Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2017-2019 yhteistyössä sosiaali-, sivistys- ja nuorisotoimen kanssa
Sisällysluettelo sivunumero 1. TAUSTAA 3 1.1 Lakien ja asetusten velvoitteet 3 1.2 Muu keskeinen lainsäädäntö 3 1.3 Organisaatio ja vastuut 4 1.4 Lasten ja nuorten palveluiden arvot ja toiminnallinen päämäärä 4 2. ASIAKKAAT, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT 5 2.1 Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 2.1.1 Perustehtävä 5 2.1.2 Asiakkaat 5 2.1.3 Henkilöstö ja toimitilat 5 2.2 Ehkäisevä suun terveydenhuolto 7 2.2.1 Toiminta-ajatus 7 2.2.2 Suun terveydenhuollon henkilöstö ja työnjako 2.2.3 Suun terveydenhuolto neuvolatoiminnassa 7 3. TERVEYSTARKASTUKSET JA TERVEYSNEUVONTA NEUVOLOISSA 7 3.1 Äitiysneuvola 7 3.2 Lastenneuvola 18 3.3 Perhevalmennus 10 3.4 Neuvolan perhetyö 10 4. TERVEYSTARKASTUKSET JA -NEUVONTA KOULUTERVEYDENHUOLLOSSA 4.1 Alakoulut 10 4.2 Yläkoulut 11 4.3 Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa 12 5. TERVEYSTARKASTUKSET JA -NEUVONTA OPISKELUTERVEYDEN- HUOLLOSSA 12 6. RASKAUDEN EHKÄISYJA MUU SEKSUAALINEUVONTA 13 7. OMAIS- JA PERHEHOITAJIEN TERVEYSTARKASTUKSET 14 8. TYÖTTÖMIEN TERVEYSTARKASTUKSET 15 9. SUUN TERVEYDENHUOLTO 15 9.1 Suun terveydenhuolto osana neuvolaterveydenhuoltoa 16 9.2 Suun terveydenhuolto osana esikoulua ja kouluterveydenhuoltoa 16 9.3 Suun terveydenhuolto osana opiskeluterveydenhuoltoa 17 10. ERITYISEN TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN JA TUEN JÄRJESTÄMINEN 17 10.1 Lapsen, nuoren ja perheen hyvinvoinnin tuki 17 10.1.1 Varhaisen puuttumisen työskentelyn malli/ huolen puheeksi ottaminen 17 10.1.2 Hyvinvoinnin tukipalvelut 17 10.2 Neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tukipalvelut 18 10.2.1 Neuvolan tarjoama tuki 18 10.2.2 Kouluterveydenhuollon tarjoama tuki perusopetuksessa 20
10.2.3 Psykologi- ja perheneuvolan palvelut 21 10.2.4 Opiskeluterveydenhuollon tarjoama tuki toisella asteella 21 11. YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI 22 11.1. Terveydenhuolto 22 11.1.1 Fysioterapia ja kuntoutus 23 11.1.2 Muut terapiat 23 11.1.3 Yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa 23 11.2 Varhaiskasvatus ja yhteistyö 23 11.2.1 Laajennettu perhevalmennus 23 11.2.2 Nelivuotiaan laaja terveystarkastus 24 11.2.3 Monialainen yhteistyö 24 11.2.4 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma 24 11.3 Opetustoimi ja yhteistyö 24 11.3.1 Oppilashuoltoryhmät 25 11.3.2 Siirtymä- ja nivelvaihepalaverit 25 11.3.3 Kolmiportainen tuki 26 11.4 Sosiaalitoimi ja yhteistyö 26 11.5 Nuorisotoimi ja yhteistyö 26 11.6 Yhteistyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi 27 12. TARKASTUKSISTA POIS JÄÄNEIDEN SELVITTÄMINEN 27 13. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN SEURANTA 27 13.1 Kirjaaminen, tilastointi ja seuranta 27 13.2 Asiakaspalautteet ja -kyselyt 28 14. KOULU- JA OPPILAITOSYHTEISÖJEN TERVEELLISYYS JA TURVALLISUUS 28 15. HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN 28 16. TOIMINNAN JA TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI 29 16.1 Yhteistyö lasten ja nuorten hyvinvointi kaikkien yhteinen asia 29 LIITTEET Liite 1. Toimintaohjelma, ehkäisevä suun terveydenhuolto Liite 2. Toimintaohjelma, neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tarkastukset
3 1 TAUSTAA 1.1 Lakien ja asetusten velvoitteet Neuvolapalveluja, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä ehkäisevää suun terveydenhuoltoa ohjaava ja määrittävä lainsäädäntö on laaja. Keskeisimpiä lakeja ovat mm. palveluja, toteuttamista ja sisältöä ohjaava terveydenhuoltolaki (1326/2010) sekä rakenteita koskevat säännökset kansanterveyslaissa (66/1972) ja erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989). Valtioneuvoston asetus seulonnoista (339/2011) määrittelee yhtäläiset periaatteet kaikille perusterveydenhuollossa tehtäville seulonnoille. Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä suun terveydenhuollon valtakunnallisesti yhtenäinen laatu- ja palvelutaso varmistetaan asetuksella; Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011). Terveydenhuoltolaki tukee lasten ja lapsiperheiden terveyden, hyvinvoinnin, työ- ja toimintakyvyn edistämistä sekä sosiaalista turvallisuutta kunnissa. Kunnan on mm. seurattava kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Terveydenhuoltolain tavoitteena on mm. vahvistaa perusterveydenhuoltoa sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon ja kunnan eri toimialojen välistä saumatonta yhteistyötä ja varmistaa näin osaltaan palvelujen tehokasta tuottamista ja kehittämistä. Tavoitteena on myös kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja ja toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta sekä vahvistaa palvelujen asiakaskeskeisyyttä. Valtioneuvoston asetuksen (338/2011) mukaan kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Toimintaohjelma on laadittava yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa. Yhteisvalmistelun tavoitteena on, että kunnan eri toimialojen palvelut täydentävät toisiaan ja muodostavat asiakkaan näkökulmasta eri ikävaiheet kattavan mielekkään kokonaisuuden Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (LLKY) neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelmaa on rakennettu moniammatillisesti ja -alaisesti yhteistyössä sosiaali-, sivistys- ja nuorisotoimen edustajien kanssa huomioiden LLKY:n alueen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2015 2016. 1.2 Muu keskeinen lainsäädäntö Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen tuottaminen on kuntien tehtävä. Palvelujärjestelmä ja perheiden palvelut muodostuvat sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen hallinnoimasta kokonaisuudesta perheiden peruspalveluita. Ehkäisevällä lastensuojelulla tarkoitetaan kaikkia niitä kunnan toimia, joilla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta silloin, kun lapsi, nuori tai perhe ei ole lastensuojelun tarpeessa. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaalija terveydenhuollossa (Lastensuojelulaki 417/2007).
4 Varhaiskasvatuslain (36/1973) mukaan kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään toimittava yhteistyössä opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista, sosiaalihuollosta, lastensuojelusta, neuvolatoiminnasta ja muusta terveydenhuollosta vastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010 ja 1267/2013) vahvistaa oppilaan oikeutta turvalliseen koulunkäyntiin, riittävään ja oikea-aikaiseen oppimisen ja koulunkäynnin tukeen sekä osallisuuteen kouluyhteisön jäsenenä. Uusi nuorisolaki (1285/2016) astui voimaan 1.1.2017. Se määrittää kuntien tavoitteelliset nuorisopalvelut ja velvoittaa muodostamaan monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston. 1.3 Organisaatio ja vastuut Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän (LLKY) perustehtävänä on tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun ja eläinlääkintähuollon palvelut tasa-arvoisesti yhteistoiminta-alueen asiakkaille. Lasten, nuorten ja perheiden palveluihin kuuluvat varhaiskasvatuksen, opetustoimen, nuorisotyön, sosiaalitoimen, neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä suun terveydenhuollon palvelut. Hallinnollisesti sivistystoimi eli varhaiskasvatus, opetustoimi ja nuorisotyö ovat Kauhajoen kaupungin sekä Teuvan, Isojoen ja Karijoen kuntien vastuulla. Sosiaalitoimen palvelut, kuten lapsiperheiden sosiaalityön palvelut ja vammaispalvelut, ovat osa LLKY:n tuottamia sosiaalipalveluita ja neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto LLKY:n hoidon ja hoivan palveluita. Neuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toiminnasta vastaa hoitotyönjohtaja yhdessä neuvolatoimintojen osastonhoitajan ja terveyspalvelujohtajan kanssa. Suun terveydenhuollosta vastaa ylihammaslääkäri. Terveyspalvelujohtaja toimii myös kansanterveystyön vastaavana lääkärinä. Johtokunta ohjaa ja valvoo LLKY:n toimintaa. 1.4 Lasten ja nuorten palveluiden arvot ja toiminnallinen päämäärä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa vuodelle 2015-2016 on määritelty visioksi: Suupohjan lapset ja nuoret elävät turvallisen ja hyvän lapsuuden ja nuoruuden. Strategiset painopistealueet: 1. Ympäristö on turvallinen sekä sosiaalisesti että fyysisesti ja lasten ja nuorten tarpeet otetaan huomioon ympäristön suunnittelussa 2. Vahvistetaan lasten ja nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ikätasoisesti 3. Lasten ja nuorten kasvusta ja kehityksestä vastaavat vanhemmat ja heitä tuetaan kasvatustehtävässään 4. Palvelut ja palvelujärjestelmä edistävät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä ja ennaltaehkäisevät ongelmia 5. Lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia korjaavat palvelut ovat riittäviä, vaikuttavia ja laadukkaita
5 2. ASIAKKAAT, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT 2.1 Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 2.1.1 Perustehtävä Perustehtävänä on tuottaa neuvolapalvelut LLKY:n alueella asuvalle väestölle perhekeskeisesti ja moniammatillisesti. Tämä sisältää normaalin kasvun ja kehityksen seurannan ja tukemisen; terveyden edistämisen, sairauksien ennaltaehkäisyn, varhaisen toteamisen ja seurannan sekä niihin liittyvän ohjauksen ja neuvonnan tarkoituksenmukaisia lähipalveluita tarjoten vuorovaikutuksessa asiakkaiden, perheiden, omaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Työ perheiden parissa perustuu luottamukseen, perheiden kunnioittamiseen ja yksilölliseen kohtaamiseen. 2.1.2. Asiakkaat Asiakaskäyntejä neuvolatoiminnoissa terveydenhoitajilla on ollut vuonna 2016 yhteensä 22 064, joista isojokisia 1 562, karijokisia 1 145, kauhajokisia 14 252 ja teuvalaisia asiakkaita 4 923. Loput asiakkaat ovat olleet muista kunnista, LLKY:n alueen ulkopuolelta. Esimerkkejä asiakasmääristä vuonna 2016 tilastoihin ja mm. koulujen ja oppilaitosten opiskelijamääriin perustuen. Asiakkaita / käyntejä Isojoki Karijoki Kauhajoki Teuva syntyneet (lkm) 10 11 126 52 lastenneuvolan asiakkaat (lkm) 106 71 990 351 koululaiset (lkm) 169 59 1367 532 opiskelijat (lkm) - - 908 67 työttömien terveystarkastukset 10 11 226 25 (käynnit) seulonnat, joukkotarkastukset (käynnit) 62 54 492 167 2.1.3. Henkilöstö ja toimitilat LLKY:n neuvolatoiminnoissa on yhteensä 20,6 terveydenhoitajaa, yksi sairaanhoitaja (työttömien terveystarkastukset), 3 perhetyöntekijää, 1 osastonsihteeri ja 1 osastonhoitaja (tilanne syksyllä 2017). Neuvolapalveluihin kuuluvat äitiys- ja lastenneuvola, perhesuunnittelu, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, omais- ja perhehoitajien terveystarkastukset, työttömien terveystarkas-
6 tukset, matkailijoiden rokotukset, alueen väestön kausi-influenssarokotukset, kohdunkaulan seulontatutkimukset, kuulonhuolto (alustavat kuulontutkimukset ja niihin liittyvä hoidon ohjaus) sekä neuvolan perhetyö. Neuvolassa hoidetaan myös osa avosairaanhoidon asiakkaista ns. aikuisvastaanotoilla, kuten erilaiset lääkeinjektiot ja hyvässä hoitotasapainossa olevat diabeetikot ja esidiabeetikot (tilanne syksyllä 2017). LLKY:n neuvoloiden toimitilat sijaitsevat Isojoella, Karijoella ja Teuvalla yhdessä toimipisteessä kouluja tai oppilaitoksia lukuun ottamatta. Kauhajoella neuvolatoiminnot sijaitsevat useassa eri kiinteistössä; Hakasivuntiellä, Aronkylässä, Logistialla ja muissa väliaikaisissa tai vaihtuvissa tiloissa koulujen ja oppilaitosten lisäksi. Äitiysneuvolassa työskentelee kolme terveydenhoitajaa, joilla kaikilla on myös kätilön koulutus. Kauhajoen toimipisteessä äitiysneuvolatyöhön tarvitaan yli yhden työntekijän työpanos. Toinen terveydenhoitajista vastaa Aronkylän äitiysneuvola-asiakkaiden lisäksi äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolatyöstä Isojoella sekä Kainaston alueen lastenneuvolatyöstä. Teuvan ja Karijoen alueella toimiva terveydenhoitaja vastaa äitiysneuvolatyön lisäksi perhesuunnitteluneuvolasta ja kohdunkaulan seulontatutkimuksista. Perhesuunnittelu, Kauhajoen toimipisteessä, vie yhden kokoaikaisen terveydenhoitajan työpanoksen. Kaikille LLKY:n alueella toimiville kouluille on nimetty oma terveydenhoitaja. Isoilla kouluilla on kokopäivätoimiset kouluterveydenhoitajat. Kouluterveydenhuollon lääkärintarkastukset ovat laajoja terveystarkastuksia, joihin huoltajat kutsutaan mukaan. Kouluterveydenhuolto vaatii yli viiden terveydenhoitajan työpanoksen LLKY:n alueella. Opiskeluterveydenhuolto vaatii LLKY:ssä yli kahden terveydenhoitajan työpanoksen. Esimerkiksi Teuvan toimipisteessä yksi terveydenhoitaja vastaa yhtenäiskoulun lisäksi alueen opiskeluterveydenhuollosta. Kutsuntaikäisten opiskelijoiden ennakkoterveystarkastukset hoidetaan opiskeluterveydenhuollossa. Opiskelijoille tarjotaan myös matalan kynnyksen mielenterveyspalvelua, joka sisältää viisi arviointi- tai tukikäyntiä. Tämän jälkeen terveydenhoitaja ohjaa opiskelijan tarvittaessa jatkohoitoon muille toimijoille. Opiskelijoiden seksuaali- ja lisääntymisterveydenhoito on osa opiskeluterveydenhuoltoa. Muiden terveydenhoitajien työtehtäviin kuuluvat laajemmin useat neuvolapalvelut, kuten lastenneuvola, kouluterveydenhuolto ja matkailijoiden rokotusneuvonta. Esimerkiksi Karijoen toimipisteessä toimiva terveydenhoitaja vastaa lastenneuvolatyöstä Karijoella ja Isojoella sekä kouluterveydenhuollosta ja aikuisvastaanotoista Karijoella. Isojoen toimipisteessä terveydenhoitajan työtehtäviin kuuluvat aikuisvastaanotot ja kohdunkaulan seulontatutkimukset Isojoella sekä kuulonhuolto koko LLKY:n alueella. Lastenneuvolatyö vaatii noin viiden terveydenhoitajan työpanoksen. Yksi terveydenhoitaja on aloittanut vuonna 2017 omais- ja perhehoitajien terveystarkastukset. Kappaleessa 7 selvitetään tarkemmin omais- ja perhehoitajien terveystarkastuksia. Lisäksi neuvolassa toimii yksi sairaanhoitaja, jonka vastuulla on työttömien terveystarkastukset. Kappaleessa 8 kuvataan tarkemmin työttömien terveystarkastuksia. Neuvolan perhetyössä LLKY:n alueella toimii myös syksyllä 2017 kolme perhetyöntekijää.
7 2.2 Ehkäisevä suun terveydenhuolto (Aune Vanhanen) 2.2.1 Toiminta-ajatus: Suun terveydenhuollon toiminnan perustana on periaate, että terve suu kuuluu kaikille. Tavoitteena on myös suun terveyteen liittyvien terveyserojen kaventaminen. 2.2.2 Suun terveydenhuollon henkilöstö ja työnjako Suun terveydenhuollon toimijoina ovat erikoishammaslääkärit, hammaslääkärit, suuhygienistit ja hammashoitajat. Suun terveydenhuollon osalta asetuksen mukainen toiminta aloitettiin neuvola- ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa 1.1.2011 alkaen ja osittain jo vuoden 2010 aikana. 2.2.3 Suun terveydenhuolto neuvolatoiminnassa Suun terveydenedistämisen kohdentaminen odottaviin perheisiin on tärkeää, koska hyvät suunhoitotavat juurrutetaan varhaislapsuudessa. Suun terveysneuvonta toteutetaan terveyslähtöisesti huomioiden asiakkaan voimavarat sekä yksilölliset ja kulttuuriset tekijät. Äitiysneuvolasta ohjataan odottavat vanhemmat suuhygienistin vastaanotolle, joka ohjaa vanhemmat tarvittaessa hammaslääkärille. Suuhygienistin tekemä tarkastus ja sylkitesti ovat ilmaisia mutta käynnistä peritään käyntimaksu. Jos käynnillä tehdään hoitotoimenpiteitä, peritään maksuasetuksen mukaiset maksut. Suun terveydenhuollon neuvolaikäisten lasten määräaikaiset tarkastukset suuhygienisti tekee 1v, 2v, 3v, 4v ja 5vuotiaalle ja 6-vuotiaalle tarkastuksen tekee hammaslääkäri. Neuvolan terveydenhoitaja tarkistaa puoli-vuotiaan suun terveydentilanteen hammashoitolasta saatujen ohjeiden mukaisesti. Määräaikaisissa hammashuollon tarkastuksissa tehdään suun sairauksien riskiarvio. Liite 1. Toimintaohjelma, ehkäisevä suun terveydenhuolto (asetus 338/2011) 3. TERVEYSTARKASTUKSET JA TERVEYSNEUVONTA NEUVOLASSA 3.1 Äitiysneuvola Normaalin raskauden aikana terveystarkastuksia on ennen synnytystä 10-12. Kotikäyntejä synnytyksen jälkeen on yksi, tarvittaessa useampi. Lääkärin ja/tai terveydenhoitajan suorittama jälkitarkastus on n.8 viikon kuluttua synnytyksestä. Terveydenhoitajan suorittamia terveystarkastuksia on 8-10 ja lääkärintarkastuksia kaksi ennen synnytystä. Lääkärintarkastuksen yhteydessä äiti tapaa myös terveydenhoitajan. Toisella käynnillä terveydenhoitajan vastaanotolla on vuorossa laajennettu terveystarkastus ja kolmas käynti on laaja terveystarkastus lääkärin vastaanotolla. Vastaanottoajan pituus on seurantakäynnillä 30 min, ensimmäiselle käynnille varataan aikaa 90 min ja laajennettua terveystarkastusta varten 60 min. Neuvolan perhetyöntekijän käynnit järjestetään lasta odottaville perheille tarpeen
8 mukaan. Raskaana oleva nainen on äitiysneuvolan asiakkaana synnytyksen jälkitarkastukseen asti. Isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa on ollut mahdollista 1.1.2016 alkaen. Tulevalle isälle tarjotaan tämä mahdollisuus ennen lapsen syntymää ns. selvässä tapauksessa. Sopimus tulevan lapsen yhteishuollosta voidaan tehdä neuvolassa samassa yhteydessä (Isyyslaki 11/2015, 16). Neuvolakäyntien sisältö koostuu äitiysneuvolan suositusoppaan mukaisesti raskauden seurantaan liittyvistä toimenpiteistä ja tutkimuksista, terveysneuvonnasta sekä seulonnoista. Tarkastuskäynneillä kiinnitetään huomiota masennuksen ennaltaehkäisyyn ja tunnistamiseen, raskausdiabeteksen seulontaan, parisuhteen tukemiseen ja vanhemmuuteen kasvuun sekä imetysohjaukseen. Terveyttä edistävistä valinnoista ja perheen hyvinvoinnista keskustelu on osa jokaista neuvolakäyntiä. (Äitiysneuvolaopas Suosituksia äitiysneuvolaan THL 2013 ja Laaja terveystarkastus ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon THL 2012) Tarkempi äitiysneuvolan toiminnan sisältö on selvitetty äitiysneuvolan perehdytyskansiossa. Yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa Yhteistyö erikoissairaanhoidon äitiyspoliklinikan kanssa alkaa jo ensimmäisen neuvolakäynnin jälkeen. Terveydenhoitaja voi lähettää raskaana olevan äitiyspoliklinikalle erikoissairaanhoidon läheteohjelman mukaisesti lääkärintarkastukseen ja seuraaviin seulontaultraäänitutkimuksiin: - alkuraskauden kromosomipoikkeavuuden seulontatutkimus sekä äidin verikoe - keskiraskauden seulontaultraäänitutkimus - myöhäisempi ultraäänitutkimus Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon verkostotapaaminen on kaksi kertaa vuodessa. Siirtyminen äitiysneuvolan asiakkuudesta lastenneuvolan asiakkaaksi Lastenneuvolan terveydenhoitaja tapaa ensimmäistä lastaan odottavat vanhemmat ensimmäisen kerran noin kuukausi ennen vauvan syntymää varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen (VAVU) merkeissä. Äitiysneuvolan terveydenhoitaja kysyy äidiltä luvan, voidaanko lastenneuvolasta olla yhteydessä kotikäynnin ajankohdan sopimiseksi. Vauvaperhe siirtyy lastenneuvolan asiakkaaksi vauvan ollessa kahden viikon ikäinen. Lastenneuvolan terveydenhoitaja käy perhettä kotona tapaamassa vauvan ollessa kolmen viikon ikäinen, tarvittaessa useammin. 3.2 Lastenneuvola Neuvolatoimintaa säätelevän asetuksen mukaan neuvolassa järjestetään alle kouluikäiselle vähintään 15 määräaikaistarkastusta, joista viisi tekee lääkäri yhdessä terveydenhoitajan kanssa. Alle kouluikäisten lasten tarkastuksista kolme on laajaa terveystarkastusta, jossa arvioidaan lapsen kehityksen, terveydentilan ja hyvinvoinnin lisäksi koko perheen
9 hyvinvointia ja vanhempien tuen tarpeita. Tarkastukseen kutsutaan aina molemmat vanhemmat. Laajat terveystarkastukset ovat vauvaikäiselle 4 kk:n ja18 kk:n iässä sekä lapsen ollessa 4 vuoden ikäinen. 4 -vuotiaan tarkastus sisältää kaksi käyntiä neuvolassa. Terveydenhoitajan tarkastus koostuu kasvun ja kehityksen seurannasta. Tarkastukseen sisältyy vanhempien kirjallisella suostumuksella päivähoidon henkilökunnan arvio lapsen selviytymisestä päivähoidossa sekä vanhempien näkemys lapsensa terveydestä, kehityksestä ja koko perheen hyvinvoinnista. Toisella käynnillä tehdään lääkärintarkastus, jossa kartoitetaan perheen tuen tarve sekä tehdään suunnitelmat tarvittaville seurantakäynneille ja mahdolliset lähetteet muille toimijoille. Vanhempien kirjallisella suostumuksella myös päivähoito saa palautteen lapsen neuvolakäynnistä. Terveydenhoitajan arvio suun terveydentilasta tehdään 6 kk:n iässä neuvolakäynnillä yhdessä suun terveydenhuollon henkilökunnan kanssa laaditun ohjeen mukaisesti. Neuvolakäyntien sisältö koostuu lapsen kasvun ja kehityksen seuraamiseen liittyvistä tutkimuksista ja toimenpiteistä, erilaisista seulonnoista, terveysneuvonnasta sekä perheen hyvinvoinnin kartoituksesta. Erityisesti kiinnitetään huomiota vanhemman ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen sekä kiintymyssuhteeseen, vanhemmuuteen, vanhempien mielialaan, parisuhteeseen ja päihteiden käyttöön. Käynneillä tuetaan perhettä heidän omien voimavarojensa kautta. Keskustelun lähtökohtana ovat vanhempien esiin tuomat ajankohtaiset asiat. Vastaanottokäynneillä käytetään tukimateriaalina ja keskustelujen pohjana: EPDS -mielialalomake äidille 2 kk neuvolakäynnillä Vauvaperheen arjen voimavarat -lomake 2 kk neuvolakäynnillä Audit testi laajoissa terveystarkastuksissa (tulossa) Neuvokas perhe-kortti (tulossa digitaalisena) Leikki-ikäisen neurologinen kehitys (Lene) 3-, 4-, 5- ja 6-vuotiaille Varhaiskasvatuksen havainnot 4 vuotiaan laajassa terveystarkastuksessa Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake Terveyskasvatusmateriaali (Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirja THL 2016 ja Laaja terveystarkastus ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolaan sekä kouluterveydenhuoltoon THL 2012) Tarkempi lastenneuvolan toiminnan sisältö on selvitetty lastenneuvolan perehdytyskansiossa. Siirtyminen kouluterveydenhuollon palveluihin Syksyllä koulunsa aloittavien oppilaiden nivelpalaverit ovat keväällä rehtoreiden kutsumina. Nivelpalavereihin osallistuvat esiopettaja, opettaja, erityislastentarhanopettaja ja erityisopettaja sekä koulukuraattori ja terveydenhoitaja.
10 3.3 Perhevalmennus Laajennetun perhevalmennuksen tavoitteena on tukea vanhempia lapsen hoito- ja kasvatustehtävässä sekä vahvistaa vanhemmuutta ja parisuhdetta. Toimintaperiaatteena on vertaistuen korostaminen, kunnioittava ja arvostava kohtaaminen sekä avoin vuorovaikutus. Perhevalmennuksen nonstop-luennot: Vetreänä synnyttämähän, Tairolla ja syrämmellä yhyres vanhemmuutehen ja Mukulootten parahaksi -palveluja perheille toteutuvat vuosikellon mukaisesti kolme kertaa vuodessa. Näihin voivat osallistua kaikki vauvaa odottavat parit ilman erillistä ilmoittautumista. Valmennuskerrat ensimmäistä lasta odottaville pidetään 4-5 kertaa vuodessa aihealueina: Valamihina ponnistamahan, Rentona koitoksehen, Hoiretahan mukulaa ja Mairolla komiaksi. Synnytyksen jälkeiset tapaamiset tiedotetaan synnytyksen jälkeen. Teemoina ovat Vauva, äiree ja mä sekä Piretähän mukulat nyöris pehemoosella kärellä. 3.4 Neuvolan perhetyö Neuvolan perhetyö on ennaltaehkäisevää, matalan kynnyksen palvelua vauvaa odottaville ja alle kouluikäisten lasten perheille. Toiminta on kodissa tehtävää ja perheen tarpeista lähtevää työtä. Tapaamisia on 1-10. Perhetyöntekijä toimii yhteistyössä terveydenhoitajan kanssa. Syynä perhetyön tarpeeseen voivat olla esim. vastasyntyneen hoitoon liittyvät päivä- ja unirytmien pulmat, äidin uupuminen, masennus tai väsymys, arjen hallinnan ongelmat, äidin ja vauvan väliset vuorovaikutusongelmat, lapsen kasvatukseen liittyvät haasteet tai lähiverkoston vähyys. Perhetyön tavoitteena on vahvistaa perheen omia voimavaroja. Perhetyöntekijät ja lastenneuvolan terveydenhoitajat ovat kouluttautuneet myös uniohjaajiksi ja pitävät ns. vauvan unikoulua. Neuvolan perhetyöhön perheitä ohjaavat neuvolan terveydenhoitajat, perhe voi itse olla yhteydessä perhetyöntekijään tai muu yhteistyötaho voi ohjata perheen perhetyön asiakkaaksi. Neuvolan perhetyö on perheille maksuton palvelu. 4 TERVEYSTARKASTUKSET JA -NEUVONTA KOULUTERVEYDENHUOLLOSSA 4.1 Alakoulut Oppilaille järjestetään terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla. Perheet tutustuvat kouluterveydenhuoltoon 1. luokan tarkastuksessa, josta terveydenhoitajalla käynti toteutetaan joko kesällä ennen koulun alkua tai syyslukukauden aikana. Koulunsa aloittavien vanhemmille lähetetään kutsun yhteydessä terveyskysely ja Neuvokas perhe -kortti kotona täytettäväksi. Tämä on ensimmäinen vaihe 1. luokan laajaa terveystarkastusta. Vastaanotolla keskustellaan kouluterveydenhuollon käytänteistä. Lääkärintarkastus on ensimmäisen luokan aikana. Aikaa varataan terveydenhoitajan vastaanotolle 60 minuuttia ja 30 minuuttia lääkärille. Laajoihin terveystarkastuksiin kutsutaan molemmat vanhemmat.
11 Alakoulun toinen laaja terveystarkastus on 5. luokalla. Tarkastus tehdään kahdessa osassa. Ensimmäisellä käynnillä terveydenhoitaja tapaa oppilaan ja tarvittaessa myös huoltajat. Toisella käynnillä terveydenhoitaja ja lääkäri yhdessä tapaavat oppilaan ja perheen. Perheet saavat tiedon lähestyvästä vuositarkastuksesta, lääkärintarkastukseen kutsutaan molemmat vanhemmat. Kutsun mukana huoltajille lähetetään terveyskysely, jonka he tuovat mukanaan tarkastukseen. Ennen laajan terveystarkastuksen lääkärintarkastusta opettaja ja terveydenhoitaja keskustelevat vanhempien kirjallisella luvalla oppilaan selviytymisestä koulussa niiltä osin, kun se on tarpeen hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Välivuosien tarkastukset ovat määräaikaistarkastuksia, joihin kutsutaan koko vuosiluokka. Nämä tarkastukset sisältävät vähintään oppilaan haastattelun, kasvun ja ryhdin tutkimisen sekä ikävaihe huomioiden puberteettikehityksen arvioinnin. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua tarkastuksiin. Tarkastuksiin varataan aikaa 30 minuuttia. Tarkastuksesta pois jääneiden tilanne ja tuen tarve selvitetään. Alakoulun tarkastussisällöt ja tukimateriaali Vastaanotoilla ja keskustelujen pohjana käytettävä tukimateriaali terveystarkastuksen esitietolomake ekaluokkalaisen vanhemmille (THL) terveystarkastuksen esitietolomake viitosluokkalaisen vanhemmille (THL) viitosluokkalaisen terveyskysely (THL) oppilaan selviytyminen ja hyvinvointi koulussa Neuvokas perhe -kortti (tulossa digitaalisena) terveyskasvatusmateriaali Kouluterveydenhuollon tarkempi sisältö on kuvattu kouluterveydenhuollon perehdytyskansiossa. 4.2 Yläkoulut Terveydenhoitaja aloittaa tulevien 7. luokkalaisten tarkastukset jo edellisenä kesänä ennen koulun alkua. Vanhemmat ja oppilaat saavat kutsukirjeen, johon on liitetty terveyskyselyt oppilaalle ja huoltajille. Laajan terveystarkastuksen lääkärintarkastus on 8. luokalla. Ennen lääkärintarkastusta terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksen oppilaalle. Lääkärintarkastukseen oppilas kutsutaan yksin. Lääkärintarkastuksessa huomio kiinnitetään erityisesti ammatinvalintaasioihin ja oppilas saa nuorison terveystodistuksen. Vanhemmilla on mahdollisuus osallistua lääkärintarkastukseen oppilaan kanssa oppilaan yksilökäynnin jälkeen. Jos vanhemmat eivät ole mukana tarkastuksessa, heille toimitetaan kirjallinen palaute tarkastuksesta. 9. luokan tarkastus on siirtymävaiheen tarkastus, jossa käydään läpi ammatinvalintaan liittyviä kysymyksiä sekä muita oppilaan itse tuomiaan asioita tai edellisissä tarkastuksissa tulleita seurantoja. Tarkastuksissa kiinnitetään ammatinvalinnan lisäksi huomiota erityisesti seksuaaliterveyteen, päihteiden käyttöön, mielialaan ja koulussa jaksamiseen sekä nuoren ja perheen
12 hyvinvointiin (terveyskyselyt). Muu terveysneuvonta kuten terveellinen ravitsemus, unen tarve ja liikunta sisältyvät tarkastukseen. Vastaanotoilla ja keskustelujen pohjana käytettävä tukimateriaali: Adsume, nuorten päihdemittari 8. luokka (7. ja 9. luokan tarkastuksissa tarvittaessa) Mielialakysely (R-BDI-13) 8. luokka (7. ja 9. luokan tarkastuksissa tarvittaessa) Terveystarkastuksen esitietolomake kasiluokkalaiselle (THL) Terveystarkastuksen esitietolomake kasiluokkalaisen vanhemmille (THL) Terveyskasvatusmateriaali Tarkastusten tarkempi toimintasisältö on kuvattu perehdytyskansiossa. 4.3 Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa Koululaiset ohjataan terveydenhoitajan tai lääkärin harkinnan mukaan optikon tai silmälääkärin vastaanotolle tutkimuksiin. LLKY myöntää maksusitoumuksen yhdelle silmälääkärikäynnille. Kuulotutkimukset: koululääkäri lähettää oppilaan tarvittaessa erikoissairaanhoitoon. Psykiatrin tekemä tutkimus mielenterveyden selvittämiseksi: lääkäri tekee lähetteen tarvittaessa erikoissairaanhoitoon. (Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa - menetelmäkäsikirja THL 2016, Laaja terveystarkastus ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon THL 2012) 5. TERVEYSTARKASTUKSET JA -NEUVONTA OPISKELUTERVEYDENHUOLLOSSA Terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden järjestäminen opiskelijoille Terveydenhoitajan tarkastus tehdään kaikille ammatillisen koulutuksen, lukion ja kansanopiston ensimmäisen vuoden opiskelijalle. Ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelijat täyttävät esitietolomakkeen ja heille järjestetään terveydenhoitajan tarkastus. Toisena vuonna he täyttävät terveyskyselyn ja heille tarjotaan mahdollisuus lääkärintarkastukseen. Kutsuntaikäisille opiskelijoille tehdään ennakkoterveystarkastus opiskeluterveydenhuollossa. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myös sairaanhoitopalveluiden järjestäminen opiskelijoille. Terveydenhoitajat pitävät opiskelijoille avoimia vastaanottoja ja ohjaavat tarvittaessa vastaanottopalveluihin, kuten lääkärille, psykologille tai depressiohoitajalle. Tarkastuksissa kiinnitetään erityisesti huomiota seksuaaliterveyteen, päihteiden käyttöön, psykososiaaliseen hyvinvointiin ja mielialaan sekä opiskelukykyyn.
13 Vastaanotoilla ja keskustelujen pohjana käytettävä tukimateriaali: Mielialaseula Terveyskysely/toinen aste Audit-seula (päihteiden käytön seulontamenetelmä) Tarkempi toiminnan sisältö on kuvattu opiskeluterveydenhuollon perehdytysoppaassa. (Opiskeluterveydenhuollon opas THL 2006, Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi, Kuntainfo/STM 2015) Liite 2. Toimintaohjelma, neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tarkastukset 6. RASKAUDEN EHKÄISY JA MUU SEKSUAALINEUVONTA Raskauden ehkäisy- ja perhesuunnittelupalvelut neuvolassa Perhesuunnitteluneuvolan palvelua tarjotaan koko LLKY:n alueen väestölle ja niille ulkopaikkakuntalaisille opiskelijoille, joiden opiskelu kestää yli 2kk. Perhesuunnittelussa painotetaan raskauden ehkäisyä aloittavan nuoren tarkastusta. Keskustelussa käydään läpi nuoren elämäntilannetta, kartoitetaan terveystottumuksia ja selvitetään sairaudet. Alkuhaastattelun perusteella terveydenhoitaja voi aloittaa raskauden ehkäisyn antamalla asiakkaalle 3 kk:n ilmaisen aloituspakkauksen. Lääkärintarkastus on n. 3 kuukauden kuluttua ehkäisypillerien aloittamisesta. Jos raskauden ehkäisyn aloitus tapahtuu lääkärin vastaanotolla, 3 kk:n seurantakäynti on vastaavasti terveydenhoitajan vastaanotolla. Seurantakäynnit terveydenhoitajan vastaanotolla ovat 1-2 vuoden välein ja lääkärin vastaanotolla tarvittaessa (käypä hoito -suositus 2015). Perhesuunnitteluneuvolassa asetetaan ja poistetaan myös ehkäisykierukat ja -kapselit ja hoidetaan niiden käyttöön liittyvä seuranta. Terveydenhoitajan vastaanotot sisältävät laajasti terveysneuvontaa (ravitsemus, liikunta, uni, päihteiden käyttö) sekä asiakkaan yleisen hyvinvoinnin tukemista. Vastaanotolla ja keskustelujen pohjana käytettävä tukimateriaali: Adsume/Audit -kysely tarvittaessa muu tarvittava terveysneuvontamateriaali Tarkempi toiminnan sisältö on selvitetty perhesuunnitteluneuvolan perehdytyskansiossa.
14 7. OMAIS- JA PERHEHOITAJIEN TERVEYSTARKASTUKSET Omaishoitolaissa (937/2005, 3 a ) säädetään kunnan velvollisuudesta järjestää tarvittaessa omaishoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hänen hyvinvointiaan ja hoitotehtäväänsä tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Omaishoidon tuesta säädetään omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005). Omaishoidon tuen myöntämisen yhtenä edellytyksenä on, että hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. Ikääntyneiden omaishoitajien hyvinvointija terveystarkastukset perustuvat ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annettuun lakiin (980/2012). Työikäisten omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset perustuvat terveydenhuoltolakiin (1326/2010). Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset suunnataan ensisijaisesti kunnan kanssa omaishoitosopimuksen tehneille omaishoitajille. Tarkastukset ovat omaishoitajalle vapaaehtoisia. Hyvinvointi- ja terveystarkastus ei ole välttämättä tarpeellinen esimerkiksi silloin, kun omaishoitaja on työterveyshuollon piirissä tai kun kyseessä on lyhytaikainen omaishoito. Suositeltavaa on, että tarkastukseen kutsutaan pitkään, esimerkiksi vähintään 2 3 vuotta omaishoitajina toimineet henkilöt. Tarkastusmahdollisuutta on suositeltavaa tarjota omaishoitajille noin kahden vuoden välein (Kuntainfo 2015). Perhehoitajien terveystarkastukset perustuvat perhehoitolakiin (263/2015, 510/2016). Perhehoitolaki edellyttää, että kunnan on tarvittaessa järjestettävä toimeksiantosopimuksessa sovittavalla tavalla perhehoitajille hyvinvointi- ja terveystarkastuksia ja heidän hyvinvointiaan tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Päätoimiselle perhehoitajalle mahdollisuus hyvinvointi- ja terveystarkastukseen on järjestettävä vähintään joka toinen vuosi. Päätoimisella perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole ansiotyössä perheen ulkopuolella. Säännölliset hyvinvointi- ja terveystarkastukset ovat tarpeen, jotta perhehoitajan hyvinvointiin tai perhehoidon sijoitusta koskeviin riskitekijöihin voidaan puuttua mahdollisimman varhain. Näin voitaisiin ennaltaehkäistä mahdollisia myöhempiä ongelmia. Hyvinvointi- ja terveystarkastukset ovat perhehoitajalle vapaaehtoisia. LLKY:ssä tarkastusten toteutus on aloitettu siten, että tarkastukseen kutsutaan vähintään 2 vuotta omais- tai perhehoitajina toimineet henkilöt. Hyvinvointi- ja terveystarkastuksessa päähuomio on omais- tai perhehoitajan jaksamisessa, tuen tarpeen tunnistamisessa ja kuormittumisen riskitekijöissä. Tarkastukseen kutsutaan kirjeitse tarjoamalla joko vastaanottokäyntiä tai vaihtoehtoisesti kotikäyntiä. Omais- ja perhehoitajan elämäntilanteen kokonaisvaltainen huomioon ottaminen ja hänen tukemisekseen parhaiden ratkaisujen löytäminen edellyttää moniammatillista ja monialaista yhteistyötä. Tarkastuksen jatkotoimena voi olla tarpeen järjestää yhteistyöpalaveri, johon osallistuvat omaishoitaja, terveydenhoitaja ja kotihoidon palveluohjaaja tai palvelukoordinaattori.
15 8. TYÖTTÖMIEN TERVEYSTARKASTUKSET Työttömille tarjottavat terveystarkastukset ovat lakisääteisiä (Terveydenhuoltolaki 1326/2010). Työttömien terveysneuvonnan ja terveystarkastusten tavoitteena on työttömän terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn arviointi, ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien tunnistaminen ja ehkäiseminen sekä ohjaaminen hoitoon, lääkinnälliseen, ammatilliseen tai sosiaaliseen kuntoutukseen. Samalla otetaan kantaa jäljellä olevaan työkykyyn työkyvyttömyyden osoittamisen ohella. Työttömien työ- ja toimintakykyä täytyy arvioida työttömyyden eri vaiheissa perusterveydenhuollossa ja tarpeen vaatiessa erikoissairaanhoidossa. Erityisesti syrjäytymisriskissä olevat työttömät tulee tunnistaa ja ohjata tarvitsemiinsa terveyspalveluihin. Työttömien terveystarkastusten tukena käytetään erilaisia seuloja ja kyselyjä, kuten tyypin II diabeteksen sairastumisriskin arviointi, Audit -kysely, Beckin depressiokysely sekä elintapoihin ja ravitsemuksen laatuun liittyvät testit. (STM:n kirje 2013). Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1369/2014) astui voimaan 1.1.2015. Tässä yhteistoimintamallissa TE -toimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat heille työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Monialaisen yhteispalvelun (TYP) tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla heille heidän palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja. Palvelujen tarjoamisesta säädetään erikseen. LLKY:n alueella toimii yksi sairaanhoitaja, joka tekee työttömien terveystarkastuksia. Taulukossa sivulla 6 näkyy vuonna 2016 tarkastuksessa käyneiden lukumäärät kunnittain. 9. SUUN TERVEYDENHUOLTO (Aune Vanhanen) Selvennys suun terveydenhuollon käsitteistöstä ja asetuksen mukaisista perittävistä maksuista. Hoidon tarpeen arvio suoritetaan keskustellen potilaan kanssa ja käyttäen apuna aikaisempia hoitotietoja arvioidaan hoidon tarvetta. Suun terveystarkastus sisältää suun ja hampaiden terveyden ja hampaiden puhkeamisen määrityksen. Sisältää myös tarvittaessa plakin ja ientaskujen määrityksen ei sisällä sairauden diagnosointia Maksut Opiskelijaterveydenhuollon palvelujen maksut määräytyvät asiakasmaksulain ja asetuksen (912/1992) mukaisesti. Näiden perusteella terveyskeskuksen järjestämät suun terveydenhuollon palvelut ovat maksuttomia alle 18- vuotiaille, sitä vanhemmilta opiskelijoilta peritään asiakasmaksulain ja asetuksen mukaiset maksut.
16 Odottavien vanhempien suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio sekä sylkitesti ovat maksuttomia, mutta käynnistä peritään käyntimaksu ja jos käynnillä tehdään hoitotoimenpiteitä, peritään asetuksen mukaiset maksut. Odottavien vanhempien suun terveystarkastusten toteutumista on alettu seurata vuosittain indeksillä kattavuuden seuraamiseksi. 9.1 Suun terveydenhuolto osana neuvolaterveydenhuoltoa Lastenneuvolassa terveydenhoitajat tekevät suun ja mahdollisten hampaiden tarkastuksen 6 kk:n ikäiselle vauvalle neuvolakäynnin yhteydessä ja kirjaavat tiedon neuvolakorttiin. Neuvolasta annetaan vanhemmille vauvaharja ja MLL:n lehtinen Pikkulapset ja parivuotiaat. Suuhygienistit /hammashoitajat tarkastavat 1-, 2-, 3-, 4-, 5-vuotiaat lapset hammashoitolassa ja hammaslääkäri tarkastaa lapsen suun 6-vuotiaana. Siirtyminen neuvolasta suun terveydenhuollon vastaanotoille: Äitiysneuvolan terveydenhoitaja kehottaa vanhemmat varaamaan ajan hammashoitolaan suuhygienistille suun terveystarkastukseen ja sylkitestiin sekä terveysneuvontaan. Terveydenhoitajan tehdessä puolivuotiaalle lapselle suun terveystarkastuksen hän ohjaa lapsen tarvittaessa suun terveydenhuollon vastaanotolle. Lastenneuvolan terveydenhoitajat ja suun terveydenhuollon työntekijät ovat yhdessä tehneet ja sopineet ½-vuotiaan lapsen ohjeistuksen sisällön ja lapsen ohjaamisen suun terveydenhuollon vastaanotolle. Lapsen ollessa kaksivuotias hammashuollosta tulee kutsu tarkastukseen. Lapsen aloittaessa koulun lähetetään hammashoitokutsu edelleen kotiin ja toivotaan myös vanhempien läsnäoloa vastaanotolla. Hammashuolto seuraa kyselylomakkeen avulla odottavien vanhempien ja 2-vuotiaiden hampaiden harjauksia ns harjausmittarin seuranta. 9.2 Suun terveydenhuolto osana esikoulua ja kouluterveydenhuoltoa Suun terveydenhuollon toiminta kouluterveydenhuollossa tukeutuu toisaalta ryhmittäin kohdistettuun terveydenedistämiseen ja toisaalta yksilökohtaisesti kutsujärjestelmään. Koululaisiin kohdistettava ryhmätoiminta painottuu toisluokkalaisten suuhygieniaopastukseen, erityisesti hampaiden harjaukseen. Viidesluokkalaisille pidetään terveystiedon yhteydessä suun terveystunti sekä yläkoulun seitsemäsluokkalaisille suunhoitoon liittyvä tapahtumapäivä, missä keskitytään myös tupakoinnin vastaiseen työhön. Hammaslääkäri tarkistaa 6-, 9-, 12-, ja 15-vuotiaiden oppilaiden hampaat. Suuhygienistin ja hammaslääkärin käynneillä puhutaan terveellisestä ravinnosta ja korostetaan terveellisten juomien tärkeyttä. Neuvotaan hampaiden kotihoito, harjaustekniikka, fluoritahnan käyttö ja ksylitolituotteiden päivittäinen käyttö edistämään hampaiden terveyttä. Tupakoinnin vastustustyötä on kehitetty suun terveydenhuollossa. Tupakointivalistusta annetaan 5- ja 6- luokkalaisille sekä 7-luokkalaisille. Jos nuori on jo aloittanut tupakoinnin, työntekijä kannustaa lopettamaan sekä antaa tietoa tupakoinnin haitoista. Nuori voidaan myös lähettää suuhygienistin vastaanotolle, missä motivoidaan ja tuetaan tupakoinnin lopettamisessa. Jos nuori ei tupakoi, kannustetaan häntä jatkamaan savuttomana. Edellä mainitut asiat tilastoidaan, jotta voidaan seurata tupakoitsijoiden määrää ja terveysneu-
17 vonnan vaikuttavuutta. Suun terveydenhuolto toimi yhteistyössä kouluterveydenhuollon kanssa. Hoidosta poisjäävien osalta on syytä myös tehdä yhteistyötä kouluterveydenhuollon ja tarvittaessa myös oppilashuollon kanssa. Kouluissa toteutettava suun terveydenhuollon ryhmätoiminta edellyttää toimivaa yhteistyötä koulun henkilökunnan kanssa. 9.3 Suun terveydenhuolto osana opiskelijaterveydenhuoltoa Suun terveydenhuolto toimii yhteistyössä opiskelijaterveydenhuollon kanssa. Terveydenhoitaja tiedottaa oppilaitoksen tiedotustilaisuudessa uusille opiskelijoille mahdollisuudesta varata aika suun terveystarkastukseen ja terveysneuvontaan. Suun terveystarkastuksen ja terveysneuvonnan opiskelijoille tekee suuhygienisti, joka ohjaa tarvittaessa hammaslääkärille. Yli 18-vuotiaan opiskelijan käynnistä peritään maksuasetuksen mukaiset maksut. 10. ERITYISEN TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN JA TUEN JÄRJESTÄMINEN 10.1 Lapsen, nuoren ja perheen hyvinvoinnin tuki 10.1.1 Varhaisen puuttumisen työskentelymalli / huolen puheeksi ottaminen Huolen puheeksi ottaminen on varhaisen puuttumisen toimintamalli, joka on otettu käyttöön lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa työtä tekevien toimijoiden kesken. Varhaisella puuttumisella pyritään ennalta ehkäisemään ja helpottamaan lasten, nuorten ja perheiden ongelmia. Mittarina on työntekijän oma huoli. Lapsia, nuoria ja perheitä pyritään tukemaan heidän omassa toimintaympäristössään. Toimintaperiaatteena on, että työntekijä, jolla huoli herää, ottaa sen puheeksi ja käynnistää jatkotyöskentelyn. EI HUOLTA PIENI HUOLI HARMAA VYÖHYKE SUURI HUOLI Asiat toimivat, yhteistyösuhteisiin Pieni huoli tai ihmet- Huoli kasvava: luot- Huolta paljon ja ei tely käynyt mielestamus omiin mahdol- jatkuvasti: lap- tarvitse erikseen orientoitua sä. Luottamus omiin mahdollisuuksiin on hyvä. Ajatuksia lisävoimavarojen lisuuksiin heikkenee. Mielessä tarve lisävoimavarojen ja kontsi/nuori vaarassa. Omat keinot ovat lopussa. Muutos tarrollin saamisesta tilanteeseen on peesta Työntekijän kokeman lasta/nuorta koskevan huolen vyöhykkeet. (Lähde: Eriksson E. & Arnkil T. (2012). Huoli puheeksi, opas varhaisista dialogeista. THL.) saatava heti. 10.1.2 Hyvinvoinnin tukipalvelut Peruspalvelut neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto oppilas- ja opiskelijahuolto suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevät palvelut varhaiskasvatus
18 perhevalmennus esi- ja perusopetus Varhaisen ja tehostetun tuen palvelut tukikäynnit terveydenhoitajilla ja lääkäreillä, neuvolan perhetyö, kotikäynnit, vertaisryhmät vastaanottopalveluiden hoitaja- ja lääkärinvastaanotot psykologin palvelut puhe-, toiminta- ja fysioterapian sekä neuropsykologisen kuntoutuksen ostopalvelut varhaiskasvatuksen erityisopetus erityisopetus oppilas- ja opiskeluhuollollinen toiminta perheneuvolan palvelut lastensuojelun avopalvelut Erityisen ja korjaavan tuen palvelut koulukuraattorin ja psykologin palvelut varhaiskasvatuksen erityisopetus erityisopetus perheneuvolan palvelut erikoissairaanhoito lastensuojelun, perhekuntoutuksen, A-klinikan, mielenterveystyön ym. palvelut 10.2 Neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tukipalvelut 10.2.1 Neuvolan tarjoama tuki 1. Peruspalvelut kaikille perheille Neuvolan peruspalvelut ovat kasvua ja kehitystä sekä terveyttä edistäviä palveluita. Palveluihin kuuluvat vastaanottokäynnit, terveystarkastukset ja - neuvonta (sisältäen perheen hyvinvoinnin kartoituksen), seulonnat, kotikäynnit, puhelinohjaus ja perhevalmennusryhmät. Tavoitteena on luoda luottamuksellinen suhde asiakkaaseen/perheeseen ja tunnistaa erityistä tukea tarvitsevat. 2. Varhaisen ja tehostetun tuen palvelut neuvolassa Varhaisen tuen palveluita neuvolassa ovat ylimääräiset käynnit vastaanotolla, kotikäynnit, vertaisryhmät ja moniammatilliset verkostotapaamiset. Tukikäynnit Neuvolan terveydenhoitaja tarjoaa asiakkailleen tukikäyntejä peruskäyntien lisäksi joko asiakkaan toiveesta tai terveydenhoitajan/lääkärin arvion perusteella. Tukikäyntejä tarjotaan, kun vanhemmat tarvitsevat vahvistusta vanhemmuuteensa, keskustelua lapsen kasvuun ja kehitykseen tai kasvatukseen liittyen. Raskauden aikana ja pikkuvauvavaiheessa
19 voi olla tarve työstää äidin mielialaan ja parisuhteeseen liittyviä asioita. Terveydenhoitaja voi tarjota perheelle lisä/tukikäyntiä elämäntapaohjaukseen liittyen. Perhetyöntekijän/terveydenhoitajan kotikäynnit Kotikäynnit tehdään joko työntekijän erillisinä käynteinä tai työparikäynteinä. Kotikäynnit voivat olla äkillisiä tai suunniteltuja asiakkaan tarpeesta riippuen. Perhetyöntekijöiden kotikäynnit ovat sekä ennaltaehkäiseviä kasvua ja kehitystä edistäviä että perheen arkea tukevia. Perhetyöntekijän ennaltaehkäisevät tukikäynnit voidaan aloittaa jo raskauden aikana. Vertaisryhmät Perhevalmennusryhmien jatkoryhmät sekä perhetyöntekijöiden pitämät ryhmät kokoavat yhteen samanlaisissa elämäntilanteissa eläviä perheitä ja vanhempia. Moniammatilliset verkostotapaamiset Neuvola järjestää tarvittaessa moniammatillisen verkostotapaamisen lapsen hyvinvointi/asiakassuunnitelman kokoamiseksi, jos neuvolan auttamismenetelmät yksinään eivät riitä. Kokoonkutsujana on terveydenhoitaja. Työparina hänellä on esim. perhetyöntekijä. Verkostotapaamisia järjestetään sekä äitiys- että lastenneuvolassa ja niihin kutsutaan tarvittaessa muita toimijoita, kuten varhaiskasvatus sosiaalitoimi/lastensuojelu perheneuvola puhe- ja toimintaterapia maahanmuuttajapalveluiden edustaja Tapaamisessa määritellään tavoitteet ja perheen avun tarve sekä sovitaan tehtäväjaosta ja jatkotyöskentelystä unohtamatta arviointia. 3. Erityisen ja korjaavan tuen palvelut neuvolassa Erityisen /korjaavan tuen palveluita tarvitsevat lapset ja perheet ohjataan tarvittaessa: fysio-, puhe- ja/tai toimintaterapiaan tai neuropsykologiseen kuntoutukseen lääkärin tai erikoislääkärin vastaanotolle perheneuvolaan sosiaalitoimeen erikoissairaanhoitoon ensi- ja turvakotiyhdistyksen palveluihin seurakunnan palveluihin
20 10.2.2 Kouluterveydenhuollon tarjoama tuki perusopetuksessa 1. Peruspalvelut kaikille oppilaille ja heidän perheilleen Kouluterveydenhuollon peruspalvelut kuuluvat kaikille oppilaille ja heidän perheilleen. Ne ovat kasvua ja kehitystä sekä terveyttä edistäviä palveluita. Peruspalveluihin kuuluvat vastaanottokäynnit; terveystarkastukset ja -neuvonta (sisältäen lapsen/nuoren ja perheen hyvinvoinnin kartoituksen), seulonnat, puhelinohjaus ja terveyttä edistävä ryhmätoiminta. Näillä käynneillä terveydenhoitaja tutustuu oppilaaseen ja hänen perheeseensä sekä luodaan pohja luottamukselliseen suhteeseen ja pyritään tunnistamaan ne lapset ja perheet, jotka tarvitsevat tukea. 2. Varhaisen ja tehostetun tuen palvelut kouluterveydenhuollossa Varhaisen ja tehostetun tuen palveluita tarjotaan oppilaille ja heidän perheilleen, kun tunnistetaan tuen tarve ja huoli on herännyt. Varhaisen tuen palveluita koulussa ovat tukikäynnit, kotikäynnit ja moniammatilliset verkostotapaamiset Tukikäynnit Terveydenhoitaja voi antaa tukikäyntejä tarvittaessa oppilaalle ja perheelle joko omaan harkintaansa perustuen tai oppilaan / huoltajan toiveesta. Tukikäyntejä järjestetään, kun oppilaalla itsellään tai huoltajalla on huoli lapsen / nuoren kasvusta ja kehityksestä, käyttäytymisestä, seurustelusta, päihteiden käytöstä yms. Vanhemmat saattavat tarvita vahvistusta ja keskusteluapua vanhemmuuteen liittyvissä asioissa, perheristiriidoissa tai kriisitilanteissa. Tapaamisissa lähtökohtana on aina lapsen / nuoren tai perheen näkökulma ja tavoitteena on heidän omien voimavarojensa löytyminen ja vahvistuminen. Kotikäynnit Kouluterveydenhoitaja tekee tarvittaessa kotikäyntejä yhteistyössä esim. koulukuraattorin tai sosiaalityöntekijän kanssa. Moniammatilliset verkostotapaamiset Oppilaan terveyteen liittyvissä asioissa terveydenhoitaja voi kutsua moniammatilliseen verkostotapaamiseen vanhemmat ja heidän suostumuksellaan ne toimijat, joiden läsnäoloa pidetään välttämättömänä. Oppilaalle tehdään yhteistyössä hyvinvointiterveyssuunnitelma. Oppilashuolto Kouluilla toimii yhteisöllinen oppilashuolto, jonka tavoitteina on edistää oppilaan oppimista, terveyttä, hyvinvointia, sosiaalista vastuullisuutta sekä vuorovaikutusta ja osallisuutta. Yhteisöllinen oppilashuolto edistää oppimisympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yksilöllisessä oppilashuollossa käsitellään yksittäisen oppilaan asioita. Oppilaalle tarjotaan mahdollisuus keskustella psykologin kanssa, hänellä on oikeus saada riittävää tukea vaikeuksien poistamiseksi. Terveydenhoitajan vastaanotolle pääsee myös ilman ajanvarausta ja tarvittaessa hänet ohjataan saamaan muita palveluita.
21 3. Erityisen ja korjaavan tuen palvelut kouluterveydenhuollossa Kouluterveydenhuollon palvelut yksinään eivät ole erityisen/korjaavan tuen palveluita. Tarvittaessa oppilas voidaan lähettää esim. fysioterapeutin arvioon, nuorisopsykiatrian poliklinikalle tai erikoissairaanhoitoon. Koulussa toimitaan oppilashuoltotyön toimintaperiaatteiden mukaan, kun kyse on oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin erityisen tuen järjestämisestä. Koulun oppilashuoltopalaverit toimivat kouluilla moniammatillisina silloin, kun oppilas tarvitsee erityistä tukea koulunkäynnin/ oppimisen tukemiseen. Kouluterveydenhoitaja on työryhmän jäsen. 10.2.3 Psykologi- ja perheneuvolan palvelut (Paula Uusi-Hakala) Kaikilla LLKY:n alueen kouluilla on mahdollisuus psykologipalveluihin. Toimenkuvaan kuuluu ennaltaehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen sekä mielenterveystyö yhdessä oppilashuollon kanssa. Osa LLKY:n psykologeista kuuluu hoidon ja hoivan palveluihin ja osa psykologeista sosiaalipalveluihin, mutta tehtävät ja työnjako on sovittu yhdessä. Samalla on varmistettu, että kaikki lakisääteiset palvelut toteutuvat. Perheneuvolan palvelut ovat matalan kynnyksen palveluita lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen. Perheneuvolan tehtävänä on lapsiperheiden auttaminen silloin, kun perheet eivät selviä omin avuin tai muiden peruspalveluiden turvin. Perheneuvolan työntekijät ovat kasvatus- ja perheneuvontaan erikoistuneita psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä. Perheneuvolaan voi hakeutua asiakkaaksi omatoimisesti, lähetettä ei tarvita. Perheneuvolan varhaisen ja tehostetun tuen palvelut ohjaus ja neuvonta kasvatuskysymyksissä tuki perheille kriisitilanteissa verkostotapaamiset yksilö-, pari- ja perhetutkimukset Perheneuvolan erityisen tuen palvelut yksilö-, pari- ja perheterapiaa 10.2.4 Opiskeluterveydenhuollon tarjoama tuki toisella asteella 1. Peruspalvelut toisella asteella Opiskeluterveydenhuollon peruspalveluihin kuuluvat terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotot (terveystarkastukset ja terveysneuvonta) sekä terveyspalveluista tiedottaminen opintojen alussa ja terveyttä edistävät ryhmät. Palveluihin oikeutettuja ovat ne opiskelijat, jotka opiskelevat opintotukilain (65/1994) mukaiseen opintotukeen oikeuttavassa koulutuksessa.