Turvallinen siirtymä rohkea uudistumien Uudenmaan maakuntastrategia LUONNOS Markus Pauni Strategiajohtaja Uusimaa2019-hanke
Mikä maakunta on tulevaisuudessa? 1. Julkishallinnollinen konserni 2. Itsehallintoyhteisö maantieteellisesti rajatulla alueella 3. Alueellinen palveluekosysteemi Maakuntastrategiassa tulee ottaa nämä kaikki näkökulmat huomioon tavalla tai toisella.
Uudenmaan maakunta- ja sote-uudistuksen onnistuminen käytännössä edellyttää alueellisen ekosysteemin ajattelutapaa ja riittävää toimintavapautta Organisaatiokeskeinen toiminta Tehokas työnjako Rajapinnat Organisaatiokohtainen optimointi Organisaation ohjaus Organisaatiokohtainen tiedon omistus Organisaatioita suojaavat sopimukset (Soveltaen: Valkokari & al. 2014) Ekosysteeminen toiminta Tarve tehdä yhdessä Yhdyspinnat Systeemitason optimointi Systeemin ohjaus Avoin ja systeemitason tieto Systeemiä suojaavat sopimukset Uudenmaan maakunta alueellisena ekosysteeminä: Hyvinvointi Elinvoima Kilpailukyky Alueellisen ekosysteemin sisällä kaikki vaikuttaa kaikkeen voimakkaassa keskinäisriippuvuudessa. 3. ja 4. sektori Lähiyhteisöt Virtuaaliset yhteisöt T&K-toimijat Yritykset Korkeakoulut ja oppilaitokset Kuntakonsernit Asukkaat Maakuntakonserni
Uuden maakunnan strateginen asemointi Asemoimme uutta maakuntaa 1. KANSALLISESTI METROPOLIMAAKUNTANA: alue on volyymeiltään ja olosuhteiltaan Suomen maakuntien joukossa omassa luokassaan. 2. KANSAINVÄLISESTI EUROOPPALAISEEN luotettavaan vertailuasetelmaan ja menestymiseen EU-tason alueellisessa vertailussa (etenkin Pohjois-Eurooppalaiset keskikokoiset metropolialueet relevantteina verrokkeina) Uuden maakunnan identiteetin rakentaminen ja institutionalisointi lähtee liikkeelle Suomen ainoan metropolimaakunnan uniikista dynamiikasta ja toimintaympäristöstä huomioiden vahvasti kaupungistumisen jättäen taustalle ns. perinteisen maakuntaidentiteetin rakentamisen tai voimistamisen.
Katsotaan sivulle Otetaan huomioon, että maakunta ei voi yksin ratkaista monimutkaisiin ilmiöihin liittyviä haasteita Innostetaan maakunnan kokonaisuus mukaan ja edistetään osallisuutta ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin Katsotaan taakse Selvitetään miten maakunnalla menee keskeisillä tehtäväalueilla luomalla tilannekuvia Määritetään keskeiset tavoitteet tilannekuvasta käsin ja seurataan ja arvioidaan etenemistä tilannekuvan indikaattoreilla ja mittareilla Katsotaan ylös Huomioidaan valtionhallinnosta tulevat linjaukset ja tavoitteet ja myös vaikutetaan niiden määrittelyyn MAAKUNTA- STRATEGIASSA: Katsotaan sisään Huolehditaan omasta organisaatiosta ja sen etenemisestä haluttuun suuntaan Tavoitteistetaan, seurataan ja arvioidaan niitä edellytystekijöitä, jotka tukevat tulosten ja vaikutusten aikaansaamista Katsotaan ulos Maakuntastrategian tulee ennen kaikkea katsoa ulos ympäröivään maakuntaan, sen asukkaisiin ja heidän tarpeisiinsa. Strategian tärkein kysymys on mitä tuloksia ja vaikutuksia halutaan saada aikaan? Katsotaan eteenpäin Strategialla vastataan ilmiöihin ja niihin kytkeytyviin muutosajureihin Ennakoidaan seuraamalla ja arvioimalla ennakointitietoon perustuvia indikaattoreita ja mittareita
Uuden maakunnan syntyminen on pitkä prosessi: maakuntastrategian rooli vaihtelee ja kehittyy eri vaiheissa Uudistumisen varmistava rooli Maakuntastrategia V3 voimassa 2026-2029 3. maakuntavaltuustokausi Uudistumisen varmistava rooli Maakuntastrategia V2 voimassa 2022-2025 2. maakuntavaltuustokausi Maakunnan toimintaa ja palvelutuotantoa ohjaava ja uudistava rooli Maakuntastrategia V1 voimassa 2020-2021 1. maakuntavaltuustokausi Valmistelua ohjaava rooli: turvallisen siirtymän ja rohkean uudistumisen lähtökohdat Maakuntastrategia V0 Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen voimassa 2018-2019 Valmisteluvaihe ja väliaikaishallinto
Strategiaprosessin kulku ja saavutetut tulokset tähän mennessä 7 kuukautta 13 strategiatyöpajaa 22 Esittely- ja keskustelutilaisuutta ~500 eri osallistujaa eri rooleissaan ~3000 Verkkokeskusteluun osallistujaa 4 Strategista painopistettä 18 Strategista tavoitetta Missio 2020 Visio 2030
Uudenmaan maakunnalla on hyvät mahdollisuudet onnistua Alue on Suomen kansainvälinen taloudellinen veturi ja logistinen linkki kansainvälisille markkinoille. Suomen bruttokansantuotteesta 39 % tuotetaan Uudellamaalla. Asukkaiden keskimääräinen kokemus omasta elämänlaadustaan on korkeampi kuin koko maassa. Väestön sairastavuusindeksi on suotuisa, ainoastaan Ahvenanmaalta löytyy indeksin perusteella terveempi väestö. Uusimaa on EU:n aluevertailussa 7. hyvinvoivin alue (SPI-indeksi) ja Pohjois- Euroopan verrokkialueisiinsa ja 3. kilpailukykyisin alue (RCI-indeksi). Väestöpohja riittää maakuntamuotoiselle palvelutuotannolle sekä järjestäjän ja tuottajan erottamiseen. Laaja yksityinen tarjontapotentiaali on mahdollisuus valinnanvapauden lisääntyessä kunhan maakunta on riittävän vahva järjestäjä ja pysyy kuljettajan paikalla. Maakunta- ja sote-uudistus on hyvä mahdollisuus hakea alueellisesti yhtenäisiä ja parhaimpia palveluketjuja ja toimintamalleja asukkaiden parhaaksi.
Alueen asema metropolimaakuntana ja alueen voimakas kasvu aiheuttavat myös vakavia haasteita, jotka näkyvät kansallisissa vertailuissa Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ovat jo yli 2 ja Helsingin 2,5 kertaa muuta maata kalliimmat ja vuokratkin noin puolitoistakertaiset. Vaikka Uudenmaan työttömyysaste on valtakunnallista keskiarvoa pienempi, on täällä lukumääräisesti lähes kolmannes koko maan työttömistä (n. 83 000 henkilöä). Uudenmaan elinkeinoelämän merkittävänä kasvun esteenä on pula osaavasta työvoimasta. Osaamisen ja avointen työpaikkojen kohtaamattomuudesta on vaarana syntyä rakenteellinen ongelma, ellei siihen pikaisesti puututa. Maahanmuuttajien työllisyysasteen merkittävä nostaminen nykyisestä alle 60 prosentista on kriittinen menestystekijä alueelle ja siten myös koko maalle. Alueella liikkumisen haasteena on ruuhkautuminen. Pääkaupunkiseudulle pendelöi muualta Uudeltamaalta sekä kotimaasta noin 120 000 työntekijää, joista 35 000 maakunnan ulkopuolelta. Lisäksi arvioidaan, että Virossa asuvia työntekijöitä on Uudellamaalla noin 20 000. Uusimaa sisältää keskenään hyvin erilaisia alueita. Tilannetta kuvaa esimerkiksi väestöllisen huoltosuhteen kehitysennusteet ja siellä tapahtuva polarisaatiokehitys, jossa Pääkaupunkiseudun ja Keski-Uudenmaan verraten suotuisan kehityksen rinnalla Länsi-Uudenmaan huoltosuhde on muuta maata heikommalla uralla. Itä-Uudenmaan huoltosuhde heikentyisi ennusteiden mukaan keskiarvon alapuolelle 2030-luvulla. Alueen erityisenä huolenaiheena ovat ns. NEET-nuoret, eli 15 24-vuotiaat, jotka eivät ole toisen asteen koulutuksessa eivätkä töissä. NEET-nuorten osuus on noin 8,3 % alueella. Suuri osa näistä nuorista on maahanmuuttajanuoria, joilla on vaikeuksia sitoutua tai kyetä perinteisiin koulutusmuotoihin.
SPI- ja RCI-indikaattorit alueen visioinnin ja vision seurannan työkaluna Uudenmaan tärkeimmät eurooppalaiset verrokkialueet ovat Tukholman lääni, Tanskan pääkaupunkiseutu, Pohjois-Hollanti (ml. Amsterdam) ja Hampuri. Nämä kaikki alueet on luokiteltu EU:n tilastoalueiksi, joita on yhteensä 275. Sosiaalisen kehityksen indikaattori (SPI) Nykytilanne: Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 7. (2016) ja verrokkialueiden joukossa 2. Tavoitetaso: Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 1. (2030) Euroopan hyvinvoivin alue Alueiden kilpailukyvyn indikaattori (RCI) Nykytilanne: Uudenmaan sijoitus verrokkialueiden joukossa 3. (2016) Tavoitetaso: Uudenmaan sijoitus verrokkialueiden joukossa 1. (2030) Kilpailukykyisin alue verrokkien joukossa Alueen menestystä mitataan perinteisesti sekä asukasluvun kehittymisellä että bruttokansantuotteella. Niiden rinnalle Euroopan komissio on laatinut EU:n tilastoalueille vertailuja alueellisesta kilpailukyvystä (RCI, c) ja sosiaalisesta kehittymisestä (SPI, Social Progress Index). Helsinki-Uusimaa on kaikkien vertailujen kärkijoukossa. Nämä indeksit kytkeytyvät YK:n yleiskokouksen vuonna 2015 hyväksymiin kestävän kehityksen 17 tavoitteeseen, jotka muodostavat laajasti hyväksytyn pohjan kansainväliselle vertailulle. Tavoitteet kohdistuvat ympäristöön, ihmiseen ja talouteen. Uuttamaata on hyvä verrata paitsi kaikkiin Euroopan alueisiin, mutta myös muihin Euroopan keskikokoisiin metropoleihin, joilla on samankaltaiset resurssit ja haasteet kuin meillä. (Lähde: Uusimaa 2.0-ohjelma 2017) Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen
Sosiaalisen kehityksen (SPI) vertailussa Uusimaa suoriutuu keskimääräistä paremmin tai heikommin seuraavilla osa-alueilla (kaikkien EU:n tilastoalueiden vertailu) 1. Övre Norrland SWE 82,33 2. Midtjylland DK 81,98 3. Hovedstaden (Kööpenhaminan alue) DK 81,67 4. Ahvenanmaa FIN 81,61 5. Utrecht NL 81,37 6. Nordjylland DK 81,36 7. Helsinki-Uusimaa FIN 81,19 8. Gelderland NL 81,11 9. Noord Holland (Amsterdamin alue) NL 80,95 10. Groningen NL 80,55 11. Pohjois- ja Itä-Suomi FIN 80,41 12. Overijssel NL 80,32 13. ZuidHolland NL 80,28 14. Länsi-Suomi FIN 80,27 15. Östra Mellansverige SWE 80,16 16. Etelä-Suomi FIN 79,98 17. Syddanmark DK 79,94 18. Stockholm (Tukholman lääni) SWE 79,90 19. Flevoland NL 79,61 20. Västsverige SWE 79,46 Tietoliikenneyhteydet ja verkkoyhteydet viranomaisiin Syöpäkuolleisuus Ympäristön laatu Luottamus poliittiseen järjestelmään, oikeusjärjestelmään ja poliisiin Julkisen hallinnon laatu ja vastuullisuus Sukupuolten välinen tasa-arvo Pääsy korkeakoulutukseen Alle 65-vuotiaiden kuolleisuus Eliniänodote Ennenaikainen kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin Koettu terveydenhoitoon ja hammashoitoon pääsy Asumistyytyväisyys Murhien ja tappojen määrä Toisen asteen koulutuksen suorittaminen Suojellut alueet (Natura) Suvaitsevaisuus maahanmuuttajia ja vähemmistöjä kohtaan
Alueellisen kilpailukyvyn (RCI) vertailussa Uusimaa suoriutuu keskimääräistä paremmin tai heikommin seuraavilla osa-alueilla (viiden samankaltaisen verrokkialueen vertailu) 1. Bedfordshire and Hertfordshire GBR 100,000 1. Essex GBR 100,000 1. Inner London GBR 100,000 1. Outer London GBR 100,000 5. Utrecht NL 97,631 5. Berkshire, Buckinghamshire and Oxfordshire GBR 97,670 7. Stockholm (Tukholman lääni) SWE 97,206 8. Surrey, East and West Sussex GBR 93,952 9. Hovedstaden (Kööpenhaminan alue) DK 92,942 10. Luxembourg LUX 91,064 11. Île de France FRA 90,274 12. Oberbayern GER 89,676 13. Hampshire and Isle of Wight GBR 88,607 14. Helsinki-Uusimaa FIN 88,259 15. Flevoland NL 87,335 16. Noord-Holland (sis. Amsterdamin alue) NL 87,335 17. Darmstadt GER 86,661 18. Karlsruhe GER 85,235 19. Hamburg GER 85,279 20. Noord-Brabant NL 85,133 Peruskoulutus Korkeakoulutus ja elinikäinen oppiminen Innovaatiokyky Tekninen valmius Työmarkkinoiden toimivuus Liike-elämän kehittyneisyys (business sofistication) Markkinoiden koko Liikenneinfra
2030 VISIO Euroopan paras alue elää ja toimia. 2020-2030 KÄRKITAVOITTEET Hyvinvoivin alue EU:ssa Kilpailukykyisin alue eurooppalaisten verrokkien joukossa Edelläkävijä hyvinvointi- ja terveysteknologian saralla Haluttu työpaikka ja yhteistyökumppani Painopisteet 1. Ihmisten hyvinvointi keskiössä 2. Kestävästi kasvava ja yhtenäinen metropolimaakunta 3. Rohkeasti uudistuvat palvelut 4. Edistyksellinen johtaminen ja kestävän talouden ura 2020 MISSIO Hyvinvointia ja terveyttä, elinvoimaa ja turvallisuutta. Yhdessä asukkaiden, kuntien ja kumppanien kanssa. Valmisteluvaiheen 2018-2019 muutosperiaate: Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen ARVOT Yhteisöllisyys Rohkeus Avoimuus Luottamus Vastuullisuus