Julkinen johtaminen ja johtamisen rakenteet muualla maailmassa ja Kanta- Hämeessä Petri Virtanen Sitra Oma Häme 14.2.2018
1 Johtamisen vahvuusajattelu 2 Toimintaympäristön muutoksesta 3 4 Kanta-Hämeen maakunnan johtamismallin arvo? Millainen on Kanta-Hämeen maakunnan virkamiesjohtajana toimiva Corporate Rebel? Puheenvuoron sisältö
1. Johtamisideologian muutos kaiken maailman ismeistä vahvuuksille perustavaan ajatteluun
Käsi sydämelle kuulija 1. Kuinka paljon aikaa käytät aikaa sellaisen työn tekemiseen minkä osaat parhaiten ja minkä tekemisestä nautit eniten? 2. Kuinka paljon olet kiittänyt, innostanut ja kannustanut työyhteisössäsi muita viime aikoina?
VAHVUUS = 1. Olemassa oleva kapasiteetti toimia ja/tai 2. autenttinen ja energisoiva tunne, joka edesauttaa optimaalista toimintaa, kehitystä tai suoritusta. Lähde (mukaillen): Marika Tammeaid
Welcome to Buurtzorg Humanity over bureaucracy https://www.buurtzorg.com/
Ilman johdettavia ei voi olla johtamista joo mutta kuka ylipäänsä tarvitsee johtamista jos kaikki ovat itseohjautuvia?
Vahvuuksiin perustuvan johtamisajattelun perusta - Autenttinen johtaminen (authentic leadership), jossa tärkeässä roolissa ovat johtamiseen liittyvä itsetietoisuus, tavat, maneerit, itsesäätely, arkipäivän toimintakonteksti, arvot, moraali - Transformatiivinen johtamisajattelu (transformative leadership), jossa johtajan tehtävänä on kiteyttää seuraajille organisaation tavoitteet, osoittaa tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät keinot ja kannustaa seuraajiaan saamaan aikaan vaadittavat muutokset - Positiivinen psykologia (positive psychology), jonka tavoitteena on paikantaa huomio meistä jokaisesta löytyvään hyvään ja persoonan positiivisiin rakennepuihin 8
Johtajuuden uudistaminen Jos hevosesi on kuollut, sinun kannattaa laskeutua ratsailta (Sioux proverb/manfred Kets de Vries, INSEAD) Julkinen johtaminen hakee uuttaa suuntaa: Johtajat voivat muuttua, mutta vain jos he itse sitä haluavat Edellyttää tieto- ja tunnepohjan laajentamista.
Julkishallinnon johtamisen uusi viitekehys? Virtanen P, Tammeaid M 2018. Public servants leading public administration. New rationale and practice for creating and developing public sector leadership. Forthcoming.
2. Toimintaympäristön muutoksesta
Toimintaympäristön muutostekijöitä julkiselle hallinnolle 2020-luvulla - Teknologiamurros ja digitalisaatio - Taloudellisen toimintaympäristön epävarmuus - Globaali talous ja keskinäisriippuvuuden kasvu - Demokratian murros ja osallisuusvaatimusten kasvu - Palvelutoiminnan ja työn luonteen muutos - Alueellinen ja yhteiskunnallinen polarisaatio - Ekologinen kantokyky ja kestävyyskriisi Julkisen hallinnon innovaatioajattelun avaintrendit: 1. Palvelujen käyttäjien identiteetti (digitaaliset väylät) 2. Systeemiset lähestymistavat 3. Inklusiivinen yhteiskunta Embracing Innovation in Government. Global Trends 2018. (OECD Paris 2018). http://www.oecd.org/gov/innovativegovernment/embracing-innovation-ingovernment-2018.pdf
CANADA WAY TO DO IT Julkisten instituutioiden suorituskyky Organisaatio, julkisen sektorin yhteentoimivuus, yhteiskunnan kehityssuunta Muotoutuva ja liikkeessä oleva yhteistyö, mahdollistaminen, voimauttaminen Kokeilut Määräystenmukaisuus lainsäädäntö, verovarojen käyttö, yhteisessä intressissä toimiminen Yhteiskunnan resilienssi ja uudistuminen kansalaiset, yhteisöllisyys, yhteiskunta kokonaisuutena Innoituksen aihe: Jocelyn Bourgon: The New Synthesis of Public Administration 2017.
ILMIÖMÄINEN JULKINEN HALLINTO 2030 Tarkennettu visio Kaikki alkaa uuden sukupolven strategisesta ajattelusta ja keskeistä siinä on: Hajaannuksesta yhteisiin tavoitteisiin Julkinen hallinto asettaa ilmiöpohjaiset yhteiset vaikuttavuustavoitteet monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseksi ja tarttuu mahdollisuuksiin systeemisesti, strategisesti ja ennakoivasti. REFERENSSI: Sitran keskustelualoitetyö 2017-2018 Uusi hallinto saa voimansa ihmisistä Uusi julkinen hallinto on radikaalisti avoin ja dialoginen toiminta, tekeminen ja yhteinen arvonluonti tapahtuu yhdessä kansalaisten ja kumppaneiden kanssa. Luottamuksen, yhteistyön ja yhteisen ymmärryksen yhteiskunta Uusi hallinto on monimuotoinen ja kumppaniverkostoista koostuva ja sitä johdetaan kokonaisuutena uudistetuin keinoin/instrumentein, ei jäykkiin hierarkioihin ja holhoamiseen perustuen. Ikkunat ja ovet auki maailmalle Hallinto toimii samanaikaisesti ja vaikuttavasti kansainvälisesti, kansallisesti ja paikallisesti. Hallinnossa toimii kansainvälisiä työntekijöitä. Muutosälykäs ja uusiutuva organisaatio Julkinen hallinto on digitaalisesti älykäs, resurssiviisas, jatkuvasti uudistuva ja reaaliaikaisesti toimiva. Ilmiömäinen hallinto? Toimii ilmiölähtöisesti- tai perusteisesti sekä etevästi, verrattomasti ja tavattoman hyvin. Ei sankareita, vaan joukkuepelaajia Julkisen hallinnon johtaminen on edellytyksiä luovaa, itseohjautuvuutta tukevaa ja motivaatiota edistävää kokonaisuuden johtamista tukee joustava ja siiloton resurssien käyttö.
Ennakointi Tavoitteet Toimeenpano Dialoginen tilannekuva yhteiskunnan megatrendeistä Välitilinpäätös Kansalaiskeskustelu Puolueiden vaaliohjelmat Yhteiskunnan sidosryhmät KANSAKUNTAA KOSKEVA TILANNEKUVA Strateginen hallitusohjelma Hallituksen tavoitteet ja toimet pitkän tähtäimen ilmiöiden ratkaisemiseksi Hallituskauden aikana agendalla olevat muut asiat 15-20 kpl HALL Hallitusohjelman toimeenpano Toimeenpanosuunnitelma (ml. hallitusohjelman keihäänkärkihankkeet) Hallituskaudenaikainen osin ilmiöpohjainen organisoituminen ja budjetointi ministeriöissä Avoimet komiteat ( jäsentynyt joukkoistaminen ) ja julkisen hallinnon innovaatiokeskus ILMIÖ A ILMIÖ B ILMIÖ C Uudistettu resurssi- ja säädösohjaus/valmistelu Entistä strategisempi VNK Julkisen politiikan toimeenpano- ja innovaatiokeskus Hallituskausi 2019 2023
3. Kanta-Hämeen maakunnan johtamismallin arvo?
PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN JA TUOTTAMISEN VIITEKEHYS SERVICE ORGANIZATION Lähde: Virtanen P & Stenvall J. 2018. Intelligent Health Policy. Springer, New York ym. BOUNDARY I Touchpoint in-between SERVICE ORGANIZATION and SERVICE PERSONNEL Key focus: SERVICE DELIVERY EFFICIENCY BOUNDARY II Touchpoint in-between SERVICE ORGANIZATION and SERVICE USER Key focus: SERVICE DELIVERY EFFECTIVENESS TUOTTAJA- FOKUS SERVICE PERSONNEL BOUNDARY III Touchpoint in-between SERVICE PERSONNEL and SERVICE USER Key focus: SERVICE EXPERIENCE JÄRJESTÄJÄ- FOKUS SERVICE USERS
- Miten maakuntaorganisaatio tunnistaa relevantin tulevaisuustiedon ja miten osallistavasti maakuntaorganisaation strategia rakennetaan? - Miten organisaation rakenne mukailee strategisia valintoja? Miten ilmiölähtöisyys näkyy toiminnan rakenteissa? Kuinka joustavia organisaatiorakenteet ovat? - Kuinka pitkälle poliittinen ohjaus esitetyssä hybridimallissa ulottuu palvelutuotannon ohjaukseen? Lautakunnan rooli vaikuttaa selkeältä poliittisen ohjauksen osalta, mutta entä liikelaitokset? (vrt. Tamperen ja Rovaniemen tilaaja-tuottaja mallit ja tuotanto-organisaatioiden poliittinen ohjaus ) Millainen esikunta tuottaa valmistelun lautakunnalle? Millainen sopimusohjausmalli rakennetaan lautakunnan ja palveluntuottajien välille (ml. oma liikelaitos)? - Miten järjestämisfunktion osaaminen varmistetaan maakuntaorganisaatiossa? Entä tuotannon? Entä henkilöstön jaksaminen? - Miten virkajohtajat käytännössä rekrytoidaan ja millaisia johtajia valitaan? Miten heitä kierrätetään? - Miten itseohjautuvuutta edistetään maakuntaorganisaatiossa? Miten kokeiluihin kannustetaan? Millainen on kokeiluihin liittyvä toimintatapa? - Mitä se tarkoittaa ihan käytännössä, että asiakas on palvelujen järjestämisen ja tuottamisen ytimessä? Miten co-creation toteutuu suhteessa palvelujen käyttäjiin? - Miten uniikkia palvelukokemusta mitataan? Miten tavoitetaan aito asiakokemus & lisäarvo palvelujen käyttäjälle, hyvinvointi ylipäänsä ja erityisesti subjektiviinen hyvinvointi? Miten asioita ylipäänsä katsotaan organisaatiosta asiakkaiden suuntaan?
4. Kalkkiviivan kysymys: Millainen on jatkossa Kanta-Hämeen maakunnassa ns. Corporate Rebel?
LÖYTYYKÖ MAAKUNNAN VIRKAMIESJOHTAJIEN PERSOONASTA CORPORATE REBEL? Annatko tilaa uusille ajatuksille? Laitatko itsesi peliin ja alat katsoa ympärillesi vahvuus-silmälasien kautta? Annatko tilaa työyhteisöön kuuluvien loistamiselle? Annatko tilaa omalle uudistumisellesi? Suljetko tilan päällekäyvältä sääntökeskeisyydeltä?
YHTEENVETOA: Organisaatiokulttuuri ja johtaminen - Osaamisvahvuuksille perustaminen (koskien sekä johtajien yksilöllisiä ja kollektiivisia johtamistaitoja että koko palveluorganisaation ja palveluekosysteemin henkilöstön osaamisen johtamista), - Integroiva johtamisajattelu (perustuen erilaisten johtamistyylien soveltamiseen ja johtajien arkipäiväisiin organisaatiota integroiviin toimenpiteisiin), - Johtamisen adaptiivisuus (arkipäivän johtamistehtävissä luoviminen tilanteissa, jotka eivät ole vakioituja ts. sellaisissa johtamista vaativissa tilanteissa, joihin ei ole olemassa minkäänlaisia toimintatapaohjeita), - Itseohjautuvuuden tukeminen (henkilöstön ja palvelujen käyttäjien tukeminen siinä, että he ottavat itse vastuuta palveluliiketoiminnan ja erityisesti palvelukonseptien uudistamisesta) ja - Johtamiseen liittyvä systeemiajattelu (palveluorganisaation näkeminen toisiinsa linkittyneitä osasysteemeinä, joita hyödyntämällä ja toisiinsa integroiden luodaan menestymisen edellytyksiä palveluliiketoiminnassa onnistumiselle).
Kiitos! Petri Virtanen Project Director Sitra Adjunct Professor Universities of Tampere, Helsinki and Lapland Mobile: +358 50 3187068 Email: petri.virtanen@sitra.fi Twitter: @PetriVirtanen10 Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra PL 160 (Itämerenkatu 11 13) 00181 Helsinki http://www.sitra.fi