitelman yhdeksi kehittämiskohteeksi on kirjattu tietotekniikan peruskurssi: [ ] kaikki Turun toisen asteen oppilaitokset tarjoavat opiskelijoille tietotekniikan peruskurssin lukuvuodesta 2013 2014 alkaen. Opiskelijoista 57 % vastasi, että oppilaitoksessaan on järjestetty tietotekniikan peruskurssi viimeisen kahden vuoden aikana. Tässä suhteessa opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa. Avoimissa vastauksissa ei kuitenkaan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta toivottu lisää nimenomaan peruskursseja, vaan ylipäänsä tietokoneiden opetuskäytön lisäämistä ja tehostamista: Tietokoneiden käyttöä pitäisi mielestäni suosia paljon enemmän kuin tällä hetkellä. Olisi hyvä, että opettajat kannustaisivat ja ohjaisivat oppilaita tietotekniikan käyttöön. Toivon, että tehtäviä ja kokeitakin suoritettaisiin netissä näin säästettäisiin mm. paperin kulutuksessa. Hakemalla sekä tuottamalla tietoa. Opettelemalla tietotekniikan ja teknologian sanastoa, käsitteitä ja toimintaa. Opetella erilaisten ohjelmien käyttöä monipuolisesti. Lisätä tietotekniikka niin, että se on arkipäivästä, helppoa ja vaivatonta. Opettajat voisivat siirtää opetustaan enemmän koneille, jolloin olisi hyöyllistä hankkia sopiva laite opetukseen. Opetusmateriaali (kirjat yms.) voisi olla sähköisenä. Opetusmateriaalin pääsisi käsiksi helposti omalla koneella tai muulla laitteella esim. jossain moodlen tapaisessa toimivassa palvelussa, johon opettaja voisi lisätä opetuksen aiheisiin liittyviä kiinnostavia linkkejä ja lisämateriaaleja. Kotitehtävät voisivat liittyä enemmän tiedonhakuun tai opetukseen liittyvien asioiden lukemiseen ja olennaisten asioiden poimimiseen ja ymmärtämiseen eri lähteistä. Kaikille voisi olla pakollisena myös erikseen tunteja, joissa opetetaan yleiset asiat koneen käytöstä ja ohjelmista (esim. kyselyssä mainittuja asioita) sekä tiedon kriittistä hakua netistä, tietoturvallisuutta, tekijänoikeuksia yms. TVT suunnitelmassa myös suositellaan, että toisen asteen oppilaitosten opiskelijoita edellytettäisiin suorittamaan vähintään yksi kurssi etä tai verkkokurssina. 52 % vastanneista ilmoitti saaneensa mahdollisuuden suorittaa jonkin kurssin/opintokokonaisuuden kokonaan verkkokurssina, joten etä ja verkkokurssien tarjonnassa on vielä kehitettävää. 14
Sähköisiin kokeisiin, kuten Moodle tenttiin, ei kyselyyn vastanneista lukuvuoden aikana ollut osallistunut kuin noin 30 % vastaajista. Vastaajista vain alle puolet kertoi opettajansa kannustaneen käyttämään omia laitteita oppitunneilla opiskeluun pari kertaa kuukaudessa tai useammin. Vastaajista 53 % käyttäisi tietokonetta ja tietotekniikkaa opetuksessa saman verran kuin tähän asti. Käyttöä lisäisi 33 % vastaajista ja vähentäisi 10 % vastaajista. Loput 4 % jättivät avoimen vastauksen. Monet olivat tyytymättömiä verkon ja laitteiden toimimattomuuteen sekä laitteiden määrään ja koulujen tämänhetkiseen varustelu ja toimintamalliin. On kuitenkin huomattava, että kaupungin WLAN projekti oli vielä kyselyn ajankohtana kesken. Koulu tarjoaisi opiskeluun koneet, joita jokaisen on helppo käyttää. Eli esimerkiksi vaikka jokaisessa luokassa olisi kannettavat tietokoneet käytettävissä, joista ne saa helposti kannettua omalle pulpetille. Saisi myös käyttää omaa konetta, jos kantaa sen mukanaan Annettaisiin käyttöön omat tabletit jokaiselle oppilaalle. Tabletti kätevämpi kuljettaa ja sopivamman kokoinen kuin esim kannettava tietokone. Jokainen oppilas tietenkin olisi vastuussa omasta tabletista. Koneita olisi enemmän ja ne toimisivat paremmin. Haittapuolena nähtiin muun muassa se, että sosiaalisen median käyttö vie aikaa opetukselta ja muistiinpanot on edelleen mukavampi tehdä käsin: mielestäni käsin kirjottamalla oppii parhaiten, enkä ainakaan itse koe tarvetta tietokoneen käyttöön lukioopinnoissa. Minusta tietokoneita ei tulisi käyttää oppimisessa enempää kuin on välttämätöntä, usein oppilaat eksyy opiskeluun kuulumattomille sivustoille ja sen seurauksena oppilaat jotka haluaisivat edetä opiskelussa, joutuvat odottamaan muita. 15
KOULUN ULKOPUOLELLA Lähes kaikilla (98 %) vastaajilla on käytettävissään tietokone ja nettiyhteys kotona. Hieman yli puolet ilmoitti, että heillä on myös mahdollisuus tuoda kone kouluun. Noin kolmasosalla vastaajista oli kotonaan käytössä nettiyhteydellä varustettu tablet laite ja 88 % nettiyhteydellä varustettu älypuhelin. Peräti 65 % vastaajista ei kuitenkaan tuo kannettavaansa tai tablettiaan kouluun. Syiksi ilmoitettiin muun muassa että laitetta ei haluta kantaa mukana (59 %), oppitunneilla ei juurikaan tarvita tietokonetta (45 %), laite ei ole sopiva (27 %) ja oman laitteen käyttöön ei ohjata tai kannusteta (22 %). Myös avoimissa vastauksissa pohdittiin omien laitteiden käyttöä monelta eri kannalta: Tietokone tulisi mahdollistaa kaikille, tällä hetkellä se tulee hankkia itse eivätkä kaikki halua tehdä niin suurta panostusta. En pidä joidenkin opettajien tavasta olettaa, että kaikilla on käytössä älypuhelin, koska niin ei ole. Älypuhelin sopii käyttöön koulussa paremmin, mutta opettajat eivät suosi omien laitteiden käyttöä. Tabletin, tietokoneen ja älypuhelimen käyttö opiskelijoiden keskuudessa on runsasta. Yleisin keskimääräinen päivittäinen netin käyttöaika tietokoneella, tabletilla tai puhelimella oli 2 4 tuntia. Sosiaalista mediaa yhteydenpitoon kavereiden kanssa käytti enemmistö vastaajista useita kertoja päivässä. Nettikiusaamista koki kohdanneensa 11 % vastanneista. Avointen vastausten perusteella opiskelijoiden sosiaalisen median välineiden käyttö vapaa ajalla oli yleistä, mutta monet opetuskäyttöön tarkoitetut sovellukset ja välineet olivat ainakin osalle vastaajista vieraita tai ainakaan niitä ei ole hyödynnetty riittävästi. Avointen kysymysten perusteella eniten vierailluksi verkkosivustoksi osoittautui Facebook. Muita vastaajien useimmin mainitsemia sivustoja olivat YouTube sekä erilaiset uutissivustot, lehdet ja blogit. Vapaa ajalla käytetyt verkkosivustot TV, MUSIIKKI ja WIKIPEDIA, WIKIT SÄHKÖPOSTI PIKAVIESTIMET YM. Wilma UUTISET, LEHDET Facebook 30 48 82 76 45 6079 51 85 89 128 182 205 275 0 50 100 150 200 250 300 mainintoja 16
TULEVAISUUS Kyselyyn vastanneet antoivat runsaasti kehitysideoita, miten tietokoneita voisi käyttää nykyistä paremmin oppimisessa. Tietokoneen käytön lisäämistä ja tietotekniikan opetuksen lisäämistä kannattavissa vastauksissa esille tulivat mm. projektit, ryhmätyöt, tiedonhaku ja esitykset. Tieto ja viestintätekniikkaa hyödyntäviä kotitehtäviä ja opetuskäytön lisäämistä ehdotettiin paljon. Toisaalta myös tietokoneiden opetuskäytön nykyisen tilan säilyttämistä tai vähentämistä pidettiin tarpeellisena, sillä opiskelijat totesivat käyttävänsä vapaa aikanakin liikaa erilaisia laitteita. Tietokoneiden runsas käyttö ja altistus näyttöruudulle koettiin toisinaan haitalliseksi. Mielstäni ei tarvitsisi käyttää tietokoneita niin paljoa opetuksesta koska a) niiden toimimiseen ei aina voi luottaa b) se rasittaa silmiä ja minulle aiheuttaa ainakin välillä voimakasta pää ja silmäsärkyä c) koko päivä kuluu seuratessa välkkyvää ruutua, ei olla aivoille hyväks d) syntyy illuusio siitä ettei enää selviä ilman konetta/älypuhelinta. Hyviä asioita ovat nettivideot ja animaatiot, sekä TOIMIVA smart taulu (ei todellakaan ole itsestäänselvyys) helpottaa opettamista ja dokumenttikamera on hyvin hyödyllinen. Moni opiskelija toivoi parempia laitteita. Vastauksista kävi ilmi, että laitteiden toimimattomuus aiheutti turhautumista ja vaikutti selvästi oppituntien sujuvuuteen. Ratkaisuksi ehdotettiin mm. opiskelijoille jaettavia laitteita, joista jokainen opiskelija kantaisi itse vastuun. Kaikille oppilaille tulisi jakaa omat laitteet, jotta niitä voitaisiin oikeasti kannustaa käyttämään. Näin ollen sähköistä materiaalia voisi käyttää enemmän ja myös läksyjä/kokeita voitaisiin tehdä sähköisesti. Nyt tietotekniikan käyttö perustuu lähinnä omaan aktiivisuuteen (oppilaan tai opettajan). Kehitysideoista ilmeni, että opettajien ja opiskelijoiden osaamiseen olisi kiinnitettävä enemmän huomiota. Moni opiskelija olisi kyselyn perusteella valmis siirtymään sähköisiin oppimateriaaleihin kirjojen sijaan. Lisäksi koneiden käytön toivottiin perustuvan omaan halukkuuteen eikä tietotekniikkaa haluttu väkisin sovittaa osaksi opetusta. Vastaajat myös huomioivat, että TVT soveltuu eri tavoin eri oppiaineisiin. Opettajien tulisi luotettavasti osata käyttää opetuksessa käytettävää tietotekniikkaa. Tietokoneilla voidaan paremmin ohjata ihmisiä niissä asioissa missä he tarvitsevat apua. Niillä saavutettaisiin myös tilanne jossa palaute tehtävistä tulee välittömästi, asia joka on todettu olevan olennainen osa ihmisen kiinnostusta. Tietokoneita, erityisesti pelejä, pitäisi käyttää enemmän opetuksessa, kunhan tietokoneiden opetus ohjelmisto on erikseen tehty ko. aiheelle. (Matematiikka, Äidinkieli, Kemia jne) 17
Tietokoneet pitää tuoda opetukseen siten, että ne todella tuovat jotakin uutta siihen, eivätkä vain kömpelösti korvaa vanhoja työtapoja. En aio vaihtaa kirjaani, vihkoani ja kynääni tietokoneeseen, sillä muistiinpanojen teko onnistuu mielestäni paljon paremmin ns. perinteisin menetelmin. Sen sijaan, jos tietokoneiden avulla voidaan saavuttaa jotain aivan uusia oppimismenetelmiä, kuten esimerkiksi internettiä hyödyntävää tutkivaa oppimista tai interaktiivisia esitystapoja, on vaihtaminen järkevää. Pelkkä tekstin siirto paperilta näytölle on turhaa ja jättää tietoteknisen kehityksen tuoman potentiaalin täysin hyödyntämättä. Jätettäisiin taakse kirjamaailma, tai ainakin niin ettei opiskelijan tarvitsisi hankkia kirjaa itselleen mikäli ei välttämättä halua. Oppikirja voisi löytyä myös internetistä/moodlesta. Helpompi käyttää ja on aina mukana, eikä myöskään voi hajota. Sähköisistä kokeista ja ylioppilaskirjoituksista oli mielipiteitä puolesta ja vastaan. Esseen kirjoittamiseen tietokone koettiin soveltuvaksi hyvin; toisaalta taas osa vastaajista suhtautui esimerkiksi matematiikan sähköisiin tehtäviin epäilevästi. 18
LOPUKSI Alhaiseksi jääneen vastausprosentin takia kyselyn tuloksia ei voi pitää yleistettävinä, mutta ne antavat kuitenkin suuntaa toisen asteen opiskelijoiden TVT taidoista ja asenteesta. Eri perustaitojen osaan varmasti vastausten keskiarvo oli 67,5 %, osaan melko hyvin vastausten 21,5 % ja 11 % puolestaan ilmoitti, että osaa vain vähän tai ei lainkaan. Tärkeistä perustaidoista vastaajat kokivat hallitsevansa heikoiten erilaiset verkkolähteisiin ja lähdeviittauksiin, tekijänoikeuksiin, videonkäsittelyyn, taulukkolaskentaan sekä tiedonhaun tulosten rajaamiseen liittyvät taidot. Opiskelijoiden mukaan opettajat käyttivät kouluihin hankittuja laitteita ja ohjelmistoja käytettiin vähän ja yksipuolisesti. Sen sijaan opiskelijat olivat itse käyttäneet TVT:aa monipuolisemmin, mutta harvakseltaan. Asenne tieto ja viestintäteknologiaa kohtaan oli pääosin positiivinen, mutta sen soveltuvuutta opetuskäyttöön pohdittiin myös kriittisesti ja rakentavasti. Olennaisena opiskelijat kokivat sen, että teknologiaa ei pidä väkisin käyttää, vaan sen tulee asettua luontevasti osaksi opetusta. Tämä vaatii niin opettajien kuin opiskelijoidenkin taitojen kohentamista sekä toimivia, opetuskäyttöön soveltuvia laiteratkaisuja. Ajankohtaisen BYOD asian (Bring Your Own Device) suhteen on huomattava, että omien laitteiden käyttö oppitunneilla oli vastausten perusteella melko vähäistä. Vaikka BYOD malli on vahvistettu erityisesti lukioissa vallitsevaksi toimintatavaksi, peräti 65% vastanneista (lukio 59% / ammatti instituutti 70 %) ilmoitti, että ei tuo omaa laitetta ollenkaan kouluun. Oman laitteen kuljettamista ei koettu mielekkääksi opettajien asenteiden ja erityisesti hyötysuhteen vuoksi: laitetta ei haluta kantaa mukana eikä sille välttämättä löydy koulussa käyttöä. Jos tietokoneen voisi huoletta ottaa kouluun mukaan, sitä käytettäisiin aktiivisesti ja hyödyllisesti oppitunneilla niin, että siitä olisi oikeasti jotain lisähyötyä kirjoihin verrattuna. Työskentely koneella pitäisi saada yhtä sujuvaksi ja nopeaksi kuin paperille tehtynä, ja esim. fysiikassa ja matikassa kaavat tulisi saada helposti käyttöön. Tällä hetkellä itseni kohdalla on ongelmana se, että tietokoneella työskentely vie tuplasti aikaa verrattuna normaaliin, ja on paljon työläämpää kuin käsin kirjoittaminen. Tietokone opetuksessa TOP keskus 2015 http://edu.turku.fi/top keskus/osaamiskartoitukset/ 19