Uusimaa-brändityö. Elinvoima koordinaatioryhmän kokous Tero Manninen Heidi Ketola

Transkriptio

1 Uusimaa-brändityö Elinvoima koordinaatioryhmän kokous Tero Manninen Heidi Ketola

2 2 Mikä maakunta on tulevaisuudessa? 1. Rajoitetusti itsehallinnollinen maantieteellinen alue 2. Alueellinen palveluekosysteemi Julkishallinnollinen konserni 3.

3 Brändiin vaikuttajat Alueena Hallinnollisena toimijana Palvelujen tuottajana Uusmaalaiset Maabrändi Kaupunkija kuntabrändit Organisaation visio, missio, arvot

4

5 5 Tavoitteita ja lähtökohtia Maakunnalla on selkeät ja vahvat, erottuvat brändit Hallittu kokonaisuus Identiteettiä, elinvoimaa ja kilpailukykyä ja -etua vahventava Palvelukokonaisuuksia, ei organisaatio-osia On osa johtamista, nivoutuu erityisesti asukas- ja asiakaskokemuksen johtamiseen Kommunikoi asukas- ja asiakashyödyn Heijastaa arvoja Toimii eri kielillä Brändikorin hallinta (brändiperhe): yhdistävät tekijät (esim. ulkoasu, maakunnan tunnus) Muutos vaatii tuttuutta: tunnettuja ja luottamusta herättäviä brändejä hyödynnetään Uusi toimija: uudistuminen ja uuden alun symboliikka Brändi tuo erilaista hyötyä eri toiminnoille järjestäjä: luottamus tuottajan valinnanvapauden piirissä olevat palvelut, alue: kilpailuetu, asiakaskokemus tuottajan viranomaistoiminta ja toisaalta valinnanvapauden piiriin kuuluvat palvelut

6 Alue ja ympäristö Identiteetti Maakuntabrändi Mitkä ovat maakunnan erottuvuustekijät TOP 5? Strategiset painopisteet TKIO Maakunnan järjestämistoiminto Neutraali, ohjaava Läpinäkyvyys Legitimiteetti Luottamus Maakunnan ei markkinaehtoinen palvelutuotanto Arjen turva Markkinaehtoisuus Maakunnan markkinaehtoinen palvelutuotanto Kohtaaminen Asiakaslähtöisyys Yleinen tiedonsaanti Asiakas- ja palveluohjaus Palveluntuottajien kohtaaminen A S U K A S A S I A K A S Määrittää painopisteet PITO Muutoskyky VETO Kyvykkyydet Osallistuu, vaikuttaa MAINE Julkisuus Puskaradio Kilpailijoiden viestintä Mielipidevaikuttajat Poliittinen keskustelu Informaatio vaikuttaminen Somen käyttäjätarinat Sidosryhmien mielikuvat

7 7 Henkilöstö Valtuutetut ja muut luottamushenkilöt Maakunnalla on erilaisia yleisöjä, kumppaneita ja sidosryhmiä Palvelutuottajat Asukkaat Järjestöt Kunnat Uusmaalaiset yritykset Asiakkaat kuten työnhakijat, potilaat Valtionhallinto Vaikuttajat Tutkimusyhteisöt Yritykset, kansalaiset Kansainväliset kohderyhmät (mm. potentiaaliset sijoittajat, matkailijat) Muut yhteistyökumppanit ja sidosryhmät

8 Brändin arvot ja ydin ROHKEUS INHIMILLINEN: Inhimillinen, tasa-arvoinen, osallistava, ihmiskeskeinen, yhdenvertaisuus KONTRASTINEN: Monimuotoinen, yksilöllinen, omaperäinen (individualistinen), kontrastisuus, rosoisuus, urbaani, aito & puhdas luonto, kulttuuri YHTEISÖLLISYYS AVOIMUUS LUOTETTAVA: Turvallinen, avoin, vastuullinen, läpinäkyvä, voittoa tavoittelematon, yhteisöllinen, yhteinen hyvä, kaikista pidetään huolta, yliopistollinen VASTUULLISUUS YDIN SUJUVA: helppous, elämisen helppous, palveleva, ammattitaitoinen, toimiva infra, saavutettavuus, tekninen valmius, lokaatio KETTERÄ: Osaava, ratkaisukeskeinen, proaktiivinen, ketterä, avoin innovaatio, rohkea, koulutus, start-up scene, digitaalisuus, vahva osaamiskeskittymä, ennakoivuus, yliopistollinen LUOTTAMUS

9 Maakunnan positio Uusimaa on alue, jossa urbaani kulttuuri ja koskematon luonto kohtaavat. Meillä yhdistyvät toimivuus, yliopistotason ratkaisukeskeisyys ja turvallisuus.

10 Aluebrändäys: miten muut alueet sen tekevät? If it s good for the city, it s good for the region and vice versa The Oslo Region Kansainvälisesti koko alue on Oslo-brändiä, kansallisesti eri kaupungit pysyvät omina brändeinään. Hampurin kaupunki ja maakunta esiintyvät samalla brändillä kansainvälisesti. Skoone ja Kööpenhamina on yhdistetty yhdeksi, valtioiden rajat ylittäväksi brändiksi: Greater Copenhagen Tiroli Toscana Silicon Valley Tukholman brändi kattaa koko läänin ja esiintyy koko Skandinavian pääkaupunkina: Stockholm Capital of Scandinavia Amsterdam Metropolitan Region

11 Brändiprojektin aikataulu Tutkimus- ja analyysivaihe 03-10/2018 Määrittelyvaihe 8-10/2018 Konseptointivaihe 10-12/2018 Visuaalisen ilmeen suunnitteluvaihe 1-3/2019 testaus 4-5/2019 Sisäinen lanseeraus alkaen 4/2019 Jalkauttamisvaihe alkaen 6/2019 Jalkauttamisvaihe jatkuu Sisäinen lanseerausvaihe jatkuu Ulkoinen lanseerausviestintä (aikataulutus 2019) Maakunnalla on käytössä uusi brändi , kun maakunnan varsinainen toiminta alkaa Valmisteluvaihe Käynnistämisvaihe Toiminta alkaa

12 Brändityön eteneminen 11-12/2018 Brändin määrittely- ja konseptointivaihe saakka: Brändin idea purpose Positio(t) ja niiden sanoitus Äänensävy Brändikori ja nimeäminen Visuaalisen ilmeen konsepti

13 Seuraa valmistelua ja osallistu keskusteluun #Uusimaa2019 #turvallinensiirtymä