TÖLBY, NORRSKOGEN Kaavaselostus Kaavoitusosasto Kaava hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.xx.201x xx TÖLBY, NORRSKOGEN KORTTELEIDEN 1 20 ASEMAKAAVA
TÖLBY, NORRSKOGEN, KORTTELIT 1 20 0 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Mustasaari Kunnanosa: 231, Tölby Kiinteistöt: RN:o 27:0, 11:28, 26:1, 8:14, 1:73, 2:41, 2:73, 2:9, 2:19, 2:88, 2:98, 2:108, 2:110, 2:111, 2:89, 2:50, 2:114, 2:113, 2:101, 2:82, 2:99, 9:48, 9:52, 2:93, 2:60, 2:32, 2:82, 2:15, 2:45, 2:72, 2:91, 2:18 ja 2:10 Tölbyn kylässä. Tieoikeudet: Käsitellään kohdassa 5.1.2 Liikennejärjestelyt. Kaavan nimi: Norrskogenin asemakaava Tölbyssä Kaavan mittakaava: 1:2 000 Kaavatunnus: 499-681/11 Yhteystiedot: Kaavoituspäällikkö Kaavoittaja Mustasaaren kunta Kaavoitusosasto Keskustie 4 65610 Mustasaari puh. 327 7111 (vaihde) Barbara Påfs barbara.pafs(at)mustasaari.fi Anne Holmback anne.holmback(at)mustasaari.fi 1.2 Suunnittelualueen sijainti Asemakaava koskee osittain rakennettua noin 30 hehtaarin aluetta keskeisellä paikalla Tölbyssä. Alue sijaitsee Tölbyn-Vikbyntien pohjoispuolella ja Bolotvägenin itäpuolella. Etäisyys kuntakeskukseen on noin 15 kilometriä. Kuva 1. Ote kunnan osoitekartasta, suunnittelualueen sijainti.
TÖLBY, NORRSKOGEN, KORTTELIT 1 20 1 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan laatiminen Asemakaavan tavoitteena on luoda asuinalue, jolla on omakotitontteja ja pari- tai rivitalotontteja, alueelle, jolle on kysyntää. Kaavaa koskevat päätökset: o Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto päätti 6.11.2012 140 tutkia mahdollisuudet asemakaavan laatimiseen. o Kehittämisjaosto hyväksyi 25.4.2013 18 ehdotuksen asemakaavan tavoitteiksi Norrskogenin alueella. o Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 13. 27.5.2013. o Kaavaluonnos oli nähtävillä 12.1. 11.2.2015. o Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä xx.xx. xx.xx.xxxx. o Kunnanhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen xx.xx.xxxx xx. o Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan xx.xx.xxxx xx.
TÖLBY, NORRSKOGEN, KORTTELIT 1 20 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Suunnittelualueen sijainti 1.3 Kaavan tarkoitus 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1.6 Taustaselvitykset 2. YHTEENVETO 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteutus 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.4 Rakennettu kulttuuriympäristö 3.1.5 Maanomistus 3.1.6 Tekninen huolto 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset 4.2.2 Vireilletulo 4.2.3 Osallistuminen kaavoitukseen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.3 Asemakaavan tavoitteet 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus 5.1.1 Palvelut 5.1.2 Liikennejärjestelyt 5.2 Aluevaraukset 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.4 Ympäristön häiriötekijät 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset 5.6 Nimistö 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen seuranta
TÖLBY, NORRSKOGEN, KORTTELIT 1 20 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista A. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma B. Asemakaavakartta C. Seurantalomake D. Luontoinventointi, Nature-Invest E. Kulttuuriympäristöselvitys, Tidorum Oy 1.6 Taustaselvitykset Rakennuspaikkaselvitys, AIRIX Ympäristö Tölbyn rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Rakennusinventointi 1995 1996, Michael Ek, Mustasaaren kunta 2. YHTEENVETO 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto hyväksyi 6.11.2012 140, että edellytykset asemakaavan muutokseen selvitetään. Kehittämisjaosto hyväksyi 25.4.2013 18 ehdotuksen asemakaavan tavoitteiksi alueella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 13. 27.5.2013. Maanomistajat eivät jättäneet suunnitelmasta mielipiteitä. Kaavaluonnos oli nähtävillä 12.1. 11.2.2015, ja luonnoksesta jätettiin kahdeksan mielipidettä. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä xx.xx. xx.xx.2016. 2.2 Asemakaava Alue on kooltaan noin 30 hehtaaria, ja se sijaitsee keskeisellä paikalla Tölbyssä noin 15 kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Asemakaavalla luodaan asuinalue, jossa on tontteja omakotitaloille ja paritaloille tai pienille rivitaloille. Kaavoituksessa noudatetaan Tölbyn Vikbyn osayleiskaavan, kunnan strategisen yleiskaavan ja maakuntakaavan aluevarauksia. Asemakaavalla laajennetaan jo rakennettua aluetta kylän keskustassa ja kehitetään luontevasti nykyistä asutusta. Koulu ja päiväkoti ovat alueen välittömässä yhteydessä. Kuva 2. Kaava-alueen likimääräinen rajaus.
TÖLBY, NORRSKOGEN, KORTTELIT 1 20 4 2.3 Asemakaavan toteutus Suurin osa alueesta on yksityisomistuksessa, ja asemakaava edellyttää maankäyttösopimuksia yksityisten maanomistajien kanssa ennen kaavan hyväksymistä. Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun kaava on hyväksytty ja hyväksymispäätös on saanut lainvoiman ja kun alueen toteuttamiseen on varattu talousarviovaroja kunnan investointiohjelmaan. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Tölby on pieni maaseutukylä Mustasaaren eteläosassa. Kylässä on alakoulu ja päiväkoti aivan asemakaava-alueen lähellä. Alueeseen kohdistuu jonkin verran rakentamispaineita, sillä se sijaitsee lähellä Runsorin työpaikka-aluetta ja alueelta on nopea tieyhteys Vaasaan. Tölby on suurelta osin osoitettu arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi, ja kylä on luonteeltaan pohjalainen talonpoikaiskylä. 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaava käsittää noin 30 hehtaarin alueen, joka on osittain rakennettu jo aiemmin, ilman asemakaavaa. Kaava-alueella on ennestään 20 asuintaloa ja yksi rivitalo. Asemakaava-alueen pohjoisosassa on toimintansa lopettanut turkistarha, ja kaavan eteläosassa on kanala, jonka toiminta on lopetettu pidemmän aikaa sitten. Lähimmät talot sijaitsevat vain 130 ja 150 metrin päässä turkistarhasta, ja entinen kanala sijaitsee myös keskellä alueen eteläosan vanhempaa asutusta. Alueen keski- ja itäosissa on suhteellisen uutta asutusta (2008 2012), ja Bolotvägenin varrella on vuonna 2007 rakennettu rivitalo. Alueen eteläosassa on vanhempaa asutusta (1980 1990) sekä huomattavasti vanhempia ja arvokkaita rakennuksia, joita on syytä suojella. Osalla aluetta on Tölbyn Vikbyn osayleiskaavassa merkintä kyläkuvan kannalta arvokas alue. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alue käsittää suurimmaksi osaksi eri-ikäistä talousmetsää, muutamia pienehköjä niittyalueita sekä metsäpolkuja. Alueella ei ole uhanalaisia tai suojeltavia luontotyyppejä. Bolotvägenin alkupäässä on kivimuuri jäänteenä vanhasta kulttuuriympäristöstä. Kaava-alueen keskellä tarha-alueelle johtavan tien ja alueen keskellä sijaitsevien uusien talojen välissä on vanhaa niittymaata, jossa on piirteitä vanhasta kulttuuriympäristöstä, joka voitaisiin luontoinventoinnin mukaan säilyttää. Liito-oravia esiintyy ajoittain pienellä alueella. Ulkoilureitti Kirkkopolku lähtee kaava-alueen itäosasta kohti pohjoista. Kunnostettu ulkoilupolku noudattaa ikivanhaa reittiä. Polkua pitkin tölbyläiset ovat satoja vuosia kulkeneet matkallaan kirkolle, kaupunkipalossa tuhoutuneelle Santa Marialle nykyisessä Vanhassa Vaasassa.
TÖLBY, NORRSKOGEN, KORTTELIT 1 20 5 Kuva 3. Kirkkopolku kaava-alueen itäosassa. Kuva 4. Näkymä tarha-alueelle johtavalta tieltä Tölbyn-Vikbyntien suuntaan.
TÖLBY, NORRSKOGEN, KORTTELIT 1 20 6 Kuva 5. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Asemakaava-alueella on monenikäistä asutusta. Kauimpana idässä asutus ajoittuu 2000-luvun puolivälistä ja keskellä kaava-aluetta noin vuodesta 2010 tähän päivään. Bolotvägenin varrella oleva rivitalo on 2000-luvun puolivälistä. Kaava-alueen eteläosassa on vanhempaa asutusta. Osa vanhemmasta asutuksesta on mukana kunnan vanhojen rakennusten inventoinnissa vuosilta 1995 1996 (kuva 6). Kolmella näistä rakennuksista on arvioitu olevan rakennushistoriallista arvoa (42, 44 ja 45). Viidellä muulla rakennuksella on selvityksen mukaan kulttuurihistoriallista arvoa. Alueesta on laadittu kulttuuriympäristöselvitys syyskuussa 2015. Selvityksen laati Ruusa Viljanen-Rossi Tidorum Oy:stä. Selvityksellä täydennetään ja päivitetään vuonna 1997 laadittua inventointia. Selvityksessä tarkastellaan kulttuuriympäristöä, joka koostuu rakennuksista ja rakennelmista maisemallisessa yhteydessään muodostaen kokonaisuuden, johon kuuluvat myös tiet, maasto, kasvusto, aukiot sekä muut visuaaliset elementit. Yksi uusi kohde on lisätty ja yksi jätetty pois. Tällä hetkellä alueella asuu noin 55 henkeä, ja kun koko alue on rakennettu, alueella asuu karkean arvion mukaan 165 henkeä. Tölbyn asutus on asemakaavoitettavan alueen ulkopuolella haja-asutusta.
TÖLBY, NORRSKOGEN, KORTTELIT 1 20 7 Kuva 6. Kunnan vanhojen rakennusten rakennusinventointiin kuuluvat rakennukset merkittynä. Kuva 7. Inventoinnin rakennus nro 38 Bolotvägenin alkupäässä.
TÖLBY, NORRSKOGEN, KORTTELIT 1 20 8 Kuva 8. Näkymä alueen länsiosasta. Kuva 9. Bolotvägenin rivitalo. 3.1.4 Rakennettu kulttuuriympäristö FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on laatinut Tölbyn rakennetun kulttuuriympäristön selvityksen osana Tölbyn Vikbyn osayleiskaavatyötä. Asemakaavan eteläosat on merkitty osayleiskaavassa arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi. Selvityksessä painotettiin, että Vanhan Pohjanmaan rantatien (nykyisen Tölbyn- Vikbyntien) tielinjaus tulee huomioida tietä koskevien suunnitelmien yhteydessä.
TÖLBY, NORRSKOGEN, KORTTELIT 1 20 9 FCG:n selvityksen mukaan rakentaminen tulee sovittaa arvokkaaseen rakennusperintöön mittakaavan, massoittelun ja värityksen avulla. Uudisrakentamisen massoittelulla on huomioitava lähelle sijoittuvan arvokkaan rakennusperinnön kattokulma, runkosyvyys ja korkeus. Uudisrakentamisessa on kuitenkin vältettävä vanhojen julkisivuaiheiden, kuten ikkunoiden valeristikoiden, pinnallista kopiointia. Ruusa Viljanen Rossi teki syyskuussa 2015 Norrskogenin asemakaavaalueesta kulttuuriympäristöselvityksen. Selvityksessä painotetaan, että uudisrakentamisen sovittamiseksi arvokkaaseen rakennuskantaan tulee rakennusten yleismuotoa ja ulkoasua ohjata asemakaavassa erityisten rakennusmääräysten kautta. Kylärakenne tulee säilyttää, ja kylää tulee laajentaa perinteisen rakenteen luontevana jatkeena. Esimerkiksi rajaavia rakentamattomia osia vanhan ja uuden kyläosan välillä vältetään. Ei säkkikatuja, vaan uudet alueet sovitetaan vanhan kylän rakenteellista logiikkaa noudattavaksi. Kaavoitetaan tiheää kylärakennetta tienvarsiasutuksineen ja rakennukset sijoitetaan ortagonaalisessa suhteessa teiden suuntiin. Tienläheisempi rakentaminen sallitaan (alle 12 metriä tien keskiviivasta), ja rakennukset sijoitetaan tontille pihapiirinmuodostusta mukaillen. 3.1.5 Maanomistus Asemakaavoitettava alue on pääosin yksityisomistuksessa. Kunta omistaa alueen itäosassa yhden palstan. Katso kuva 10. Kuva 10. Kunnan omistama maa-alue on merkitty rasterilla. 3.1.6 Tekninen huolto Kunnallistekniikka on rakennettu osalle aluetta. Kaava-alueella olevat
TÖLBY, NORRSKOGEN, KORTTELIT 1 20 10 rakennukset on liitetty kunnan vesiverkkoon sekä sähköverkkoon. Alueella on ainoastaan asuintaloille johtavia pihateitä sekä tie entiselle tarhalle, jolta on tieoikeus edelleen metsään. Myös kauimpana idässä olevan asutuksen ohitse on tieoikeus. Kuvassa 11 näkyvät alueen vesijohdot. Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitealueet on päivitetty. Tölby toteutetaan suunnitelman mukaan myöhään, vuonna 2018. Siihen saakka on kuitenkin järjestettävä jonkinlainen vesihuolto. Tällä hetkellä Tölbystä kulkee paineviemärijohto Sulvalle ja sieltä edelleen Påttin puhdistamolle. Kuva 11. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet saivat lainvoiman 1.3.2009. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Olemassa olevan rakennuskannan
TÖLBY, NORRSKOGEN, KORTTELIT 1 20 11 hyödyntämistä on edistettävä ja luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Maakuntakaava Maakuntakaava on hyväksytty ympäristöministeriössä 21.12.2010. Maakuntakaavan mukaan asemakaava-alue sijaitsee kyläalueella (at), Vaasan kaupunkiseudulla (kk-1) ja kaupunki maaseutuvuorovaikutusvyöhykkeellä (kmk). Tölbyn-Vikbyntielle on tehty seuraavat aluevaraukset: kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokas tie tai reitti, kulttuurihistoriallisesti merkittävä tielinjaus (Rantatien vanha tielinjaus) ja pyöräilyreitti. Alueen poikki kulkee myös ohjeellinen ulkoilureitti. Katso kuva 12. Kuva 12. Ote maakuntakaavasta. Mustasaaren kunnan strateginen yleiskaava Mustasaaren kunnan strateginen yleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 10.6.2013 85. Tölbyyn on osoitettu kaavassa laaja vaihtoehtoinen aluevaraus asumiseen (A/alt). Ohjeellinen/vaihtoehtoinen valtatie/kantatie; tieliikenteen yhteystarve Vaasan syväsatamaan on osoitettu kahdella vaihtoehtoisella linjauksella Sulvan pohjoispuolelta ja Tölbyn läpi. Ohjeellinen ulkoilureitti. Sulvan itäpuolelle on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti arvokas alue. Katso kuva 13.
TÖLBY, NORRSKOGEN, KORTTELIT 1 20 12 Kuva 13. Yleiskaava Tölbyn Vikbyn osayleiskaavaehdotus hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 30.3.2015 20, mutta kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen. Suurimmalla osalla aluetta on kaavassa merkintä AT-2 (kyläalue, asutuksen laajenemisalue), ja osalla aluetta on merkintä M (maa- ja metsätalousvaltainen alue), katso kuva 13. Kuva 14. Ote Tölbyn Vikbyn osayleiskaavaehdotuksesta joulukuulta 2014.
TÖLBY, NORRSKOGEN, KORTTELIT 1 20 13 Asemakaava Alueella ei ole ennestään asemakaavaa. Ympäristönsuojelumääräykset 3.11.2014. Rakennusjärjestys Kunnan rakennusjärjestys hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 10.6.2013. Pohjakartta Kaavaa laadittaessa on käytetty kunnan pohjakarttaa (1:2 000). Karttaa on täydennetty, ja kaavoituspäällikkö Barbara Påfs hyväksyi täydennetyn kartan 1.12.2014. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Asemakaava laaditaan Christian Backmanin aloitteesta. Backman on jättänyt kuntaan hakemuksen, että kunta selvittäisi mahdollisuudet asemakaavoittaa osa hänen maa-alueestaan, joka sijaitsee yleiskaavassa AT-2-alueella. Maanomistajat AT-2-alueelta kutsuttiin lokakuussa 2012 keskustelutilaisuuteen, johon osallistui seitsemän maanomistajaa. Uusi kokous maanomistajien kanssa pidettiin lokakuussa 2014, ja tuolloin esiteltiin kaksi asemakaavaluonnosta. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Kaavoitukseen osallisia ovat (maankäyttö- ja rakennuslain 62. nojalla): - asukkaat, maanomistajat ja kaikki ne, joihin kaavoitus saattaa huomattavasti vaikuttaa - Mustasaaren kunta: kunnanhallitus, rakennuslautakunta, yhdyskuntarakentamisen lautakunta ja ympäristöjaosto - Etelä-Pohjanmaan ely-keskus - alueella toimivat yritykset - alueen asukkaat. 4.2.2 Vireilletulo Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto päätti 6.11.2012 140 selvittää edellytykset asemakaavan laatimiseen. Kehittämisjaosto hyväksyi 25.4.2013 18 ehdotuksen asemakaavan tavoitteiksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmoitettiin Pohjalaisessa ja Vasabladetissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä myös kunnan verkkosivuilla.
TÖLBY, NORRSKOGEN, KORTTELIT 1 20 14 4.2.3 Osallistuminen kaavoitukseen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 13. 27.5.2013. Suunnitelmaa voidaan tarkistaa ja täydentää tarvittaessa. Kaavaluonnos oli nähtävillä 12.1. 11.2.2015. Maanomistajat ja alueen asukkaat jättivät luonnoksesta kahdeksan mielipidettä. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on luoda rakennuspaikkoja alueelle, jolla rakennuspaikoista on kysyntää. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Asemakaava käsittää 20 korttelia, joissa on yhteensä 39 uutta tonttia ja 20 rakennettua tonttia sekä viheralueita ja tiealueita. Pinta-ala (ha) Rakennusoikeus (k-m²) AO, erillispientalojen korttelialue 4,3895 AP-5, asuinpientalojen korttelialue (rivitaloja, korkeintaan kolme asuntoa/rakennus) 1,1523 AR, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue 0,4507 AO-3, erillispientalojen korttelialue (voidaan rakentaa alueen saneeraamisen jälkeen) 0,4662 AO-5, erillispientalojen korttelialue (perinteinen tyyli) 10,4891 Lähivirkistysalue 10,4772 Tiealueet 0,1388 --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 31,9897 ha 5.1.1 Palvelut Tölbyssä on alakoulu ja päiväkoti kaava-alueen lähellä. Koululla on jääkiekkokaukalo ja pallokenttä. Suomenkielinen alakoulu ja päiväkoti sijaitsevat Tuovilassa. Asemakaava-alueen itäosan poikki kulkee niin sanottu Kirkkopolku. Lähin päivittäistavarakauppa on Sulvalla noin 4 kilometrin päässä. Sulvalla on myös kirjasto, terveysasema, ravintola, pankki, kukkakauppa, valaistu hiihtolatu, jääkiekkokaukalo ja pururata sekä kesäisin maauimala. 5.1.2 Liikennejärjestelyt Aluetta halkoo tie (Herkkutatintie) Tölbyn-Vikbyntien ja Bolotvägenin välissä. Tien on tarkoitus vähentää liikennettä teiden välisessä aiemmassa risteyksessä sekä estää kaiken liikenteen kulkeminen koulun ohi. Herkkutatintieltä on pienempiä sivuteitä uusille rakennuspaikoille. Kantarellintien kautta pääsee myös koululta alueen läpi. Tieoikeudet Kaavan yhteydessä muutetaan useita vanhoja tieoikeuksia: Kiinteistöjen RN:o 2-50, 2-82, 2-99, 2-101, 2-106, 2-113 ja 2-114 tieoikeus 000-2010-K41726 (4 metriä) kiinteistöjen RN:o 9-48 ja 2-101 poikki korvataan kaavaehdotuksessa Herkkutatintiellä.
TÖLBY, NORRSKOGEN, KORTTELIT 1 20 15 Kiinteistöjen RN:o 2-113 ja 2-114 tieoikeus 000-3013-K26292 (6 metriä) kiinteistöjen RN:o 2-82, 2-101, 2-113 ja 9-48 poikki korvataan Herkkutatintiellä ja Herkkutatilla. Kiinteistön RN:o 2:82 vanha, 4 metriä leveä tieoikeus kiinteistöjen RN:o 9:48 ja 2:101 välisen rajan suuntaisesti mutta kiinteistön RN:o 2:101 puolella korvataan Herkkutatilla sekä 4 metriä leveällä ajo-oikeudella kiinteistöjen RN:o 2:82 ja 2:101 väliselle rajalle. Kiinteistöjen RN:o 1-73, 2-73, 2-88, 2-89, 2-99, 2-101, 2-108, 2-110 ja 2-111 tieoikeus 000-2008-K42523 (6 metriä) korvataan Kantarellintiellä. Alueen muut vanhat yhteistiet ja tieoikeudet korvataan olemassa olevilla kaavateillä ja osoittamalla muilta osin ajoyhteyksiä (ajo). Herkkutatintie, Herkkutatti ja Kantarellintie ovat leveydeltään 14 metriä. Alueen tuloliikenne ja sisäinen liikenne lisääntyy. Kouluteistä tulee tehdä turvallisia niin, että osalle alueen läpi kulkevista teistä tehdään jalkakäytävät (Herkkutatintie/Kantarellintie). Alueen osayleiskaavaan on merkitty uusi ajoliittymä Tölbyn-Vikbyntieltä Rantatielle 900 metriä alueesta (koulusta) pohjoiseen. Ajoliittymän rakentaminen vähentää liikennettä Tölbyn-Vikbyntiellä etelään ja myös Vikbyn läpi. 5.2 Aluevaraukset Alueelle tulee 36 uutta erillispientalotonttia, joista kahdella on merkintä AO-3 eli alue on saneerattava turkistarhan vuoksi. Kolme uutta tonttia on pientalotontteja, joille voidaan rakentaa korkeintaan kolmiasuntoisia rivitaloja (AP-5). Alueen uudisrakennusten on noudatettava perinteistä tyyliä. Suurin osa vanhasta asutuksesta on alueen eteläosassa, ja uudet tontit sijaitsevat Bolotvägenin itäpuolella ja Tölbyn-Vikbyntien pohjoispuolella. Alueelle on osoitettu myös lähivirkistysalueita, ja näillä alueilla on seuraavia aluevarauksia: ohjeellinen alue leikkipuistolle, ohjeellinen alue yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja laitteita varten, luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (mm. liitooravan kulkuväylä) sekä ohjeellinen varaus niin kutsutulle Kirkkopolulle. 5.3 Kaavan vaikutukset Kaavan toteuttaminen vaikuttaa lähinnä olemassa olevaan asutukseen, joka osittain kuuluu rakennettuun kulttuuriympäristöön, sekä kouluun ja päiväkotiin. Väestömäärä kasvaa merkittävästi, kun alue rakennetaan, mutta voidaan olettaa, että rakentaminen tapahtuu vaiheittain, sillä alueesta suurin osa on yksityisomistuksessa. Liikenne lisääntyy Tölbyn- Vikbyntiellä ja Bolotvägenillä. 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavassa otetaan huomioon rakennettu kulttuuriympäristö kaavamääräyksillä, joiden mukaan uudisrakennusten tulee noudattaa
TÖLBY, NORRSKOGEN, KORTTELIT 1 20 16 perinteistä tyyliä, runkosyvyyttä ja julkisivun korkeutta. Myös värien, kattokaltevuuden ja julkisivumateriaalin on noudatettava perinteistä tyyliä. Uusien tonttien rakennukset sijoitellaan niin, että ne rajaavat pihapiirin ja tiealueen ja muodostavat viihtyisän pihapiirin (kuva 15). Vanhan, tyypillisen kylärakenteen säilyttämiseksi alueen toteuttamisessa voidaan säilyttää vanhaa puustoa ja myös istuttaa uutta puustoa uusien kyläteiden varsille. Asemakaavaan on osoitettu teitä vasten istutusalueita, joille voidaan istuttaa esimerkiksi koivuja. Kulttuuriympäristöselvityksessä mainitaan seuraavaa: Tienvarren koivurivit ja yksittäiskoivut, pihoille johtavat koivukujat sekä asuinrakennusten läheisyydessä kasvavat pihakoivut ovat kylälle luonteenomaisia maisemaelementtejä. Kuva 15. Kaavalla on suuria vaikutuksia kylän kouluun ja päiväkotiin. Koulussa on noin 60 oppilasta, ja suuren tulomuuton myötä vuosiluokat kasvavat nopeasti. Myös päiväkotipaikat täyttyvät nopeasti. Pidemmällä aikavälillä muodostetaan mahdollisesti suurempi oppimiskeskus Sulvalle, mikä saattaa tarkoittaa, että ainakin osa Tölbyn vuosiluokista siirretään Solf skolaan. Suunnittelussa on otettava huomioon Tölbyn-Vikbyntien historialliset erityispiirteet ja linjaus. Tielinjaus on sama kuin tärkeä Pohjanmaan rantatien linjaus jo 1400-luvulla. 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemakuva muuttuu, kun alueelle tulee lisää rakennuksia ja avoimia aloja. Kortteleiden väliin on kuitenkin jätetty jonkin verran viheralueita, yleensä metsää. Suurin osa alueesta muodostuu vaihtelevan ikäisestä talousmetsästä, muutamasta pienehköstä niittyalueesta sekä alueen poikki kulkevista metsäpoluista. Osa niittymaasta säilytetään luo-1-
TÖLBY, NORRSKOGEN, KORTTELIT 1 20 17 merkinnällä, koska niillä on kulttuurialueen piirteitä ja ne ovat yhtenevät liito-oravan kulkureitin kanssa etelä pohjoissuunnassa. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Asemakaavan pohjoisosassa on vanha, toimintansa lopettanut turkistarha. Sen sijoituslupa on kumottu toukokuussa 2015. Jotta naapuripalstat voidaan kaavoittaa tonteiksi, alue on siistittävä. Jos tontteja halutaan tarha-alueelle, alue on saneerattava, ennen kuin rakennuslupia voidaan myöntää. Kaava-alueen eteläosassa on entinen kanala, jota käytetään nykyään enemmänkin varastona. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Asemakaavassa käytetyt kaavamerkinnät ja -määräykset ovat yhdenmukaiset ympäristöministeriön asetusten ja kunnan muiden kaavojen merkintöjen ja määräysten kanssa. 5.6 Nimistö Osaa kaava-alueesta kutsutaan kansan suussa Norrskogeniksi, mistä syystä nimestä tuli alueen kaavaprosessin työnimi. Kunnan tiennimistöryhmä on keskustellut eri tiennimiehdotuksista, mutta koska esimerkiksi Norrskogsvägen on jo olemassa naapurikunnassa ja koska on vaikea keksiä alueeseen liittyviä nimiä, joita ei jo olisi olemassa, nimissä päätettiin käyttää sieniteemaa. Teiden nimiksi valikoitui eri sienilajien nimiä. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen seuranta Jotta kunnanvaltuusto voi hyväksyä asemakaavaehdotuksen, maankäyttösopimukset on hyväksyttävä. Sopimuksissa mainitaan toteuttamiselle arvioaikataulu. Kunnallistekniikan toteuttaminen aloitetaan kunnanvaltuuston hyväksymän investointiohjelman mukaisesti, ja investointiohjelma vaikuttaa aikatauluun, jolloin alueen tontit voidaan laittaa jakoon. Toteutusta valvovat rakentamisen osalta rakennusvalvontaviranomaiset (rakentaminen ja puusto), kunnallistekniikan osalta yhdyskuntarakentamisen lautakunta (tiet, vesi- ja viemärijohdot) ja muilta osin ympäristöviranomaiset (ympäristönsuojelu, jätehuolto). Mustasaaressa 9.1.2016 Kaavoitusosasto Kaavoituspäällikkö Barbara Påfs Kaavoittaja Anne Holmback