RAUMAN KAUPUNKI JA EURAN KUNTA 22.4.2015 YHDISTYMISSOPIMUS

RAUMAN KAUPUNKI JA EURAN KUNTA 22.4.2015 YHDISTYMISSOPIMUS Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 22.4.2015 1.1.2017 31.12.2019

YHDISTYMISSOPIMUS 22.4.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YHDISTYMISSOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA KUNNAN NIMI... 3 1.1. Sopimuksen tarkoitus... 3 1.2. Sopimuksen sitovuus, voimaantulo ja henkilöstön asema... 3 1.3. Uuden kunnan nimi ja vaakuna... 3 2. KUNTIEN YHDISTYMISEN EDELLYTYKSET JA TAVOITTEET... 3 2.1. Kuntajaon muuttamisen edellytykset... 3 2.2. Yhdistymisen tarkoitus... 4 2.3 Yhdistymisen visio... 4 2.4 Yhdistymisen tavoitteet... 4 2.5 Uuden kaupungin strategian valmistelu... 5 3. YHDISTYMISHALLITUS... 7 3.1. Yhdistymishallituksen toimivalta... 7 3.2. Yhdistymishallituksen kokoonpano... 7 4. UUDEN KUNNAN HALLINNON JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET... 8 4.1. Uuden kunnan johtamisjärjestelmä... 8 4.2. Luottamushenkilöorganisaatio... 9 5. HENKILÖSTÖN ASEMA... 11 5.1. Henkilöstön sijoittuminen uuden kunnan palvelukseen... 11 5.3. Kuntajohtajien asema... 12 6. PALVELUJÄRJESTELMIEN YHTEENSOVITTAMISEN PERIAATTEET... 13 6.1. Palveluiden järjestäminen ja kehittäminen... 13 6.2. Lähipalvelut ja asiakaspalvelupisteet... 13 6.3. Investointien suunnittelu ja toteuttaminen... 13 6.4. Strateginen suunnittelu... 13 7. TALOUDENHOIDON PERIAATTEET JA TAVOITTEET... 14 7.1. Tavoitteet uuden kunnan talouden hoidolle... 14 7.2. Kuntien talouden hoito ennen yhdistymistä... 14 8. YHDISTYMISESTÄ AIHEUTUVAT MUUT JÄRJESTELYT... 15 8.1. Sopimukset... 15 8.2. Kunnalliset säännöt ja maksut... 15 8.4. Varautuminen mahdollisiin muihin kuntaliitoksiin... 15 9. KUNTALIITOKSEN SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN ARVIOINTI... 15 10. LIITTEET... 15

YHDISTYMISSOPIMUS 22.4.2015 3 1. YHDISTYMISSOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA KUNNAN NIMI 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on kuntarakennelain 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus. Kuntajakoa esitetään muutettavaksi siten, että Rauman kaupunki ja Euran kunta yhdistyvät Raumaksi. Teknisesti Euran kunta yhdistetään Rauman kaupunkiin. Jatkossa yhdistyneestä kaupungista käytetään termiä 1.2. Sopimuksen sitovuus, voimaantulo ja henkilöstön asema Tämä yhdistymissopimus astuu voimaan valtuustojen valtioneuvostolle tekemästä yhdistymisesityksestä alkaen. Uusi kaupunki aloittaa toimintansa 1.1.2017 ja yhdistymissopimus on voimassa kuntarakennelain mukaisesti kolme vuotta eli vuoden 2019 loppuun saakka. Kuntarakennelain 29 :n mukaisesti henkilöstöä koskeva irtisanomissuoja alkaa 1.1.2017 ja kestää viisi (5) vuotta vuoden 2021 loppuun saakka. Henkilöstöä koskevan irtisanomissuojassa otetaan huomioon mahdollinen sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen uudistus. 1.3. Uuden kunnan nimi ja vaakuna Uuden kaupungin nimi on Rauma ja se ottaa käyttöön Rauman kaupungin vaakunan. 2. KUNTIEN YHDISTYMISEN EDELLYTYKSET JA TAVOITTEET 2.1. Kuntajaon muuttamisen edellytykset Kuntarakennelain 4 :n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Yhdistyvien kuntien valtuustot katsovat kuntaliitoksen täyttävän kuntarakennelain 4 :n asettamat edellytykset.

YHDISTYMISSOPIMUS 22.4.2015 4 2.2. Yhdistymisen tarkoitus Kuntarakennelain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Rauman ja Euran yhdistymisen tarkoituksena on vahvistaa alueen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Työvaliokunnan ja muiden valmistelevien työryhmien näkemysten mukaan uutena kaupunkina on alueella nykyistä tilannetta parempi kyky ottaa vastaan muutospaineita ja vastata näihin. Työvaliokunta ja työryhmät myös näkivät, että kuntien yhdistymisen seurauksena syntyy taloudellisesti kantokykyinen ja itsenäisesti kehittämiseen kykenevä kaupunki, jolla on yli 50.000 asukkaan väestöpohjan turvin mahdollisuus omaan ja tasalaatuiseen kuntalaisille suunnattuun palvelutuotantoon. Uusi kaupunki olisi myös riittävän kokoinen sote-palveluiden tuotantoalueeksi ja mahdollistaisi sotepalveluiden tuottamisen koko Rauman seudulle. Uusi kaupunki pystyisi myös suurempana yksikkönä turvaamaan osaavan henkilöstön saamisen tulevaisuudessa erillisiä kuntia paremmin. Kansallisen ja kansainvälisen kilpailun ja yhteistyön kannalta uusi kaupunki on riittävän kilpailukykyinen yksikkö Lounais-Suomessa ja siten edistää seudun yhtenäisyyttä. Uusi kaupunki on elinkeinorakenteellisesti yhtenäinen ja monipuolinen: teollisuuden merkitys painottuu ja palveluelinkeinot ovat monipuoliset. Myös kuntien nykyinen henkilöstörakenne luo hyvät edellytykset kuntarakenteiden nyt tapahtuvalle muuttamiselle. Sekä Raumalla, että Eurassa on hyvät kokemukset aikaisemmista kuntaliitoksista. 2.3 Yhdistymisen visio Visio uudelle kaupungille vuoteen 2025: Rauma on elinvoimainen, yrittäjyyttä, työtä ja toimeentuloa tukeva, satakuntalainen vahva seutukaupunki, joka luo kuntalaisilleen hyvinvoinnin edellytyksiä. Hyvinvoinnin edellytykset taataan monipuolisella elinvoimapolitiikalla, toimivilla peruspalveluilla sekä hyödyntämällä olemassa olevaa infrastruktuuria 2.4 Yhdistymisen tavoitteet Kuntajaon muutoksen lähtökohtana ovat kummankin kunnan lähi- ja peruspalveluiden turvaaminen tulevaisuudessa sekä uuden kaupungin elinvoiman kehittäminen laajasti. Lähi- ja peruspalvelut ovat usein käytettyjä palveluita, joita kuntalaiset, tai ainakin osa käyttävät toistuvasti, jopa päivittäin. Lähi- ja peruspalveluilla tarkoitetaan muun muassa varhaiskasvatukseen, opetukseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan sekä kuntalaisten turvallisuuteen liittyviä palveluita. Uusi kaupunki kehittää ja vaikuttaa kulloisenkin lainsäädännön mukaisesti näihin. Palveluiden tarkempi sisältö, kuten järjestämis- ja

YHDISTYMISSOPIMUS 22.4.2015 5 tuotantotavat, sisältö ja laajuus määritellään yhdistymishallituksen johdolla yhdistymisen valmistelun yhteydessä. Sopijakuntien yhdistymisen päätavoitteena on, että uudesta kaupungista muodostuu vahva, toimintakykyinen ja elinvoimainen kaupunki Lounais-Suomeen, joka myös tulevaisuudessa kykenee tuottamaan ja järjestämään kuntalaisilleen laadukkaat lähi- ja peruspalvelut. Uusi kaupunki on myös vahvempi toimija alueen edunvalvonnassa ja yritystoiminnan kehittämisessä sekä kansallisessa että kansainvälisessä kilpailussa. Uuden kaupungin hyödyt voidaan saavuttaa panostamalla yhdistymisen hyvään johtamiseen ja toteuttamiseen, jota arvioidaan yhdistymissopimuksen voimassaolon ajan. Uudessa kaupungissa tullaan työskentelemään myös yhteisen tavoitetilan mukaisesti seuraavien asioiden eteen: 1. Vahvistetaan alueen elinvoimaa, jossa korostuvat erityisesti yritys- ja liiketoiminta, työllisyys, metalli- ja metsäteollisuus sekä bio- ja elintarviketalous. Uudessa kaupungissa elinvoima syntyy myös laadukkaasta asumisesta monimuotoisessa ympäristössä, turvallisuudesta sekä kyvystä vastata tulevaisuuden haasteisiin ja investointeihin. 2. Uudessa kaupungissa huolehditaan talouden kestävyydestä hillitsemällä toimintamenojen kasvua. Tällä varmistetaan, että myös tulevaisuudessa peruspalvelut on mahdollista tuottaa ja järjestää kuntalaisille laadukkaasti. 3. Toimivien peruspalveluiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi palvelujärjestelmät sovitetaan yhteen asiakaslähtöisesti seuraavien periaatteiden mukaisesti: o Lakisääteiset peruspalvelut turvataan lähipalveluina kuntalaisille nykyisissä kuntataajamissa. o Palvelun lähtökohtana on asiakkaiden/kuntalaisten palvelutarpeisiin vastaaminen yhtenäisin perustein koko uuden kaupungin alueella o Palveluja koskevat päätökset tehdään lähellä kuntalaista. Tämä pyritään varmistamaan mahdollisimman matalalla organisaatiolla, vaikuttavilla ja tehokkailla toimintatavoilla 4. Puretaan päällekkäinen hallinto ja palvelutuotanto sekä siirretään vapautuva resurssi palveluihin, jossa palvelutarpeiden tiedetään kasvavan. 5. Hyödynnetään kuntien yhdistymisen taloudellista säästöpotentiaalia ja hyödynnetään henkilöstön eläköitymistä palvelutarpeiden mukaisesti maksimaalisesti. 2.5 Uuden kaupungin strategian valmistelu Uuden kaupungin strategia laaditaan kolmivaiheisessa prosessissa:

YHDISTYMISSOPIMUS 22.4.2015 6 Strategian ensimmäiset linjaukset tehdään tässä yhdistymissopimuksessa. Nämä linjaukset koskevat elinvoimaa, lähi- ja peruspalveluita sekä talouden tasapainoa. Tämän sopimuksen linjauksia tarkennetaan yhdistymishallituksen johdolla vuoden 2015 2016 aikana yhteistyössä nykyisten valtuustojen kanssa Uuden kaupungin strategia päätetään uudessa valtuustossa vuonna 2017.

YHDISTYMISSOPIMUS 22.4.2015 7 3. YHDISTYMISHALLITUS 3.1. Yhdistymishallituksen toimivalta Yhdistymishallitus vastaa kuntarakennelain 10 :n mukaisesti yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kaupungin toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta siihen saakka, kunnes yhteiset kuntavaalit on käyty ja uuden kaupungin kaupunginvaltuusto on valittu. Yhdistymishallitus päättää uutta kaupunkia koskevista yhteisistä asioista. Asiat, joilla voidaan nähdä olevan vaikutuksia uuden kaupungin toimintaan ja talouteen, tulee saattaa yhdistymishallituksen käsiteltäviksi. 3.2. Yhdistymishallituksen kokoonpano Yhdistymishallitukseen valitaan 15 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet tasaarvolain kiintiösäännöstä noudattaen. Yhdistymishallituksen paikkajako on seuraava: Rauma: 9 paikkaa, Eura: 6 paikkaa Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan Raumalta ja ensimmäisen varapuheenjohtajan Eurasta. Kuntien valtuustojen tulee kokoontua valitsemaan yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun valtuustot ovat tehneet päätökset yhdistymisesityksestä valtioneuvostolle. Yhdistymishallituksen kokoonpano tullaan päättämään kuntakohtaisesti kuntien valtuustojen toimesta edellisten kunnallisvaalien kuntakohtaisten tulosten mukaan. 3.3. Yhdistymishallituksen valmistelu Yhdistymishallituksen valmistelijoina ja esittelijöinä toimivat kuntajohtajat nimetyillä vastuilla. Vastuut määritellään kahden kuukauden sisällä yhdistymishallituksen valinnasta. Heidän avukseen yhdistymishallitus nimeää valmistelevat viranhaltijat ja sihteerin. 3.4. Yhdistymishallitus ja kuntien hallitukset Yhdistymishallituksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään. Liittyvien kuntien hallitukset toimivat vuosina 2015 2016 käyttäen sitä päätösvaltaa, joka kunnanhallitukselle lainmukaisesti kuuluu. Kuntien yhdistymistä koskevan valtioneuvoston päätöksen tekemisen jälkeen yhdistyvien kuntien viranomaiset eivät saa

YHDISTYMISSOPIMUS 22.4.2015 8 päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kaupunkia sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista. 4. UUDEN KUNNAN HALLINNON JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET 4.1. Uuden kunnan johtamisjärjestelmä Uudelle kaupungille luodaan uusi lautakuntarakenne ja organisaatiorakenne sekä uudistumista tukeva johtamisjärjestelmä. Kuntien yhdistymisen toteuttamisen tarkoituksena on uudistaa ja kehittää kuntien toimintatapoja yhteisenä kokonaisuutena. Uuden kuntalain mukaisesti uuden kaupungin konsernijohtoon kuuluvat kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja muut hallintosäännössä määrätyt viranhaltijat. Uuden kaupungin hallintosäännössä tullaan määrittämään konsernijohdon tehtävistä ja toimivallan jaosta. Uuden kaupungin toimialarakenne tulee koostumaan konsernipalveluista, Kasvatus- ja opetustoimesta Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimesta tekninen- ja ympäristötoimesta sosiaali- ja terveystoimen organisointi tullaan toteuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaisella tavalla Toimialojen hallinto tullaan organisoimaan verkostomaisen toimintatavan periaatteiden mukaisesti, jossa hyödynnetään jo olemassa olevaa infrastruktuuria sekä otetaan huomioon uuden kaupungin maantieteellinen koko sekä kuntalaisten tarpeet. Tämä tullaan tekemään osana uuden kaupungin yhdistymisen valmistelua. Konsernipalvelut sijaitsevat Rauman kuntakeskuksessa. Yksityiskohtaisen palvelutuotannon perustaksi luodaan verkostomainen rakenne ja palvelutuotantoa kehitetään asiakkaiden ja kuntalaisten tarpeiden mukaan. Nämä toteutuvat eri tavoin ja vahvuuksin uuden kaupungin alueella. Uuden kaupungin tarkempi perus- ja lähipalveluiden määrittely toteutetaan valmisteluvaiheessa. Aspa (asiakaspalvelu)- ja yhteispalvelukeskukset ovat osa konsernipalveluita. Aspa palvelee sekä kunnan sisäistä että ulkoista asiakaspalvelua. Aspa-kehittämistyöhön yhdistetään uuden kaupungin sisäiset tukipalvelut. Aspa mahdollistaa asioiden hoidon sekä etäämpää että lähellä asiakasta ja kuntalaista. Euran kuntakeskukseen (Itäinen keskus) tulee omia Aspa-toimintoja kuntalaisen palveluita varten.

YHDISTYMISSOPIMUS 22.4.2015 9 4.2. Luottamushenkilöorganisaatio Uuden kaupungin valtuusto on uuden kuntalain mahdollistamalla tavalla 51 valtuutettua. Valtuusto aloittaa toimintansa välittömästi seuraavien kuntavaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen. Uuden kaupungin hallituksessa on 11 jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Uuden kaupungin lautakunnat ovat Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta Ympäristö- ja rakennuslautakunta sosiaali- ja terveystoimen organisointi tullaan toteuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollosta säädettävän lainsäädännön mukaisella tavalla Uudessa kaupungissa luottamushenkilöiden toimintaedellytykset pyritään turvaamaan uuden kuntalain mahdollistamilla tavoilla. Uusi kaupunki toimii aktiivisesti asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien sekä lähidemokratian kehittämiseksi ottaen huomioon tulevan kuntalain ja sosiaali- ja terveydenhuollon lain vaikutukset. Yhdistymishallitus määrittelee vuoden 2016 aikana paikallisen vaikuttamisen ja järjestöyhteistyön ohjelman, jossa määritellään muuan muassa keskeiset periaatteet, joiden pohjalta uusi kaupunki tulee edellä mainittuja asioita kehittämään. Yleisiä tavoitteita paikalliselle osallistumiselle ovat esimerkiksi informaation avoin jakaminen ja keskustelu, uuden kaupungin eri alueiden aloitteet ja esitykset päätöksenteon tueksi. Paikallisen vaikuttamisen ja järjestöyhteistyön ohjelmassa määritellään myös kylätoiminta- ja järjestöavustukset. Keskusvaalilautakunnassa on 5 jäsentä ja vähintään 5 varajäsentä, tarkastuslautakunnassa 11 jäsentä ja 11 varajäsentä. Muut lautakunnat vastaavat palveluiden järjestämisestä/tuottamisesta uudessa kaupungissa. Näissä lautakunnissa on 11 jäsentä ja 11 varajäsentä. Lisäksi kaupunginhallituksen alla toimivat konsernijaosto ja kehittämisjaosto. Konsernijaosto ohjaa uudessa kaupungissa ulkoista- ja sisäistä konsernia. Jaoston muodostavat kaupunginhallituksen puheenjohtajisto ja kaupunginjohtajat. Kehittämisjaosto ohjaa uudessa kaupungissa elinvoiman kehittämistä, elinkeinopolitiikkaa, maankäytön strategista suunnittelua ja maaseutupalveluita. Jaostoon valitaan 5 jäsentä ja 5 henkilökohtaista varajäsentä.

YHDISTYMISSOPIMUS 22.4.2015 10 Yhdistymishallitus päättää äänestysaluejaosta sekä asettaa keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnat ja vaalitoimikunnat. Kaupunginhallituksen ja lautakuntien nimeämisessä noudatetaan asukaspohjaista suhteellista alueellista tasapuolisuutta siten, että entisen Euran kunnan alueelta valitaan kaupunginhallitukseen ja lautakuntiin (pois lukien keskusvaalilautakunta) ensimmäisen valtuustokauden ajaksi vähintään kolme jäsentä. Keskusvaalilautakunnan osalta ensimmäisen valtuustokauden aikana jäseniksi valitaan vähintään yksi entisen Euran kunnan alueelta oleva jäsen. Uuden kaupungin toimielinten kokouksia voidaan järjestää uuden kaupungin eri osissa. Uuden kaupungin luottamushenkilöorganisaatio voidaan toteuttaa yhdistymissopimuksessa esitetystä poikkeavasti, mikäli yhdistymishallitus vuoden 2016 aikana esittää muunlaista toteuttamismallia ja kummankin yhdistyvän kunnan valtuusto hyväksyy yhdistymishallituksen esityksen.

YHDISTYMISSOPIMUS 22.4.2015 11 5. HENKILÖSTÖN ASEMA 5.1. Henkilöstön sijoittuminen uuden kunnan palvelukseen Kuntajaon muutos on yhdistyvien kuntien henkilöstön osalta kuntarakennelain 29 :n mukainen liikkeenluovutus. Kaikilla vakinaisilla viranhaltijoilla sekä niillä työntekijöillä, joilla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, on kuntarakennelain 29.2 :n mukainen taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin liittyvä viiden (5) vuoden mittainen irtisanomissuoja. Kyseinen suoja ulottuu vuoden 2017 alusta vuoden 2021 loppuun asti. Kuntajaon muutoksen myötä yhdistyvien kuntien henkilöstö siirtyy uuden kaupungin palvelukseen heille soveltuviin tehtäviin. Määräaikainen henkilöstö siirtyy kaupungin palvelukseen tehtyä virkamääräystä tai määräaikaista työsopimusta vastaavaksi ajaksi. Kaikki palvelussuhteet jatkuvat katkeamattomina ja työntekijät siirtyvät ns. vanhoina työntekijöinä liikkeen luovutuksen periaatteiden mukaisesti uuden kaupungin palvelukseen. Viiden vuoden irtisanomissuoja turvataan myös sellaisessa tapauksessa, jos kunnan työntekijöitä siirretään uuden kaupungin liikelaitoksen tai kaupungin enemmistöomisteisen yhtiön palvelukseen. Henkilöstön sijoittamisessa on pääsääntöisesti lähtökohtana työntekijän jatkaminen samankaltaisessa tehtävässä, mikäli työn sisällöstä tai muusta perustellusta syystä ei aiheudu erityistä tarvetta muutoksiin. Uuden kaupungin henkilöstöorganisaation rakentamisen eri vaiheessa kuullaan henkilöstön mielipiteitä. Henkilöstön työn suorittamispaikka järjestetään mahdollisuuksien mukaan nykyisen kunnan alueella. Henkilöstön toiveita siirtyä työskentelemään entisen toisen kunnan alueelle tai toisiin tehtäviin otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Siirtyvän henkilöstön eläketurva määräytyy kuntien eläkelain ja valtion eläkelain mukaan. Eläketurva ei siirron yhteydessä heikkene eikä sovellettava eläkelaki muutu. Uusi kaupunki voi kuitenkin neuvotella ja sopia nykyisten viranhaltijoidensa ja työntekijöidensä kanssa poikkeavista eläke- ym. ratkaisuista. Työntekijä ja viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 :n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa. Henkilöstöä koskevan irtisanomissuojassa otetaan huomioon mahdollinen sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen uudistus.

YHDISTYMISSOPIMUS 22.4.2015 12 5.2. Henkilöstön asemaa koskevat muut periaatteet Yhdistymiseen liittyvän henkilöstöorganisaation suunnittelusta vastaa yhdistymishallitus kuntajohtajien yhteisestä valmistelusta ja tämän pohjalta esittelystä. Henkilöstöorganisaation perusrakenne noudattaa uutta lautakuntarakennetta. Kustakin toimialasta vastaa toimialajohtaja, jonka virkanimike on esitetty toimialan nimen perässä. Uuden organisaation toimialat ovat seuraavat: - Konsernipalvelut (hallintojohtaja) - Tekniset palvelut (tekninen johtaja) - Kasvatus- ja opetuspalvelut (kasvatus- ja opetusjohtaja) - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut (kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja) - Sosiaali- ja terveystoimen organisointi tullaan toteuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon tulevan lainsäädännön mukaisella tavalla Yhdistymishallitus päättää tulosalueista. Tulosaluerakenne voi muuttua tämän sopimuksen voimassaolon aikana uuden kaupungin tarpeiden mukaisesti. Yhdistymishallitus päättää uuden kaupungin toimialojen päällikkövastuut sekä konsernipalveluissa työskentelevät toimialajohtajat vuoden 2015 loppuun mennessä. Koko henkilöstön tulevat tehtävät ovat selvillä viimeistään vuoden 2016 loppuun mennessä. Kuntien toimintojen ja henkilöstön yhdistymisestä voidaan sopia ennen virallista yhdistymisajankohtaa kuntien kesken. Palkkojen harmonisointi uudessa kunnassa tapahtuu viimeistään ensimmäisten kolmen (3) vuoden aikana. Vakinaisia virkojen tai toimien täyttöjä tai virkojen ja toimien perustamisia toteutetaan yhdistymissopimuksen hyväksymisen jälkeen vain yhdistymishallituksen päätösten perusteella. 5.3. Kuntajohtajien asema Yhdistyvien kuntien kunnanjohtajien siirtämisestä uuteen kaupunkiin ja siitä sopimisesta on säädetty kuntarakennelain 8 :ssä ja 30 :ssä. Kuntajaon muutoksen tullessa voimaan Euran kunnan kuntajohtajan virka lakkaa ja kunnanjohtaja siirtyy 1.1.2017 vastaavaan tasoiseen virkaan uudessa kaupungissa neuvotellun johtajasopimuksen ehtojen mukaisesti. Uuden kaupungin kaupunginjohtajana toimii Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski.

YHDISTYMISSOPIMUS 22.4.2015 13 6. PALVELUJÄRJESTELMIEN YHTEENSOVITTAMISEN PERIAATTEET 6.1. Palveluiden järjestäminen ja kehittäminen Palvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä uudessa kaupungissa noudatetaan seuraavia periaatteita: 1. Palvelut tuotetaan ja järjestetään kustannustehokkaasti mahdollisimman lähellä kuntalaisia. 2. Asiakaspalvelun parantamiseksi kehitetään sähköisiä neuvottelu- ja asiointijärjestelmiä. 3. Hallinnon tehtävien päällekkäisyydet poistetaan ja palveluiden kehittämiseksi hyödynnetään uutta tieto- ja viestintäteknologiaa. 4. Palvelujen tarjoajat voivat olla sopimuspohjaisesti myös paikallisia yhdistyksiä tai muita toimijoita. 5. Palveluiden tarjonnan periaatteet yhtenäistetään 1.1.2017 mennessä. 6.2. Lähipalvelut ja asiakaspalvelupisteet Kuntalaisten palvelupiste/yhteispalvelupiste sijaitsee nykyisen Rauman ja Euran alueella, joissa voidaan tarjota palveluita yli toimialarajojen sekä valtion palveluita. Asiakaspalvelua tarjotaan sekä asiakaspalvelupisteissä että sähköisesti. Euran ja Rauman kuntakeskuksessa ja taajamissa tarjotaan yhteisesti sovittavat lähi- ja peruspalvelut. Yhdistymishallituksen tehtävänä on määritellä kuntakeskuksissa ja taajamissa tarjottavat lähipalvelut. 6.3. Investointien suunnittelu ja toteuttaminen Vuosien 2016 2017 investointien suunnittelua ja toteutusta koordinoi yhdistymishallitus. 6.4. Strateginen suunnittelu Uudelle kaupungille laaditaan strategia. Lisäksi maankäytön ja kiinteistöjen osalta laaditaan oma ohjelma. Maankäytön ohjelmassa otetaan huomioon kummankin kunnan yleiskaavatyö soveltuvin osin. Uusi kaupunki laatii myös henkilöstöohjelman. Valmistelusta vastaa yhdistymishallitus ja strategia sekä ohjelmat hyväksytään viimeistään vuoden 2017 loppuun mennessä.

YHDISTYMISSOPIMUS 22.4.2015 14 7. TALOUDENHOIDON PERIAATTEET JA TAVOITTEET 7.1. Tavoitteet uuden kunnan talouden hoidolle Uuden kaupungin keskeisenä tavoitteena on turvata uuden kaupungin talouden tasapaino ja kohtuullinen palveluiden kustannustaso. Nämä tavoitteet toteutuvat suunnitelmallisella ja vastuullisella toiminnalla, jonka tarkemmat tavoitteet ja periaatteet kuvataan tuottavuusohjelmassa. Tuottavuusohjelman valmistelusta vastaa yhdistymishallitus ja sen hyväksyy uuden kaupungin hallitus. 2015 2016 laaditaan kuntakohtaiset tuottavuusohjelmat, joiden pohjalta yhdistymishallitus valmistelee uuden kaupungin tuottavuusohjelman vuosille 2017 2019. Tuottavuusohjelmien valmistelussa hyödynnetään kummankin kunnan jo menossa tai suunnitteilla olevia ohjelmia talouden kestävyyden varmistamiseksi ja kehittämiseksi. Uuden kaupungin taloudenpidon periaatteet konkretisoidaan vuoden 2017 talousarviossa. Kuntarakennelain 4 hdistymisavustuksen maksaminen ja käyttäminen. Yhdistymisavustus tulee käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, uuden kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Yhdistymisavustukset tullaan uudessa kaupungissa käyttämään palkkojen harmonisointiin, uuden kaupungin talouden vahvistamiseen, toiminnan kehittämiseen sekä yhdistymisen johdosta aiheutuviin mahdollisiin kustannuksiin. 7.2. Kuntien talouden hoito ennen yhdistymistä Yhdistyvät kunnat hoitavat talouttaan vastuullisesti. Toiminnassaan ne noudattavat kuntarakennelain 31 :ää, jossa säädetään yhdistyvän kunnan viranomaisen toimivallasta. Sen mukaan kuntien yhdistymistä koskevan valtioneuvoston päätöksen tekemisen jälkeen yhdistyvän kunnan viranomainen ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kaupunkia sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista. Tällä yhdistymissopimuksella sovitaan lisäksi, että 31 :n rajoitusta noudatetaan myös niinä kuukausina, jolloin kuntien valtuustot ovat jo tehneet yhdistymisesityksestä päätökset, mutta valtioneuvosto ei ole omaa päätöstään vielä antanut. Kuntien vuosien 2016 2017 talousarviot käsitellään yhdistymishallituksessa. Mikäli vuosien 2015-2016 aikana kunnissa tulee talousarvion poikkeamia, käyttömenojen tai investointimenojen osalta, asia on käsiteltävä ja hyväksyttävä yhdistymishallituksessa.

YHDISTYMISSOPIMUS 22.4.2015 15 8. YHDISTYMISESTÄ AIHEUTUVAT MUUT JÄRJESTELYT 8.1. Sopimukset Yhdistyvien kuntien keskinäiset kunnallista yhteistoimintaa koskevat sopimukset päättyvät 31.12.2016. Kaikkien yhdistyvien kuntien sopimukset siirtyvät automaattisesti uudelle kaupungille. Yhdistymishallituksen tehtävänä on neuvotella uuden kokonaisuuden näkökulmasta tarvittavat muutokset kaikkiin sopimuksiin 31.12.2016 mennessä. 8.2. Kunnalliset säännöt ja maksut Uusi kaupunki päättää kunnallisista säännöistä ja maksuista 1.1.2017 alkaen. Kunnalliset maksut, taksarakenteet ja taksat harmonisoidaan siten, että ne ovat yhtenevät koko uuden kaupungin alueella 1.1.2017. 8.3. Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikat Uuden kaupungin alueella toimivien yhtiöiden, yhdistysten, osuuskuntien tai muiden yhteisöjen, toiminimien tai säätiöiden kotipaikaksi tulee uusi kaupunki. Viranomaiset tekevät tarvittavat muutokset rekisteriin viran puolesta kuntarakennelain 34 :n mukaisesti. 8.4. Varautuminen mahdollisiin muihin kuntaliitoksiin Mikäli Rauman seudun kunnat ja/tai työssäkäyntialueen kunnat ilmoittavat omasta tahdostaan toteuttaa muita kuntaliitoksia jo yhdistyneen kunnan ensimmäisen valtuustokauden aikana, on uusi kaupunki valmis neuvottelemaan liitoksista huomioiden kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön. Mahdolliset muut kuntaliitokset eivät saa muodostua kohtuuttomiksi henkilöstön, toiminnan tai talouden kannalta. 9. KUNTALIITOKSEN SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN ARVIOINTI Yhdistymissopimuksen ja siinä esitettyjen strategisten tavoitteiden toteutumista uudessa kaupungissa arvioidaan laajasti. Kuntien yhdistymisen hyvän valmistelun ja toteutuksen varmistamiseksi käytetään apuna systemaattista seurantaa ja reaaliaikaista arviointia kerran vuodessa 2017 2019. Arviointitulosten perusteella tehdään tarvittavia korjauksia yhdistymisen valmistelu- ja toteuttamistyöhön. 10. LIITTEET Tämän sopimuksen liitteinä ovat - Liite 1: Yhdistymisselvitys. Selvitys toimii lähtötilannetta kuvaavana asiakirjana, joka antaa jatkokehittämiselle suuntaviivat.

YHDISTYMISSOPIMUS 22.4.2015 16