KANTA-KOKKOLAN KYLÄASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA

KANTA-KOKKOLAN KYLÄASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS KAAVAEHDOTUS 11.12.2017 KOKKOLAN KAUPUNKI Kaavaluonnos 30.9.2005; ollut nähtävillä 17.10. 11.11.2005 Kaavaluonnos 4.11.2009; ollut nähtävillä 4.3. 9.4.2010 Kaavaehdotus 20.6.2011; ollut nähtävillä 14.12.2011 16.1.2012 Kaavaehdotus 11.12.2017 Kaavaehdotus toisen kerran nähtävillä 22.3. 27.4.2018 Hyväksyminen valtuusto.. 20 1

SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Perus ja tunnistetiedot... 4 2.1 Tunnistetiedot... 4 2.2 Kaavan nimi ja tarkoitus... 4 2.3 Vaiheyleiskaavan osa-alueiden sijainti ja laajuus... 4 2.4 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, Taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 5 3 Tiivistelmä... 5 3.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 4 Lähtökohdat... 6 4.1 Kaavaselostuksen suhde perusselvityksiin... 6 4.2 Suunnittelutilanne... 6 4.2.1 Maakuntakaava... 6 4.2.2 Yleiskaava... 6 4.2.3 Rakennusjärjestys... 6 4.3 Suunnittelua ohjaavat suunnitelmat... 7 4.3.1 Kokkolan kaupungin strategia... 7 4.3.2 Keskeisen päätieverkon toimintalinjat... 7 4.3.3 Valtateiden 8 ja 13 aluevaraussuunnitelma... 7 4.3.4 Kokkola-Ylivieska kaksoisraide... 8 4.3.5 Matalapaineviemärin yleissuunnitelma Öja-Luoto... 8 4.3.6 Kantatilamitoitus... 9 4.3.7 Asuntopoliittinen ohjelma... 9 4.3.8 Melu... 10 4.3.9 Rakennusinventointi... 10 4.4 Väestö... 11 4.4.1 Väestörakenne... 11 4.4.2 Väestökehitys ja -ennuste vuoteen 2040... 11 5 Vaiheyleiskaavan suunnittelun vaiheet... 12 5.1 Osallistuminen ja yhteistyö... 12 5.1.1 Osalliset... 12 5.1.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 12 5.2 Vaiheyleiskaavan tavoitteet... 12 5.2.2 Kaupungin asettamat tavoitteet... 13 5.3 Tavoitteiden tarkentuminen... 14 5.3.1 Osallisten tavoitteet... 14 5.3.2 Vaiheyleiskaavan laadulliset tavoitteet... 16 6 Vaiheyleiskaavan ratkaisu... 16 6.1 Suunnitteluperiaatteet... 16 6.1.1 Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen huomioiminen 16 6.1.2 Kylien tasapuolinen kehittäminen... 17 6.1.3 Maanomistajien yhdenvertaisuus... 17 6.1.4 Rakentamispaineselvitys... 18 6.1.5 Maankäytön kokonaisrakenne ja mitoitusperiaatteet... 19 6.1.6 Mitoitus... 19 6.2 Vaiheyleiskaavaehdotuksen suhde edelliseen kaavaehdotukseen... 20 7 Vaiheyleiskaavan kuvaus... 22 7.1 Yleiset periaatteet... 22 7.1.1 Kaavan rakenne... 22 7.1.2 Kaavamerkinnät... 37 7.2 Vaiheyleiskaavan vaikutukset... 41 7.2.1 Yleistä... 41 7.2.2 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin... 41 7.2.3 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön... 43 7.2.4 Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä vesistöihin... 44 7.2.5 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin... 44 7.2.6 Ekologinen näkökanta rakennuspaikkojen sijoittelun valinnalle kaavassa... 45 7.2.7 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen... 46 2

7.2.8 Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön... 47 7.2.9 Vaikutukset suojelualueisiin ja Natura 2000- alueisiin... 47 7.2.10 Taloudelliset vaikutukset... 47 8 Vaiheyleiskaavan oikeusvaikutukset ja toteuttaminen... 48 8.1 Yleistä... 48 8.2 Toimenpide- ja rakentamisrajoitukset... 48 8.2.1 Kaavasta poikkeaminen... 48 8.3 Vaiheyleiskaavan toteuttaminen... 48 8.3.1 Rakennuslupa... 48 8.3.2 Suunnittelutarveratkaisu... 49 8.3.3 Poikkeuslupa... 49 LIITTEET: 1. Rakennetun kulttuuriympäristön kohteet 2. Muinaismuistokohteet KAAVAKARTAT 1:10 000 1. Knivsund 2. Rödsö, Friis, Kirilahti, Korpilahti, Vitikka, Kotkamaa (kaavakartat 2A ja 2B) 3. Lahnakoski, Hassinen 4. Sokoja, Perkas, Korkeahuhta, Oivu 5. Öja, Bodö, Långö, Tjäru 6. Kvikant, Hirvineva KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 3

1 JOHDANTO Vaiheyleiskaavan laatiminen koskee kaikkia kuutta Kokkolan kantakaupungin kyläaluetta. Kaava-alueiden rajat perustuvat kylärajoihin ja huomioon on otettu voimassa olevan Öjan ja Rödsö-Möllerin rantayleiskaavan sekä laadinnan alla olevan Kokkolan keskustaajaman yleiskaava 2030 aluerajaus. Vaiheyleiskaavalla ei pääsääntöisesti ratkaista rantarakentamista alueella. Lähtökohtaisesti suunnittelussa huomioidaan kullekin kyläalueelle ominaiset perinteiset rakentamisalueet sekä luonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön arvokkaat kohteet ja alueet. Suunnittelua koskevia keskeisiä kysymyksiä ovat kustannustehokkaan täydennysrakentamisen sijoittelu, mahdollisen laajenemisen suunnat, kyläkeskusten liikenneyhteydet ja maisemakuvan säilyttäminen omaleimaisena. Tavoitteena puolestaan on laatia osa-alueista muodostuva, yhtenäinen ja yleispiirteinen kaava, jossa määritellään kylien maankäytön toimintaedellytykset ja tuetaan kylien elinvoimaisuutta. Vaiheyleiskaavalla mahdollistetaan kyläalueiden hallittu laajentuminen sekä vahvistetaan kunkin kylän omaleimaisuutta, johon paikallinen identiteetti perustuu. Kaavatyöstä on vastannut Kokkolan kaupungin kaavoituspalvelut kaavan laatijana yleiskaava-arkkitehti Päivi Cainberg, kaavoituspäällikkönä Jouni Laitinen ja suunnittelijana Suvi-Elina Maunu. Kaavakonsultiksi valittu Plandea Oy on vastannut ehdotusvaiheessa 2017 kaavaehdotusasiakirjojen laadinnasta. Työstä ovat vastanneet Pekka Kujala kaavakarttojen ja Minna Vesisenaho kaavaselostuksen osalta. 2 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 2.1 TUNNISTETIEDOT Kaavaselostus koskee 11.12.2017 päivättyjä Kanta-Kokkolan kyläasutuksen vaiheyleiskaavan kuutta erillistä kaavakarttaa. 2.2 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Kuudelle osa-alueelle laadittavan yleiskaavan nimenä on Kanta-Kokkolan kyläasutuksen vaiheyleiskaava. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ohjaamaan kyläalueiden maankäyttöä, suunnittelutarveratkaisujen tekemistä erikseen osoitetuilla alueilla ja rakennuslupien myöntämistä sekä tarvittaessa kyläasutuksen asemakaavojen laatimista. Vaiheyleiskaavalla osoitetaan alueet ja kohteet asumiselle, palveluille, teollisuudelle, virkistymiselle ja maataloudelle sekä liikenneväylinä junarata ja tiestö. Lisäksi osoitetaan keskeiset virkistysreitistöt. 2.3 VAIHEYLEISKAAVAN OSA-ALUEIDEN SIJAINTI JA LAAJUUS Kuva 1. Yleiskaavan osa-alueiden likimääräiset rajaukset ja sijainnit. Kanta-Kokkolan kyläalueiden yleiskaavan osa-alueet: 1. Knivsund; n. 550ha 2. Rödsö, Friis, Korpilahti, Vitikka, Kotkamaa ja Runtujärvi; 3580ha 3. Lahnakoski, Hassinen ja Kourujärvi; n. 880ha 4. Sokoja, Koivisto, Perkas, Korkeahuhta ja Oivu; n. 4 830ha 5. Öja, Bodö, Långö ja Tjäru; n. 1450ha 6. Kvikant ja Hirvineva; n. 880ha Osa-alueiden yhteenlaskettu pinta -ala on noin 12 170ha. 4

2.4 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVI- TYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA Vaiheyleiskaavan lähtötietoina on vuonna 2004 laadittu perusselvitysraportti (Sigma konsultit Oy), joka sisältää seuraavat aihepiirit lähdemateriaalitietoineen: - Suunnittelutilanne - Nykyinen maankäyttö - Rakennusinventointi - Liikenneolot - Tekninen huolto - Luonnonympäristö - Palvelut, työpaikat ja väestö - Ympäristön häiriötekijät - Rakentamistavoitteet Lisäksi on huomioitu/tarkistettu ehdotusta varten (2017): - Suunnittelutilanne (maakuntakaava ja yleiskaava) - Väestötiedot; Tilastokeskus, 2017 - Keskeisen päätieverkon toimintalinja; Liikennevirasto, 2017 - Kokkolan kaupungin meluselvitys 2014 ja ennuste vuodelle 2030; WSP Finland Oy, 2014 - Kokkolan liikenneverkkosuunnitelma - Valtateiden 8 ja 13 aluevaraussuunnitelma; Etelä-Pohjanmaan Ely, 2016 - Pohjavesialueiden rajaukset; Syke latauspalvelu Lapio, 2017 - Tulvavaara-alueet; Syke latauspalvelu Lapio, 2017 - Kokkola Kantakaupungin kyläasutuksen vaiheyleiskaavan alueiden muinaisjäännösinventointi; Mikroliitti, 2015 - Rakennusinventoinnin päivitys; Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo/kokkolan kaupunki, 2017 - Vaiheyleiskaavan pohjakartat; Maanmittauslaitoksen maastotietokanta 20.6.2017 - Kokkolan maankäyttö- ja asuntopoliittinen toteuttamisohjelma vuosille 2016 2020 - Rakennuspaineselvitys - Kokkolan kaupungin strategia 2018 2021, Rohkeasti uudistuva Kokkola - Maastotarkistukset rakennuspaikkojen ja liito-oravan potentiaalisten elinympäristöjen osalta syksyllä 2017 3 TIIVISTELMÄ 3.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Yleiskaava on käynnistetty vuonna 2003 kaupunginhallituksen laatimispäätöksellä. Kaavamateriaali on ollut julkisesti nähtävillä kolme kertaa, viimeksi vuonna 2012. Kaavoituksen käynnistys: - Kaupunginhallituksen päätös kaavan laatimisesta 7.4.2003 236 - Periaatekeskustelu Ympäristökeskus ja kaupunki 15.4.2003 Perusselvitysvaihe: - Perusselvitykset 31.8.2004 - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 21.9.2004 Kaavaluonnos: - Kaavaluonnos 30.9.2005 - Luonnoksen esittely kyläyhdistyksille 10.10, 17.10, 18.10.2005 - Luonnoksen esittely lautakunnalle lokakuussa 2005 - Valmisteluvaiheen kuuleminen 17.10. 11.11.2005 Kaavaehdotus (luonnos): - Kaavaehdotus 24.9.2007 - Periaatteiden esittely kaupunginhallitukselle 24.9.2007 Kaavaluonnos: - Kaavaluonnos 4.11.2009 - Viranomaisneuvottelu 18.11.2009 - Kaavaluonnos 15.2.2010 - Kaupunginhallituksen päätös; kaavaluonnos uudelleen nähtäville 22.2.2010 95 - Kaavaluonnos nähtävillä 4.3. 9.4.2010 5

Kaavaehdotus: - Kaavaehdotus 20.6.2011 - Kaupunginhallitus päätti asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 31.10.2011 551 - Kaavaehdotus nähtävillä 14.12.2011-16.1.2012 - Viranomaisneuvottelu 11.12.2012 - Konserni- ja kaupunkikehitysjaosto 15.4.2013 ja 28.10.2013 Kaavaehdotus: - Kaavaehdotus 11.12.2017 - Kaavaehdotus nähtävillä 22.3.-27.4.2018 - Kaavaehdotuksen yleisötilaisuudet nähtävilläoloaikana järjestetään 5.4.2018 Sokojan kylätalolla, 9.4.2018 Öjan kylätalolla ja 12.4.2018 Kokkolan kaupungintalolla - MRL 66 / MRA 18 :n mukainen viranomaisneuvottelu pidettiin..2018 (täydennetään nähtävillä olon jälkeen) 4 LÄHTÖKOHDAT 4.1 KAAVASELOSTUKSEN SUHDE PERUSSELVITYKSIIN Vaiheyleiskaavamateriaali on jaettu kahteen pääosaan: perusselvitysvaiheen materiaaliin sekä kaavaluonnos- ja ehdotusvaiheen materiaaliin. Perusselvitysraportti 31.8.2004 on dokumentoitu erillisenä eikä sitä ole sisällytetty tähän kaavaselostukseen muuta kuin viittausten osalta. Suunnittelualueen oloja on mm. luonnonympäristön sekä rakennetun ympäristön osalta kuvattu alueelta laadituissa perusselvitysraportissa (Sigma konsultit Oy, 2004). 4.2 SUUNNITTELUTILANNE 4.2.1 Maakuntakaava Kokkola kuuluu Keski-Pohjanmaan maakuntaan ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät osittain yleiskaavaan suunnittelua ohjaavan Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan kautta, osa tavoitteista tulee huomioitavaksi suoraan yleiskaavan laadinnassa. Keski-Pohjanmaalla maakuntakaavaa on laadittu vaiheittain vuodesta 2000 lähtien. Maakuntakaavan ensimmäinen vaihe on vahvistunut 2003 ja viimeisin 4. vaihekaava 2016. Viidennen vaihekaavan valmistelu on käynnistetty ja se tulee mm. ajantasaistamaan kaupan palvelurakennetta koskevia merkintöjä. Maakuntakaavoitukseen ja sen etenemiseen voi tutustua Keski-Pohjanmaan liiton kotisivuilla osoitteessa http://www.keski-pohjanmaa.fi/alueidenkaytto 4.2.2 Yleiskaava 4.2.2.1 Kokkolan yleiskaava 2010 Nyt laadittava kyläasutuksen vaiheyleiskaava ja Keskustaajaman yleiskaava 2030 korvaavat yhdessä kaupunginvaltuuston 13.1.1992 hyväksymän oikeusvaikutuksettoman Kokkolan yleiskaavan 2010. 4.2.2.2 Keskustaajaman yleiskaava 2030 Maanhankintaa, asemakaavoitusta ja suunnittelutarveratkaisuja ohjaava yleiskaava. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa. Aikataulun mukaan kaavaehdotus valmistuisi vuoden 2020 aikana. 4.2.2.3 Öjan ja Rödsö-Möllerin rantayleiskaava Öjan ja Rödsö-Möllerin rantayleiskaava on kaupunginvaltuuston hyväksymä 25.8.2008. Rantayleiskaavalla ohjataan lomarakentamisen sijoittumista Kokkolan merellisillä ranta-alueilla Öjassa sekä Rödsö-Möllerin alueella. Rantayleiskaava rajautuu nyt laadittavaan vaiheyleiskaavaan. 4.2.3 Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kokkolan kaupungin rakennusjärjestyksen 30.9.2013 ja se on tullut voimaan 13.11.2013. Rakennusjärjestys edellyttää Kanta-Kokkolan alueella rakentamiselle asemakaava-alueen ulkopuolelle, että: Rakennuspaikan vähimmäiskoko määräytyy yleiskaavan 2010 perusteella. Tällöin rakennuspaikan yleinen vähimmäiskoko 10.000 m2 ja kylätaajamaaleilla (AT-alueet) joko 2000 m2 tai 10.000 m2 alueesta riippuen. 6

Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 250 m2. Tällaiseen asuinrakennukseen saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa. Asuinrakennuksen lisäksi saa rakennuspaikalle rakentaa tarpeellisia yksikerroksisia talousrakennuksia. Asuinrakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pintaalasta, kuitenkin yhteensä enintään 400 m2 ja aina vähintään 250 m2. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on rakennusten tai asuntojen lukumäärästä määrätty, rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen yhden kaksiasuntoisen tai kaksi yksiasuntoista asuinrakennusta joiden yhteenlaskettu kerrosala on korkeintaan 400 m2 sekä maatilan talouskeskuksen yhteyteen maatilamatkailua palvelevia rakennuksia. Tämän lisäksi saa rakentaa maatilaa palvelevia tavanomaisia talousrakennuksia. Muuhun kuin asunto- tai maataloustarkoitukseen käytettävän rakennuspaikan tulee olla sijainniltaan käyttötarkoitukseensa soveltuva ja olla pinta-alaltaan riittävä, kuitenkin vähintään yksi hehtaari. Rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten kerrosala saa olla enintään 300 m2. 4.3 SUUNNITTELUA OHJAAVAT SUUNNITELMAT 4.3.1 Kokkolan kaupungin strategia Kaupungin strategia on koko kaupunkikonsernia koskeva strategia, jossa määritellään kaupungin kehittämisen suunta huomioon ottaen toimintaympäristön muutokset. Kaupungin strategia vuosille 2018 2021 on hyväksytty Kokkolan kaupunginvaltuustossa 13.11.2017. Kaupunkistrategiassa on määritelty visio siitä, mitä kaupunki haluaa olla tulevaisuudessa ja arvot, jotka ohjaavat toimintaa. Strategia muodostuu neljästä strategisesta päämäärästä, joista yhtenä on Houkuttava ja koukuttava kaupunki! Elin-, veto- ja pitovoimainen kaupunki. Tämän päämäärän alle on määritelty, että Kokkolan vahvuutena on asumisen vaihtoehtojen monipuolisuus. Kokkolassa voidaan asua keskustassa kerrostalossa, asuntoalueella lähellä merta tai väljästi maaseudulla. Rivitalo- ja pientaloalueet lisäävät vaihtoehtoja. Tavoitteena on, että Kokkola eheyttää kaupunkikuvaansa rakentamalla tiiviimpää keskustaa ja tarjoamalla monipuolisia asumisvaihtoehtoja eri puolilla kaupunkia. 4.3.2 Keskeisen päätieverkon toimintalinjat Keskeisen päätieverkon toimintalinjat on hyväksytty Liikenneviraston suunnittelu- ja hankkeet -toimialan johtoryhmässä 8.5.2017. Raportti sisältää päätieverkon merkitysperusteisen jäsentelyn sekä valtakunnalliset tavoitteet ja linjaukset pääteiden suunnittelun ohjaukseen. Toimintalinjat on ajateltu riippumattomiksi hallinnollisista rakenteista. Suunnittelua ohjaavat tavoitteet ja linjaukset heijastavat käyttäjätarpeita sekä valtakunnallista intressiä, jotka ovat olemassa kaikissa tilanteissa. Vuonna 2017 rakenteilla olevat tai päätetyt pääteiden investoinnit kohdistuvat pääasiassa raskaan liikenteen runkoyhteyksien kunnostamiseen valtateillä eri puolilla Suomea. Kokkolaa koskien raportissa on tuotu esille Investointitarpeena 2018 2027 rakenteilla olevien ja jo päätettyjen hankkeiden jälkeen Vt 8/19 Jalasjärvi-Kokkola yhteysväli. Toimenpidekuvauksena Kokkolan osalta on mainittu keskustassa Kirkkolehdon kiertoliittymän parantaminen ja Eteläväylän 4-kaistaosuuden jatkaminen. 4.3.3 Valtateiden 8 ja 13 aluevaraussuunnitelma Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liikennestrategiassa (KAKEPOLI) on todettu valtatien 8 (yhteysvälin Vaasa Kokkola Oulu) kehittämisen ensimmäisen vaiheen toimenpiteeksi Kokkolan kohdan kehittäminen ja erityisesti liittymä- ja rinnakkaistieyhteydet välillä Piispanmäki Vitikka. Kokkolan kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ovat yhteistyössä laatineet vuonna 2016 Valtateitä 8 ja 13 koskevan aluevaraussuunnitelman, 7

jossa esitetyt toimenpiteet sijoittuvat vaiheyleiskaavan alueelle Rödsössä, kaavan osa-alueella 2. Nykytilaa koskeva keskeisiä ongelmia ovat: - Piispanmäen liittymä: liikenne ruuhkautuu ja jonoutuu - valtatie 8 välillä Piispanmäki - Vitikka: liikenne jonoutuu, sivuteiltä liittyminen vaikeaa ja vaarallista, paljon yksityistieliittymiä - asuintaloja liikennemelualueella Suunnitteluhankkeen tavoitteena oli löytää sellaisia ratkaisuja, joilla voidaan turvata liikenteen sujuminen ja turvallisuus ennen ohikulkutien rakentamista. Ratkaisuksi aluevaraussuunnitelmassa on esitetty seuraavat, vaiheyleiskaavassa huomioidut muutokset: Kuva 2. Vaiheyleiskaavassa huomioidut aluevaraussuunnitelman kohteet. 3. Tieyhteys Vessintieltä Strangintielle 6. Borgintien ja Jokilaaksontien liittymän katkaisu 11. Kevyen liikenteen alikulku Vessintien liittymässä 8. Söderbackantien liittymän siirto 7. Korpilahden alue o Kaukopolun, Kabelintien ja Lehtohontien liittymien katkaisu o Rinnakkaistieyhteydet o valtatieliittymän parantaminen 9. Vitikka o liittymien katkaisut o rinnakkaistieyhteydet o kevyen liikenteen alikulku o yksityistien alikulku o valtatieliittymän parantaminen Vaiheyleiskaavan laatimisen lähtökohtana liikenteellisten ratkaisujen osalta on ollut Kokkolan eteläisen ohitustien rakentuminen tulevaisuudessa ja Valtatie 8 kehittäminen. 4.3.4 Kokkola-Ylivieska kaksoisraide Seinäjoki Oulu-ratahanke käynnistyi vuonna 2007 ja hankkeeseen liitetty Kokkola Ylivieska-kaksoisraiteen rakentaminen vuoden 2012 alusta. Kokkolan osalta työ on valmis ja koko rataosuus Seinäjoelta Ouluun valmistunee vuoden 2017 loppuun mennessä. Koko hankkeen valmistuttua voidaan rataosuus ottaa käyttöön suunnitelulla kapasiteetilla ja radan toiminnasta aiheutuvat melu- ja tärinävaikutukset vakiintuvat. Kaavaratkaisussa Pohjanmaan rata on huomioitu nykytilanteen mukaisena. 4.3.5 Matalapaineviemärin yleissuunnitelma Öja-Luoto Kokkolan kaupunki on laatimassa Öja Luoto matalapaineviemärin yleissuunnitelmaa, joka käsittää noin 70 kiinteistöä Öjantien, Bodöntien ja Laggnäsintien varsilla. Suunnitelmassa on esitetty, että Öjan Långön kylälle rakennettaisiin matalapaineviemäriverkko sekä siirtoviemäri Luodon kuntaan jätevesipuhdistusta varten. Kaupunki tutkii tätä yhtenä vaihtoehtona viemäriverkon toteuttamiseksi alueella, mutta mitään konkreettisia suunnitelmia tai sopimuksia ei ole laadittu. 8

4.3.6 Kantatilamitoitus Kantatilamitoituksen laadinnan periaatteena on koota yhteen kaikkien suunnittelualueen kantatilojen tiedot kiinteistörekisteristä tietyllä päivämäärällä ja siten varmistaa alueen maanomistajien tasapuolinen kohtelu osoitettavien uusien rakennuspaikkojen osalta. Mitoituksessa huomioidaan kantatilan jo käyttämät rakennuspaikat ja rakentamisen ohjaamiseksi voidaan päättää erilaisten mitoitusperiaatteiden käyttämisestä erityyppisillä alueilla. Maankäyttö- ja rakennuslain muutosten myötä on yleisesti alettu luopua kantatilaperiaatteesta erityisesti kylien kaavoituksessa. Kylien osayleiskaavojen laatimisessa korostetaan kylien tiivistämistä ohjaamalla rakentamista suotuisimmille paikoille esimerkiksi olemassa olevan kunnallistekniikan perusteella sekä lisäämällä rakentamista kylien keskuksissa. Kyläalueiden vaiheyleiskaavan taustamateriaaliksi on suunnittelun aloitusvaiheessa laadittu kantatilamitoitus, jonka mitoitusperiaatteena oli, että ainoastaan kylärakenteen läheisyydessä oleva kantatila antaa mitoitusta ja myös sijainnilla kyläkeskukseen nähden oli merkitystä. Laadittu kantatilaselvitys on vaikuttanut keskeisesti vaiheyleiskaavan aikaisempiin vaiheisiin ja antanut pohjaa kaavaratkaisulle. 4.3.7 Asuntopoliittinen ohjelma Kokkolan seudulla toteutui vuosina 2003-2011 aiempaa voimakkaampi taloudellisen toiminnan, työpaikkojen lisääntyminen ja sen seurauksena myös väestön kasvu, joka näkyi myös asuntorakentamisessa. Kokkolan seudulla asuntotuotanto ja väestön kasvu on viime vuosikymmenellä painottunut Kokkolan kaupungin keskustaajamaan. Muut taajamat ja etenkin haja-asutusalue ovat menettäneet väestöä. Kokkolassa, mukaan lukien liitoskunnat, rakennettiin vuosina 2004-2008 sekä asuntomessuvuonna 2011 paljon omakotitaloja. Omakotirakentamisesta toteutui lähes 69,5% Kokkolan keskustaajaman alueella ja noin 24% Kälviän, Lohtajan ja Ullavan alueilla ja 6,5% Kanta-Kokkolan kyläalueilla. Asuinkerrostalotuotanto on toteutunut kaupungin ydinkeskustassa ja sen pohjoispuolisilla lähellä Vanhansatamanlahden rantaa sijaitsevilla alueilla. Rakennettujen kerrostalojen keskikoko on ollut aiempia vuosia merkittävästi suurempi. Rivitalo- ja ketjutalonrakentaminen on myös lähes kokonaisuudessaan toteutunut Kokkolan keskustaajamassa. Keväällä 2015 oli Kokkolassa myynnissä noin 350 asuntoa, joista noin 60 oli uudiskohteita, noin 120 omakotitaloja ja sama määrä kerrostaloasuntoja sekä noin 100 rivi- tai paritalo-asuntoa. Myynnissä olevien asuntojen määrä on suuri ja isompien eli kolme huonetta tai enemmän käsittävien asuntojen myyntiajat ovat pidentyneet. Sijoittavat ostavat sekä uudiskohteista että vanhemmasta asuntokannasta yksiöitä ja kaksioita vuokra-asunnoiksi. Myynnissä olevien vanhempien omakotitalojen suuri määrä ja niiden pitkät myyntiajat vaikeuttavat osaltaan uusien isompien uudisasuntojen myyntiä ja rakentamista. Tähän vaikuttanee Kokkolan tonttitakuu eli omakotiasumisesta kiinnostuneet perheet rakentavat ennemmin uuden omakotitalon kaupungin luovuttamalle tontille kuin ostavat vanhemman peruskorjattavan omakotitalon. Suurten ikäluokkien vanhetessa myyntiin lienee tulossa lähivuosina entistä enemmän vanhempia omakotitaloja ja tonttitakuun tarkoituksenmukaisuutta lienee syytä jatkossa harkita koko yhdyskuntatalouden näkökulmasta. Kokkolan asuntopoliittisessa ohjelmassa asuntotuotannon vuosimitoitus on keskimäärin 220-250 uutta asuntoa vuodessa, asunnoista arviolta vähintään puolet on yhtiömuotoista. Mikäli viime vuosien kehitys haja-asutusalueiden asuntorakentamisen osalta jatkuisi, se tarkoittaisi, että Kanta-Kokkolan asemakaava-alueiden ulkopuolisille alueille rakentuisi noin 60 uutta asuntoa vuodessa, joista noin 24 uutta asuntoa (eli n. 10% kokonaisasuntotuotannosta) vuodessa sijoittuisi tämän Kanta-Kokkolan kyläasutuksen vaiheyleiskaavan alueelle. Toteutuma vaihtelee suuresti vuositasolla suhdanteista ja korkotasosta johtuen. Osayleiskaavan mitoitus, esitetty kohdassa 6.1.6, vastaa asuntopoliittisessa ohjelmassa esitettyä asuntotuotannon vuosimitoitusta. 9

4.3.8 Melu Melu on ääntä, joka koetaan epämiellyttävänä tai häiritsevänä tai joka on terveydelle tai hyvinvoinnille vahingollista. Liikennemelu on suurin ympäristömelunlähde ja sille altistuvista n. 85% altistuu tieliikenteen, 10% raideliikenteen ja 3% lentoliikenteen melulle. Tieliikenteen melupäästöön vaikuttavia tekijöitä ovat liikennemäärä, nopeus, raskaiden (yli 3 500 kg) ajoneuvojen osuus liikenteestä, tien pintamateriaali sekä tien kaltevuus. Lisäksi vaikutusta on teiden risteyksillä, pysäkeillä ja hidasteilla. Muita melulle altistavia melulähteitä ovat esim. ampuma- ja moottoriradat sekä teollisuus ja vesiliikenne. WSP Finland Oy on toteuttanut Kokkolan kaupungin toimeksiannosta meluselvityksen, jossa on laskennallisesti arvioitu kaupungin eri melulähteistä peräisin oleva melu nyky- ja ennustetilanteessa vuonna 2030. Laadittu meluselvitys sisältää laskennat tie- ja raideliikenteen, Ykspihlajan teollisuusalueen, ratapiha-alueiden (Ykspihlaja, Vaara, Kokkolan asema), murskaamoalueiden, moottoriurheiluratojen, ampumaratojen sekä tuulivoimaloiden aiheuttamista ympäristömelutasoista. Tieliikenteen tapauksessa melutasot on laskettu kaupungin vilkkaimpien katujen ja maanteiden osalta. Meluselvityksessä on ollut mukana yhteensä noin 168 km katuja ja maanteitä ja noin 39 kilometriä rautateitä. Selvityksen tulokset antavat kattavan kuvan melualtistumisen tasosta ja eri melulähteiden keskinäisistä osuuksista kokonaisaltistumisessa. Selvityksessä melualtistumista on arvioitu Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisilla ympäristömelun tunnusluvuilla (LAeq 07-22 ja LAeq 22-07 / keskiäänitaso päivä- ja yöaikana) ja ohjearvoilla. Melualtistumisen rajoina selvityksessä on käytetty päätöksen mukaisia ohjearvotasoja LAeq 07-22 α55 db päiväaikana ja LAeq 22 07α50 db yöaikana. Meluselvityksen tuloksena saadut melualueen rajat on merkitty kaavaehdotuskartoille ennustetilanteen vuodelle 2030 mukaan. 4.3.9 Rakennusinventointi Vaiheyleiskaavan aloitusvaiheessa laaditussa rakennusinventoinnissa päärakennukset valokuvattiin ja merkittiin kartalle. Inventointiluetteloon merkittiin käyttömuoto, kerrosluku, kunto, arvioitu rakennusvuosi. Inventoinnin laati Sigma Konsultit Oy vuonna 2004 / Petri Rintala. Inventoinnin jälkeen konsultti laati rakennusten arvottamisen, jonka perusteella arvokkaat rakennukset merkittiin kaavaluonnoskartalle. Arvokkaaksi rakennuskannaksi määriteltiin ennen 1940-lukua rakennetut hyvin säilyneet kohteet. Merkityistä kohteista laadittiin museoviraston Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelon kohdeinventointi lomakkeet sekä yhteenvetoluettelo vuonna 2005. Vuonna 2010 suunnittelualuetta laajennettiin Knivsundissa ja Öjassa alueille, jonne aiemmin laaditun rantayleiskaavan yhteydessä ei ole tehty rakennusinventointia. Vuonna 2017 vaiheyleiskaavan kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä kaavoituspalvelut ja maakuntamuseo ovat yhteistyössä tehneet maastokäynnit kaikille kyläalueille (Järvelä, Torppa, Cainberg). Maastokäyntien yhteydessä: - arvotettiin vuonna 2005 arvokkaiksi todetut rakennukset, - valokuvattiin ennen vuotta 1940 rakennetut kohteet, joita ei aiemmin ollut arvotettu arvokkaiksi - Knivsundin ja Öjan laajennusalueet inventointiin - kartoitettiin myös 1940- luvun päärakennukset Maastokäynnin ja arvottamisen (2017) pohjalta on laadittu yhteenveto, jossa on kylittäin esitelty arvokkaat rakennukset sekä kyläkuvallisesti arvokkaat alueet. Yhteenveto on esitetty tämän kaavaselostuksen liitteenä 1. Uudemman rakennuskannan (1950-1970 luku) arvojen esiin nostamiseksi on annettu erillinen kaavamääräys. 10

2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 Kanta-Kokkolan kyläasutuksen vaiheyleiskaava; kaavaehdotus 11.12.2017 Kokkolan kaupunki 4.4 VÄESTÖ 4.4.1 Väestörakenne Vuoden 2016 lopussa Kokkolan väkiluku oli 47 723 asukasta, joista naisia oli 24 155 ja miehiä 23 568. Väestön ikärakenne jakautuu siten, että asukkaista alle 15 vuotiaita on 19%, työikäisiä 60% ja vanhusväestöä 21 %. Valtaosa Kokkolan väestöstä asuu kantakaupungin alueella ja muita asutuskeskittymiä ovat liitoskuntien entiset kuntakeskukset Lohtajalla, Kälviällä ja Ullavassa.; vaiheyleiskaavan alueella asuu noin 3600 asukasta. Ikäryhmä 95+ 90-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 2 000 1 500 1 000 500 0 500 1 000 1 500 2 000 4.4.2 Väestökehitys ja -ennuste vuoteen 2040 Tilastokeskuksen ennusteen 2015 mukaan Keski-Pohjanmaalla väestö lisääntyy noin vuoteen 2030 saakka ja kääntyy lievään laskuun ennen vuotta 2040. Väestökasvun ennustetaan kohdistuvan Kokkolaan ja alueen muiden kuntien väestön vähenevän koko ennusteen ajan tasaisesti. Kokkolan asukasluvun ennustetaan kasvavan noin 3 300 asukkaan verran vuoteen 2040 mennessä, eli noin +140 asukasta/vuosi. Vuonna 2030 Kokkolan väkiluku olisi 50 312 asukasta ja vuonna 2040 51 036 asukasta. Seuraavissa taulukoissa on esitetty Kokkolan todellinen väestökehitys vuosina 2006-2016 ja Tilastokeskuksen ennusteeseen 2015 perustuva väestökehitysennuste vuosille 2015-2040. 48000 46000 44000 42000 Taulukko 2. Väestökehitys Kokkolassa vuosina 2006-20016. Lähde; Tilastokeskus. 52000 50000 48000 46000 44000 Väestökehitys Kokkolassa 2006-2016 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Väestöennuste 2015-2040; Kokkola Taulukko 1. Kokkolan ikärakenne sukupuolen mukaan 31.12.2016 Taulukko 3. Tilastokeskuksen väestöennuste 2015 Kokkolan osalta vuosille 2015-2040. 11

5 VAIHEYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 5.1.1 Osalliset Kaavan osallisia ovat ne, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Heitä ovat esimerkiksi kaava-alueen maanomistajat, asukkaat ja muut ympäristön käyttäjät. Viranomaiset ja yhteisöt ovat osallisia, mikäli kaavoitus koskee niiden toimialaa. Jos kaava vaikuttaa yli kuntarajojen, myös toisen kunnan jäsen voi olla osallinen. Vaiheyleiskaavan osallisia ovat: - Kokkolan kaupungin luottamuselimet - Kokkolan kaupungin hallintokunnat - Suunnittelualueeseen rajautuvat naapurikunnat - Valtion viranomaiset - Viranomaisluonteisia tehtäviä alueella hoitavat - Maanomistajat sekä muut alueella asuvat ja toimivat - Yritykset - Yhteisöt ja järjestöt - Kylätoimikunnat 5.1.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuva osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely on kuvattu kohdassa 3.1. Vuorovaikutuksen kannalta keskeisiä vaiheita ovat olleet vaiheyleiskaavan luonnos- ja ehdotusvaiheen kuulemiset sekä lausuntomenettelyt, joiden kautta saatu palaute on kuvattu kohdassa 5.4. 5.2 VAIHEYLEISKAAVAN TAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maankäyttö- ja rakennuslain asettamat osayleiskaavan sisältövaatimukset asettavat lähtökohtaiset tavoitteet vaiheyleiskaavatyölle. Molemmat on kuvattu seuraavassa tiivistäen sekä yksityiskohtaisesti osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 5.2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: - varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, - auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, - toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, - edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä - luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Tavoitteisiin voi tutustua tarkemmin ympäristöministeriön verkkosivuilla: http://www.ymparisto.fi/fi-fi/elinymparisto_ja_kaavoitus/maankayton_suunnittelujarjestelma/valtakunnalliset_alueidenkayttotavoitteet 5.2.1.2 Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) määrittelee puitteet yleiskaavan laatimiselle seuraavasti: MRL 39 Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 12

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa Keskeistä vaiheyleiskaavan laillisuuden kannalta on, että yleiskaavan sisältövaatimukset täyttyvät. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos on tullut voimaan 1.5.2017 ja suunnitteluun vaikuttavat kohdat on kirjattu kohtaan 6.1.1. 5.2.2 Kaupungin asettamat tavoitteet Vaiheyleiskaavan tavoitteet tarkentavat osaltaan Kokkolan kaupungin strategisia linjauksia, joita on määritelty mm. kaupunkistrategiaan ja asuntopoliittiseen ohjelmaan. Vaiheyleiskaava on osa sekä kaupungin kehittämisen kokonaisuutta, että kaupungin tavoittelemaa yhdyskunta- ja palveluverkkoa. Vaiheyleiskaavan merkittävin tavoite on kuitenkin huomioida alueensa kaikkia kyläalueita ja maanomistajia tasapuolisesti ja osoittaa rakennuspaikkoja pääasiallisesti kyläläisten, kylissä toimivien palvelujen, pienyritysten ja maatalousyrittäjien tarpeisiin. Laaditun rakentamispaineselvityksen kautta on voitu määritellä kyläalueiden rakentamisen enimmäismäärät ja yhtenäisten suunnitteluperiaatteiden kautta on voitu turvata maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Yhtenä kaupungin asettamana keskeisenä tavoitteena on kaava-alueen kylien rakentamisen määrien ja sijaintien osoittaminen sekä kaavan laatiminen oikeusvaikutteisena siten, että se antaa perusteet rakennuslupien myöntämiselle. Tähän perustuen alueelta on selvitetty tavoiteltuun kaavaratkaisuun vaikuttavat asiat kuten alueen nykytilanne, infrastruktuuri ja kulttuurihistoria. Maastokäynnein on varmistettu rakennuspaikkojen rakennettavuus sekä luontoarvot perusselvityksiin pohjautuen. Selvityksiä ei ole kohdennettu esim. laajoille maa- ja metsätalousalueille joiden käyttötarkoitus ei muutu nykyisestä. Maiseman ja asumisviihtyisyyden kannalta uusien rakennuspaikkojen osoittamisen tavoitteena on kyläkuvan ja kylärakenteen parantaminen kyläkeskuksia ja asukastihentymiä vahvistamalla. Perinteisten kyläteiden ja -raittien varrelle uusia rakennuspaikkoja osoitetaan kylärakennetta eheyttävästi ja merkittävät yhtenäiset peltoalueet säilytetään maatalouskäytössä. Hyvän kyläkuvan saavuttamiseksi huomioidaan kylien erityispiirteet, kuten perinteinen rakennustapa ja maisema. Vaiheyleiskaavalla huomioidaan alueen liikenneolot, turvataan nykyisten valta-, seutu- ja paikallisteiden välityskyky ja liikenneturvallisuus sekä osoitetaan tarvittavat varaukset uusille tieosuuksille ja yhteyksille. Asemakaavoitetun alueen liepeillä rakennuspaikat osoitetaan siten, että ei estetä tai tarpeettomasti hankaloiteta mahdollista asemakaava-alueen laajentumista. Tavoitteena on osoitettavien rakennuspaikkojen määrän suhteuttaminen koko kaupungin rakentamismääriin siten, että kaupunkirakenne ei tarpeettomasti hajaudu. Asuntorakentamisen jakautumista arvioidaan asemakaavoitetun alueen ja maaseudun välillä, päätetään seurannasta ja oh- 13

jauksesta. Täydennysrakentamisen ohjaus sovitetaan palveluiden saamiseen ja kouluverkoston kehittymiseen joukkoliikenteen kehittämismahdollisuudet huomioiden. Tavoitteiden saavuttamiseksi kehitetään soveltuvat yleiskaavamerkinnät ja -määräykset. 5.3 TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN 5.3.1 Osallisten tavoitteet 5.3.1.1 Aloitusvaihe Kaavan tultua vireille syksyllä 2003 kyläyhdistyksille osoitetun kyselyn avulla kartoitettiin kyläyhdistysten toimintaa sekä tulevaisuuteen liittyviä suunnitelmia. Lisäksi kerättiin tietoa luonnonympäristöstä, maisemasta, ympäristöhäiriöistä, yhdyskuntatekniikasta ja virkistyskäytöstä. Kyläyhdistysten lisäksi kysely postitettiin myös muutamille luonto- ja ympäristöasioissa paikallistuntemusta omaaville tahoille. 5.3.1.2 Valmisteluvaihe 2005 Ensimmäinen valmisteluvaiheen kuulemisen aikana, 17.10.-11.11.2015, kaavaluonnoksesta (luonnos 30.9.2005) saatiin 104 mielipidettä. Noin 68% mielipiteistä koski uusien rakennuspaikkojen osoittamista, osoitettujen rakennuspaikkojen siirtämistä tai poistamista. Muut mielipiteet koskivat vaiheyleiskaavan rajaamista, perusselvitysten/kantatilaselvityksen tarkentamista sekä luonto- ja virkistysarvoja alueella. Saatujen mielipiteiden määrät vaiheyleiskaavan osa-alueiden välillä jakautuivat seuraavasti: 1. Knivsund 12kpl, 2. Rödsö, Friis, Kirilahti, Vitsari, Korpilahti, Vitikka, Kotkamaa 30kpl, 3. Lahnakoski, Hassinen 1kpl, 4. Sokoja, Perkas, Korkeahuhta, Oivu 31kpl, 5. Öja, Bodö, Långö, Tjäru 25kpl, 6. Kvikant, Hirvineva 5kpl Saatuun palautteeseen annettiin vastineet keväällä 2006. Mielipiteistä ja korjaustoivomuksista huomioitiin sellaisenaan tai osittain n. 70%. 5.3.1.3 Jatkosuunnittelu 2007-2010 Valmisteluvaiheen kuulemisen perusteella suunnittelua jatkettiin maastotarkistuksilla kesän ja syksyn aikana 2007. Luonnos kaavaehdotukseksi valmistui 25.9.2007. Kaavaprosessia ei viety kuitenkaan eteenpäin vaan jäätiin odottamaan valtatie 8 parantamista koskevien suunnitelmien sekä uusien tulvaohjeiden valmistumista. Syksyllä 2009 päätettiin asettaa kaava uudelleen nähtäville kaavaluonnoksena, joka valmistui päivämäärällä 15.2.2010. 5.3.1.4 Valmisteluvaihe 2010 Toisen valmisteluvaiheen kuulemisen aikana, 4.3.-9.4.2010, kaavaluonnoksesta saatiin 130 mielipidettä. Noin 83% mielipiteistä koski uusien rakennuspaikkojen osoittamista tai osoitettujen rakennuspaikkojen siirtoa. Muut mielipiteet koskivat aluerajausten muuttamista sekä eläintiloja ja niiden suojavyöhykkeitä. Kaavan osa-alueiden välillä mielipiteet jakautuivat seuraavasti: 1. Knivsund 17kpl, 2. Rödsö, Friis, Kirilahti, Vitsari, Korpilahti, Vitikka, Kotkamaa 50kpl, 3. Lahnakoski, Hassinen 11kpl, 4. Sokoja, Perkas, Korkeahuhta, Oivu 27kpl, 5. Öja, Bodö, Långö, Tjäru 18kpl, 6. Kvikant, Hirvineva 7klp. Saatuun palautteeseen annettiin vastineet keväällä 2011. Mielipiteistä ja korjaustoivomuksista huomioitiin sellaisenaan tai osittain n. 67%. 5.3.1.5 Kaavaehdotus 2010 Valmisteluvaiheesta saatu palaute huomioitiin päivämäärällä 20.6.2011 valmistuneeseen kaavaehdotukseen, joka päätettiin asettaa ehdotusvaiheen kuulemista varten nähtäville. Samassa yhteydessä kaikille toisen valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä mielipiteensä jättäneille maanomistajille lähetettiin vastine jätettyyn mielipiteeseen. 14

Ehdotusvaiheen kuulemisen aikana, 14.12.2011-16.1.2012, kaavaehdotuksesta jätettiin 56 muistutusta, joista suurin osa koski uusien rakennuspaikkojen osoittamista tai osoitettujen rakennuspaikkojen siirtämistä. Saatujen muistutusten määrät vaiheyleiskaavan osa-alueiden välillä jakautuivat seuraavasti: 1. Knivsund 7kpl, 2. Rödsö, Friis, Kirilahti, Vitsari, Korpilahti, Vitikka, Kotkamaa 15kpl, 3. Lahnakoski, Hassinen 3kpl, 4. Sokoja, Perkas, Korkeahuhta, Oivu 22kpl, 5. Öja, Sodö, Långö, Tjäru 7kpl, 6. Kvikant, Hirvineva 2kpl. Saatuun palautteeseen annettiin vastineet syksyllä 2012; vastineista myönteisiä oli noin 35%. 5.3.1.6 Kaavaehdotus 2010 ja jatkosuunnittelu 2017 välinen aika Ehdotusvaiheen kuulemisen jälkeen vuonna 2010 päädyttiin siihen, että suunnittelua ei viedä eteenpäin ennen kuin täydentävät selvitykset alueelta on laadittu arkeologisen kulttuuriperinnön ja valtatien 8 aluevaraussuunnitelman osalta. Samoin päädyttiin odottamaan Kälviän kirkonseudun lievealueen asutuksen vaiheyleiskaavan valmistumista, koska sen laadinnan yhteydessä valmisteltiin yhtenäiset kaavan laatimisperiaatteet myös tuleville Kokkolan kyläalueiden vaiheyleiskaavoille. Suunnitteluperiaatteiden osalta päätettiin, että vaiheyleiskaavan laadintaa kantatilamitoituksen pohjalta ei jatketa ja päädyttiin rakentamispaineselvityksen laadintaan. 5.3.1.7 Jatkosuunnittelu 2017 Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä muuttuivat myös vaiheyleiskaavan suunnitteluperiaatteet rakennuspaikkojen osoittamisen osalta. Tästä johtuen kesän ja syksyn aikana 2017 käytiin läpi kaikki kaavaprosessin aikana saadut mielipiteet ja muistutukset. Kaikki toivotut uudet rakennuspaikat tarkistettiin maastossa ja kaavaehdotukseen on osoitettu suuri määrä rakennuspaikkoja, jotka on aikaisemmissa kaavavaiheissa jätetty osoittamatta. Kaksi muutoin suunnitteluperiaatteiden mukaisista rakennuspaikkaa jätettiin kuitenkin osoittamatta, yksi paikka Rödsössä ja yksi Öjassa, koska ne sijoittuivat merkittäville liito-oravan elinympäristöille. 5.3.1.8 Viranomaisyhteistyö Vaiheyleiskaavan osallisina olevien viranomaisten näkökulmia on kaavaprosessin aikana huomioitu käytyjen neuvottelujen sekä kuulemisiin liittyvän lausuntomenettelyn kautta seuraavasti: Ympäristökeskus ja kaupunki 15.4.2003 - Alustava keskustelu suunnitteluperiaatteista Valmisteluvaiheen kuuleminen 17.10. 11.11.2005 (kaavaluonnos 30.9.2005) ja siihen liittyvä viranomaisneuvottelu 18.11.2009 (kaavaluonnos 4.11.2009) Kommentoinnit: - Tiepiiri; yhdyskuntarakenteen hajautuminen, kevyen liikenteen verkosto, palvelujen saavutettavuus, liittymätarpeet, melualueiden osoittaminen, hulevesien johtaminen - Ratahallintokeskus; kaksoisraiteen aiheuttamat tiejärjestelyt ja aluevaraukset, moottorikelkkareitin osoittaminen, melu- ja tärinävaikutukset, liikenneturvallisuus - Fingrid; voimajohtojen osoittaminen vaiheyleiskaavassa - Museovirasto; arkeologisen ja rakennetun kulttuuriperinnön osoittaminen vaiheyleiskaavassa - Länsi-Suomen ympäristökeskus: tulvarajan osoittaminen, kaavamerkintöjen täsmentäminen - TE-keskus; ei kommenttia - Anvia; tietoliikenneverkon laitetilojen osoittaminen 15

Valmisteluvaiheen kuuleminen 4.3. 9.4.2010 (kaavaluonnos 15.2.2010) Lausunnot: - Luodon kunta; ei huomautettavaa - Etelä-Pohjanmaan Ely; kevyenliikenteen väylästön täydentäminen, valtatien 8 toimenpideselvityksen huomioiminen, liikennettä koskevan vaikutusarvion täydentäminen, liittyminen tieverkkoon, maatalouselinkeinon turvaaminen - Museovirasto; arkeologisen inventoinnin laatiminen - Fingrid; ei huomautettavaa, voimajohtojen sijoittaminen, moottorikelkkareittien sijoittaminen - Maakuntamuseo; rakennukset, jotka tulisi huomioida kaavamerkinnöin, maisema-alueet - Kokkolan yrittäjät ry.; ei huomautettavaa, yritysten ja niiden toiminnan laajentumisen huomioiminen - Liikennevirasto; tasoristeykset, moottorikelkkareitit, melualueen huomioiminen - Keski-Pohjanmaan liitto; ei huomautettavaa Ehdotusvaiheen kuuleminen 14.12.2011-16.1.2012 (kaavaehdotus 20.6.2011) ja siihen liittyvä viranomaisneuvottelu 11.12.2012 Lausunnot: - Luodon kunta; ei huomautettavaa - Maakuntamuseo; rakennetun kulttuuriperinnön huomioiminen - Fingrid; voimajohtojen esittäminen - Kuunupyyn kunta; ei huomautettavaa - Museovirasto; arkeologisen kulttuuriperinnön huomioiminen - Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto; palvelujen ja reitistöjen osoittaminen - Etelä-Pohjanmaan Ely; PIMA ja kaatopaikat, alin rakennuskorkeus, pohjavesi, vesihuolto, luonnonsuojelu, kaavamääräysten tarkentaminen (rakennusluvitus ja palstoitus) 5.3.2 Vaiheyleiskaavan laadulliset tavoitteet Vaiheyleiskaavan keskeinen laadullinen tavoite on hyvän elinympäristön muodostamisen mahdollistuminen eri väestöryhmille Kokkolan kyläalueilla. Suunnittelun kautta tavoitellaan hyvää elinympäristöä, jonka suunnittelussa on huomioitu asuinympäristöjen rauhallisuutta, palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuutta, ulkoilu- ja harrastusmahdollisuuksia sekä alueiden luontoarvoja. 6 VAIHEYLEISKAAVAN RATKAISU 6.1 SUUNNITTELUPERIAATTEET 6.1.1 Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen huomioiminen Maankäyttö- ja rakennuslakiin on tehty useita muutoksia, jotka sujuvoittavat kaavoituksen ja rakentamisen sääntelyä. Muutokset ovat tulleet voimaan 1.5.2017. Vaiheyleiskaavan kannalta lain muutokset antavat perusteet useampien rakennuspaikkojen osoittamiselle kuin aikaisemmissa kaavavaiheissa, kun myös rakennuspaineisille kyläalueille voidaan osoittaa kaavan perusteella myönnettävät rakennusluvat. Lain keskeisiä, tätä kaavaa koskevia muutoksia ovat: 1) 44 Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena Rakennuslupa rakennuksen rakentamiseen voidaan 137 :n 1 momentissa säädetyn estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Määräys ei voi koskea aluetta, jolla maankäytön ohjaustarve edellyttää asemakaavan laatimista. Edellytyksenä on lisäksi, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella. Muutos-> Säännös koskee omakoti- ja paritalojen lisäksi myös muuta pienimuotoista asuinrakentamista ja myös mittakaavaltaan ja ympäristövaikutuksiltaan maaseudulle soveltuvaa työpaikka- ja palvelurakentamista 16

Muutos-> Yleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennuslupaan oikeuttavana kaavana myös rakennuspaineisilla alueilla, jos yleiskaavassa on tätä asiaa koskeva määräys. Muutos -> kymmenen vuoden määräaika poistuu koskien yleiskaavan määräystä siitä, että sitä voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. 2) 137 Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, saa rakentaa jo olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvan talousrakennuksen sekä jo olevaan maaseutuyritykseen kuuluvan maa- ja metsätalouden tai sen liitännäiselinkeinon harjoittamista varten tarpeellisen rakennuksen. Rakennuslupa voidaan 1 momentin estämättä myöntää myös rakennuksen korjaamiseen tai asuinrakennuksen vähäiseen laajentamiseen. 3) 137a Alueellinen päätös rakennusluvan erityisistä edellytyksistä suunnittelutarvealueella Muutos -> Suunnittelutarveratkaisu voidaan jatkossa tehdä myös alueellisena ja se voi siten koskea useampaa kuin yhtä rakennuspaikkaa. Päätös voidaan tehdä alueella, joka oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on osoitettu kyläalueeksi tai muutoin rakentamiseen soveltuvaksi alueeksi. Päätös voi olla voimassa enintään kymmenen vuotta, eikä se saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. 6.1.2 Kylien tasapuolinen kehittäminen Lähtökohtaisesti suunnittelussa toimivat kyläyhteisöt on syytä erottaa asemakaavan lähialueen hajarakentamisesta, jossa rakentaminen usein perustuu asemakaavoitetun alueen läheisyyteen ja palveluihin. Näin turvataan niin aitojen maaseutukylien kehittäminen kuin tiiviin taajama-alueen suunnitelmallinen kehittäminen ja palveluiden turvaaminen. Kestävän kehityksen huomioimiseksi uusi asutus osoitetaan osaksi vanhaa kylärakennetta, jolloin se tukee myös parhaiten kylän toimivuutta yhteisönä. Kylien ominaispiirteiden säilyminen ja kylien tasapuolinen kehittäminen toteutuu, kun kaikkia kyliä kehitetään samoin periaattein ja osoitetaan kylittäin uusia rakennuspaikkoja suhteessa nykyiseen väestömäärään. 6.1.3 Maanomistajien yhdenvertaisuus Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen kaavan laadinnassa maanomistajien tasapuolinen kohtelu tarkoittaa, että samassa asemassa olevia tulee kohdella yhdenvertaisin periaattein. Tästä voidaan poiketa vain, jos siihen on Maankäyttö- ja rakennuslaista johdettavissa oleva maankäytöllinen peruste. Näistä perusteista on johdettu seuraavassa esitetty kriteeristö, jonka mukaisesti vaiheyleiskaavassa on osoitettu aluekokonaisuuksia sekä niille sijoittuvia yksittäisiä rakennuspaikkoja. Vaiheyleiskaavassa osoitettavien aluekokonaisuuksien kriteerit ja perusteet lainkohtineen: Soveltuvuus nykyiseen kylärakenteeseen, MRL 117, 118 Maisemallinen soveltuvuus, MRL 137 Sijoittuminen tulvavaaran ulkopuolelle, MRL 116 ja VAT 4.2 Sijoittuminen meluhäiriöalueiden ulkopuolelle, MRL117 e Palveluiden saatavuus, MRL137 Soveltuva sijoittuminen suhteessa nykyisiin yhdyskuntateknisiin verkostoihin (sähkö- ja vesiverkosto, jätevesiverkko) sekä liikenneväyliin, MRL135 ja MRL 137 Sijoittuminen siten, että ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet eivät tarpeettomasti pirstaloidu. VAT 4.4 17

Vaiheyleiskaavassa osoitettavien yksittäisten rakennuspaikkojen kriteerit ja perusteet lainkohtineen: Ennen 2017 rekisteröidyn tilan osalta rakennuspaikan koon tulee olla vähintään 2000m2, muutoin kaavamääräyksen mukainen MRL 116 Uuden rakentamisen määrä rakennusryhmissä on rajattu neljään uuteen rakennuspaikkaan, jotta ei muodosteta taajamaa, jonka muodostamisen tulee perustua asemakaavaan. MRL 44 Teiden rakentaminen tai vedensaannin taikka viemäröinnin järjestäminen ei saa aiheuttaa kunnalle erityisiä kustannuksia. MRL 136 Sijoittuminen alueen luontoarvojen ulkopuolelle. MRL 39 Rakennuspaikkojen sijoittuminen rakennettavuuden kannalta hyvin soveltuville alueille (maaperän soveltuvuus). MRL117 Sijoittuminen virkistysarvoja omaavien alueiden ulkopuolelle siten, että virkistystoimintaa ei vaikeuteta. MRL 39 Sijoittuminen siten, että kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön arvot eivät heikenny. VAT 4.4 Rakennuspaikalle on oltava käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen -> suunnitteluperiaatteena tukeutuminen nykyiseen tiestöön tai etäisyys teistä vähemmän kun 70 metriä. MRL 135 Rakennuspaikan toteuttaminen ei saa haitata tarpeettomasti naapuria -> Suunnittelussa huomioidaan sosiaalinen vaikuttavuus uusien rakennuspaikkojen sijoittelussa siten että rakennus ei peitä naapurin näkymiä, haittaa oleskelua pihalla tai aiheuttaa muuta haittaa. MRL135 Rakennukset on voitava sijoittaa vähintään viiden metrin etäisyydelle toisen omistamasta maasta -> Suunnittelun kautta varmistetaan, että tilan koko mahdollistaa rakennuspaikan minimileveydeksi 40 metriä. MRA 57 Rakennukset on voitava sijoittaa vähintään 10 metrin etäisyydelle toisen omistamasta rakennuksesta > Suunnittelun kautta varmistetaan naapurirakennusten sijainnit sekä että tilan koko mahdollistaa rakennuspaikan minimileveydeksi 40 metriä. MRA 57 6.1.4 Rakentamispaineselvitys Kaupunki- ja konsernikehitysjaosto päätti kokouksessaan 5.10.2015 64 Kanta-Kokkolan kyläasutuksen vaiheyleiskaavan jatkosuunnittelun periaatteista. Päätettiin, että kaavaehdotus tutkitaan suhteessa Kälviän kirkonseudun lievealueen kyläasutuksen vaiheyleiskaavan mitoitusperiaatteisiin sekä kyläasutuksen ja maaseudun emätilamitoitusta korvaavien kaavoituskäytäntöjen kehittämisselvitykseen. Kälviän Kirkonkylän lievealueen asutuksen vaiheyleiskaavan mitoitusperiaate perustui vyöhyketarkasteluun ja rakennuspainetarkasteluun. Vyöhyketarkastelu toimi lähtökohtana kaavan kokonaismitoituksen ja mitoitusperiaatteiden määrittelylle sekä auttoi sijoittamaan uutta asutusta kylän omien palvelujen, kylämiljöön ja elinkeinojen kehittämistä tukevalla tavalla. Vyöhyketarkastelun yhteydessä arvioitiin kylän maankäyttöön liittyviä muutostarpeita, mahdollisia ongelmia ja toisaalta kylän ympäristön muutosherkkyyttä. Vyöhykejaolla osoitettiin maaseutuasumisen alueet ja perustuotannon vyöhykkeet. Vyöhykejakoon perustuen laadittiin rakentamispaineselvitys. Siinä huomioitiin, kuinka kylä oli rakentunut, kuinka rakennuspaikat olivat valikoituneet, miten rakennuspaine oli jakautunut eri vuosikymmenille sekä etäisyydet palveluihin. Rakentamispaineselvityksen perusteella voitiin todeta, että erillisten mitoitusvyöhykkeiden määrittelylle ei ollut tarvetta, vaan vaiheyleiskaavan kokonaismitoitus saattoi perustua suoraan selvityksen kautta saatuun tietoon. Edelliseen perustuen kaavatyön suunnitteluperiaatteeksi muodostui, että rakennuspaikkoja ei osoitettu matemaattisesti emätilamitoitukseen pohjautuen vaan vyöhyketarkastelun pohjalta. Tasapuolisuuden toteuttamisessa tarkasteltiin keskenään niitä maanomistajia, joiden omistamien alueiden olosuhteet olivat samanlaiset esimerkiksi yhdyskuntarakenteeseen, ympäröivään asutukseen, rakennettavuuteen tai ympäristön 18

arvoihin nähden. Kylän osa-alueiden vyöhyketarkastelu antoi hyvän pohjan tasapuolisuuden toteuttamiseen niin, että kaava-alueen erilaiset olosuhteet voitiin huomioida. Kälviälle laaditun vaiheyleiskaavan tapaan kaavoituspalvelut on laatinut Kanta-Kokkolan kyläasutuksen rakentamispaineselvityksen vaiheyleiskaavan kaavaratkaisun tueksi vuonna 2017. Kaikkia vaiheyleiskaava-alueen kyliä koskevassa selvityksessä on tutkittu ko. kylien asuntorakentamisen alueellista ja ajallista kehitystä. Selvityksen tuloksena saatiin tietoa sekä kunkin kylän rakentumiskehityksestä vuosikymmenten saatossa, että rakennuskannan ikäjakaumasta. Rakennepainetarkasteluun perustuen, myös tämän vaiheyleiskaavan osalta voitiin todeta, että erillisten mitoitusvyöhykkeiden määrittely ei ole tarpeen, vaan mitoitusperiaatteet voivat perustua selvityksen kautta saatuun tietoon. 6.1.5 Maankäytön kokonaisrakenne ja mitoitusperiaatteet Vaiheyleiskaavan maankäytön kokonaisrakenne perustuu edellisessä kappaleessa kuvattuun rakennuspaineselvitykseen ja sen keskeisenä lähtökohtana olevaan kunkin kylän omaan asutusrakenteeseen. Uusien rakennuspaikkojen määrän mitoituksessa lähtökohtana on ollut tieto toteutuneesta kylän asukasluvusta ja arvio kylän halutusta kehityksestä sekä kylään suuntautuvasta rakennuspaineesta. Rakennuspaineselvitykseen perustuen vaiheyleiskaavasta rajattiin pois Vitsarin ja Kirilahden alueet, joilla katsottiin merkittävän rakennuspaineen vuoksi olevan lisäselvitystarpeita. Edellä kuvatun kaltaisista alueista ainoastaan Rödsön Orreksentien varren alue on mukana vaiheyleiskaavan rajauksessa alueena, jonka maankäyttö tulee ratkaista erillisellä osayleistai asemakaavalla. Vaiheosayleiskaavan alueelle ei siis suuntaudu merkittävää rakennuspainetta, joten rakentamisen kysynnän ja asukaslukuennusteen lisäksi mitoituksen lähtökohtina voidaan pitää myös ympäristöön soveltuvaa täydennysrakentamisen määrää sekä eri maanomistajien halukkuutta myydä rakennuspaikkoja. Vaikka mitoitus ylittäisi todellisen kysynnän, riskiä haitallisesta yhdyskuntakehityksestä tai haitasta kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle ei ole, sillä kasvun potentiaali puuttuu. Tärkeää on, että kaava osittain tai kokonaan toteutuessaan on luonteeltaan olemassa olevaa rakentamista ja kylämiljöötä täydentävää ja että paikat jakautuvat tasapuolisella tavalla eri maanomistajien kesken. Kaikilla alueilla on tarkasteltu rakentamisen kokonaismäärää siten, että vaiheyleiskaava voidaan toteuttaa ilman että ylitetään asemakaavan laatimiskynnys. Kanta-Kokkolan kyläalueille on vuosina 2000 2014 toteutunut keskimäärin 24 asuinrakennusta per vuosi. Kokkolan maa- ja asuntopoliittisessa ohjelmassa on arvioitu vuosien 2016 2020 osalta, että 15 % koko Kokkolan asuntotuotannosta kohdistuu Kanta-Kokkolan kyläalueille eli keskimäärin 19 asuinrakennusta per vuosi. Kanta-Kokkolan asemakaavoitetulla alueella on vuosina 2000 2014 toteutunut keskimäärin 101 asuntoa per vuosi, eli noin 62 % koko Kokkolan asuntotuotannosta. 6.1.6 Mitoitus Kaikilla vaiheyleiskaavan kyläalueilla mitoitus perustuu kyläalueiden kokonaisrakenteen hahmottamiseen. Tämä tarkoittaa, että rakennuspaikkojen lukumäärää keskeisempää on rajata rakentamiselle osoitettavat alueet ja ohjata alueelle tulevaa rakentamista hallitusti pitkällä aikavälillä. Rakennuspaikan kokovaatimus estää tiheän ja taajamaisen asutusrakenteen muodostumisen, joka on tärkeää perinteisen kyläkuvan säilymisen tai muodostumisen kannalta. Vaiheyleiskaavan toteutuminen kaikkien rakennuspaikkojen osalta on hyvin epätodennäköistä, johtuen maanomistusoloista ja osoitettavien rakennuspaikkojen suuresta lukumäärästä. Vaiheyleiskaavan alueella on yhteensä noin 1220 asuinrakennusta, joista noin 240 kpl on rakentunut viimeisen kymmenen vuoden kuluessa. Kaavaehdotuksessa osoitetaan uusia rakennuspaikkoja 498 kpl, joten rakennuspaikkavarantoa osoitetaan noin kahdenkymmenen vuoden tarpeisiin. Mikäli rakentamisen määrä 19

säilyisi nykyisellä tasolla ja jakautuisi eri kyläalueille niillä jo olevan rakentamisen suhteessa samalla tavoin vaiheyleiskaava toteutuisi vuoteen 2040 mennessä. Näin kaavassa osoitettujen uusien rakennuspaikkojen määrä on suhteutettu koko kaupungin rakentamismääriin siten, että kaupunkirakenne ei tarpeettomasti hajaudu. Nykyisten ja vaiheyleiskaavalla osoitettavien rakennuspaikkojen suhde ja viimeisen kymmenen vuoden aikana myönnettyjen rakennuslupien määrä on esitetty seuraavassa taulukossa: Kylä Knivsund Rödsö Lahnakoski Öja Sokoja Kvikant asuinrakentamisen määrä vuoteen 1947 mennessä - 1947 33 100 19 43 60 4 25 vuoden aikana 1948-1972 44 114 13 41 76 8 25 vuoden aikana 1973-1986 6 vuoden aikana 1987-1992 15 vuoden aikana 1993-2007 8 vuoden aikana 2008-2015 Kaavassa osoitettujen rakennuspaikkojen määrä 27 123 9 46 116 10 6 33 5 15 32 1 13 39 11 26 49 13 2 24 4 9 32 7 48 128 37 81 190 14 6.2 VAIHEYLEISKAAVAEHDOTUKSEN SUHDE EDELLISEEN KAAVAEHDOTUKSEEN Kaavaluonnoksen jälkeen muutoksia on tehty seuraavasti: - Kokkolan liikenneverkkosuunnitelma Valtateiden 8 ja 13 aluevaraussuunnitelma vaikuttaa Rödsön kylän maankäyttöön ja tämän pohjalta on kaavaehdotukseen osoitettu uudet liikennejärjestelyt ja tieyhteydet. - Kaava-aluetta on supistettu Rödsössä ja Kvikantissa. - Rödsön kylälle oli osoitettu viisi aluetta merkinnällä AP: Pientalovaltainen asuntoalue. Tiivisti rakentunut kylämainen asuntoalue tai sen osa, jonka täydennysrakentaminen edellyttää asemakaavan laatimisen. Tämä aluemerkintä on poistettu ja kaavaehdotuksessa on tutkittu näiden alueiden osalta maksimirakennusmäärä, joka voidaan toteuttaa ennen asemakaavan laatimistarvetta. - Melualueet on esitetty ennusteen 2030 mukaisesti -> Rödsöstä on poistettu yksi edellisen ehdotusvaiheen rakennuspaikka kivilouhimon suojavyöhykkeen vuoksi. Sokojan Korkeahuhdalta on poistettu yksi edellisen ehdotusvaiheen rakennuspaikka melualueelta. - Pohjavesialueiden rajat on tarkistettu -> Sokojan Koivistosta ja Kvikantista on poistettu kummastakin yksi edellisen ehdotusvaiheen rakennuspaikka. - Sokojalla Storkohmon jätteenkäsittelyalueen suojavyöhyke on tarkistettu ja sen supistuttua on osoitettu Pimjalon ja Smedjebackan alueiden asutus sekä niitä täydentävät uudet rakennuspaikat. - Tulva-alueiden rajat on tarkistettu vastaamaan kerran sadassa vuodessa tapahtuvaa tulvaa; Syke 2017. - Ulkoilureitit on tarkistettu vastaamaan kaupungin ylläpitämiä reittejä - Muinaismuistot ja vanhat talotontit on tarkistettu vastaamaan Museoviraston muinaismuistorekisteriä; Museovirasto 2017. - Kaavaprosessin aikana myönnetyt ja toteutuneet rakennuspaikat on merkitty päivityksenä pohjakartoille. - Aikaisemmissa kaavavaiheissa toivotut uudet rakennuspaikat on tutkittu ja osoitettu uuden kriteeristön mukaisesti. - Erillisen maastotarkastelun kautta on osoitettu uusia, kriteeristön täyttäviä rakennuspaikkoja. - Kyläalueiden rajaukset on muutettu kriteeristön mukaisiksi - Viheryhteysmerkintöjä on lisätty/poistettu - Maa- ja metsätalousalueet on osoitettu yhtenäisesti M-aluemerkinnällä tai maisemallisia arvoja omaavat alueet MA-merkinnällä. 20

- Kotieläintilojen (nauta- ja hevostilat) sekä turkistarhojen osoittaminen on tarkistettu vastaamaan nykytilannetta. - Teollisuusalueet on tarkistettu vastaamaan nykytilannetta. - Luontoarvoja osoittavat merkinnät on poistettu (huomioitu kuitenkin aluerajausten ja rakennuspaikkojen sijoittelussa) - Liito-oravan elinympäristöt on tarkistettu - Kulttuuriympäristön säilymisen kannalta arvokkaat rakennukset on tarkistettu ja merkitty kaavakartoille - Kaavan pohjakartat on päivitetty 21

7 VAIHEYLEISKAAVAN KUVAUS 7.1 YLEISET PERIAATTEET Kaavaehdotus perustuu lähtökohtina olleisiin tavoitteisiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain asettamiin yleiskaavan sisältövaatimuksiin. Perusselvitykset sekä kaavaprosessin vaiheet kuulemisineen ja neuvotteluineen ovat selkeästi vaikuttaneet kaavaratkaisuun, jonka kulmakivenä on väestönkasvun kehityksen ennakoiminen sekä kylien rakentumisen hallittu ohjaaminen. Uuden ja laajenevan kylärakenteen osoittamisen tärkeänä rajaavana tekijänä on huomioitu virkistysmahdollisuuksien sekä monimuotoisen luonnon säilyminen. Esimerkkeinä mainittakoon Perhonjokivarteen osoitettu ulkoilureitti Lahnakoskella, ulkoilureitistöt Öjassa ja Kvikantissa sekä Sokojan laajan peltoalueen säilyttäminen avoimena alueena. Kaavaratkaisulla korostetaan kunkin kylän omaleimaisuutta. Öjan kylä Kokkolan saaristossa on selkeästi virkistyspainotteinen, kun taas aktiivinen maanviljely laajoine peltoalueineen korostaa kulttuuri- ja maisemapainotteisuutta Sokojalla ja Rödsössä. Maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden laajuus kaikilla kylillä korostaa kaavaehdotuksen viherpainotteisuutta. Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen vuoksi uusien rakennuspaikkojen osoittamisessa on voitu aiempaa paremmin huomioida sekä maanomistajien toiveita että suunnittelullisia näkökohtia kylärakenteen parantamiseksi. Valtaosa ehdotusvaiheen muutoksista koskeekin uusien rakennuspaikkojen osoittamista. Aiemmissa kaavavaiheissa suunnittelun perustana olleeseen kantatilamitoitukseen perustuneet rakennuspaikat on edelleen osoitettu kaavaehdotuksessa. MRL 44 mukaisesti suoria rakennuslupia voidaan vaiheyleiskaavaan perustuen myöntää 498 kpl ja alueellisen suunnittelutarveratkaisun kautta seitsemälle alueelle alustavan arvion mukaan yhteensä noin 50 rakennuspaikkaa. Rakennuspaikojen jakautuminen kyläalueittain on esitetty kohdassa 6.1.6. Liikenteen osalta ratkaisu perustuu olemassa olevaan, joskin parannettavaan liikenneverkkoon, johon liittyvät suunnitelmat on otettu huomioon kaavaehdotuksessa. 7.1.1 Kaavan rakenne Kanta-Kokkolan vaiheyleiskaavan kokonaisuuden muodostavat kuusi erillistä kyläaluetta: Knivsund, Rödsö, Lahnakoski, Sokoja, Öja ja Kvikant. Rödsön ja Sokojan alueet muodostuvat useammasta erillisestä kyläalueesta. Vaiheyleiskaavalla osoitetaan kaikille kaavan osa-alueille yhtenäisin kaavamerkinnöin asumisen alueet sekä niille sijoittuvat uudet rakennuspaikat sekä ko. alueita rajaavat melu- ja pohjavesialueet. Omilla merkinnöillään osoitetaan alueiden eritysominaisuuksia kuvaavat merkinnät sekä liikenteelliset ratkaisut (valtatien 8 ohitustien linjaus sekä tien parantamista koskevat aluevaraussuunnitelmat Rödsössä). Rakentamisen ulkopuolelle jäävät maa- ja metsätalousalueet osoitetaan omalla merkinnällään. Suojelu- ja virkistysarvot on osoitettu ainoastaan kylärakenteen yhteyteen. Kuva 3. Vaiheyleiskaavan osa-alueiden sijoittuminen suhteessa Kokkolan keskustaan. 22

7.1.1.1 Knivsund (osa-alue 1) kiinnittyy perinteisiin pohjalaistaloihin, mutta alueella on myös useita 1970-luvun jälkeen rakentuneita omakotitaloja sekä vene- ja puuveistämöiden teollisuushalleja. Kyläkeskustassa maantien 749 varrella sijaitsee kauppa ja vanhusten palvelutalo. Ruotsinkieliset sivistyspalvelut (ala-aste, esikoulu ja päiväkoti) sijaitsevat Öjan koulun ympäristössä Bodössä, joka on noin neljän kilometrin päässä Knivsundista luoteeseen. Suomenkieliset sivistyspalvelut haetaan Kokkolan keskustasta, jossa sijaitsee myös ruotsinkielinen yläaste. Vaiheyleiskaavalla osoitettava kylärakenne on kokonaisuus, joka muodostuu nykyisistä ja vaiheyleiskaavalla osoitettavista rakennuspaikoista. Yksittäisiä nykyisiä rakennuspaikkoja jää osoitettavan kylärakenteen ulkopuolelle lähinnä kaavateknisistä syistä, niiden säilyminen ja rakennusoikeus on kuitenkin turvattu kaavamääräyksin. Maantien varrella kylärakennetta on rajattu melualueen huomioimiseksi. Melualueelle jäävien nykyisten rakennuspaikkojen säilyminen on turvattu ja rakennusoikeus on sama kuin kyläalueella olevilla nykyisillä rakennuspaikoilla. Vaiheyleiskaavan alueella on noin 130 nykyistä rakennuspaikkaa, uusia, nykyistä kylärakennetta täydentäviä rakennuspaikkoja alueelle osoitetaan 48 kpl. Kuvassa 4 on rajattu punaisella suunnittelutarveharkinnan kautta rakentuva tiiviin asumisen alue, jonka toteutuminen vahvistaa kylän keskustaa. Kuva 4. Knivsundin kylärakenne. Nykyinen asutus on esitetty mustalla ja uudet rakennuspaikat punaisella värillä. Knivsund sijaitsee Kokkolan keskustan länsipuolella Uusikaarlepyystä Kokkolaan kulkevan ns. seitsemän sillan tien (maantie 749) varrella. Kokkolan keskustaan matkaa on noin 13 kilometriä. Knivsundin kaava-alue muodostuu yhdestä selkeästi hahmotettavasta kyläalueesta. Pääosa asutuksesta on sijoittunut maantien pohjoispuolelle kyläteiden varsien maastosta kohoaville kumpareille. Kyläkuvassa huomio Kuva 5. Knivsundin kylämaisemaa. 23

7.1.1.2 Rödsö (osa-alue 2) Alueella on noin 400 nykyistä rakennuspaikkaa ja vaiheyleiskaavalla osoitetaan 128 uutta rakennuspaikkaa. Kuva 7. Rödsön pohjoisosan kylärakenne. Kuva 6. Rödsön osa-alueen kylät. Suunnittelualue sijoittuu Kokkolan itäpuolelle kantakaupungin välittömään läheisyyteen. Aluetta halkovat valtatie 8 sekä Pohjanmaan rata, lisäksi suunnittelualuetta rajaavat alueen vesistöt (Perhonjoki ja Korpilahdenoja). Rödsön kaava-alue jakautuu kuuteen pienempään kyläalueeseen: Rödsö, Friis-Räihä, Korpilahti Rimmi, Vitikka, Runtujärvi ja Kotkamaa. Kaikki alueen palvelut haetaan Kokkolan keskustasta, johon on matkaa vähimmillään noin neljä ja enimmillään noin 16 kilometriä. Kuva 8. Rödsön eteläosan kylärakenne. 24

Rödsö Rödsön kylän keskusta sijoittuu suunnittelualueen pohjoisosaan Perhonjoen varrelle rajautuen asemakaavoitettuun Puntuksen omakotialueeseen. Alueelle on rakennettu paljon omakotitaloja ensin 1960- ja 70-luvuilla ja jälleen 90-luvun jälkeen, joten kyläkuvallisesti alue on hyvin lähiömäinen, vaikka siellä on myös laajoja viljelyssä olevia peltoalueita sekä muutamia perinteisiä pohjalaistaloja. Perhonjokivarsi Orreksentien varrella on hyvin tiheästi rakentunutta ja poikkeaa muusta kaava-alueesta selkeästi. Alueen maankäytön ohjaus vaatii siten erillisiä selvityksiä ja on siitä syystä osoitettu tällä vaiheyleiskaavalla alueeksi, jonka maankäyttö tulee ratkaista osayleiskaavalla tai asemakaavalla. Uusia rakennuspaikkoja alueelle on ositettu 65 kpl sekä täydentämään nykyistä rakennuskantaa, että eheyttämään kylärakennetta. Rakentamista alueella rajaavat Perhonjoen laajat tulva-alueet (kuvassa sininen viivamerkintä). Rödsön alue liittyy ylempään tieverkkoon valtatielle 8 Söderbackantien kautta, yleisempi kulkusuunta on kuitenkin Rödsöntien kautta kohti Kokkolan keskustaa, josta myös alueen palvelut haetaan. Kuva 9. Rödsön kylärakenne. Nykyinen asutus on esitetty mustalla ja uudet rakennuspaikat punaisella värillä. Orreksentienvarren maankäyttöä ei ratkaista tällä vaiheyleiskaavalla. Kuva 10. Rödsön kylätien varren rakennuksia. 25

Friis ja Räihä Friisin ja Räihän kylät sijaitsevat valtatie 8 pohjoispuolella noin kuusi kilometriä Kokkolan kaupunkikeskustan länsipuolella. Friisin kylän asutus on jakautunut kahteen osaan, lähempänä 8 tietä olevalle nauhamaiselle alueelle on osoitettu kaksi uutta rakennuspaikkaa eheyttämään melko hajanaista asutusta. Pohjoisempi asutus on sijoittunut myös nauhamaisesti tulva-alueita ja kyläteitä myötäillen, alueelle on osoitettu neljä kyläaluetta täydentävää uutta rakennuspaikkaa. Friisintien ja samansuuntaisesti kulkevan Korpilahdenojan välisellä alueella on siirtolapuutarha-alue. Korpilahdenojan länsipuolella oleva Räihän kyläasutusta rajoittavat toisaalla tulva- ja melualueet ja toisaalla turkistarhojen läheisyys. Alueelle on osoitettu neljä kyläaluetta täydentävää rakennuspaikkaa. 8 tien varressa kyläalueita on rajattu melualueen huomioimiseksi. Kyläalueen ulkopuolelle jäävien nykyisten rakennuspaikkojen säilyminen on turvattu ja rakennusoikeudet ovat samat kuin kyläalueelle sijoittuvilla nykyisillä rakennuspaikoilla. Kuva 11. Friisin ja Räihän kylärakenne. Nykyinen asutus on esitetty mustalla ja uudet rakennuspaikat punaisella värillä. Kuva 12. Siirtolapuutarhan rakennuksia. 26

Korpilahti ja Rimmi Noin kolme kilometriä Kokkolan kaupunkikeskustasta länteen sijoittuvaa Korpilahden asutusta jakaa sen pohjoisosassa valtatie 8 melualueineen. Pääosa asutuksesta on sijoittunut valtatien eteläpuolelle nauhamaisesti Korpilahden ja Rimmin kylien välisen Rimmintien varrelle. Alueen yleisilme on metsäinen eikä avoimia näkymiä Perhonjoen ranta-alueelle juurikaan synny. Perhonjoen laajat tulva-alueet rajaavat rakentamista alueella. 8 tien pohjoispuolelle on osoitettu kolme ja Rimmintien varrelle 15 uutta rakennuspaikkaa. Rimmin alue sijoittuu noin seitsemän kilometrin etäisyydelle Kokkolan kaupunkikeskustasta ja sen perinteistä asutusta jakaa junarata melualueineen. Junaradan varressa on useita suurikokoisia entisen nahkatehtaan rakennuksia, jotka hallitsevat kylän keskustaa. Kyläkuva muutoin on melko rikkonainen, kun perinteinen kylätie on katkaistu ja kulku junaradan toiselle puolelle on siirretty Pohjanmaan radan kaksoisraiteen rakentamisen yhteydessä tehtyjen uusien tiejärjestelyjen johdosta kauemmas kyläalueelta. Junaradan eteläpuolelle on osoitettu kaksi uutta rakennuspaikkaa täydentämään nykyistä kylärakennetta. Aluevaraussuunnitelmassa 2015 on esitetty, että alueet tulevat liittymään valtatielle 8 alikulun kautta ja suorat liittymät valtatielle poistetaan. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan myös liikennesuunnitelmassa osoitettu yhteystarve Vitsarista Perhonjoen yli Rimmintielle. Sekä Korpilahden että Rimmin kyläalueita on rajattu melualueiden vuoksi. Melualueelle jäävien nykyisten rakennuspaikkojen säilyminen on turvattu kaavamääräyksin ja rakennusoikeus on sama kuin kyläalueella olevilla nykyisillä rakennuspaikoilla. Kuva 13. Korpilahden ja Rimmin kylärakenne. Nykyinen asutus on esitetty mustalla ja uudet rakennuspaikat punaisella värillä. 27

Vitikka Tiejärjestelyjen toteuduttua alue liittyy valtatielle 8 alikulkujen kautta tien pohjoispuolelta. Vitikan kyläalueita on rajattu 8 tien melualueen huomioimiseksi. Melualueelle jäävien nykyisten rakennuspaikkojen säilyminen on turvattu kaavamääräyksin ja rakennusoikeus on sama kuin kyläalueella olevilla nykyisillä rakennuspaikoilla. Runtujärvi Kuva 15. Runtujärven kylärakenne. Nykyinen asutus on esitetty mustalla ja uudet rakennuspaikat punaisella värillä. Kuva 14. Vitikan kylärakenne. Nykyinen asutus on esitetty mustalla ja uudet rakennuspaikat punaisella värillä. Vitikan kylä sijaitsee valtatie 8 eteläpuolella noin kuusi kilometriä Kokkolan kaupunkikeskustasta länteen. Vitikassa pääosa asutuksesta on keskittynyt Korpilahdenojan itäpuolelle Korpilahdentien ja Vitikantien varrelle. Alueella on maataloutta ja kyläkuvassa laajat peltoaukeat sekä useat pohjalaistalot hallitsevat tasaista maisemaa. Alueelle on osoitettu kymmenen uutta rakennuspaikkaa, joilla on eheytetty ja hieman laajennettu kylärakennetta. Runtujärvi sijaitsee noin 12 kilometrin päässä Kokkolan kaupunkialueesta. Alueella on kolme asuinrakennusta, joista yksi uudempi on rakennettu 2000-luvulla Runtujärven rantaan ja kaksi kulttuurihistoriallisesti arvokasta pohjalaistaloa sijoittuvat kylätien varrelle. Alue liittyy päätieverkkoon Rimmintien kautta. Vaiheyleiskaavalla alueella osoitetaan yksi uusi asuinrakennuspaikka nykyisten vanhojen asuinrakennusten yhteyteen, sekä kaksi loma-rakennuksen rakennuspaikkaa Runtujärven rantaan. Runtujärvi on ainoa vesistö, jonka varrelle osoitetaan vaiheyleiskaavassa uusia lomarakennuspaikkoja ranta-alueelle. Tämä on voitu tehdä selvän tilaomistuksen (ainoastaan kaksi kantatilaa), rakennettavan rantaosuuden, käytetyn rakennusoikeuden sekä kulttuuri- ja maisema-arvojen pohjalta. 28

Kotkamaa 7.1.1.3 Lahnakoski (osa-alue 3) Kuva 16. Kotkamaan kylärakenne. Nykyinen asutus on esitetty mustalla ja uudet rakennuspaikat punaisella värillä. Kotkamaan asutus on sijoittunut sekä Kotkamaantien että Kourunjärventien varsialueelle muodostaen nauhamaisen kyläalueen. Kylän keskus ja vanhin rakennuskanta sijoittuvat teiden risteysalueelle. Alueella on pienteollisuutta sekä maataloutta. Kotkamaantien varrella on laajoja avoimia peltoalueita, Kourunjärventien varsialueet ovat puolestaan metsäisiä. Vaiheyleiskaavalla alueelle on osoitettu kaksikymmentä uutta rakennuspaikkaa kylärakennetta eheyttävästi. Alue liittyy päätieverkkoon Runtujärven ja Rimmin kylien kautta Korpilahden kohdalla. Kuva 17. Lahnakosken kylärakenne. Nykyinen asutus on esitetty mustalla ja uudet rakennuspaikat punaisella värillä. Lahnakosken kyläalue sijoittuu noin 13 kilometriä kaakkoon Kokkolan kaupunkialueesta. Kyläalue muodostuu kolmesta asutuskeskittymästä, joista suurin on Lahnakoski Perhonjokivarressa ja pienemmät suunnittelualueen itäosan Hassinen ja pohjoisosan Kourujärvi. Kyläalueet ovat melko väljästi rakentuneita ja asutuskeskittymien väliset alueet ovat Perhonjokivartta lukuun ottamatta metsäisiä. Alueella on kauppapuutarha sekä pienteollisuutta, muut palvelut haetaan Kokkolan keskustasta. Lahnakosken keskustassa sijaitsee kaupungin kaksi paritaloa, joissa on vuokra-asuntoja. Alue liittyy päätieverkkoon Jyväskyläntielle Lahnakoskentien kautta. Vaiheyleiskaavalla alueelle osoitetaan 37 uutta rakennuspaikkaa, jotka on osoitettu eheyttämään nykyistä kylärakennetta. 29

Kuva 18. Perhonjoki Lahnakosken sillalta kuvattuna. 7.1.1.4 Sokoja (osa-alue 4) Sokojan kyläalue on laaja, sen pohjoisin osa sijoittuu n. 6,5 km ja eteläisin n. 16 km päähän Kokkolan keskustasta. Alueella on perinteistä kumpareja raittiasutusta sekä uudempaa, sodanjälkeen alavammalle alueelle kylätien varteen rakentunutta asutusta. Lisäksi eri puolilla kyläaluetta on useita elinvoimaisia maatiloja ja siten myös maisemaa hallitsevat laajat tasaiset peltoalueet, joiden ansiosta asutuskeskittymien välille syntyy kyläkuvaa yhtenäistäviä näkymiä. Alueen sijainti ja hyvä liikenteellinen saavutettavuus sekä maisemallisesti hienot ja monimuotoiset alueet ovat tuoneet sinne uusia asukkaita vuosien varrella. Useat asukkaat käyvät töissä kaupungissa ja osa rakennuskannasta, varsinkin Korkeahuhdan alueella ja Koivistossa, muodostaa lähiömäistä tienvarsiasutusta. Vaiheyleiskaavalla alueelle osoitettavat rakennuspaikat täydentävät ja yhtenäistävät kyläkuvaa vahvistaen Sokojan perinteistä kyläkeskusta. Aluevaraussuunnitelmassa osoitetut vt 8 ohitustievaraukset ja valtatien 13 liittyminen on näytetty kaavakartalla. Kuva 19. Sokojan osa-alueen kylät. Kuva 20. Sokojan kyläalueen kylärakenne. 30

Koivisto ja Ventjärvi Koiviston kyläalue muodostuu Koivistontien varren asutusryhmistä. Kyläaluemerkinnän ulkopuolelle on jätetty Koivistontien pohjoisosassa pohjavesialueella olevat rakennukset, samoin joitain yksittäisiä rakennuspaikkoja muualla kyläalueella. Näiden olemassa olevien rakennuspaikkojen säilyminen on turvattu ja rakennusoikeudet määritelty kaavamääräyksin. Koivistontien varrelle on osoitettu 32 kpl uutta kylärakennetta täydentävää rakennuspaikkaa. Ventjärven asutus on melko tiiviisti keskittynyt puustoisille kumpareille. Kookkaat maatilarakennukset ja viljelyaukiot ovat kyläkuvaa hallitsevia. Alueelle on osoitettu yksitoista kylärakennetta täydentävää rakennuspaikkaa. Kuva 22. Ventjärven kylärakenne. Nykyinen asutus on esitetty mustalla ja uudet rakennuspaikat punaisella värillä. Kuva 21. Koiviston kylärakenne. Nykyinen asutus on esitetty mustalla ja uudet rakennuspaikat punaisella värillä. 31

Sokoja ja Yli-Sokoja Åivobackenin alueelle yhdeksän paikkaa. Yli-Sokojan keskustaan osoitetaan suunnittelutarveharkinnan kautta rakentuva alue, joka toteutuessaan rakentuu lähes asemakaavatiheydelle. Kuva 24. Näkymä Tuomisalon taloille. Kuva 23. Sokojan ja Yli-Sokojan kylärakenne. Nykyinen asutus on esitetty mustalla ja uudet rakennuspaikat punaisella värillä. Sokojan kyläalueen keskus muodostuu Sokojan ja Yli-Sokojan asutuksesta. Kylätiet kiertyvät yhteen ja haarautuvat kumpareille sijoittunutta asutusta myötäillen. Alueella on myös paljon puustoa, joten näkymät ovat usein sulkeutuneita. Sokojalla toimii ruotsinkielinen ala-aste, esikoulu ja päiväkoti. Lisäksi Sokojan keskustassa on kylätalo, nuorisotalo, vanhusväestölle suunnatut rivitalot sekä kaksi kaupungin omistamaa paritaloa, joissa on vuokra-asuntoja. Vaiheyleiskaavalla Sokojan kyläalueelle osoitetaan uusia rakennuspaikkoja seuraavasti: Skrabbin aluelle kaksi paikkaa Sokojan keskustaan 14 paikkaa, Yli-Sokojalle 23 paikkaa, Hälliksen alueelle kaksi paikkaa ja Kuva 25. Näkymä Kullan taloille. 32

Oivu Kuva 26. Oivun kylärakenne. Nykyinen asutus on esitetty mustalla ja uudet rakennuspaikat punaisella värillä. Oivun kyläaluetta jakaa ja rajaa Vt 13 melualueineen. Melualueelle jäävien nykyisten rakennuspaikkojen säilyminen on turvattu kaavamääräyksin. Asuinrakentaminen on keskittynyt kylätien varrelle ja maisemassa maatalousrakentaminen ja peltoalueet hallitsevat kyläkuvaa. Alueelle osoitetaan 21 uutta rakennuspaikkaa kylärakennetta eheyttävästi. Rasmus, Tolvmans, Rönnliden ja Pimjalo Kuva 27. Sokojantienvarren kylärakenne. Nykyinen asutus on esitetty mustalla ja uudet rakennuspaikat punaisella värillä. Sokojantien varrella perinteinen maaseutumainen asutus on pääosin keskittynyt peltojen keskeltä kohoavalle kumpareelle Rasmuksessa. Asutus reunustaa kyläteitä tiiviinä ja lähes yhtenäisenä nauhana. Rasmuksesta kohti kaupunkia lähdettäessä asutus on pienialaista ja keskittynyt pääasiassa metsäisen alueen reunamille. Alueelle on osoitettu uusia rakennuspaikkoja seuraavasti: Rasmukseen 14kpl, Tolvmansin alueelle kymmenen, Rönnlideniin yksi ja Pimjaloon kolme. Kuva 28. Näkymä Rasmusbackenista. 33

Korkeahuhta ja Perkas Korkeahuhdan kyläaluetta jakaa vt 13 melualueineen. Melualueelle jäävien nykyisten rakennuspaikkojen säilyminen on turvattu kaavamääräyksin. Alue on osittain rakentunut lähiömäisen tiiviisti. Perkakseen on osoitettu neljä uutta rakennuspaikkaa ja muutoin Korkeahuhdan alueelle 38 kpl. Kuva 29. Korkeahuhdan ja Perkaksen alueen kylärakenne. Nykyinen asutus on esitetty mustalla ja uudet rakennuspaikat punaisella värillä. 34

7.1.1.5 Öja (osa-alue 5) Öjan suunnittelualue sijaitsee noin 15 kilometriä länteen Kokkolan kaupunkialueesta Uusikaarlepyystä Kokkolaan kulkevan ns. seitsemän sillan tien (maantie 749) varrella. Tien eteläpuolella on Tjärun ja pohjoispuolella Långön ja Bodön kyläalueet. Alueella kylätiet kulkevat kumpareelta toiselle. Kyläteiden varsilla korkeat kohdat ovat rakentuneet ja alavat maat on hyödynnetty osittain peltoviljelylle, tosin suurin osa alueesta on metsää. Viereisen suunnittelualueen, Knivsundin tapaan, alueen sijoittuminen meren läheisyyteen hyvien kulkuyhteyksien äärelle tekee alueesta vetovoimaisen ja tuo uusia asukkaita kylille. Öjan keskustassa Bodössä sijaitsee ruotsinkielinen ala-aste, esikoulu ja päiväkoti. Tämän lisäksi Öjan keskustassa on kylätalo ja neljä kaupungin omistamaa paritaloa, joissa on vuokra-asuntoja. Hieman etäämmällä kyläkeskuksesta n. 2,4 km päässä sijaitsee rukoushuone. Bodön alueelle on osoitettu 49 uutta rakennuspaikkaa, Långön alueelle 21 kpl ja Tjärun alueelle 9 kpl. Kuvat 31 ja 32. Kylämaisemaa Tjärussa. Kuva 30. Öjan kylärakenne. Nykyinen asutus on esitetty mustalla ja uudet rakennuspaikat punaisella värillä. 35

7.1.1.6 Kvikant (osa-alue 6) Kvikantin suunnittelualue sijaitsee noin viisi kilometriä länteen Kokkolan kaupunkialueesta Uusikaarlepyystä Kokkolaan kulkevan ns. seitsemän sillan tien (maantie 749) eteläpuolella. Kylärakenne on nauhamaisesti ryhmittynyt kyläteiden varsille. Alue on voimakasta hevostalousaluetta ja tallipihat ja hevoslaitumet näkyvät hyvin kyläkuvassa. Alueelle on osoitettu 14 kylärakennetta täydentävää rakennuspaikkaa. Kuva 26. Kvikantin kylärakenne. Nykyinen asutus on esitetty mustalla ja uudet rakennuspaikat punaisella värillä. 36