PALVELUSUUNNITELMA 2019 29.8.2018
2 PALVELUSUUNNITELMA 2019 SISÄLLYSLUETTELO 1 SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGIA... 3 2 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT... 4 3 PALVELUTUOTANNON MÄÄRÄ... 5 3.1 HOITOPALVELUT... 5 3.2 PALJON PALVELUJA TARVITSEVAT ASIAKKAAT... 6 4 TULOT JÄSENKUNNILTA... 7 5 SAIRAANHOITOPIIRIN TALOUS... 9 6 TOIMIALUEIDEN SUUNNITELMAT... 10 6.1 OPERATIIVINEN TOIMIALUE... 10 6.2 KONSERVATIIVINEN TOIMIALUE... 11 6.3 PSYKIATRIAN TOIMIALUE... 12 6.4 PÄIVYSTYKSEN TOIMIALUE... 14 6.5 LÄÄKINNÄLLISTEN PALVELUJEN TOIMIALUE... 15 6.6 TUKIPALVELUJEN TOIMIALUE... 18 6.7 KESKUSHALLINTO... 21 7 HOITOPALVELUJEN MYYNTITULOT KUNNITTAIN... 24
3 1 SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGIA Toiminnan tavoitteiden lähtökohtana on sairaanhoitopiirin strategia, sen mukaiset arvot ja tavoitteet. Sairaanhoitopiirin perustehtävä: tarjotaan kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin perustavaa, luotettavaa, turvallista ja vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi. Lähtökohtana on sairaala, jossa annamme potilaiden tarvitseman tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen kokonaisvaltaisesti ja tehokkaasti. Tavoitteet: tutkimus, hoito ja kuntoutus lähtevät potilaan tarpeista. potilasta tuetaan olemaan aktiivinen oman sairautensa hoidossa. potilaan terveyttä ja hyvinvointia edistetään yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Tavoitteita täsmennetään suunnitteluprosessin kuluessa vielä asettamalla valtuustoon nähden sitovia tavoitteita ja mittareita ensi vuodelle.
4 2 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Palvelusuunnitelman ja vuoden 2019 talousarvion valmistelu on perustunut sairaanhoitopiirin hyväksyttyyn strategiaan ja toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Hallitus antoi kesäkuun kokouksessaan suunnitteluohjeet, jotka ovat muodostaneet valmistelulle perustan ja kehykset. Sairaanhoitopiirin suunnitteluprosessiin kuuluu yhteistyö kuntien ja terveyskeskusten kanssa, ja sen konkretisoituminen kevään kehysseminaarissa. Tänä vuonna se järjestettiin 2.5.2018. Talousarvioraamikeskustelun lisäksi kehysseminaarissa käsiteltiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyökysymyksiä ja tuotiin esille kehittämiskohteita, joiden käsittelyä hallitus jatkoi suunnitteluohjeiden valmistelussa. Maakunta- ja sotevalmisteluun sekä uuden sairaalan Novan suunnitteluun liittyen toiminnan kehittäminen on ollut aikaisempaa enemmän esillä. Toiminnan kehittämiseen keskityttiin myös hallituksen talousarvioseminaarissa, joka järjestettiin toukokuussa. Suunnitteluohjeen valmisteluun haastetta toi kuntien kehysseminaarissa esittämä mittava menojen karsintatavoite ja sen vaikutus sairaanhoitopiirin toimintaan. Tämän vuoksi on kartoitettu ja sovittu toimenpiteistä, joiden avulla voidaan vähentää toiminnan menoja. Toimenpiteiden arvioitu vaikutus jäsenkuntien menoihin on noin 7 milj. euroa. Maakunnallisen yhteistyön lisäksi sairaanhoitopiirin toimintaan vaikuttaa valtakunnalliset ratkaisut ja erva-alueen yhteistyö. Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa tehtävä erva-alueen järjestämissopimus on valmisteilla. Yliopistosairaaloihin keskitettävien palvelujen osalta on jo toteutunut linjaukset eräiden kardiologisten toimintojen osalta, mutta avoimina ovat mm. syöpäleikkauksien keskittämiseen liittyvät päätökset. Palvelusuunnitelmassa on oletuksena nykyisen työnjaon jatkuminen. Suunnitteluohjeissa on jo otettu huomioon sairaanhoitopiirin johtamisjärjestelmän muutos 1.9.2018. Palvelusuunnitelma ja talousarvioesitys on valmisteltu vielä nykyisen eli 31.8.2018 voimassa olevan organisaatiojaon mukaisesti, ja mm. toimintasuunnitelmat ovat vielä toimialueittain. Suunnitelmissa on kuitenkin pyritty tuomaan esille myös uuden organisaation näkökulma. Hoitopalvelujen tuottamisen osalta merkittävä muutos on sairaalapalvelujen palvelualueen muodostaminen, sinne siirtyy pääosin vuodeosasto- ja päiväsairaalatoiminnat. Mutta organisaatiomuutos ei vaikuta tässä suunnitelmassa esitettyihin jäsenkuntatuloihin.
5 3 PALVELUTUOTANNON MÄÄRÄ 3.1 Hoitopalvelut Vuoden 2018 talousarvion laadintavaiheessa otettiin huomioon hoitopalvelujen volyymin kasvu. Arviona oli n. 2,4 % volyymin kasvu (laskutetut tuotemäärät) sairaanhoitotoiminnassa keskimäärin verrattuna vuodelle 2017 tuolloin ennustettuun palvelutuotannon volyymiin. Muutos loppuvuoden aikana oli kuitenkin kevään arviota suurempi, joten kuluvan vuoden talousarviossa suunniteltujen tuotemäärien muutos vuoden 2017 toteumaan on vain + 0,7 %. Toimenpiteistä huolimatta palvelutuotannon volyymin arvioidaan kasvavan edelleen, syynä ovat mm. väestön ikääntyminen ja sairastavuuden kasvu. Lähtökohtana vuoden 2019 suunnittelussa huomioidaan n. 2,0 % volyymin kasvu (laskutetut tuotemäärät) sairaanhoitotoiminnassa keskimäärin verrattuna vuodelle 2018 ennustettuun palvelutuotannon volyymiin. Arviossa on otettu huomioon toisaalta se, että tuotemäärä on lisääntynyt jonkin verran tuotemäärä kirjaamiseen liittyvistä syistä: avohoitokäyntien kirjaamisessa on varmistettu valtakunnallisten kirjaamisohjeiden soveltamista ja sen vuoksi näistä teknisistä syistä ovat eräät lähinnä hoitohenkilöstön tuottamat palvelut tulleet laskutetuiksi tuotteiksi. Samaan aikaan monilla vastuualueilla on tavoitteena hoitaa potilas yhdellä käynnillä, tämä puolestaan on vähentämässä tuotemäärää. Lisäksi kontrolli- ym. käyntejä on pyritty siirtämään avoterveydenhuoltoon, ja tämä puolestaan on antanut tilaa entistä vaativampien tuotteiden määrän lisääntymiseen. Seuraavassa kuviossa esitetään hoitopalvelutuotteiden volyymin trendi vuodesta 2011 lähtien. Tuotemäärän kasvu on ollut vuosittain keskimäärin + 2 %: Ennuste Hoitopalvelujen tuotantoa suunnitellaan ja seurataan edelleen tuotekohtaisesti, vaikka tämä tuotteistus ei ole entiseen tapaan jäsenkuntien laskutuksen perusteena. Somaattisessa hoidossa on käytössä drg-tuotteistus muualla paitsi kuntoutustoiminnan vuodeosastohoidossa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Psykiatriassa ja yhteispäivystyksessä on käytössä tasoryhmittäiset käynnit, psykiatriassa myös tasoryhmittäiset hoitopäivät. Muiden kuin jäsenkunta-asiakkaiden laskutus perustuu ensi vuonna nykyistä tarkemmin potilaskohtaisiin kustannuksiin.
6 3.2 Paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat Sairaanhoitopiiri luo yhdessä jäsenkuntien kanssa yhteisen toimintamallin, jolla pyritään tunnistamaan paljon palveluja käyttävistä asiakkaista ne, joiden hoito ja palvelu voidaan pääsääntöisesti toteuttaa perusterveydenhuollossa. Tämä on myös vireillä olevan sote- integraation keskeinen tavoite. Uusien toimintamallien kehittäminen tukee asiakkaan ohjautumista tarvetta vastaavaan palveluun, millä on myös merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Esimerkkejä olemassa tai kehitteillä olevista toimintamalleista: Perusterveydenhuollon yksikön koordinoimat maakunnalliset hoito- ja palveluketjut Päivystyksessä Kukoistava kotihoito hankkeeseen liittyvä kehittäminen Maakunnallinen kehittäjäverkosto: toimintamallien kehittämisen ja jalkauttamisen tukena tiedottaminen Elämäntaparyhmät ja muutosmatkaryhmät: paljon palveluja käyttävien sekä potilaan elämäntapamuutoksen tukemisen toimintamalli Sairaanhoitopiirissä on myös valmius kokemusasiantuntijatoimintamalleille, joissa kohderyhmänä ovat paljon palveluja käyttävät potilaat perusterveydenhuollossa Päivystyksessä palveluohjaus perusterveydenhuollon palveluihin tiettyjen kriteerien täyttyessä Konsultaatiokeskus: välitön erikoissairaanhoidon konsultaatio potilaan ollessa perusterveydenhuollon palvelussa Viitteellisesti asiaa havainnollistavaa seuraava tarkastelu laskutuksen tiedoista: Tarkasteluun on valittu 12 kuukauden ajanjaksolta potilaat, joilla oli vähintään yksi käynti tai hoitojakso sairaanhoitopiirissä joka kuukausi. Kuviossa %-osuus kertoo
7 kuntakohtaisesti näiden potilaiden hoidon laskutuksen osuuden sairaanhoitopiirin laskutuksesta (seututerveyskeskuksen palvelujen laskutus ei sisälly lukuihin). Kyseisillä potilailla on tämän lisäksi todennäköisesti ollut samaan aikaan lukuisia käyntejä perusterveydenhuollossa, kuntoutuspalveluissa, sosiaalitoimen palveluissa. Ja toisaalta erikoissairaanhoidossa on potilaita, joiden hoitoon kuuluu toistuvat käynnit erikoissairaanhoidossa, kuten dialyysi tai sytostaattihoitopotilaat. 4 TULOT JÄSENKUNNILTA Kevään kehysseminaarissa hyväksyttiin merkittävä muutos jäsenkuntien laskutukseen. Sen mukaan vuonna 2019 siirrytään kiinteän laskutuksen malliin, jossa jäsenkuntia laskutetaan kuukausittain tasasuuruisina erinä. Perusteena ovat talousarvion mukaiset tulot jäsenkunnilta kuten aikaisemminkin: perussopimuksessa määritellyt toiminnat (hoitopalvelujen laskutus omasta toiminnasta, hoito muissa sairaaloissa, erityisvelvoitteet, kalliiden hoitojen tasaus), ensihoitopalvelut ja yli/alijäämän tasaus. Kunkin kunnan osuuden määrittelyn perusteita ovat: 1. Kunnan väestömäärän perusteella määräytyy 10 %. Laskennassa on käytetty Tilastokeskuksen väestötietoa 31.12.2017, Jyväskylän kohdalla otettu huomioon väestön lisäys + 1 % vuosi. 2. Edeltävien vuosien palvelujen käytön perusteella 90 % Painokertoimet eli edeltäneiden vuosien palvelujen käytön vaikutus vuoden 2019 kuntakohtaisten tulojen laskentaan: Ennuste 2018 painokerroin = 0,5. Palvelusuunnitelman valmistelussa on käytetty elokuussa valmisteltua ennustetta. Talousarviovalmistelun edetessä ennustetietoa tarkistetaan. Toteuma 2017 painokerroin = 0,4 Toteuma 2016 painokerroin = 0,1 Palvelusuunnitelmassa sairaanhoitotoiminnan hoitopalvelujen myyntitulot jäsenkunnille ovat + 1,3 % vuoden 2018 talousarviota suuremmat ja muutos vuoden 2018 tilinpäätösennusteesta on -0,1 %. Tulot on jaettu kuntakohtaisesti em. perusteiden mukaisesti. Kalliiden hoitojen tasaus Kevään kehysseminaarissa kunnat nostivat esille myös kalliiden hoitojen tasauksen huomioon ottamisen. Palvelusuunnitelmassa esitettyihin kuntakohtaisiin tulojen arvioihin kalliiden hoitojen tasaus on vaikuttamassa vuosien 2016 ja 2017 toteumatiedoissa. Vuoden 2018 ennusteessa kalliiden hoitojen vaikutusta ei ole huomioitu. Laskenta kalliiden hoitojen huomioon ottamiseksi myös ennusteessa on vireillä, laskenta perustuu kuluvan vuoden seitsemän kuukauden toteutumaan. Julkaisemme laskelmat sairaanhoitopiirin www-sivuilla viikolla 36, 7.8.2018 mennessä ja esittelemme vaikutuksen sopimusohjauksen aluetilaisuuksissa 18 ja 19.9.
8 Seuraavassa kuviossa esitetään muutos vuoden 2018 talousarvioon verrattuna renkaittain: Jyväskylän neuvottelurengas 186 656 179 760 184 945 183 891 Seututerveyskeskus 53 050 52 265 50 698 51 367 Pohjoinen Keski- Suomi 59 265 57 194 57 376 57 586 Palvelusuunnitelman muutokset: Muutos vuoden Muutos vuoden Muutos vuoden 1000 euroa 2017 toteumasta 2018 talousarviosta 2018 ennusteesta Jäsenkunnat yhteensä -6 126-2,0 % 3 625 1,3 % -175-0,1 % Palvelusuunnitelma Toteuma Talousarvio Ennuste 1000 euroa 2017 2018 2018-07 vuodelle 2019 Jäsenkunnat yhteensä 298 970 289 220 293 020 292 845 Jyväskylän neuvottelurengas -2 765-1,5 % 4 131 2,3 % -1 054-0,6 % Seututerveyskeskus -1 683-3,2 % -898-1,7 % 669 1,3 % Pohjoinen Keski- Suomi -1 678-2,8 % 392 0,7 % 210 0,4 % Kuntakohtaiset arviot ensi vuoden laskutuksesta esitetään tämän palvelusuunnitelman viimeisessä luvussa. Sairaanhoitopiiri tuottaa kunnille myös muita erillisiin sopimuksiin perustuvia palveluita. Niiden tulot eivät sisälly palvelusuunnitelmaan, mutta kuntien oman talousarviosuunnittelun perusteeksi tuotamme niistäkin tietoja sairaanhoitopiirin www-sivuilla. Mitään oleellisia muutoksia nykyisin tuotettuihin palveluihin ei ole suunnitelmissa.
9 5 SAIRAANHOITOPIIRIN TALOUS Sairaanhoitopiirin hallitus antoi kesäkuussa suunnitteluohjeen, se on ollut valmistelun perusteena. Seuraavassa esitetään sairaanhoitotoiminnan tuloslaskelma talousarviovalmistelun nykyisestä vaiheesta: 1.000 euroa Talousarvio 2018 Ennuste 2018-07 Palvelusuunnitelma 31.08.2018 Toimintatulot Hoitopalvelujen myyntitulot 288 949 292 749 299 587 10 639 3,7 % 6 839 2,3 % Erityisvelvoitemaksutulot 1 200 1 200 3 900 2 700 2 700 Muiden palvelujen myynti 28 399 28 699 29 532 1 133 4,0 % 833 2,9 % - siitä ensihoito jäsenkunnille 10 238 10 238 11 164 926 9,0 % 926 9,0 % - muut kuin ensihoito 18 161 18 461 18 368 207 1,1 % -93-0,5 % Potilasmaksut 14 772 15 072 15 023 251 1,7 % -49-0,3 % Muut 3 061 2 861 3 071 10 0,3 % 210 7,3 % Toimintatulot yhteensä 336 381 340 581 351 113 14 733 4,4 % 10 533 3,1 % Tulot jäsenkunnilta 289 220 293 020 292 845 3 625 1,3 % -175-0,1 % Toimintamenot Henkilöstömenot 164 906 166 074 170 276 5 370 3,3 % 4 201 2,5 % Asiakaspalvelujen ostot 35 971 38 571 37 832 1 861 5,2 % -739-1,9 % Muiden palvelujen ostot 65 684 67 784 70 734 5 049 7,7 % 2 949 4,4 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 54 253 54 253 54 879 626 1,2 % 626 1,2 % Muut 4 771 4 691 4 827 56 1,2 % 136 2,9 % Toimintamenot yhteensä 325 584 331 373 338 547 12 963 4,0 % 7 174 2,2 % Rahoitusmenot (netto) 674-87 332-342 419 Poistot ja arvonalentumiset 12 622 12 122 12 234-389 -3,1 % 111 0,9 % Ylijäämän palautus 0-8 680 Korjattu tulos -2 500-2 828-8 680 Talousarviovalmistelussa tavoitteena on, että kuntayhtymällä ei ole yli- eikä alijäämää ensi vuoden lopussa. Suunnitteluohjeen perustana käytettiin vuoden 2018 1.osavuosikatsaukseen perustuvaa ennustetta. Yllä olevassa laskelmassa vertailuperustana on elokuussa laadittu ennuste. Ennuste tulee vielä tarkentumaan 2. osavuosikatsauksen valmistelun yhteydessä syyskuussa. Sairaanhoitopiirin talousarvio tulee jakautumaan palvelualueittain. Uuden johtamisjärjestelmän käyttöönottovaiheessa syksyn aikana palvelualueiden menoihin ja tuloihin voi tulla vielä tarkennuksia, mutta niillä ei ole vaikutusta kuntien menoihin. Seuraavassa esitetään menojen jakautuminen palvelualueittain: Konservatiivinen palvelualue 81,5 m (24 %) Operatiivinen palvelualue 67,1 m (20 %) Psykiatria 43,7 m (13 %) Päivystys ja ensihoito 30,9 m ( 9 %) Sairaalapalvelut 37,4 m (11 %) Tuotannon palvelut 38,7 m (11 %) Johtamisen palvelut 31,3 me ( 9 %) Muutos 2018 talousarviosta Muutos 2018 ennusteesta
10 6 TOIMIALUEIDEN SUUNNITELMAT Sairaanhoitopiirin organisaatiorakenne muuttuu 1.9.2018 alkaen, ja perustuu palvelualueisiin. Koska tätä suunnitelmaa valmisteltaessa organisaatio on perustunut toimialue-ja vastuualuerakenteeseen, niin seuraavassa esitetään edellisen vuoden tapaan toimialueiden johtajien laatimat suunnitelmat. Toimialueiden lisäksi esitetään suunnitelmaosuus myös keskushallinnosta. 6.1 Operatiivinen toimialue Toimialueen johtaja Jyrki Virkkunen Asiakas / Potilas / Kunta Operatiivinen toimialue koostuu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin leikkaustoimintaa tekevistä (kirurgia, naistentaudit ja synnytykset, hammas-, suu- ja leukakirurgia, silmätaudit, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, anestesia - ja leikkaushoito) vastuualueista ja tuottaa näiden sisältämien erikoisalojen erikoissairaanhoitolain ja valtakunnallisesti sovitun hoidonporrastuksen mukaisia palveluita ensisijaisesti Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuin myös erikoisalojen välisenä yhteistyönä sekä potilaan vapaan valinnan myötä oman sairaanhoitopiirin ulkopuoliselle väestölle. Toiminta pohjautuu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin strategian 2015 2020 perustehtävään ja tavoitteisiin tarjota kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin perustuvaa, luotettavaa, turvallista ja vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi. Toimialue tuottaa Keski-Suomen väestölle ja muille palvelun piiriin tuleville vaikuttavan oikea-aikaisen hoidon yhteistyössä muiden toimialueiden sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa THL:n hoitotakuun asettamien kriteereiden mukaisesti. Organisaatiomuutoksen vuoksi toimialue lakkautetaan 1.9.2018 alkaen ja sen korvaa operatiivinen palvelualue, joka kuitenkin keskeisiltä osilta, vuodeosastotoimintaa lukuun ottamatta, jatkaa entisellä sisällöllä. Riskien hallinta Toimialueen potilasturvallisuussuunnitelman, joka päivitettiin keväällä 2017, mukaisesti kehitetään ja vakiinnutetaan potilasvahinko-, vaara- ja haittatapahtumien minimointiin tähtääviä toimintamalleja vaikuttavan, turvallisen ja oikea-aikaisen hoidon takaamiseksi. Työturvallisuusriskien ja haittatapahtumien tarkastelu tapahtuu keskeisesti sairauspoissaolojen ja HaiPro työturvallisuusilmoitusten seurannan kautta. Toimintaan ja talouteen liittyvät riskit pyritään ennakoimaan realistisella suunnittelulla. Toiminnan ja talouden toteutumiseen sekä riskienhallintaan liittyviä elementtejä seurataan ja raportoidaan hallintosäännön mukaisesti. Prosessit ja rakenteet Toimialueen yhteisten pääprosessien (leikkaushoito, vuodeosastohoito ja kotiutus) edelleen kehittäminen ja varautuminen uuden sairaalan 2020 toimintaan jatkuvat. Erityisenä tavoitteena on lyhentää elektiivisten leikkaustoimenpiteiden odotusaika alle 2 kk sekä toteuttaa jonoton toimintamalli koko toimialueella. Herko-toimintamalli on otettu käyttöön ja sen piiriin pyritään saattamaan kaikki leikkaavat erikoisalat. Keinonivelpotilaan hoitoketjuprojekti toimialueella päättyy syksyllä 2018 ja projektin tulokset ja toiminnan muutokset otetaan osaksi normaalia toimintaa. Toimialueen sairaala Novan keskitetyn valvonnan ja hoitotyön osaamisen kehittäminen jatkuu.
11 Osaaminen ja henkilöstö Tavoitteena on, että osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön mitoitus vastaa palveluiden kysyntää ja tuottamista sekä huomioiden myös jaksaminen ja työhyvinvointi, pyrkien ylija lisätöiden tarkoituksenmukaiseen käyttöön voimavarojen puitteissa sekä sairauspoissaolojen vähentämiseen. Varahenkilöstön käyttöä yksiköiden perusmiehityksessä pyritään vähentämään ja kohdistamaan sen sijaan yksiköiden väliaikaisiin tai äkillisiin tarpeisiin. Hoitoaikojen lyheneminen ja hoitokäytänteiden muutokset edellyttävät enenevässä määrin henkilöstön joustavaa siirtymistä yli yksikkörajojen. Osaaminen ja uuden oppiminen varmistetaan vastuualueittain suunnitelmallisella osaamisen kehittämisellä, jatko- ja täydennyskoulutuksella. Talous ja toiminta Valmistautuminen sairaala NOVA:n toimintaan, hoidon tarpeen lisääntyminen, tarvikemenojen kasvu sekä volyymi että tiettyjen erikoistarvikkeiden korkeat hinnat aiheuttavat haastetta toimintojen suunnitteluun. Tulevan vuoden aikana Itä-Suomen yliopiston lääketieteen opetus laajenee merkittävästi vaatien huomattavaa panostusta henkilöstöltä. Meneillään olevaan SOTE- uudistukseen liittyvät käänteet ovat osoittautuneet erittäin yllättäviksi mutta toimialueelta oletamme ratkaisujen, sitten kun ne ovat tiedossa, mahdollistavan nykyisen huippuosaamisen jatkamisen Keski-Suomessa myös tulevaisuudessa. Leikkaushoitojen keskittämisasetuksen käytännön lopputulema on budjetin ja toimintasuunnitelman laatimisvaiheessa epäselvä. Suunnitelman lähtöasetelma on kuitenkin, että leikkaustoimintaan ei tapahdu muutoksia tulevana toimintavuonna. 6.2 Konservatiivinen toimialue Toimialueen johtaja Kai Nyman Konservatiivinen toimialue tuottaa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin strategiaan pohjautuen palveluita sisätautien ja keuhkosairauksien, lastentautien, lastenneurologian ja lastenpsykiatrian, ihotautien, syöpätautien, neurologian, kuntoutuksen, fysiatrian ja geriatrian erikoisaloilla. Toiminnan perustehtävänä on tarjota kansallisiin ja kansainvälisiin hoitosuosituksiin perustuvaa, luotettavaa, vaikuttavaa ja turvallista hoitoa sujuvassa ja luottamuksellisessa yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Potilas/Asiakas/Kunta Sairaanhoitopiirin strategian mukaisesti hoidon lähtökohtana on, että tutkimukset, hoito ja kuntoutus ovat potilaslähtöisiä, ja ne tapahtuvat sujuvassa yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen toimijoiden kanssa. Tavoitteena on yhteistyö, jossa nykyiset resurssit riittävät hyvin väestön tarpeisiin, ja jossa potilaiden omatoimisuutta ja itsenäisen selviytymisen mahdollisuuksia autetaan moniammatillisesti. Kaikessa toiminnassa noudatetaan asetettuja kansallisia määräaikoja. Prosessit ja rakenteet Toimialueella eri vastuualueiden toiminnan prosesseja kehitetään edelleen kohti uuden sairaalan toimintamalleja. Niillä erikoisaloilla, joilla se on mahdollista, siirrytään välittömästi uudenlaisiin toimintamalleihin. Toiminnan painopisteenä on polikliininen toiminta, ja vuodeosastojen kuormitusaste laskee edelleen suunnitellusti. Samalla kehitetään sote-yhteistyössä potilaiden kotona selviytymisen malleja, ja myös kotisairaalan sekä päiväsairaalan toimintaa kehitetään.
12 Osaaminen ja henkilöstö Toimialueen henkilöstö on osaavaa, ammattitaitoista ja joustavaa. Tämä tarkoittaa edelleen sitä, että koulutuksen merkitys on erittäin tärkeä ja siihen panostetaan. Henkilöstörakennetta muokataan jatkuvasti vastaamaan uudenlaisia palvelutarpeita. Varahenkilöstön joustavaa ja tehokasta käyttöä jatketaan, jotta sijaistyövoiman käyttö minimoidaan. Työssä jaksamista tuetaan ja sairauspoissaoloja vähennetään puuttumalla niihin aktiivisesti. Lääketieteen kandidaattiopetus laajenee toimialueella syksyllä 2018 ja tämän mukanaan tuomat haasteet selvitetään. Toiminta ja talous Toiminta on avohoitopainotteista ja tapahtuu hyvässä yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Kaikki lähetteet käsitellään konsultaatioina. Suhtautuminen erilaisiin uusiin toimintakäytäntöihin, kuten telemedisiinaan, on avointa, ja erilaisia kokeiluja tämän tiimoilta toteutetaan tulevina vuosina. Ennakoimattomuutta talousarvioon tuovat mm valtakunnallisesti keskitettävät potilaat. Lääketieteen kehitys, uudet kalliit lääkehoidot sekä geeniteknologian mukanaan tuomat sovellukset muodostavat lisähaasteen, mutta tätäkin seurataan. 6.3 Psykiatrian toimialue Toimialueen johtaja Tarja Seuri Toimialueen/palvelualueen ydintehtävien kuvaus ja näkymät Toimialue ja vastuualueet lakkaavat ja uusi Psykiatrian palvelualue (PA) sisältää kolme erikoisalaa: lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria ja psykiatria. PA vastaa maakunnallisesti lasten- ja nuorisopsykiatrian avohoidosta, nuorisopsykiatrisesta ja psykiatrisesta osastohoidosta sekä erikoisalakohtaisista konsultaatioista. Lisäksi PA vastaa Jyten, Muuramen ja Seututerveyskeskuksen (pois lukien Keuruu) psykiatrian poliklinikoista, matalan kynnyksen ja päihdehoidon avohoidon palveluista sekä järjestää päihdehuollon erityispalvelut. PA vastaa myös maakunnallisesta nuorisopsykiatrian ja psykiatrian päivystyksestä sekä psykiatrisesta palveluasumisesta. Toiminta perustuu vaikuttaviin hoitomuotoihin lain ja asetusten sekä Käypä hoito - suositusten mukaisesti. Tavoitteena on valtakunnallisesti väestöpohjaan nähden vähäisten aikuisten sairaansijojen tehokas hyödyntäminen, erikoisalakohtaisesti avohoidon monimuotoisuuden ja liikkuvuuden tehostaminen sekä toimintaprosessien mallintaminen lean-menetelmää hyödyntäen. Tuotteistus yhdenmukaistetaan psykiatrisessa avohoidossa. Opetus ja koulutus sekä tutkimus ovat osa toimintaa. Sairaanhoitopiirin strategian toteuttaminen ja muut suunnitellut muutokset Pysytään hoitotakuusäädösten mukaisissa aikarajoissa lähetteiden käsittelyn ja hoidon käynnistymisen suhteen. Asiakaspalautteita hyödynnetään palvelujärjestelmän kehittämisessä yksikkökohtaisesti. Henkilöstöä osallistetaan toiminnan tavoitteelliseen kehittämiseen arvona Potilas ensin. Nuorten päihdestrategiaa valmistellaan maakunnallisena yhteistyönä. Diagnostisia hoitoketjuja työstetään maakunnallisesti tavoitteena mielenterveys- ja päihdepalveluiden toiminnallinen integraatio. Konsultatiivista toimintaa ja matalan kynnyksen palveluiden tehostamista jatketaan erikoisalakohtaisesti.
13 Asiakas Potilaan hoito perustuu potilaan tutkimiseen, diagnostiikkaan ja vaikuttaviin hoito- ja kuntoutusmuotoihin potilasta vastuuttaen ja tukien. Potilaan läheiset ja kokemusasiantuntijat ovat osa hoitoprosessia. Kuntia palvellaan suunnitellusti ja tavoitteellisesti. Yhteistyömuotoja kehitetään kohdennetusti. Konsultaatiokeskus palvelee maakunnallisesti. Kliinisten palveluiden myyntiä maakunnan ulkopuolisille asiakkaille käynnistetään eri yhteistyökumppaneiden (TAYS, Jämsä, Olympiakomitea) kanssa. Toiminta Moniammatillisuus, liikkuvuus ja avopalveluiden tehostaminen ovat hoidon ja kuntoutuksen sekä verkostojen tukena. Potilaan hoitoprosessia mallinnetaan yli yksikkörajojen vastaamaan hoidon tarpeita. Keskitytään tuottamaan yksi yhteinen hoitosuunnitelma. Aikuisten sairaansijojen riittävyys on haastavaa. Polikliiniset ECT hoidot lisääntyvät. TMS hoitojen vaikuttavuutta arvioidaan. Tutkimus- ja hoitokeskus tehostaa toimintaansa palvellen potilasta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä tiivistäen yhteistyötä nuorisopsykiatrian kanssa. Nuorisopsykiatria on osa päivystysalueen psykiatrian akuuttityötä. Nuorisopsykiatria jalkautuu konsultatiivisesti kentälle ja tiivistää yhteistyötä nuorisovastaanoton kanssa tavoitteena varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevä työ. Tutkimustoiminta, erikoistuvien koulutus ja kandien hajautusopetus jatkuvat. Opiskelijoiden ohjaus on osa toimintaa. Hoidon tuloksellisuuden ja laadun arvioimisessa käytetään seurantalomakkeita ja kerätään palautetta asiakaskokemuksista. Henkilöstö Henkilöstöä osallistetaan strategian mukaiseen toiminnan kehittämiseen kohti Novaa ja sotea. Hyvä perehdytys, oma koulutustarjonta, sähköiset palvelut ja prosessikoulutukset tukevat työhyvinvointia, työssä jaksamista ja ammattitaidon syventämistä sekä riskien hallintaa. Henkilöstön joustava käyttö, moniammatillinen ja alainen yhteistyö, työnjaon kehittäminen ja oman toiminnan tehostaminen sekä sisäinen arviointi ovat kiinteä osa toimintaa. Kehityskeskustelut ja työpaikkakokoukset ovat säännöllisiä. Lääkäreiden rekrytointia ulkoistetaan samalla kun erikoislääkärivajetta kompensoidaan kilpailutetuilla lääkäriostopalveluilla toiminnan turvaamiseksi. Talous Työpaikkakokouksissa ja kehittämispäivissä lisätään henkilöstön kustannustietoisuutta, selkiytetään potilaan hoitoketjuja ja toimintaprosesseja hoidon vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Palveluja kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden (perustaso, työterveys, sosiaalitoimi, kolmas sektori) kanssa resurssiviisaasti. Toiminta- ja talouslukuja seurataan reaaliaikaisesti, säännöllisesti ja tiiviisti. Asiakaspalvelujen ostot nuorisolla ja THL:n hoitoon määräämien potilaiden osalta ovat olleet kasvussa. Päihdehuollon erityispalveluiden ja palveluasumisen ostoja seurataan säännöllisesti tavoitteena kulujen hallinta. Merkittävät riskit ja riskien hallinta Päihteiden käytön lisääntyminen huomioidaan hoidossa ja kuntoutuksessa. Työ- ja potilasturvallisuutta parannetaan ennakointia, koulutusta ja yhteistä keskustelua tehostamalla. Työhyvinvointikeskustelut ovat käytössä. Avekki-koulutus on osa toimintaa. Lääke- ja muun hoidon sekä kirjaamisen osaamista vahvistetaan.
14 6.4 Päivystyksen toimialue Toimialueen johtaja Johanna Tuukkanen Toimialueen ydintehtävien kuvaus ja näkymät Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntien erikoissairaanhoidon päivystys toteutetaan keskussairaalan päivystysyksikössä. Perusterveydenhuollon virka-ajan ulkopuolinen päivystys on keskitetty suurelta osin keskussairaalan päivystykseen, joten se on sairaanhoitopiirin ainoa 24/7 toimiva päivystysyksikkö. Päivystyksessä hoidetaan päivystysasetuksen mukaisesti kiireellisen hoidon tarpeessa olevia potilaita. Ensihoitopalvelut toteutetaan ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisesti ja palvelutasolle asetettujen tavoitteiden toteumaa seurataan säännöllisesti. Maakunnallinen yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa jatkuu tiiviinä. Päivystyksen yhteydessä toimii Jyväskylän kaupungin ja sairaanhoitopiirin yhteinen kotisairaala. Asiakas Erityistä huomiota kiinnitetään asiakaspalvelun ja päivystyspotilaan koko hoitoketjun laatuun sairaanhoitopiirin Potilas ensin -strategian mukaisesti. Päivystyksen lähipalveluita tuotetaan edelleen omissa terveyskeskuksissa virka-aikana ja osa-aikaisesti iltaisin ja viikonloppuisin. Tavoitteena on vähentää yhteispäivystyksen epätarkoituksenmukaista käyttöä ja kokonaiskäyntien määrää. Asiakastyytyväisyyttä mitataan systemaattisesti uusien sähköisten menetelmien avulla. Toiminta Toimintaprosesseja mitataan sekä tehokkuuden että laadun näkökulmasta omalla seurannalla ja osallistumalla kansalliseen vertaisarviointiin. Tavoitteena on, että päivystyksen läpimenoaika on 2h alle 80 %:lla potilaista. Tulevan toimintavuoden aikana yhteispäivystyksen toimintaa kehitetään kohti akuuttilääkärivetoista toimintamallia, jossa päivystyspotilaat hoidetaan ensisijaisesti potilaan oire- ja tulosyylähtöisesti eikä erikoisalakohtaisen ryhmittelyn mukaisesti. Tärkeää on myös, että päivystyspoliklinikan toimintaa johdetaan kokonaisuutena STM:n päivystysasetuksen mukaisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään hoidon laatuun ja potilasturvallisuuteen. Hoidon laatua seurataan palautejärjestelmän, potilasvahinkoilmoitusten sekä hoitoon liittyvien muistutusten ja kanteluiden avulla. Pyritään vaikuttamaan päivystys- ja infektio-osaston (POS) potilasvalintaan yhteistyössä erikoisalojen kanssa tavoitteena POS:n keskimääräisen hoitoajan lyhentäminen entiselle tasolle (1,5-1,6 vrk). Ensihoidossa tiivistetään yhteistyötä pelastustoimen kanssa ja otetaan käyttöön kaksi uutta ensihoidon ja pelastuksen yhteistä monitoimiyksikköä, joista toinen sijoittuu Laukaaseen ja toinen Karstulaan. Järjestely parantaa pohjoisen Keski-Suomen yöaikaista valmiutta merkittävästi. Henkilöstö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on akuuttilääketieteen valtakunnallisesti merkittävä koulutusyksikkö. Akuuttilääkäritoiminnalla ja päivystysosaamisen vahvistamisella tuetaan sairaanhoitopiirin strategian mukaista potilaslähtöistä toimintaa. Tällä hetkellä akuuttilääkärit tekevät 40 % yhteispäivystyksen päivystysvuoroista, mutta tarkoituksena on lisätä tätä osuutta 50 %:iin, mikä edellyttää akuuttilääkäreiden määrän lisäystä nykyisestä. Vastaavasti ulkopuolisten päivystäjien osuus vähenee edelleen. Akuuttilääketieteen erikoistumiskoulutuksen laadun varmistaminen edellyttää kliinisen opettajan työpanosta. Potilaslähtöisen ja näyttöön perustuvan hoidon varmistamiseksi panostetaan rekrytointiin, osaamisen johtamiseen, opiskelijaohjaukseen ja johtamisen kehittämiseen. Tavoit-
15 teena on henkilöstön työtyytyväisyyden ja -motivaation lisääntyminen ja sairauspoissaolojen väheneminen. Henkilöstön työtyytyväisyyden seurannassa hyödynnetään uusia, sähköisiä työkaluja. Talous Päivystyksen toimialueen kustannusten nousua pyritään hillitsemään. Toimialueella käytössä olevien laboratoriopakettien tarkastelua jatketaan ja tehdään tarvittaessa lisää muutoksia kustannusnousun hillitsemiseksi. Samalla selvitetään mahdollisten uusien vieritestien käyttöönoton kustannusvaikuttavuus. Merkittävin kustannuksia vähentävä tekijä on mahdollisimman tarkoituksenmukainen työnjako perusterveydenhuollon ja päivystyksen kesken. Päivystyksessä tulisi voida keskittyä ensisijaisesti päivystyksellisen hoidon tarpeessa oleviin potilaisiin. 6.5 Lääkinnällisten palvelujen toimialue Toimialueen johtaja Kirsi Timonen Lääkinnällisten palvelujen toimialueen vastuualueet hajautuvat uudessa organisaatiossa kolmen eri palvelualueen alle. Sairaala-apteekki sijoittuu Sairaalapalveluihin, Osastonsihteeripalvelut ja Puhtauspalvelut Tuotannon palveluiden palvelualueelle ja Kuvantamisen, sairaalafysiologian ja patologian yksiköt sekä biopankki (nykyisin Diagnostiset palvelut) Konservatiiviselle palvelualueelle. Nykyisellä diagnostisella vastuualueella hoitotyön esimiestyö tapahtuu yli yksikkörajojen. Sairaala-apteekki Apteekin toiminnan tavoite on tarjota sujuvia, turvallisia ja kustannustehokkaita lääkehuollon palveluja sekä sisäisille (erikoissairaanhoito, shp:n liikelaitokset) että ulkoisille (terveydenhuollon kuntayhtymät, tk:t, kunnat ja yksityiset toimijat) asiakkaille. Sairaala-apteekki on mukana uuden sairaalan koko lääkehuollon prosessin suunnittelussa. Uudessa sairaalassa on tarkoitus lisätä lääkehuollon automaatiota potilasturvallisuuden parantamiseksi ja rutiinitehtävien siirtämiseksi koneiden hoidettaviksi. Farmaseuttista ammattitaitoa saadaan automaation myötä käytettyä hyödyllisempiin ja potilasturvallisuutta parantaviin tehtäviin. Uudessa sairaalassa tarvittavaa automaatiota otetaan käyttöön ja kilpailutetaan jo ennen uuden sairaalan valmistumista. Lääketoimitusrivien lukumäärä vuonna 2019 tulee olemaan vuoden 2018 tasoa (n. 180 000 riviä). Perusterveydenhoidon puolella lääketoimitusrivien määrä saattaa hieman vähentyä laitospaikkojen edelleen vähentyessä. Mikrobilääkelaimennusten määrän odotetaan kasvavan (v. 2017 n. 54 300 annosta), koska niiden määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta ja voimme vielä lisätä mikrobilääkelaimennusrobotin käyttöä ja valmisteiden myyntiä. Solunsalpaaja- ja biologisten lääkkeiden apteekissa tehtyjen annosten määrä on kääntynyt nousuun vuoden 2015/2016 vuosien notkahduksen jälkeen, johtuen biologisten lääkkeiden lisääntyneestä käytöstä. Vuonna 2018 arvioidaan annosten lisääntyvän noin 5 %:lla verrattuna vuoteen 2017, mutta vuonna 2019 lisäystä ei todennäköisesti ole tulossa. Koneellisen annosjakelupalvelun myynti on loppunut v. 2018, joten annosjakelutoimintaa ei ole vuonna 2019. Osastofarmasiaa pyritään edelleen laajentamaan useampiin yksiköihin sairaala Novan linjausten mukaisesti. Älylääkekaappien ja älylääkelaatikostojen, käsipäätekeräilyn sekä kuljetusten seurannan toimintoja kehitetään edelleen Sairaala Novan prosessien mukaisiksi. Älylääkekaapit ovat osa apteekin velvoitevarastoa, joiden avulla saadaan osastojen lääkevarastot sähköiseen valvontaan ja mm. varastoitavien lääkkeiden määrä pienemmäksi sekä Fimean määräyksen mukainen lääkehävikkien kirjaaminen helpommaksi.
16 Osastonsihteeripalvelut Osastonsihteeripalveluiden perustehtävänä on tuottaa kliinisten erikoisalojen tarvitsemat osastonsihteeripalvelut keskitetysti. Tavoitteena on laadukas, riittävä ja potilaslähtöinen osastonsihteerityö osana moniammatillista tiimiä. Osastonsihteerien työn sisältöjen kehittäminen kohti uutta sairaalaa on vahvasti sidoksissa prosessien kehittämiseen ja yhtenäistämiseen yksiköissä, puheentunnistuksen laajaan käyttöön, uuden potilastietojärjestelmän ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon sekä sähköisen asioinnin lisäämiseen. Teknologian kehittymisen myötä osa osastonsihteerin nykyisistä työtehtävistä häviää ja työn sisällöt muuttuvat. Suurin osa asiakaspalveluun liittyvistä tehtävistä tulee kuitenkin säilymään ja osittain myös lisääntymään. Esimerkiksi puhelintyö ja sähköinen viestinvälitys asiakkaiden suuntaan lisääntyvät, samoin eri tietojärjestelmien käytön ohjaus ja neuvonta sekä potilaille että toisille ammattilaisille. Työ tehdään siellä, missä sen toteuttamiselle on parhaat edellytykset. Tekstinkäsittelyn viivettä lyhennetään ja puheentunnistusprojektia laajennetaan. Tavoitteena on, että suurin osa saneluista tapahtuu puheentunnistuksen kautta vuonna 2019. Projektin onnistuminen riippuu ei niinkään osastonsihteereistä vaan puheentunnistuksen käyttöönottajista. Taloussuunnitelman suurin riski liittyy puheentunnistusprojektin onnistumiseen. Vuonna 2019 eläkkeelle siirtyy arviolta 7 osastonsihteeriä. Puheentunnistuksen käyttöönoton myötä vuoden 2019 aikana lakkautetaan 8 osastonsihteerin tointa. Puheentunnistuksen käyttöönotto vähentää siis osastonsihteereiden työpanosta, mutta toisaalta lisää tietohallintokuluja. Puhtauspalvelut Puhtauspalvelujen vastuualueen tehtävänä on tuottaa ydinprosessille asiakaslähtöisesti, oikea-aikaisesti, laadukkaasti ja potilasturvallisesti laitoshygienia palveluja. Puhtauspalveluissa keskitytään ja profiloidutaan omaan perustehtävään, laadukkaiden puhtaus- ja hygieniapalvelujen tuottajana. Otetaan käyttöön systemaattinen laadunseuranta ja laatutyön tueksi kehitetään mobiilijärjestelmä. Laadun arviointi ja seuranta tapahtuu ksshp:n hyväksymän sairaalaan soveltuvan järjestelmäperusteisen laadunmittauksen avulla. Laadun mittausta ja arviointia tehdään visuaalisesti sekä eri mittauslaitteita hyödyntäen. Järjestelmän avulla saadaan dokumentaatiota nykypäivän toiminnasta, toiminnan kehittämisen tueksi, tunnistetaan kehityskohteet ja päästään kehittämään toimintaa, osaamista ja prosesseja. Suuri toimintamuutos on ruokahuollon siirtyminen Kylän Kattauksen toiminnaksi kokonaan. Kuvantaminen Kuvantamisen yksikkö tuottaa itse tai järjestää sairaanhoitopiirin kuvantamistutkimukset. Yksikössä tehdään myös toimenpiteitä ja annetaan hoitoja. Leiketutkimusten määrä, erityisesti TT-tutkimusten määrä, on jatkuvasti kasvanut ja kasvun odotetaan jatkuvan. Magneettitutkimusten määrä on myös edelleen kasvanut, oma kapasiteetti on käytännössä täysi. Odotettavissa on kuitenkin kysynnän kasvu, sillä sädehoito lisää magneettitutkimuksiin perustuvaa hoitosuunnittelua. Näillä näkymin ostopalvelut eivät vähene ja tarve itse tehdyille tutkimuksille kasvaa. Toimenpiteiden määrä on varsin vakiintunutta. Työn määrä ilta- ja yöaikaan lisääntyy, joka vaikuttaa työvuorojen henkilöstöresursointiin. Uuteen sairaalaan suunnitellaan magneettitutkimuslaitteiden määrän kasvua. Nämä kaikki vaativat henkilöstöresurssointia. Uuden sairaalan laitehankinnat päätetään v. 2019 aikana.
17 Sairaalafysiologia Sairaalafysiologian yksikkö tuottaa elimistön toimintatutkimuksia kliinisen fysiologian ja neurofysiologian sekä isotooppilääketieteen menetelmin sairauksien diagnosoimiseksi, hoidon suunnittelemiseksi ja arvioimiseksi koko maakunnan alueelle. Kliinisen fysiologian ja isotooppitutkimusten yksikössä pyritään vastaamaan lisääntyvään PET-TT-tutkimusten määrään ja vähentämään edelleen sädehoidon hoitajapanoksen tarvetta kuvauksissa, jotta toiminta etenee kohti uuden sairaalan toimintamalleja. Uuden sairaalan toimintamalleja kehitetään. Yksikön uuden sairaalan laitehankinnat päätetään v. 2019 aikana. Kliinisen neurofysiologian yksikössä on odotettavissa toimintamuutos, sillä yksikköön on tulossa vakituinen erikoislääkäri. Tämä on edellytys toiminnan pitkäjänteiselle kehittämiselle ja ostolääkäripalveluiden vähentämiselle. Patologia Patologian yksikkö tuottaa histologisia, sytologisia ja molekyyligeneettisiä tutkimuksia sekä lääketieteellisiä ruumiinavauksia. Patologialla jatketaan erityisesti yksilöllisen syövän hoidon edellytysten kehittämistä. Lisäksi digipatologiaa edistetään. Tämä kehitystyö sekä vaativien tutkimusten määrän lisääntyminen haastavat henkilöstömäärän (lääkärit ja hoitohenkilökunta). Laatujärjestelmän uusinta on myös ajankohtainen. Patologian alan suuri huoli on se, että jos potilasnäytteiden tutkiminen hajaantuu laajasti, voivat potilaat joutua hyvinkin eriarvoiseen asemaan, jos/kun heidän näytteestä ei pysty enää tekemään jatkotutkimuksia. Biopankki Keski-Suomen Biopankki toimii Patologian yksikössä. Onnistunut biopankkitoiminta vaatii kansallista koordinointia, toimintatapojen yhtenäistämistä ja tarkoituksenmukaista työnjakoa. Tätä varten Suomeen on perustettu biopankkiosuuskunta, jonka osakkaaksi KSSHP ja JY ovat liittyneet. Toiminnan perusta on kuitenkin paikallinen biopankkinäytteiden kerääminen. Näytteiden kerääminen edellyttää aktiivisia toimenpiteitä, kuten potilaiden informointia, henkilöstön yhteistyötä ja joustavien keräysprosessien aikaansaamista. Kaikilta sairaalan potilailta pitäisi pyytää biopankkisuostumus ja tavoitteena on, että mahdollisimman monelta potilaalta saadaan myös biopankkiverinäyte. Tavoitteena on, että biopankkitoiminta on yhä enemmän sairaalan normaalia toimintaa. Kuvantamisen, sairaalafysiologian ja patologian yksiköiden talousnäkymät ovat varsin vakaat ja talous riippuu pyydettävien tutkimusten määrästä. Erikoislääkärien määrä on kriittinen tekijä kuvantamisen ja sairaalafysiologian yksiköissä. Mahdollinen erikoislääkäripula (kliininen neurofysiologia ja kl. fysiologia ja isotooppilääketiede) johtaa palvelujen ostamiseen ulkopuolelta, joka vaikeuttaa talousarviossa pysymistä. Toinen talousarvion haastava tekijä on MRI-tutkimusmäärien lisääntyminen, koska lisäkapasiteetti pitää ostaa ulkoa. Kuvantamisen ja sairaalafysiologian yksiköissä on hyllytyspalvelu, ja sen odotetaan pitävän tarvikekulut maltillisina.
18 6.6 Tukipalvelujen toimialue Toimialueen johtaja Aija Suntioinen Tukipalveluiden toimialueen tehtävänä on ollut laadukkaiden, sujuvien ja kustannustehokkaiden talouden, henkilöstöratkaisujen, teknisen huollon sekä materiaalitoimen palveluiden tuottaminen ydintoiminnan tarpeisiin sekä näiden toimintojen jatkuva kehittäminen yhdessä organisaation kanssa. Seuraavina vuosina toimintaympäristö muuttuu merkittävästi. Tulevaa toimintaa määrittävät valmisteilla oleva maakunta- ja sote-uudistus sekä sairaala Novan suunnittelu ja rakentaminen, joihin osallistuminen ja valmistautuminen näkyy keskeisesti kaikkien tukipalvelujen vastuualueiden tehtävissä. Vuosien 2019-2020 keskeinen tavoite onkin tukipalvelujen kehittyminen strategisten tavoitteiden ja kehityssuuntien mukaisesti siten, että palvelut kehittyvät perustoiminnan muuttuvia tarpeita vastaavasti. 1.9.2018 voimaan tulevassa uudessa johtamisjärjestelmässä tukipalvelujen toimialueen toiminnoista teknisen huollon ja materiaalitoimen palvelut sijoittuvat tuotannon palveluiden palvelualueelle ja talouden ja HR:n palvelut johtamisen palveluihin. Asiakas Johtamisen palvelut Vuonna 2019 toiminnassa tulee näkymään merkittävästi maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu ja sairaanhoitopiirin uusi johtamisjärjestelmä. Talouden ja HR:n palveluiden tuottamisen tapa muuttuu ja 1.1.2019 toteutetaan talouden ja henkilöstöhallinnon peruspalveluiden siirto palvelukeskusyhtiön Monetra Keski-Suomi Oy:n tuotettavaksi valtuuston 24.8.2018 päätösten mukaisesti. Liiketoimintasiirron myötä osa talousosaston ja HR:n henkilöstöstä siirtyy Monetra Keski-Suomi Oy:n palvelukseen. Muutos pyritään toteuttamaan niin, että sillä ei ole vaikutusta asiakkaisiin. Samaan aikaan sairaanhoitopiirin omaksi toiminnaksi jäävien johtamisen tuen palveluiden osalta otetaan käyttöön uusi toimintamalli niin talouden, HR:n kuin yleishallinnon palveluissa. Johtamisen tuen palvelut on muotoiltu ja kuvattu entistä selkeämmin konsernitason palveluihin, palvelualueiden palveluihin ja ulkoistettuihin palveluihin. Konsernitason ja palvelualueiden palveluiden uudet mallit tarkoittavat myös tehtävien, roolien ja resursoinnin muutoksia aikaisempaan verrattuna ja resurssien kohdentamista uudella tavalla tapahtuu myös palvelualueiden välillä. Uudella toimintamallilla tuetaan uuden, 1.9.2018 voimaan astuneen johtamisjärjestelmän tavoitteita. Merkittävimmät kokonaisuudet sote- ja maakuntauudistukseen, palvelukeskusyhteistyöhön ja Novan käyttöönottoon liittyen ovat: Osallistuminen maakunnan väliaikaishallintoon ja väliaikaishallinnon sekä valtakunnallisen valmistelun osoittamien tehtävien toteutus (liittyen mm. siirtyvään omaisuuteen ja rahoitussalkkuun, talouden ohjausjärjestelmään ja sen simulointiin, talousarviovalmisteluun, väliaikaishallinnon talouden hallintaan, suunnittelussa tarvittavan tiedon tuottamiseen) Tietojärjestelmätyö liittyen talouden ja HR:n järjestelmiin sekä tiedolla johtamisen järjestelmiin Talous- ja henkilöstöpalvelukeskus ja sairaanhoitopiirin johtamisen tuen uusi toimintamalli Uusien HR-toimintamallien lanseeraus ja käyttöön vakiinnuttaminen valmennuksen ja tuen keinoin
19 Tuotannon palvelut Materiaalitoimen palveluissa strategian toteuttaminen keskittyy toimintoihin, joilla tavoitellaan kustannustehokkuutta ja taloudellista tasapainoa sekä parannetaan sidosryhmäyhteistyötä. Palveluprosesseilla pyritään mahdollistamaan Potilas ensin toimintaperiaate ja Novan uudet toimintamallit asiakasyksiköissä. Sisälogistiikan osastopalvelua tullaan muuttamaan Novan toimintamallien mukaiseksi jokaisessa yksikössä sekä sen tuottamista perusterveydenhuollon yksiköille valmistellaan vuoden 2019 aikana. Hoitologistikkotoiminta leikkaustoiminnassa sekä toimenpideyksiköissä laajennetaan sairaala Novan toimintaa vastaavaksi. Hoitologistikkotoiminnan kokonaisvaltaisen käynnistämisen vaatimat resurssien kohdentamiset tehdään yhteistyössä asiakasyksiköiden kanssa. Sisäisissä materiaalikuljetuksissa aloitetaan sairaala Novan mukaisen keskistetyn sänkylogistiikan toimintamallin käyttöönotto. Potilaskuljetuksien uusi ohjausjärjestelmä otetaan käyttöön, mikä mahdollistaa maakunnallisen potilaskuljetuksien ohjaamisen ja hoitamisen kattavammin ja tehokkaammin. Potilaskuljetusprosessissa keskitetään sairaalan sisäinen potilaskuljetus ja potilaiden siirtokuljetukset, joka parantaa asiakasta palvelevia kuljetustoimintoja. Uuden sairaalan ICT-kehitystyössä edettäneen hoitosuunnitelmapohjaisen ICT-mallin ja ERPin käyttöönotossa. Tukipalvelujärjestelmät ovat osa uuden sairaalan ICTkokonaisuutta ja järjestelmien kehittämisen osalta pyritään tiiviiseen yhteistyöhön ICTprojektin kanssa. Uuden materiaalinhallintajärjestelmän sekä kuljetusten ohjausjärjestelmän tuoman uuden teknologian myötä prosessien hallintaa ja tiedonsiirtoa automatisoidaan. Järjestelmien käyttöönotto on vuoden 2019 aikana. Myös teknisen huollon tietojärjestelmien uusinta osana uuden sairaalan tietojärjestelmäkokonaisuutta jatkuu. Tilojen kunnostaminen keskussairaalassa jatkuu. Huomattava osa tehtävistä korjauksista liittyy sisäilmaperäisiin haasteisiin. Tapauskohtainen väistötilojen järjestäminen on välttämätön mm. kosteusvauriotöitä tehtäessä, jotta rakenteisiin puuttuvia korjauksia voidaan toteuttaa. Väistötilat pyritään järjestämään kustannustehokkaasti sairaanhoitopiirin omistamista kiinteistöistä. Teknisen huollon osalta suunnitellaan uuden sairaalan tarpeisiin optimaalisesti soveltuvaa teknisen huollon palvelukokonaisuutta. Uusien toimintamallien suunnittelu edellyttää kiinteää yhteistyötä sairaanhoitopiirin eri toimijoiden kanssa ja on huomioitava, että sairaalaan liittyvä tekniikan toiminta tulee olla niin varmistettu, että toiminta on mahdollisimman katkotonta ja joustavaa. Vanhan sairaala-alueen, Kukkulan, kehittämisprojekti etenee yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa ja myös muiden käytöstä poistuvien kiinteistöjen osalta suunnitellaan ja edistetään kokonaistaloudellisesti edullisimpia luopumisen tapoja. Hankinnoissa keskitytään Sairaala Novan hankintakokonaisuuksien kilpailutuksiin ja todellisten tarjouskilpailutilanteiden luomiseen. Hankinnoissa parannetaan yksiköille tuotettavaa hankintaohjeistusta ja viestintää sekä luodaan keskistettyjä hankintamenetelmiä tukemaan kustannustehokasta toimintaa. Materiaalienhallinnassa keskitettyä kokonaistoimitusmallia kehitetään suunnitelmien mukaisesti palvelemaan sairaala Novan toimintaprosesseja sekä tulevan maakunnan alueen SOTEn tarpeita. Henkilöstö Muutosten myötä edelleen jatketaan systemaattista pitkän aikavälin henkilöstösuunnitelman toteutusta. Henkilöstösuunnittelua toteutetaan aktiivisesti uusien toimintamallien mukaisesti ja kiinnittäen erityistä huomiota resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen toimintatapojen kehitystä vastaavasti.
20 Johtamisen palvelut Palvelukeskusyhteistyö, uusi johtamisen tuen toimintamalli ja prosessien organisointi maakunnassa vaikuttaa merkittävästi talouden henkilöstöön ja rooleihin tulevaisuudessa. Muutos koskee eri tavoin koko talouden henkilöstöä, niin palvelukeskusyhtiöön siirtyvää kuin sairaanhoitopiiriin jäävää ja muutos on talouden ja HR:n henkilöstön kannalta merkittävämpi kuin Novan toimintaprosessien uudistaminen. Tavoitteena on myös henkilöstön näkökulmasta hallittu muutos. Muutosta ja uusia rooleja tuetaan tarvittavin valmennuksin ja osaamisen kehittämisen toimenpitein. Lisäksi tyhy-toiminnalla ja sisäisellä kehittämistyöllä pyritään tukemaan muutosprosessin toteutusta ja mittavan toimintaympäristön muutoksen keskellä työskentelyä. Tuotannon palvelut Materiaalitoimessa henkilöstöresursseja tulee sitoutumaan palveluntuotannon ja toimintaprosessien kehityksen ohella materiaalitoimen kokonaisuuden osalta sairaala Novan sekä maakunnallisen SOTE tuotannon suunnitteluun sekä kokonaistoiminnanohjausjärjestelmä-projektiin. Uusien toimintamallien käyttöönotto tulee suunnitellusti lisäämään materiaalitoimen toimintojen henkilöstöä hoitologistikkotoiminnassa, keskitetyssä potilaskuljetuksessa sekä sänkylogistiikkaan liittyvässä sisäisessä materiaalikuljetuksessa. Teknisessä huollossa on vuoden 2018 aikana selvitetty Novan myötä muuttuvien tehtävien henkilöstö- ja osaamistarvetta sekä työnjakoja. Selvitystyön perusteella näyttää siltä, että henkilöstöresurssia tullaan tarvitsemaan Novassa merkittävästi nykyistä enemmän ja nykyisestä erilaisella osaamisprofiililla. Tarvittavia osaamisen kehittämisen toimenpiteitä suunnitellaan kokonaisuutena yhteistyössä KTVA:n kanssa ja henkilöstön koulutukset käynnistyvät vuoden 2019 aikana. Toiminta Tukipalvelujen toiminnoissa kehitetään edellä kuvattujen osa-alueiden lisäksi myös toimintojen sisäisiä toimintaprosesseja, näihin liittyvät tavoitteet on kuvattu vastuualuekohtaisissa toimintasuunnitelmissa. Toimintaprosessien kehittämiseen liittyy keskeisesti tietojärjestelmien kehittämistyö ja prosessien digitalisointi ja automatisointi. Talous Tavoitteena on, että toiminnan menot ja tulot toteutuvat talousarvion mukaisesti. Toimialueen menoja on tähän mennessä kyetty hallitsemaan toiminta- ja palveluntuotantomalleja kehittämällä. Tätä työtä jatketaan edelleen kaikissa toiminnoissa. Talousarvion toteutumista on välttämätöntä seurata säännöllisesti ja suunnitelmallisesti myös tulevilla palvelualueilla, jotta mahdollisesti tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin voidaan viipymättä ryhtyä. Talouden ja HR:n palvelukeskusmallin ja siihen liittyvän liiketoimintasiirron yhtenä tavoitteena on, että palvelujen kustannukset eivät oleellisesti muut nykyisestä. Menot muuttuvat henkilöstömenoista ja tietohallinnon sisäisistä palveluista ulkoisen palvelujen oston menoiksi. Pidemmällä aikavälillä järjestelyllä tavoitellaan synergiaetuja erityisesti syntyvän Monetra-konsernin yhteisten tietojärjestelmien käytöllä. Toteutuessaan hyötyjen on tarkoitus realisoitua pienempinä tietojärjestelmämenoina verrattuna siihen vaihtoehtoon, että sairaanhoitopiiri investoisi jatkossakin omiin talouden tietojärjestelmiin. Koska Novaa rakennetaan parhaillaan, tulee investoinnit nykyiseen sairaanhoitopiirin rakennuskantaan minimoida. Kaikkien toimenpiteiden tulee edesauttaa nykyisen keskussairaalan toimintojen mahdollistamista sairaanhoitopiirin omistamissa tiloissa vuoteen 2020 asti.
21 6.7 Keskushallinto Keski-Suomen sairaanhoitopiirin viestinnän toiminnan tavoitteet ja painopisteet ovat vuoden 2019 osalta; Jatkaa Sairaala Novan tunnetuksi tekemistä sekä henkilökunnalle että kansalaisille mm. lisäämällä eri sosiaalisen median kanaviin haastatteluja Sairaala Novan rakentamisesta ja toiminnasta, lisätä potilaille suunnattuja potilasvideo-ohjeita yhteistyössä ammattilaisten kanssa. Laiteturvallisuus on yksi potilasturvallisuuden osa-alueista, joka pitää sisällään laitteiden turvallisuuden ja turvallisen käytön. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan siitä, että työntekijöille annetaan riittävä perehdytys koneiden ja työvälineiden sekä työmenetelmien turvalliseen ja oikeaan käyttöön. Vuoden 2019 aikana laiteturvallisuuden seurantajärjestelmään kirjatut asiat jalkautetaan koko organisaatioon sekä maakuntaan. Painopisteenä on laitteiden potilasturvallisen käytön osaamisen varmistaminen laiteajokorttien käyttöönotto, laitevastaavien kouluttaminen ja tukeminen sekä asiakaskokemuksen seuranta. Potilasasiamiestoiminta on lakisääteistä potilaiden, omaisten ja henkilöstön ohjaus- ja neuvontapalvelua. Toiminnan pääpaino on sairaanhoitopiirin omassa hoitotoiminnassa, mutta perusohjausta annetaan myös kuntien ja yksityisten toimijoille. Sairaanhoitopiiri vastaa Työterveys Aallon, Sovatek-säätiön ja Muuramen Hyvinvointi - liikelaitoksen potilasasiamiestoiminnasta ostopalvelusopimuksella. Sairaanhoitopiirin riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa päätettyjen toiminnallisten ja strategisten tavoitteiden saavuttaminen, lakisääteisten vaatimusten sekä toimielinten ja johdon päätösten noudattaminen ja omaisuuden sekä voimavarojen turvaaminen. Tavoitteena on myös varmistaa, että riskejä hallitaan vaikuttavasti, tehokkaasti ja yhdenmukaisesti kaikkialla organisaatiossa. Riskienhallinnalla luodaan myös perusta tietoon perustuvalle päätöksenteolle ja parannetaan organisaation suorituskykyä sekä varaudutaan poikkeaviin tilanteisiin ja toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Turvallisuustoiminnan painopistealueina jatkavat vuonna 2019 shp:n henkilöstön valmiuksien kehittäminen ja ylläpitäminen väkivalta- ja uhkatilanteiden hallinnassa sekä palo- ja pelastusturvallisuudessa. Uusi Sairaala hankeen turvallisuussuunnittelua jatketaan ja suunnitelmia tarkennetaan hankkeen aikataulun mukaisesti sekä aloitetaan käyttöönottosuunnitelman laadinta. Lisäksi osallistutaan SOTE-uudistusta valmistelevaan Maakunnalliseen turvallisuus- ja valmiustoiminnan suunnitteluun. Puolustusvoimien kanssa jatketaan poikkeusolojen lääkehuollon suunnittelua. Rakentamisessa saatiin sairaalarakennuksen osalta 2018 kesän aikana runkotyöt valmiiksi ja kaikilla lohkoilla on käynnissä sisätyöt ja tekniikan asennukset. Yhdistetyn Tuotantokeittiö ja Pysäköintitalo rakennuksen käyttöönotto työmaan sisäiseen käyttöön tapahtui syksyn 2018 aikana ja aikataulun mukainen lopullinen luovutus sairaanhoitopiirille on vuoden 2019 lopussa. Projektinjohtourakkasopimuksen mukaisesti sairaalarakennuksen luovutus on vuoden 2020 elokuun lopussa. Perusterveydenhuollon yksikkö toteuttaa terveydenhuoltolaissa perusterveydenhuollon yksikölle määrättyjä tehtäviä. Yksikkö osallistuu terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman laatimiseen, antaa asiantuntemusta maakunnan ammattilaisille (sote - ammattilaiset, kuntien eri hallinnonalat sekä päättäjät ja luottamushenkilöt) hyvinvointityössä sekä koordinoi hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista. Yksikön kautta koordinoidaan Itä-Suomen yliopiston yleislääketieteen perusopetusta sekä YEK- ja erikoistumiskoulutusta maakunnan terveyskeskuksissa (yleislääketieteen professori ja aluekoulutta-