KAAVASELOSTUS, OSA 1/2 STRATEGINEN KAAVOITUS

11.4.2018 Oikeusvaikutteinen vaiheyleiskaava / Autopaikkamitoitus KAAVASELOSTUS, OSA 1/2 STRATEGINEN KAAVOITUS KH 09.04.2018 142

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Vaiheyleiskaava / Rovaniemen kaupunki Strateginen hallinto/strateginen kaavoitus Yhteystiedot Tarja Outila kaupunginarkkitehti Rovaniemen kaupunki Hallituskatu 7 PL 8216 96101 Rovaniemi p. 016-322 8045 Kaupunginhallitus 25.5.2015 209 Kaupunginhallitus 22.6.2015 245 Kaupunginhallitus 24.6.2015 283 Kaupunginhallitus 8.2.2016 49 Vireilletulosta ilm. päivämäärä 4.3.2016 Vireilletulovaiheen nähtävilläpito 7-21.3.2016 Kaupunginhallitus 15.8.2016 325 valmisteluvaiheen ilm. päivämäärä 18.8.2016 Valmisteluvaiheen nähtävilläpito 22.8-12.9.2016 Kaupunginhallitus 9.4.2018 142 Ehdotusvaiheen kuuleminen 30 vrk 17.4.-16.5.2018 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue on Rovaniemen kaupunki. 1.3 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Selostuksen sisällysluettelo... 2 1.4 Suunnitelmat, selvitykset ja kaupungin toimielimien hyväksymät ohjelmat... 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.6 Kaavan tavoite ja tarkoitus... 5 2 TIIVISTELMÄ... 5 3 SUUNNITTELUVAIHEET... 6 3.1 Vaiheyleiskaavan suunnittelun tarve... 6 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 6 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 6 3.3.1 Osalliset... 6 3.3.2 Vireilletulo... 6 3.3.3 Valmisteluvaihe... 6 3.3.4 Ehdotusvaihe... 7 3.3.5 Hyväksyminen... 7

3 3.3.6 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät... 8 3.3.7 Viranomaisyhteistyö... 8 4 LÄHTÖKOHDAT... 9 4.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 9 4.1.1 Alueen yleiskuvaus... 9 4.1.2 Suunnittelun taustaa... 9 4.1.3 Maanomistus... 10 4.2 Aluetta koskevat suunnitelmat... 10 4.2.1 Rovaniemen maakuntakaava... 10 4.2.2 Rovaniemen vaihemaakuntakaava... 11 4.2.3 Rovaniemen ja Itä-lapin maakuntakaava... 11 4.2.4 Yleiskaava... 11 4.2.5 Asemakaava... 14 4.2.6 Autopaikkasopimukset... 14 4.2.7 Autopaikkamääräykset asemakaavoissa... 14 4.2.8 Autopaikkaselvitys 2010... 17 4.2.9 Kadunavarsipaikat Rovaniemellä 2010... 17 4.2.10 Autopaikkojen kustannusvaikutukset... 18 4.2.11 Digitalisaatio ja robotiikka... 19 5 TAVOITTEET... 22 5.1 Kaupungin tavoitteet... 22 6 VAIHTOEHDOT... 22 6.1 Vaihtoehtojen kuvaus... 22 7 VAIHEYLEISKAAVAN KUVAUS (Ehdotusvaihe)... 25 7.1 Vaiheyleiskaavaehdotuksen valinta ja perusteet... 25 7.2 Kaavan kuvaus... 25 7.2.1 Mitoitus... 25 7.2.2 Vyöhykkeet... 26 Kerrosalapohjainen mitoitus rakennustyypeittäin vyöhykkeillä... 26 7.3 Tavoitteiden toteutuminen... 33 7.3.1 Kaupungin tavoitteiden toteutuminen... 33 7.3.2 Yleiskaavan tavoitteet... 33 7.4 Kaavan vaikutukset... 33 7.5 Kaavakartta (ehdotus)... 40 7.6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 40 8 YLEISKAAVAN TOTEUTUS... 45 8.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 45

4 1.4 Suunnitelmat, selvitykset ja kaupungin toimielimien hyväksymät ohjelmat Autopaikkamitoitusselvityksen vaiheyleiskaavan liittyvät seuraavat suunnitelmat ja selvitykset sekä ohjelmat. SELVITYS TEKIJÄ VUOSI Keskustan osayleiskaavan ja Rovaniemen liikennejärjestelmän yhteydessä tehdyt selvitykset Palvelujen ja kaupan verkostot Tuomas Santasalo Ky 2010 Asuntokysynnän selvitys Sito Oy 2011 Rovaniemen pysäköintitutkimus Liidea Oy 2010 Sito Oy Rovaniemen liikennemalli 2014 Ramboll Oy 2014 Rovaniemen liikennejärjestelmäsuunnitelma Liidea Oy 2012 2030 Muut selvitykset Rovaniemen keskustan liikennesuunnitelma 1997 Rovaniemi 1998 Autopaikka- ja mitoitusratkaisut kunnissa Kuntaliitto 2012 Selvitys kaavamääräysten kustannusvaikutuksista Rakli 2015 Sähköautojen julkiset latauspisteet, Selvitys Kuntaliitto 2015 ja suosituksia Opus-hanke Porin kaupunki 2015 Helsingin kaupungin autopaikkaselvitykset Helsinki 2009, 2015 Autopaikkamitoitusselvitys Lahden kaupunki 2014 Autopaikkamitoitusselvitys / Kankaan Jyväskylä 2012 alue Uudet selvitykset Harava kysely Rovaniemen kaupunki 2016 Kysely isännöitsijöille Rovaniemen kaupunki 2016 Vaikutukset liikennejärjestelmään Rovaniemen kaupunki / Ramboll 2016 Opinnäytetyö Jouni Ikäläinen ja Kalle Parikka, Lapin Amk 2016 Muut hyödynnettävät aineistot Tilastokeskuksen tilasto, ruutuaineistoon pohjautuvat tiedot, autopaikkasopimukset. Urban Zone 3-hanke Liikennevirasto, Suomen ympäristökeskus 2015-2017 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Selostus, osa 2/2 1. Voimassa oleva maakuntakaava 2. Voimassa olevat yleiskaavat: Yleiskaava Rovaniemi 2015 ja keskustan osayleiskaava 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4. Rovaniemen pysäköintitutkimus 2010 5. Autopaikkamitoitusselvityksen valmisteluaineisto 6. Opinnäytetyö, yhteenveto 7. Työssä käytetyt selvitykset/ yhteenveto

5 8. Vyöhykkeet 9. Vaihekaavaehdotus ja määräykset 10. Vuorovaikutuslomake 11. Yhteenveto seminaareista ja kyselyistä 1.6 Kaavan tavoite ja tarkoitus Rovaniemen kaupunginhallitus on päättänyt 24.8.2015 283 käynnistää autopaikkamitoitusselvityksen ja samalla kaupunginhallitus on käynnistänyt autopaikkamitoitusta koskevan vaiheyleiskaavan. Vaiheyleiskaavalla ratkaistaan Rovaniemen kaupunkialueen autopaikkamitoitusvyöhykkeet ja periaatteet. 2 TIIVISTELMÄ Rovaniemen kaupunginhallitus on hyväksynyt 25.5.2015 209 maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman (Maaton) tarkistuksen. Maaton mukaan kaupunki laatii autopaikkaselvityksen. Rovaniemen kaupunginhallitus on päättänyt 24.8.2015 283 käynnistää autopaikkamitoitusselvityksen ja sitä koskevan vaiheyleiskaavan. Rovaniemen kaupunginhallitus on 19.12.2016 521 hyväksynyt Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman (MAATO) yhteydessä laaditun kaavoituskatsauksen. Autopaikkamitoitusselvitystä varten Rovaniemen kaupunginhallitus nimesi 24.8.2015 283 ohjausryhmän ja seuraavat henkilöt: Sakari Trög (pj), Heikki Poranen, Reijo Sulasalmi, Aatos Nätynki, Liisa Helin, Kaupunginarkkitehti Tarja Outila, kaavoituspäällikkö Markku Pyhäjärvi, kaupungininsinööri Olli Peuraniemi, rakennustarkastaja Jonna Vinberg, elinkeinojohtaja Erkki Kautto, kaupunginkamreeri Jussi Päkkilä ja suunnittelija Kaisa Kinnunen (siht.). Työryhmä on kokoontunut viisi kertaa. Autopaikkamitoitusta koskeva seminaari keskeisille toimijoille pidettiin 2.3.2016. Keskeisille toimijoille on järjestetty Harava-kysely sekä tarkennettu erillinen kysely hotellitoimijoille sekä isännöitsijöille. Lapin ammattikorkeakoulussa on laadittu opinnäytetyö robotiikasta ja digitalisaatiosta sekä niiden vaikutuksesta paikoitukseen kansainvälisen aineiston pohjalta. Työryhmän tueksi on laadittu konsulttityönä taustaselvitykset sekä vaikutusten arvioinnit. Kaupunki on myös kerännyt keskeiset vertailuaineistot muiden kaupunkien sekä toimijoiden selvityksistä. Rovaniemen kaupunginhallitus päätti 8.2.2016 49 laittaa nähtäville osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). OAS pidettiin nähtävillä 7.3.- 21.3.2016. Vaiheyleiskaavasta järjestettiin keskeisille toimijoille seminaari 2.3.2016 Rovaniemen kaupunginhallitus hyväksyi 15.8.2016 325 autopaikkamitoituksen periaatevaihtoehdot sekä vyöhykekartan vaiheyleiskaavan valmisteluaineistoksi. Valmisteluvaiheen aineisto oli nähtävillä 22.8.-19.9.2016. Valmisteluvaiheen kuulemisen aikana järjestettiin asukastilaisuus 23.8.2016 Rovaniemen kaupungintalon valtuustosalissa. Valmisteluvaiheen aineistosta pyydettiin lausunnot Perusturvalautakunnalta, Ympäristölautakunnalta, Tekniseltä lautakunnalta, Ympäristölautakunnalta, Vapaa-ajanlautakunnalta sekä Koulutuslautakunnalta. Lausunnon nähtävillä oloaikana antoivat perusturvalautakunta ja vapaa-ajanlautakunta. Tekninen lautakunta antoi lausuntonsa 22.11.2016. Valmisteluvaiheen aineistosta saapui 3 mielipidettä. Autopaikkamitoituksen vaiheyleiskaavan hyväksyy Rovaniemen kaupunginvaltuusto.

6 3 SUUNNITTELUVAIHEET 3.1 Vaiheyleiskaavan suunnittelun tarve Vaiheyleiskaava laaditaan kaupunginhallituksen hyväksymien selvitysten perusteella. Autopaikkojen mitoitusperiaatteiden tarkistustarpeet arvioidaan osayleiskaavassa. Tämä vaiheyleiskaava korvaa aiemmat koko kaupunkia koskevat autopaikkojen kaavamääräykset lainvoimaiseksi tultuaan. Lainvoimaisissa osayleiskaavoissa autopaikkamitoitusta koskevat määräykset kumoutuvat ja lainvoimainen vaiheyleiskaavan autopaikkamitoitusta koskeva määräys tulee voimaan. Vaiheyleiskaavaa voidaan käyttää poikkeamislupien käsittelyssä ja perusteena poiketa asemakaavassa määrätyistä paikoitusvelvoitteista. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Rovaniemen kaupunginhallitus on hyväksynyt 25.5.2015 209 maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman (Maaton) tarkistuksen. Maaton mukaan kaupunki laatii autopaikkaselvityksen. Rovaniemen kaupunginhallitus on päättänyt 24.8.2015 283 käynnistää autopaikkamitoitusselvityksen ja sitä koskevan vaiheyleiskaavan. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osalliset Eri tahojen kuulemiseksi ja kaavahankkeesta tiedottamiseksi on laadittu osallistumisja arviointisuunnitelma (OAS). Osalliset on lueteltu OAS:ssa. Osallisten määrää voidaan tarvittaessa lisätä kaavoitusprosessin aikana. 3.3.2 Vireilletulo Rovaniemen kaupunginhallitus päätti 8.2.2016 49 laittaa nähtäville osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). Yleiskaavamuutoksen vireilletulosta on ilmoitettu Lapin Kansassa 4.3.2016. KH:n päätöksen 8.2.2016 49 mukainen OAS pidettiin nähtävillä 7.3.-21.3.2016. Vireilletulovaiheessa ei kaavasta annettu mielipiteitä. 3.3.3 Valmisteluvaihe Rovaniemen kaupunginhallitus hyväksyi 15.8.2016 325 autopaikkamitoituksen periaatevaihtoehdot sekä vyöhykekartan vaiheyleiskaavan valmisteluaineistoksi. Valmisteluvaiheen aineisto oli nähtävillä 22.8.-19.9.2016. Valmisteluvaiheen kuulemisen aikana järjestettiin asukastilaisuus 23.8.2016 Rovaniemen kaupungintalon valtuustosalissa. Valmisteluvaiheessa saapui kolme (3) mielipidettä.

7 3.3.4 Ehdotusvaihe Rovaniemen kaupunginhallitus on 27.3.2017 152 päättänyt palauttaa kaavan uuteen valmisteluun seuraavin perusteluin: Autopaikkamitoitusselvityksessä / vaiheyleiskaavassa tulee ottaa huomioon kadunvarsipaikoitus, joukkoliikennettä koskeva kehittämissuunnitelma, autopaikkarekisteri sekä keskustan osayleiskaavan tavoitteet. Selvityksestä ja vaiheyleiskaavasta pyydetään myös liikenneturvallisuustyöryhmän, vammaisneuvoston sekä vanhusneuvoston lausunnot. Strateginen kaavoitus esittää, että kaupunginhallitus laittaa kaavaehdotuksen nähtäville ja samalla pyytää 27.3.2017 152 edellyttämät lausunnot. Perustelu: Kaavaprosesissa on luontevinta kuulla yhtaikaa kaikkia tarpeellisia tahoja samanaikaisesti, eikä erillisellä kuulemisella. Kaavaehdotusvaiheessa voidaan siten osallisia kuulla laajemmin kuin valmisteluvaiheessa. Kaupunginhallitus saa palautteen ja voi tehdä tarvittavat tarkistukset kootun palautteen perusteella. Strateginen kaavoitus esittää, että myös aluelautakunnilta pyydetään lausunto ehdotusvaiheessa.muihin kaupunginhallituksen esittämiin perusteluihin todetaan seuraavaa: Kadunvarsipaikoitus. Rovaniemen kaupunki on laatinut paikoitusselvityksen vuonna 2010. Autopaikkayleiskaavassa on viitattu ko. selvityksen kappaleeseen 3.4.1 Kadunvarsipaikoitus. Joukkoliikennettä koskeva kehittämissuunnitelma. Rovaniemen kaupungin paikallisliikenteen linjastosuunnitelma on valmistunut 2016 (Ramboll 16.5.2016). Asiakirja on ladattavissa: http:///loader.aspx?id=3e4f9656-2ede-4d18-b51cfdc2224419f4. Nykyinen kehittämisohjelma on edennyt Rovaniemen paikallisliikenteen palvelutason 2020 määrittelyn, linjastosuunnittelun, kilpailuttamisstrategian laadinnan ja kilpailuttamisen jälkeen vaiheeseen, jossa suunnitelman mukaista liikennettä aletaan toteuttaa käytäntöön 4.6.2018. Rovaniemen tekninen lautakunta on 12.12. 2017 186 päättänyt, että Rovaniemen kaupungin paikallisliikenteen liikennöitsijäksi valitaan Koskilinjat Oy ajalle 4.6.2018-4.6.2023. Joukkoliikennettä koskevat voimassa olevat päätökset: Rovaniemen liikennejärjestelmä 2030, kv 12.11.2012 139. Paikallisliikenteen palvelutaso 2020, tekla 26.2.2015 24. Linjastosuunnitelma, tekla 24.5.2016 60. Autopaikkarekisteri. Rovaniemellä ei ole vielä autopaikkarekisteriä, vaan se on tarkoitus laatia uusien mitoitusperiaatteiden hyväksymisen jälkeen. Rekisteri vaatii huolellisen inventaarion olemassa olevista autopaikoista. Autopaikkarekisteri edellyttää ajantasaisia, hyväksyttyjä paikoitusperiaatteita, joiden perustella rekisteriä käytetään koordinoimaan ja tehostamaan paikoitusta kaupungissa. Keskustan osayleiskaava. Vaiheyleiskaava pohjautuu täysin keskustan osayleiskaavassa ja Rovaniemen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa hyväksyttyyn (KV 11/2012) aineistoon. Rovaniemen kaupunginhallitus on hyväksynyt 9.4.2018 142 ehdotusvaiheen aineiston laitettavaksi nähtäville kuulemista varten 30 vrk:ksi 17.4.-16.5.2018. 3.3.5 Hyväksyminen

8 3.3.6 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Kaava-hankkeesta on osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville tulon yhteydessä tiedotettu asianomaisia viranomaisia. Kaavahankkeen aikana on järjestetty seuraavat osallistamistilaisuudet/ -tapahtumat: Ohjausryhmä Aihe: 22.1.2016; Lähtötilanne Rovaniemellä, haasteet, opinnäyte, käytettävissä olevat selvitykset, yrittäjien kuuleminen ja Harava-kysely. 27.4.2016; Seminaarin palaute, tavoitevuodet, opinnäytetyö, kysely. 9.6.2016; Kaupunginhallitukseen menevän aineiston läpikäynti ja vaihtoehtoluonnosten valinta. 16.9.2016; Tilannekatsaus ja luonnosvaihtoehdoista saatu palaute. Selvitettävät asiat (opiskelija-asunnot, palveluasuminen ja työpaikat. 3.11.2016 Isännöitsijöiden palaute ja keskustelu palautteesta. Mitoitusvaihtoehdoista sopiminen / jatkotoimenpiteet. Seminaarit 2.3.2016 autopaikkaseminaari, valtuustosali - Hankkeen esittely ja aikataulu - Tilannekatsaus, Rovaniemen ja muu Suomi - Opinnäytteet, selvitykset - Kohdennetun Harava-kyselyn esittely - 5-10 min puheenvuorot; rakennusliikkeet, DAS/KAS/, asumisoikeusasunnot, kiinteistövälittäjät, Lapin kauppakamari ja kauppakeskukset 23.8.2016 asukastilaisuus, valtuustosali - autopaikkamitoituselvityksen tausta ja tavoite - valmisteluvaiheen aineiston läpikäynti - palautteet Kyselyt: 2.3.2016 Kysely keskeisille toimijoille Toukokuu 2016 Kysely hotelliyrittäjille Lokakuu 2016 Kysely isännöitsijöille 3.3.7 Viranomaisyhteistyö Kaavoituksen alkuvaiheessa on lähetetty tieto kaavan vireille tulosta sekä osallistumisja arviointisuunnitelma Lapin ELY-keskukseen. Lapin Ely-keskus ei ole halunnut vaiheyleiskaavasta viranomaisneuvottelua.

9 4 LÄHTÖKOHDAT 4.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 4.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on koko Rovaniemen kaupungin alue. Vyöhykkeet osoitetaan kuitenkin vain keskeisille alueille. 4.1.2 Suunnittelun taustaa Rovaniemen kaupunginhallitus on 24.8.2015 283 päättänyt käynnistää autopaikkamitoitusselvityksen ja vaiheyleiskaavan laatimisen Rovaniemen kaupunkiin. Rovaniemen kaupunginvaltuusto on 15.3.1998 28 hyväksynyt Rovaniemen keskustan liikennesuunnitelma 1997. Koko kaupunkia koskeva päätös autopaikkamitoituksesta koskee siis vuoden 1997 päätöstä, jossa kappaleessa 4 on hyväksytty seuraavat autopaikkamitoitusnormit: - 1 ap/80 k-m2 asunnot tai vähintään 1 ap/ asunto - 1 ap/50 k-m2 virastot - 1 ap/50 k-m2 liikehuoneistot ja toimistot - 1 ap/70 k-m2 yhd. hotelli ja ravintolat - 1 ap/150 k-m2 majoitus- ja ravitsemusliike - 1 ap/200 k-m2 virastot oppilaitokset - 1 ap/100 k-m2 päiväkoti, vanhainkoti tms. - 1 ap/5 istumapaikka: kirkko, teatteri, konserttisali, kokoustila tai elokuvateatteri - 1 ap/80 k-m2 teollisuuslaitos, huoltoasema Tämän jälkeen Rovaniemen keskustan osayleiskaavassa (lainvoimainen 8.7.2015) on annettu seuraavia määräyksiä autopaikoitukseen liittyen:

10 4.1.3 Maanomistus Suunnittelualueella on Rovaniemen kaupungin, yksityisten ja valtion sekä yhtymien maanomistusta. 4.2 Aluetta koskevat suunnitelmat 4.2.1 Rovaniemen maakuntakaava Keskeinen suunnittelualue kuuluu Rovaniemen maakuntakaavaa. Maakuntakaava on vahvistettu 2.11.2001. Kuva. Ote Rovaniemen maakuntakaavasta Rovaniemen keskustasta (2001). Rovaniemen maakuntakaavassa (2001) keskeiset taajama-alueet kuuluvat Rovaniemen taajamatoimintojen alueelle (A).

11 4.2.2 Rovaniemen vaihemaakuntakaava Rovaniemen vaihemaakuntakaavassa keskeiselle suunnittelualueelle on osoitettu keskustatoimintojen aluetta (C) ja taajamatoimintojen aluetta, työpaikka-alue (A-1). vaihemaakuntakaava on vahvistettu 26.5.2010. 4.2.3 Rovaniemen ja Itä-lapin maakuntakaava Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava on vireillä. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 15.8.- 14.9.2016. Maakuntakaava on valtioneuvostossa Natura-prosessin vuoksi. 4.2.4 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa lukuisia osayleiskaavoja sekä yleiskaavoja. Kaavotetut alueet sijaitsevat keskustassa sekä palvelukylissä. Alla olevasta kartasta nähdää kaavoitustilanne. Yleiskaavoissa ei keskustan oikeusvaikutteista osayleiskaavaa lukuunottamatta ole määrätty autopaikoista.

12 Oikeusvaikutteiset yleiskaavat ja osayleiskaavat: o Keskustan osayleiskaava o Rovaniemen yleiskaava 2015 ja siihen tehdyt muutokset o Rautiosaaren yleiskaava o Sinettäjärven osayleiskaava o Lehtojärven osayleiskaava o Koskenkylän osayleiskaava o Oikaraisenkylän ja Jyrhämäjärven yleiskaava o Norvajärven yleiskaava o Narkauksen osayleiskaava o Songan osayleiskaava o Vikajärven osayleiskaava o Vaaralan osayleiskaava o Hirvaan osayleiskaava o Tapionkylän osayleiskaava o Kivitaipaleen osayleiskaava

13 o Meltauksen osayleiskaava o Sinetän osayleiskaava o Vanttauskosken osayleiskaava Voimassa olevassa keskustan osayleiskaavassa (KV hyväksynyt 12.11.2012 140, lainvoimainen 8.7.2015) pysäköinnistä on määrätty asemakaavan muutosten laatimista ja muita tarkentavia suunnitelmia varten erityismääräys. Pysäköinti. asemakaavassa tulee osoittaa autopaikkoja asuinrakentamisen alueilla vähintään yksi ap/80 ke-m² sekä liike-, toimitila- ja toimistorakennusten alueilla vähintään yksi ap/50 ke-m². Tiiviiden keskustakorttelien alueella autopaikkoja tulee osoittaa asuinrakentamisen alueilla vähintään yksi ap/100 ke-m2 ja enintään yksi ap/80 ke-m². Pysäköintimääräykset tarkennetaan asemakaavoituksessa. Ohje: osa-alueella 5 (Eteläkeskus) asemakaavassa tulee pyrkiä kiinteistöjen välisiin pysäköinnin yhteisjärjestelyihin. (KOYK selostus osa 1. s. 132) Kuva. Ote voimassaolevasta Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteisesta osayleiskaavasta.

14 4.2.5 Asemakaava Rovaniemen kaupungin alueella noudatetaan kunkin lainvoimaisen asemakaavan autopaikkamitoitusta. Mitoitukset poikkeavat osin Rovaniemen kaupunginvaltuuston 15.3.1998 28 hyväksytystä Rovaniemen keskustan liikennesuunnitelma 1997:sta. Autopaikkamitoitukseen on otettu kantaa myös tapauskohtaisesti poikkeamispäätöksissä. 4.2.6 Autopaikkasopimukset Rovaniemen kaupungissa on voimassa autopaikkasopimuksia alla olevan kartan mukaisesti. 4.2.7 Autopaikkamääräykset asemakaavoissa Rovaniemen kaupungin asemakaavoissa on käytössä useita erilaisia paikoitusmitoituksia. Alla olevassa taulukossa on koottu autopaikkamääräykset (Locus- tietokanta) Numero Selitys 250.001 TONTILTA TAI ENINTÄÄN 300 M:N PÄÄSTÄ SEN PYSÄKÖIN- TIÄ VARTEN VARATULTA ALUEELTA ON OSOITETTAVA AUTOPAIKKOJA SEURAAVASTI: 250.0011 TONTILLA TULEE OLLA AUTOPAIKKOJA VÄHINTÄÄN SEU- RAAVASTI: 250.0012 AUTOPAIKKOJA ON RAKENNETTAVA RAKENNUSPAI- KOILLA: 250.002 ASUNNOT 1 AP/80 M2 KERROSALAA. 1 AP/100 M2 KER- ROSALAA

15 250.003 TAI VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA/ASUNTO. 250.0031 ASUNNOT 1 AUTOPAIKKA ASUNTOA KOHTI. 250.00311 PARITALOJEN, RIVITALOJEN JA MUIDEN KYTKETTYJEN ASUINRAKENNUSTEN KORTTELIALUEELLA 1,5 AP/ASUNTO. 250.00312 AL-ALUEILLA 1,5 AP/ 50 MYYMÄLÄN K-M2. 250.0032 1 AUTOPAIKKA/50 M2 KERROSALAA. 250.0033 PALVELUASUNNOT 1 AP/250 M2 KERROSALAA. 250.0034 1 AP/ 1.5 TYÖPAIKKAA. 250.00341 1 AP/ 1 MAJOITUSLIIKKEEN VIERASHUONE. 250.0035 1 AP/ 5 KOKOONTUMISTILAN ISTUMAPAIKKAA KOHTI. 250.004 TOIMISTOT LIIKEHUONEISTOT JA NIIHIN VERRATTAVAT 1 AP/50 M2 KERROSALAA. 250.0041 LIIKKEET, TOIMISTOT JA NIIHIN VERRATTAVAT 1 AP/35 M2 KERROSALAA. 250.00411 YL-, K- JA KTY-ALUEILLA 1 AP/60 M2 KERROSALAA. 250.00412 Y-KORTTELISSA AUTOPAIKKOJA TULEE RAKENTAA 1 AP/100 M2 KERROSALAA. 250.00413 YSA-1 ALUEILLA 1 AP/100 M2 KERROSALAA. 250.00414 TONTILTA ON VARATTAVA YLEISEEN KÄYTTÖÖN 50 AUTOPAIKKAA JA OMAAN KÄYTTÖÖN 63 AUTOPAIKKAA 250.0042 PALJON TILAA VAATIVAT ERIKOISTAVARAN KAUPAT KU- TEN HUONEKALULIIKKEET JA AUTOLIIKKEET 1 AP/100 M2 KERROSALAA. 250.0043 VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖN ALUEILLA: PÄIVITTÄIS- TAVARAKAUPPA 1 AP/20 M2 KERROSALAA JA MUUT LIIKE- TILAT 1 AP/50 M2 KERROSALAA. 250.0044 PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA 1 AP/20 M2 KERROSALAA. 250.005 YHDISTETTY HOTELLI JA RAVINTOLA 1 AP/70 M2 KERROS- ALAA. 250.0051 HOTELLIT JA RAVINTOLAT 1 AP/100 M2 KERROSALAA. 1 AP/150 M2 250.0052 HOTELLIT JA RAVINTOLAT SEKÄ MUUT MAJOITUS JA RA- VITSEMUSLIIKKEET 1 AP/100 M2 KERROSALAA. 250.006 MUUT MAJOITUS JA RAVITSEMUSLIIKKEET 1 AP/50 M2 KERROSALAA. 250.0061 ASUNTOLAT 1 AP/100 M2 KERROSALAA. 250.007 OPPILAITOKSET 1 AP/200 M2 KERROSALAA. 250.008 OPPILAITOKSET 1 AUTOPAIKKA NELJÄÄ YLI 18 VUOTI- ASTA OPISKELIJAA KOHTI, LISÄKSI 1 AUTOPAIKKA 2 TOI- MIHENKILÖÄ KOHTI. 250.009 PÄIVÄKODIT, VANHAINKODIT, ASUNTOLAT JA NIIHIN VER- RATTAVAT 1 AP/100 M2 KERROSALAA. 250.0091 PÄIVÄKODIT JA NIIHIN VERRATTAVAT 1 AUTOPAIKKA 5 HOITOPAIKKAA KOHTI. 250.010 KIRKOT, TEATTERIT, ELOKUVATEATTERIT, KONSERTTI- SALIT JA KOKOUSHUONEET 1 AUTOPAIKKA 6 ISTUINPAIK- KAA KOHTI. 250.0101 TAIDEMUSEOT JA MUUT VASTAAVAT TILAT 1 AP/70 M2. 250.011 MILLOIN AUTOPAIKKOJEN LÄHIAJAN TARVE ON ASEMA- KAAVASSA MÄÄRÄTTYÄ PIENEMPI, VOI RAKENNUSLUPA- VIRANOMAINEN MYÖNTÄÄ AUTOPAIKKOJEN JÄRJESTÄ- MISESTÄ LYKKÄYSTÄ ENINTÄÄN KOLMASOSALLE AUTO- PAIKKOJEN MÄÄRÄSTÄ JA ENINTÄÄN 5 VUODEKSI KER- RALLAAN. 250.012 TEOLLISUUSLAITOKSET 1 AP/80 M2 KERROSALAA. 250.013 HUOLTOASEMA 1 AP/50 M2 KERROSALAA.

16 250.0131 HUOLTO- JA POLTTOAINEENJAKELUASEMAT 5 AP JA SEN LISÄKSI 1 AUTOPAIKKA/25 M2 KERROSALAA. 250.0132 LH-ALUEILLA 1 AP/30 M2 KERROSALAA. 250.014 SUOJATILAA VARTEN ON VARATTAVA VÄHINTÄÄN 15 AU- TOPAIKKAA. 250.01401 RP-ALUEELLA 1 AP/VILJELYSPALSTA. 250.0141 AUTOPAIKOISTA ON VÄHINTÄÄN 25% OSOITETTAVA OMALTA TONTILTA KADUNTASOSSA. AUTOPAIKKOJA SAA SIJOITTAA PIHATASON ALLE MYÖS RAKENNUSALAN UL- KOPUOLELLE, EI KUITENKAAN ALUEELLE, JOHON TULEE ISTUTUKSIA. TONTIN ULKOPUOLELTA OSOITETUT AUTO- PAIKAT, LUKUUNOTTAMATTA ASUNTOJEN AUTOPAIK- KOJA, ON OSOITETTAVA TASOSSA, JOHON KADULTA ON HELPOIN PÄÄSY. 250.0142 PALOASEMA, 1 AUTOPAIKKA 1 TYÖNTEKIJÄÄ KOHTI. 250.0143 YLEISIÄ PYSÄKÖINTIPAIKKOJA ON VARATTAVA VÄHIN- TÄÄN 40 AUTOPAIKKAA. 250.0144 PYSÄKÖINTIPAIKKOJA ON KORTTELISSA 15 VARATTAVA VÄHINTÄÄN 18 AUTOPAIKKAA TONTILLA 1 (VANHA KAU- PUNGINTALO) JA VÄHINTÄÄN 15 AUTOPAIKKAA TONTILLA 2. 250.0145 ASEMAKAAVASSA MÄÄRÄYTYVIEN AUTOPAIKKOJEN LI- SÄKSI ENTISELLE LP-ALUEELLE ON TOTEUTETTAVA ALU- EELLE KIINTEISTÖJEN 1-29-11 JA 1-35-9 TONTIN ULKO- PUOLELTA VELVOITETUT 16 AUTOPAIKKAA. 250.015 TONTILLA OLEVAT AUTOPAIKAT ON EROTETTAVA MUUSTA PIHA-ALUEESTA ISTUTUKSILLA. 250.0151 TONTILLA OLEVAT AUTOPAIKAT ON EROTETTAVA LEIKKI- JA OLESKELUALUEESTA ISTUTUKSILLA TAI SEINÄLLÄ. ASUINHUONEEN IKKUNAN EDESSÄ 10 METRIÄ LÄHEM- PÄNÄ IKKUNAA OLEVAN AUTOPAIKAN TULEE OLLA VÄ- HINTÄÄN 2 METRIÄ ASUINHUONEEN LATTIATASOA ALEM- PANA. 250.016 SAIRAALAT JA MUUT LAITOKSET 1 AUTOPAIKKA 1,5 POTI- LASPAIKKAA KOHTI 250.017 ALUEELLE ON RAKENNETTAVA 20 AUTOPAIKKAA RAVIN- TOLAN JA UIMARANNAN KÄYTTÄJILLE. 250.018 EN-ALUEILLA 1 AP/ TYÖNTEKIJÄ 250.019 AUTOPAIKOISTA 17 VOIDAAN SIJOITTAA MAAN PÄÄLLE, LOPUT ON SIJOITETTAVA MAANALAISEEN TILAAN. Paikoitusnormit/ Rovaniemen pysäköintitutkimus 2010:

17 4.2.8 Autopaikkaselvitys 2010 Rovaniemen liikennejärjestelmä on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.11.2012. Liikennejärjestelmätyön yhteydessä laadittiin Rovaniemen pysäköintitutkimus 2010 (Rovaniemen kaupunki, Lapin ELY-keskus, Insinööritoimisto Liidea Oy, Sito). Rovaniemen keskustan alueella pysäköintipaikkoja on 8333 autolle. Lisäystä aikaisempaan vuoden 2003 tutkimukseen on noin 500 autopaikalla. Maksimitilanteen kuormitusaste oli perjantaina noin 46 % eli 3811 autoa. Kasvua aikaisempaan 200 autolla. Tulosten perusteella voidaan todeta, että keskustan alueella pysäköintipaikkatarjontaa on riittävästi. Perjantain pysäköintikertymän kasvu on ollut selvästi suurempi kuin torstaipäivän verrattaessa aikaisempaan vuoden 2003 tutkimukseen. Keskustan alueen asiakaspysäköintitarjonta on hyvin riittävä. Maksullisia auto-paikkojen kuormitusaste on ollut maksimissaan 33 %. Ihan asiointipaikan vierestä ei aina löydy pysäköintipaikkaa ja usein halutaan myös maksuton pysäköintipaikka. Revontulen ja Rinteenkulman pysäköintilaitoksista löytyy hyvin maksuttomia pysäköintipaikkoja. Nykyiset pysäköintinormit vaikuttaisivat olevan suuruusluokaltaan oikeanlaiset. Toisaalta pysäköintipaikkojen käyttöä tulisi organisoida tehokkaammin ottaen huomioon paremmin työpaikka- ja asukaspysäköintitarpeet. Ohjaaminen ja opastaminen pysäköintilaitoksiin tulisi saada paremmaksi. Autoilijat haluavat myös tietoa maksuttomista pysäköintipaikoista. Kaupan suuryksiköiden pysäköintialueiden käyttöaste on tutkimuksen perusteella hyvä ja oikein mitoitettu. Kerrostaloalueilla on autopaikkoja, mutta niitä ei jostain syystä käytetä. Autoja pysäköidään muualle kuin merkityille pysäköintipaikoille. Mahdollisesti on asukkaita, jotka haluavat pitää kiinni autopaikastaan, vaikka eivät omistakaan autoa. Vastaavasti joillakin talouksilla voi olla kaksikin autoa. Toisaalta syynä voi olla, ettei olla halukkaita maksamaan varatuista tai lämpötolpallisista pysäköintipaikoista. Rivitaloalueiden pysäköintipaikat ovat kaikkein tiukemmin mitoitettuja. Osoitetut vieraspaikat lähes kokonaan puuttuvat ja mahdolliselle perheen toiselle autolle ei ole tilaa. Tämä näkyy pysäköintinä viheralueille. Lapin yliopiston ja RAMK:n pysäköintialueet ovat lähes täydellä käyttöasteella klo 9:00-15:00 välisenä aikana. Osa autoista pysäköidään osoitettujen paikkojen ulkopuolelle. RAMK:n alueella varattujen autopaikkojen käyttöaste oli hieman alhaisempi kuin yliopistolla. Raportti on kaavaselostuksen osa 2/2 liitteenä. 4.2.9 Kadunavarsipaikat Rovaniemellä 2010 Rovaniemen paikoitusselvitys 2010: Kadunvarsipaikat ovat jonkin verran vähentyneet verrattuna aikaisempaan tutkimukseen. Keskustan alueella maksullisia autopaikkoja on yhteensä 733. Maksimikuormitus ajoittuu perjantaille klo 11:00-11:30, jolloin kuormitusaste on 33 % (240 autoa). Voidaan todeta, että maksullisia vapaita paikkoja on keskusta-asiointia varten tarjolla riittävästi. Kuormitusaste voi vaihdella huomattavasti katu- tai korttelikohtaisesti, koska

18 auto pyritään yleensä saamaan mahdollisimman lähelle asiointipaikkaa. Kaikkien kadunvarsipaikkojen kuormitus on liikekeskustassa melko pientä. Kadunvarsipysäköinnin käyttöön vaikuttavat Revontuli ja Rinteenkulma kauppakeskusten pysäköintilaitokset, joissa pysäköinti on maksutonta. Suurinta kadunvarsien kuormitus on Lainaanrannassa ja urheilukentän lähistöllä, joissa kadunvarsipysäköinti on maksutonta ja näin ollen työmatkapysäköijien hyödynnettävissä. Hallintokeskustassa Jorma Eton tien kadunvarsipaikat on luokiteltu pysäköinti-laitoksiksi ja yleisiksi pysäköintipaikoiksi, joten niiden kuormitus ei näy tässä yhteydessä. Pysäköintiruudut 2014 Punaisella maksullinen pysäköinti Vihreällä maksuton pysäköinti Oranssilla 1h pysäköinti Violetilla 2h pysäköinti

19 4.2.10 Autopaikkojen kustannusvaikutukset Raklin vuonna 2015 tekemän tutkimuksen mukaan kaavan aiheuttamista kustannuksista merkittävimpiä ovat autopaikoituksesta aiheutuneet kustannukset (Selvitys kaavamääräysten kustannusvaikutuksista, Rakli, 2015). Rakenteellisen paikoituksen kustannusvaikutukset vaihtelevat: 4.2.11 Digitalisaatio ja robotiikka Opinnäytetyö: Jouni Ikäläinen, Kalle Parikka/Lapin AMK

20 Tieliikenteessä digitalisaatio lisää liikennöintiin liittyvää tietoliikennettä. Kehittyneet tieto- ja viestintäteknologiat mahdollistavat ajoneuvojen välisen sekä ajoneuvojen ja infrastruktuurin välisen kommunikoinnin. Vahvana trendinä koko liikennejärjestelmässä on tieto- ja viestintäteknologian käyttö ja sen avulla kehitettävän älyliikenteen avulla pyritään edistämään ja tehostamaan liikkumista. Robotiikalla tarkoitetaan tässä työssä henkilöautoliikenteen automatisointia. Robottiautoilla voidaan tarkoittaa autoa, joka kykenee siirtymään paikasta A paikkaan B täysin itsenäisesti, tai kyseessä voi olla toiminto joka tukee ajamista. Liikenteen automatisoituminen on tieliikenteen lisäksi myös muiden liikenne-muotojen vahva kehityssuunta. Sähkökäyttöisten ajoneuvojen voimanlähteenä toimii sähkömoottori jonka energiavarastona toimii akusto. Lisäksi ajoneuvo tarvitsee latausjärjestelmän. Markkinoilla on nykyään muutamia malleja ja tarjonnan arvioidaan lisääntyvän tulevien vuosien aikana. Määrän ennustetaan kasvavan, kun markkinoille saapuu uusia malleja. Yleistymistä vauhdittavat akkutekniikan viimeaikainen kehitys ja ajoneuvojen alhainen verotus. Sähköautojen lataukseen on tarjolla nykypäivänä kolme eri tapaa, lataustavasta riippuen akuston täyteen latautuminen kestää 15 minuutista jopa 12 tuntiin. Latausverkostoon kuuluvat koti- ja työpaikkapistokkeet, julkiset latausasemat sekä pikalatausasemat. Suurin osa lataamisesta tapahtuu kotona käyttäen joko normaalia kotitalouspistorasiaa, jolloin lataaminen on hidasta ja kestää 8 12 tuntia tai autokohtaista latausjärjestelmää, jonka avulla akusto latautuu noin 1 2 tunnissa. Pikalataustekniikalla lataaminen on kuitenkin kaikkein nopeinta, tällöin akusto latautuu 80 % varausasteeseen 15 30 minuutissa. Euroopan latausverkosto (Recargo Inc 2016b)

21 Sähköautojen lukumäärä maailmassa. (Young 2015) Suomessa sähköautokannan kasvua hidastavat latausverkoston kehittymättömyys etenkin Lapissa, tehokkaat kannustimet, vaativat keliolosuhteet, lyhyet toimintamatkat sekä korkeat hinnat, näin ollen sähköautoistuminen kehittyy täällä edelleen tahmaisesti verrattuna muihin Pohjoismaihin, puhumattakaan Yhdysvalloista tai Japanista. Tilanne voi olla kuitenkin muuttumassa, sillä latausverkostoa ollaan kehittämässä jatkuvasti. Esimerkiksi Sodankylään ja Kittilään on avattu latauspistokkeet, lisäksi Napapiirin energia ja Vesi eli Neve on avannut vast ikään sähköautojen pikalatausaseman Rovaniemen ydinkeskustaan. Tällä hetkellä Rovaniemellä on kaikenkaikkiaan viisi virtapiste latausasemaa sähköautoille. (Luotola 2015; Virtapiste 2015.) Suomessa myydään sähköavusteisia polkupyöriä jotka määritellään lain mukaan normaaleiksi polkupyöriksi, joilla saa liikkua polkupyörille määritellyillä reiteillä. Suomessa on saatavilla myös normaaleille polkupyörille tarkoitettuja muutossarjoja joiden avulla pyörästä saa sähköavusteisen. Sähkökäyttöiseksi pyöräksi määritellään yli 250 watin sähkömoottorilla toimiva pyörä, jolla voi ajaa ilman polkemista. Tällainen pyörä on Suomen lainsäädännön mukaan rekisteröitävä mopoksi. (Liikennevirasto 2015, 30; Motiva. 2016c.) Suomessa eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on arvioinut, että itseohjautuvat autot tulevat sarjatuotantoon 2018 2020 välillä. Henkilöautojen automatisoituminen Suomessa aiheuttaisi kyseisen tutkimuksen mukaan arvioilta 10 20 miljardin säästöt vuodessa. Tavaraliikenteen automatisoinnilla saavutettaisiin myös merkittäviä säästöjä, esimerkiksi tuhansia henkilötyövuosia. Tässä täytyy kuitenkin muistaa, että monet työpaikat ovat vaarassa tavaraliikenteen osalta ja asia tulee herättämään varmasti närää ammatinharjoittajien keskuudessa. (Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta. 2013, 18-19 ja 91.) Lisäksi Suomen tunturilapin alueelle suunnitellaan liikenteen automatisoinnin testausaluetta jossa testataan itsestään ohjautuvien autojen ja kuljettajaa avustavien järjestel-

22 mien toimivuutta vaihtelevissa ja vaikeissa olosuhteissa. Aurorahanke on aloitettu syksyllä vuonna 2015, hanke sisältää erillisiä kokonaisuuksia jotka integroituessaan muodostavat yhtenäisen älyliikenteen testausalueen. Hankkeessa keskitytään liikenteen automatisointiin sekä digitaaliseen infrastruktuuriin. (Trafi Liikenteen turvallisuusvirasto 2016a; Trafi Liikenteen turvallisuusvirasto 2016b.) Suomessa sähköautoja suositumpi vaihtoehto ovat vielä hybridiajoneuvot, jotka toimivat sähkö- ja polttomoottorilla. Se on myös ympäristöystävällinen vaihtoehto etenkin kaupunkiolosuhteissa, eikä näillä ajoneuvoilla ole rajallista toimintasädettä kuten täyssähköautoilla. Lähtökohtaisesti sähköautot eivät muuta paikoitustilatarvetta, niiden vaikutukset kohdistuvat lähinnä parkkihallien rakentamiskustannuksissa ilmanvaihtokoneiston aiheuttamiin kustannuksiin. Esimerkiksi Saksassa on haettu ratkaisuja pysäköinti ongelmiin rakentamalla automatisoituja pysäköintihalleja joiden on todettu olevan kustannustehokkain tapa pysäköinti ongelmiin, koska silloin ei tarvitse suunnitella eikä rakentaa ajoramppeja, porraskäytäviä, hissejä, valaistuksia eikä ilmanvaihtojärjestelmiä. Suomessa on esimerkiksi Vantaan alueella haettu ratkaisua paikoitustilatarpeeseen yhteiskäyttöautoilla, jotka korvaavat arviolta 8-25 omistusautoa taloyhtiötä kohden. Yhteiskäyttöautopalvelun avulla pysäköintipaikkojen määrää voidaan alentaa kerrostalokohtaisesti 30 40 prosenttia, joka tarkoittaisi merkittäviä säästöjä rakentamiskustannuksiin paikoituksen osalta. Yhteiskäyttöauto periaatetta voidaan tietenkin soveltaa myös polttomoottoriajoneuvoihin. Robottiautojen tulemisen voidaan katsoa vaikuttavan eniten paikoitustilatarpeisiin, koska robotiikka mahdollistaa autojen automaattisen pysäköinnin jonnekin muualle kuin keskustan alueille. 5 TAVOITTEET 5.1 Kaupungin tavoitteet Vaiheyleiskaavalla ratkaistaan Rovaniemen kaupungin autopaikkamitoitusvyöhykkeet ja -periaatteet. 6 VAIHTOEHDOT 6.1 Vaihtoehtojen kuvaus Luonnosvaiheessa nähtävillä on ollut kaksi erilaista mitoitusperiaatetta: Kerrosalapohjainen malli ja ns. Oslon malli, jonka mitoitus pohjautuu huonemäärään. Mitoitusperiaatteet on laadittu vyöhykkeittäin. Lisäksi autopaikkamitoitusperiaatteisiin voi saada kevennystä joustojen pohjalta. Vaihtoehdot ovat olleet nähtävillä 22.8.-19.9.2016. Vyöhykkeet: Autopaikkojen mitoitusperiaatteet on laadittu vyöhykkeittäin. Oslon mallissa eli huonemäärään pohjautuvassa tarkastelussa vyöhykkeitä on vain kaksi. Ydinkeskusta ja JLvyöhyke sisältävät sekä tiiviidenkeskusta kortteleiden alueen, keskustatoimintojen alueen sekä joukkoliikennealueen. Muu taajama-alue sisältää edellä mainittujen alueiden ulkopuoliset alueet. Kerrosalaan pohjautuvassa tarkastelussa autopaikkojen lukumäärät ovat jokaisella neljällä vyöhykkeellä toisistaan poikkeavat. Vyöhykkeitä on tarkistettu työryhmän antaman palautteen perusteella. Autopaikkamitoituksen vaihdeyleiskaavassa mitoitusperiaatteiden vyöhykkeet ovat: - Tiiviiden keskustakortteleiden alue - Keskustatoimintojen alue

23 - joukkoliikennevyöhyke (joukkoliikenteen päälinjojen 200 metrin puskuri) - sekä muu alue. Kuva: Autopaikkamitoituksessa käytetyt likimääräiset vyöhykkeet Joustot: Autopaikkamitoituksessa voidaan joustaa tiettyjen perusteiden mukaisesti. Kokonaisuudessaan autopaikkamääristä voidaan joustojen pohjalta vähentää korkeintaan 25% autopaikkojen kokonaismäärästä. Jouston peruste Jouston määrä suhteessa kokonaispaikka määrään Laadukas pyöräpysäköinti (lukittu, lämmitetty) 5-15 % Keskitetty pysäköintilaitos 5-15 % Nimeämättömät paikat 5-15 % Yhteiskäyttöautot (asukaspysäköinnissä) 1 yhteiskäyttöauto = 5 pysäköintipaikkaa Varaus- ja ohjausjärjestelmä (toimistopysäköinnissä) 5-15 % Liikkumissuunnitelmat (toimistokäytössä) 5-15 % Autottomuus (kriteeri määritettävä) 5-15 %

24 Vaihtoehto 1: Kerrosalaperusteinen Kerrosalaperusteisessa mitoituksessa autopaikkojen lukumäärä määräytyy kerrosalan mukaan. Autopaikkojen mitoitusperiaatteet pohjautuvat vyöhykejakoon. Jokaiselle vyöhykkeelle on laadittu omat autopaikkamitoitus rakennuksen käyttötarkoitukseen pohjautuen. Tiiviiden kortteleiden alue Tiiviiden kortteleiden alue Nykyinen mitoitus Joustolla (max 1ap/kem) Uusi mitoitus 25%) Asuinkerrostalot 1/80 tai 1/100 1/120 1/150 Opiskelija-asunnot 1/80 tai 1/100 1/200 1/250 Päivittäistavarakauppa 1/50 1/25-50 - Liikerakennukset 1/50 1/80 - Toimistorakennukset 1/50 1/80 1/100 Keskustatoimintojen alue Keskustatoimintojen alue Nykyinen mitoitus 1ap/kem) Uusi mitoitus Joustolla (max 25%) Asuinkerrostalot 1/80 tai 1/100 1/110 1/137 Opiskelija-asunnot 1/80 tai 1/100 1/200 1/250 Päivittäistavarakauppa 1/50 1/25-50 - Liikerakennukset 1/50 1/70 - Toimistorakennukset 1/50 1/70 1/87 Joukkoliikennevyöhyke 200 metrin puskurilla Joukkoliikennevyöhykkeet 200m puskurilla Nykyinen mitoitus 1ap/kem) Joustolla (max 25%) Uusi mitoitus Asuinkerrostalot 1/80 tai 1/100 1/100 1/125 Opiskelija-asunnot 1/80 tai 1/100 1/200 1/250 Päivittäistavarakauppa 1/50 1/25-50 - Liikerakennukset 1/50 1/60 - Toimistorakennukset 1/50 1/60 1/75 Vaihtoehto 2: Oslon malli ; huonemäärään perustuva malli Vaihtoehdossa 2 asuinrakennusten autopaikkamitoitus pohjautuu niin sanottuun Oslon malliin, jossa autopaikkojen määrä on suhteutettu asuntojen lukumäärään ja niiden kokoon. Autopaikkamitoitus perustuu kahteen eri vyöhykkeeseen; Ydinkeskusta ja joukkoliikennevyöhyke sekä muu vyöhyke. Ydinkeskusta ja JL-vyöhyke sisältävät sekä tiiviidenkeskusta kortteleiden alueen, keskustatoimintojen alueen sekä joukkoliikennealueen. Muu taajama-alue sisältää edellä mainittujen alueiden ulkopuoliset alueet. Käyttötarkoitus (ydinkeskusta ja JL-vyöhyke) Vaihtoehtoinen mitoitus

25 Kerrostalo, yksi huone Kerrostalo, kaksi huonetta Kerrostalo, kolme huonetta Kerrostalo, neljä huonetta tai enemmän Opiskelija-asunto, yksi huone Opiskelija-asunto, kaksi huonetta Opiskelija-asunto, kolme huonetta tai enemmän 0,25 ap/asunto 0,5 ap/asunto 0,7 ap/asunto 0,9 ap/asunto 0,15 ap/asunto 0,35 ap/asunto 0,7 ap/asunto Käyttötarkoitus (muu taajama-alue) Kerrostalo, yksi huone Kerrostalo, kaksi huonetta Kerrostalo, kolme huonetta Kerrostalo, neljä huonetta tai enemmän Opiskelija-asunto, yksi huone Opiskelija-asunto, kaksi huonetta Opiskelija-asunto, kolme huonetta tai enemmän Vaihtoehtoinen mitoitus 0,4 ap/asunto 0,8 ap/asunto 1,0 ap/asunto 1,0 ap/asunto 0,15 ap/asunto 0,35 ap/asunto 0,7 ap/asunto Pyöräpysäköinti Autopaikkamitoituksessa otetaan huomioon myös uusi normi pyöräpysäköinnille. Autopaikkamäärästä voidaan antaa joustoja, mikäli pyöräpysäköinti on rakennettu vaatimuksen mukaisesti ja se on toteutettu lukitussa ja lämmitetyssä tilassa. Alla olevassa taulukossa on esitetty pyöröpysäköinnin uusi mitoitus. Polkupyöräpaikat Uusi mitoitus Vaihtoehtoinen mitoitus Asuinkerrostalot 1/asunto 1/30 kem² Opiskelija-asunnot 1/opiskelija 1/30 kem² Liikerakennukset 1/50 kem² 1/80 kem² Toimistorakennukset 1/50 kem² 0,5/työntekijä Julkiset rakennukset 1/50 kem² 0,5/työntekijä Kahvilat ja ravintolat 1/10 asiakaspaikkaa 7 VAIHEYLEISKAAVAN KUVAUS (Ehdotusvaihe) 7.1 Vaiheyleiskaavaehdotuksen valinta ja perusteet Valmisteluvaiheen aineisto oli nähtävillä 22.8-19.9.2016. Vaiheyleiskaavaehdotus perustuu kerrosalaperusteiseen vaihtoehtoon. Ehdotusvaiheessa otetaan myös tarkemmin kantaa julkisten rakennusten, opiskelija- ja palveluasuntojen ja sosiaali- ja terveystoimintaa palvelevien rakennusten autopaikkamitoitukseen. Samoin pyöräpysäköinnin minimivaatimuksia on löyhennetty. 7.2 Kaavan kuvaus 7.2.1 Mitoitus Autopaikkamitoitusperiaatteet perustuvat kerrosalaperusteiseen tarkasteluun rakennustyypeittäin vyöhykkeiden mukaisesti. Autopaikkamitoitukseen on mahdollista

26 saada joustoa maksimissaan 25% verran tietyin perustein. Mitoitusperiaatteet sisältävät myös polkupyörämitoituksen sekä varautumisen kulkutavassa tapahtuviin muutoksiin. 7.2.2 Vyöhykkeet Autopaikkamitoituksen vaihdeyleiskaavassa mitoitusperiaatteiden vyöhykkeet ovat: - Tiiviiden keskustakortteleiden alue - Keskustatoimintojen alue - joukkoliikennevyöhyke (joukkoliikenteen päälinjojen 200 metrin puskuri) - sekä muu alue Kerrosalapohjainen mitoitus rakennustyypeittäin vyöhykkeillä Kerrosalaperusteisessa mitoituksessa autopaikkojen lukumäärä määräytyy kaavassa osoitetun rakennusoikeuden (kerrosalan) mukaan. Tällä vaiheyleiskaavalla osoitetaan kaavassa määrättävä minimi joustot huomioiden. Vaiheyleiskaavan estämättä hankkeessa on mahdollista rakentaa enemmän autopaikkoja, mikäli se ei heikennä kaavan muita tavoitteita ja ympäristön laatua. Rovaniemen kaupunki käynnistää autopaikkarekisterin laatimisen. Autopaikkarekisteriä voidaan käyttää, kun velvoitepaikkoja kiinteistöissä halutaan osoittaa muissa kiinteistöissä vapaana oleviin paikoitusyksiköihin. Autopaikkareksiterin hyväksyy kaupunginvaltuusto.

27 Autopaikkojen mitoitusperiaatteet pohjautuvat vyöhykejakoon. Jokaiselle vyöhykkeelle on laadittu omat autopaikkamitoitus rakennuksen käyttötarkoitukseen pohjautuen. Likimääräinen tiiviiden kortteleiden alue (punainen rasteri) Tiiviiden kortteleiden alue Nykyinen mitoitus 1ap/kem2) Uusi mitoitus (1 ap/kem) 1/120 + 1 vieraspaikka / 1000 kem 1/150 1/200 ja 1 vierasautopaikka / 500 1/250 Joustolla (max 25%) Asuinrakennukset 1/80 tai 1/100 Opiskelija-asunnot ja palveluasunnot 1/80 tai 1/100 Päivittäistavarakauppa 1/50 1/25-50 - Liikerakennukset 1/50 1/80 - Toimistorakennukset 1/50 1/80 1/100 Toimistot ja neuvottelutilat 1 / 150 Hotellit 1 / 150 1 /113 Sosiaali- ja terveyshuoltoa palvelevat rakennukset Yleiset rakennukset 1 / 100 1 /100 ja 0,25 ap / asiakaspaikka Likimääräinen keskustatoimintojen alue (sininen rasteri) Keskustatoimintojen alue Joustolla Nykyinen mitoitus 1ap/kem2) Uusi mitoitus (1 ap/kem) 25%) (max Asuinrakennukset 1/110 1 vieraspaikka / 1/80 tai 1/100 1000 1/137 1/200 vieraspaikat 1 ap / Opiskelija-asunnot ja palveluasunnot 1/80 tai 1/100 500 1/250 Päivittäistavarakauppa 1/50 1/25-50 - Liikerakennukset 1/50 1/70 - Toimistorakennukset 1/50 1/70 1/87 Hotellit 1 / 150 1 /113 Sosiaali- ja terveyshuoltoa palvelevat rakennukset 1 / 100 ja 0,25 ap/asiakaspaikka Yleiset rakennukset 1 / 100 Likimääräinen joukkoliikennevyöhyke 200 metrin puskurilla (ruskea rasteri) Joukkoliikennevyöhykkeet 200m puskurilla Nykyinen mitoitus 1ap/kem2) Uusi mitoitus (1 ap/kem) 1/100 ja 1 vieraspaikka / 1000 1/125 1/200 ja 1 vieraspaikka / 500 1/250 Asuinrakennukset 1/80 tai 1/100 Opiskelija-asunnot ja palveluasunnot 1/80 tai 1/100 Päivittäistavarakauppa 1/50 1/25-50 - Liikerakennukset 1/50 1/60 - Toimistorakennukset 1/50 1/60 1/75 Joustolla (max 25%)

28 Hotellit 1 / 150 1 /113 Sosiaali- ja terveyshuoltoa palvelevat rakennukset 1 / 100 ja 0,25 ap / asiakaspaikka Yleiset rakennukset 1 / 100 Vyöhykkeistä riippumattomat mitoitusperusteet Vaiheyleiskaavassa on määritelty koko kaupungin alueella yhtenäiset mitoitusperusteet seuraaville toiminnoille: 1. Y-alkuiset tontit: sosiaali ja terveystoimintaa ja muuta julkista palvelua varten osoitetut korttelialueet 2. Palveluasunnot 3. Hotellien saattoliikenne: Asemakaavassa ja katusuunnitelmassa tulee osoittaa hotellien läheisyydestä enintään 300 m päästä tilavaraus linja-autolle asiakkaiden saattoliikennettä varten. Vyöhykkeiden ulkopuolisia alueilla on voimassa seuraavat paikoitusmääräykset o Asuinrakennukset 1 ap/80kem² + 1 vieraspaikka/1000 kem² o Päivittäistavarakauppa 1 ap/50 kem² o Liikerakennukset 1 ap/50 kem² o Toimistorakennukset 1 ap/50 kem² o Yleiset rakennukset 1 ap/100 kem² o Opiskelija-asunnot ja palveluasunnot 1 ap/200 kem² ja vieraspaikat 1 ap/500 kem² o Sosiaali- ja terveyshuoltoa palvelevat rakennukset 1 ap/100 kem² ja 0,25 ap/asiakaspaikka o Hotellit 1 ap/ 150 kem²

29 Joustot: Autopaikkamitoituksessa voidaan joustaa alla kuvattujen perusteiden täyttyessä. Kokonaisuudessaan autopaikkamääristä voidaan joustojen pohjalta vähentää korkeintaan 25% autopaikkojen kokonaismäärästä. Jouston peruste Jouston määrä suhteessa kokonaispaikka määrään Laadukas pyöräpysäköinti (lukittu, lämmitetty) 5-15 % Keskitetty pysäköintilaitos 5-15 % Nimeämättömät paikat 5-15 % Yhteiskäyttöautot (asukaspysäköinnissä) 1 yhteiskäyttöauto = 5 pysäköintipaikkaa Varaus- ja ohjausjärjestelmä (toimistopysäköinnissä) 5-15 % Liikkumissuunnitelmat (toimistokäytössä) 5-15 % Autottomuus (kriteeri määritettävä) 5-15 % Pyöräpysäköinti Autopaikkamitoituksessa otetaan huomioon myös uusi normi pyöräpysäköinnille. Autopaikkamäärästä voidaan antaa joustoja, mikäli pyöräpysäköinti on rakennettu vaatimuksen mukaisesti ja se on toteutettu lukitussa ja lämmitetyssä tilassa. Alla olevassa taulukossa on esitetty pyöröpysäköinnin mitoitus. Polkupyöräpaikat Uusi mitoitus Vaihtoehtoinen mitoitus Asuinkerrostalot 1/asunto 1/30 kem² Opiskelija-asunnot 1/opiskelija 1/30 kem² Liikerakennukset 1/80 kem² 1/80 kem² Toimistorakennukset 1/50 kem² 0,5/työntekijä Julkiset rakennukset 1 / 50 Kahvilat ja ravintolat 1 / 10 asiakaspaikkaa Työpaikkapysäköinti: Kaavalla ei voida ratkaista yksiselitteisesti ja aukottomasti työpaikkapysäköintitarvetta. Kerrosalaperusteinen paikoitus vastaa käyttötarkoituksesta aiheutuvan velvoitepaikoituksen mitoitukseen. pääsääntönä on, että paikoitus hoidetaan kiinteistöllä. Autopaikkarekisterin ollessa käytössä, voidaan paikoitustiloja osoittaa myös muilta kiinteistöiltä autopaikkarekisterissä ja kaupunginvaltuuston hyväksymien periaatteiden mukaan. Autopaikkarekisteri MRL 156 Autopaikkojen järjestäminen Kiinteistöä varten asemakaavassa ja rakennusluvassa määrätyt autopaikat tulee järjestää rakentamisen yhteydessä. Jos asemakaavassa niin määrätään, kunta voi osoittaa ja luovuttaa kiinteistön käyttöön tarvittavat autopaikat kohtuulliselta etäisyydeltä. Tässä

30 tapauksessa kiinteistönomistajalta peritään autopaikkojen järjestämisestä vapautumista vastaava korvaus kunnan hyväksymien maksuperusteiden mukaan. Autopaikkojen järjestämisvelvollisuus ei koske vähäistä lisärakentamista eikä rakennuksen korjaus- ja muutostyötä. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta muutettaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon tästä johtuva autopaikkojen tarve. Kuntaliiton julkaisussa esitetään autopaikkarekisterin perustamisesta seuraavaa (Heikki Kaikkonen. Autopaikka- ja pysäköintiratkaisut kunnissa. Kuntaliitto 2012) Eräänä keskeisenä toiveena oli sekä kunnista että yrityksistä tulleissa vastauksissa auto-paikkarekisterin luominen. Rekisterissä tulisi olla sekä velvoitepaikat että muut autopaikat. Osassa kaupunkeja ainakin velvoitepaikat on jo rekisteröity jollakin menetelmällä ja tietoja voidaan hyödyntää rakennuslupien käsittelyssä. Laajemman autopaikkarekisterin perustamisen etuina olisi sekä velvoite- että muiden autopaikkojen kokonaisuuden hallinta. Tällöin rakentajat saisivat etukäteen tietoonsa vapaana olevat velvoitepaikoiksi soveltuvat autopaikat ja voisivat sopia niiden hyödyntämisestä autopaikkojen omistajien kanssa eikä uusia auto-paikkoja ehkä tarvitsisi rakentaa koko velvoitemäärää. Samoin rekisterillä olisi mahdollisuus tukea maankäyttö- ja rakennuslain ajatusta hallituksen esityksen (HE 101/1998) mukaisesti, eli ettei autopaikkojen vapaa luovutus tai osoittaminen muuhun tarpeeseen kuin alun perin tarkoitettuun käy päinsä. Rekisteri voitaisiin ottaa kunnissa käyttöön alueittain. Rekisterin perustaminen vaatisi kuitenkin aika suuritöistä perusaineiston kokoamista. Perusaineistoon tulisi koota tiedot voimassa olevien asemakaavojen edellyttämistä autopaikoista tonttikohtaisesti sekä selvitys siitä, miten ne on siihen mennessä toteutettu. Sen lisäksi tulee selvittää ja tallentaa kaikki muutkin olemassa olevat autopaikat. Yhdistämällä nämä tiedot paikkatietoaineistoon saadaan todennäköisesti hyvä työväline autopaikkojen hallintaan. Tiukimmissa vaihtoehdossa autopaikkarekisteri toimisi kuten kiinteistö- ja lainhuutorekisteri. Kaikki autopaikkojen omistus- ja haltijasuhteet tulisi silloin rekisteröidä eikä uusia autopaikkoja voitasi ottaa käyttöön, ennen kuin ne olisivat rekisterissä. Autopaikkarekisterin alueella omistus-/haltija-muutokset tulisi kirjata ennen kuin ne tulisivat voimaan. Järjestelmän rakentaminen vaatisi aikaa ja kustannuksia, mutta autopaikkarekisteri ehkä korjaisi kyselyn vastauksissa esiintyneen käyttötarkoituksen valvonnan puutteen estämällä velvoitepaikkojen ulosmyynnin tai vuokrauksen, vaikeuttaisi autopaikan käyttötarkoituksen väärinkäyttämistä ja jopa vähentäisi uusien autopaikkojen määrää. Kunta voisi ottaa järjestelmän käyttöön aluksi pienellä alueella ja laajentaa sitä tarpeen mukaan. Autopaikkarekisteri tulisi kunnan tehtäväksi, ja sen alue tulisi hyväksyä samalla periaatteella, kuin kunta hyväksyy esim. vesihuoltolain(119/2001) mukaisen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen. Alueesta tulisi olla maininta asemakaavassa. Vanhojen asemakaavojen mukaisten velvoiteautopaikkojen toteutumistilanne otettaisiin käyttöön rekisterin käyttöönottohetkellä perustamisvaiheessa tehdyn inventoinnin mukaisena. Perusselvityksiin ja tietojärjestelmän luomiseen sijoitettu pääoma olisi mahdollista saada pois sen hyödyn kautta, mikä saavutetaan vähemmällä autopaikkojen rakentamisella (5 000 50 000 euroa/autopaikka) ja valvotun järjestelmän mahdollistamalla tehokkaalla käytöllä. Käyttöönottamisen jälkeen järjestelmän tulisi nopeuttaa ja helpottaa rakennuslupavaihetta sekä selkeyttää autopaikkojen saamista sekä niiden hallinnointia.

31 Kaaviossa on esitetty, että kiinteistön velvoitepaikkaan kuuluvat autopaikka-osakkeet ovat asukas-/kiinteistöyhtiön omistuksessa. Nimeämättömän autopaikan haltijana voi olla luonnollinen tai juridinen henkilö. Tällä menetelmällä voisi uusissa kohteissa varmistaa, että autopaikat yhtiön sisällä pysyvät kohtuuhintaisina ja ovat helpommin siirrettävissä todellisille tarvitsijoille. Vanhojen kohteiden osalta tulisi käyttää yksityisten omistamien autopaikkojen kohdalla samaa menettelyä kuin uusien yhtiöiden kohdalla, eli myynti ja vuokraus olisi luvanvaraista. Autopaikkaosakkeiden lunastamista niiden alkuperäisten kohdekiinteistöjen hallintaan tulisi harkita. Edellä esitetyt autopaikkarekisterin vaihtoehdot vaatisivat poliittisiakin päätöksiä, mutta kunnissa näitä asioita käsittelevät henkilöt voivat lähteä alkuun perinteisillä toimisto-ohjelmillakin. Pääasia on, että kunnassa asia otetaan omaan hallintaan ja ohjaukseen niin kuin se MRL:ssa ja sen perusteena olleessa hallituksen esityksessä on esitetty. Autopaikkarekisterin toimivuuden kannalta olisi tärkeää, että kaikki velvoiteautopaikkojen käytössä tapahtuvat muutokset tulevat rekisteröityä. Siltäkin kannalta asunto-/kiinteistö osakeyhtiöiden tulisi ilmoittaa autopaikkojen hallinnan muutokset, jolloin voitaisiin valvoa että velvoiteautopaikat eivät mene ulos yhtiöstä ilman kunnan myöntämää lupaa. Mikäli autopaikkarekisteristä tehtäisiin oma laki tai se mahdollistettaisiin esim. maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella ja siten kunnille annettaisiin mahdollisuus ottaa rekisteri käyttöön edellä esitetyllä tavalla, niin sillä olisi ainakin seuraavia myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia: + velvoiteautopaikkojen kokonaisuus pysyisi kunnassa hallinnassa + asemakaavoitus + rakennusvalvonta + velvoiteautopaikat pysyisivät alkuperäisen luvan mukaisessa käytössä + asukkailla on helpommin mahdollisuus saada autopaikka + mm. täydennysrakentamiselle voi löytyä valmiita autopaikkoja + kehittäisi keskitettyä autopaikoitusta - lisää byrokratiaa - rekisterin perustamiskustannukset

32 - velvoiteautopaikkojen selvitystyö - ohjelmat - vanhojen velvoiteautopaikkaosakkeiden käsittely Kaupunki voi laatia autopaikkojen kokonaisuuden hallinnan ohjaamiseksi paikkatietopohjaisen tai digitaalisen autopaikkarekisterin. Toimijat voivat rekisterissä olevan tiedon pohjalta sopia vapaiden autopaikkojen hyödyntämisestä autopaikkojen omistajien kanssa. Autopaikkarekisterissä olevilla vapailla autopaikoilla, joista tehdään sopimus, voidaan korvata uusien velvoitepaikkojen rakentaminen vastaavassa suhteessa. Autopaikkarekisterin tulee täyttää seuraavat tunnuspiirteet: - rekisteriin tulee sisällyttää sekä velvoitepaikat että muut autopaikat - rekisteri voidaan ottaa käyttöön alueittain - rekisteriin merkitään tiedot voimassa olevien asemakaavojen edellyttämistä autopaikoista tonttikohtaisesti - rekisteriin merkitään tiedot, miten autopaikat on rekisterin hyväksymiseen mennessä toteutettu - rekisteriin merkitään tiedot muista olemassa olevista autopaikoista - rekisteriin merkitään kaikkien autopaikkojen omistus ja hallintasuhteet - omistussuhteissa tapahtuneet muutokset kirjataan rekisteriin - rekisteri on toimielimen hyväksymä Kadunvarsipysäköinti: Kunnat luovuttavat maanvuokralain (1966/258) 5. luvun mukaisena muun maanvuokra-alueena kadunvarsipaikkoja asunto-osakeyhtiöille osaksi velvoiteautopaikkoja, mikäli ne eivät sovi yhtiön omalle tontille ja lähistöllä ei ole pysäköintilaitosta. Kyselyn mukaan kadunvarsipaikat tulisi ainakin osittain varata vieraspaikoiksi. (Heikki Kaikkonen. Autopaikka- ja pysäköintiratkaisut kunnissa. Kuntaliitto 2012). Muut paikoitustarpeeseen vaikuttavat keinot: Työnantaja voi vaikuttaa työpaikkapysäköintitarpeeseen.

33 7.3 Tavoitteiden toteutuminen 7.3.1 Kaupungin tavoitteiden toteutuminen Vaiheyleiskaavan tavoitteena on ratkaista Rovaniemen kaupungin autopaikkamitoitusvyöhykkeet ja -periaatteet. Autopaikkarekisteri voidaan laatia kun vaiheyleiskaava on hyväksytty. 7.3.2 Yleiskaavan tavoitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa vaiheyleiskaavan tavoitteeksi on kirjattu: Vaiheyleiskaavalla ratkaistaan Rovaniemen kaupungin alueen autopaikkamitoitusvyöhykkeet ja periaatteet. 7.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutos mahdollistaa autopaikkamitoitusselvityksen mukaiset autopaikkamääräykset ja mitoitusvyöhykkeet. Vyöhykkeittäisen tarkastelu mahdollistaa autopaikkamääräysten alueelliset erityispiirteet määräykset. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön Vaiheyleiskaavamuutos selkiyttää pysäköintimahdollisuuksia sekä tarjoaa mahdollisuuden laadukkaaseen pysäköimiseen. Laadukas pyöräpysäköiminen on otettu huomioon vaiheyleiskaavassa. Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriperintöön Vaiheyleiskaavan kaupunkikuvallisia ja maisemallisia vaikutuksia on arvioitu autopaikkamäärissä. Autopaikkojen sijainnissa ja määrässä tulee huomioida maisemalliset arvot sekä ympäristö.

34 Vaikutukset liikenteeseen Autoliikenne Autoliikenteen osalta suunnittelussa on huomioitu Rovaniemellä aikaisemmin tehdyt selvitykset liikenteestä sekä autopaikkamitoitusselvityksen aikana tehdyt selvitykset: Keskustan osayleiskaavan ja Rovaniemen liikennejärjestelmän yhteydessä tehdyt selvitykset Palvelujen ja kaupan verkostot Tuomas Santasalo Ky 2010 Asuntokysynnän selvitys Sito Oy 2011 Rovaniemen pysäköintitutkimus Liidea Oy 2010 Sito Oy Rovaniemen liikennemalli 2014 Ramboll Oy 2014 Rovaniemen liikennejärjestelmäsuunnitelma Liidea Oy 2012 2030 Rovaniemen keskustan liikennesuunnitelma Rovaniemi 1998 1997 Uudet selvitykset Harava kysely Rovaniemen kaupunki 2016 Kysely isännöitsijöille Rovaniemen kaupunki 2016 Vaikutukset liikennejärjestelmään Rovaniemen kaupunki / Ramboll 2016 Opinnäytetyö Jouni Ikäläinen ja Kalle Parikka, 2016 Urban Zone 3-hanke Lapin Amk Liikennevirasto, Suomen ympäristökeskus 2015-2017 Vaiheyleiskaavan tavoitteena on helpottaa autoliikennettä ja pysäköintiä. Jalankulku ja pyöräily Jalankulun ja pyöräilyn kehittäminen on otettu huomioon vaiheyleiskaavaa laadittaessa. Laadukkaan pyöräpysäköinnin avulla taloyhtiöillä on mahdollista saada helpostusta autopaikkojen lukumäärään.

35 Joukkoliikenne Vaiheyleiskaavalla tuetaan joukkoliikenteen kehittymistä. Autopaikkamitoitusvyöhykkeissä on huomioitu joukkoliikenteen päälinjat, joiden 200 metrin etäisyydelle on laadittu omat mitoitusperiaatteet. Vaikutukset virkistyskäyttöön Vaiheyleiskaavalla ratkaistaan autopaikkamitoitusperiaatteet ja autopaikkaminimimäärä rakennuksittain. Kaavan tarkoituksena on säilyttää monipuoliset virkistysalueet. Vaikutukset talouteen Vaiheyleiskaava mahdollistaa yhdenmukaiset ja joustavat autopaikkamitoitusperiaatteet vyöhykkeittäin. Vaiheyleiskaavassa määritellään minimimäärä autopaikkojen suhteen, joten rakennuttaja voi halutessaan rakentaa vähintään minimimäärän verran autopaikkoja. Vaiheyleiskaavan myötä autopaikkojen rakentaminen on joustavampaa ja joustoilla voidaan hakea helpotusta autopaikkojen määrään. Tällä on erityisesti rakentajille positiivisia taloudellisia vaikutuksia. Autopaikkamitoituksen taloudelliset vaikutukset Autopaikkaselvitys 2010, suuraluejako

36 Tiiviiden keskusta kortteleiden alue vastaa Rovaniemen pysäköintitutkimuksen suuraluejaon mukaan 2 ja 3 alueita. Vanha autopaikkanormi Uusi autopaikkanormi 1 autopaikkaa / 80 k-m² 1 autopaikka / 120 k-m² Vertailu Tonteilla olevia autopaikkoja 5396 kappaletta Muutettuna kerrosalaksi = 80* 5396 kpl = 431 680 k-m² 431 680 k-m² tarvitsi uudella mitoituksella (431 680 k-m²/120 k-m²) 3597 autopaikkaa Erotuksena 5396 autopaikkaa 3597 autopaikkaa = 1799 autopaikkaa tonteilla Mitoituksella saavutettavat säästöt: - Maatasopysäköintinä noin 4200 euroa/ap. 1799 autopaikan kohdalla kustannus on noin 7 555 800 euroa. - Pysäköintikansipysäköintinä noin 7 000-10 000 euroa/ap. 1 799 autopaikan kohdalla kustannus noin 12 593 000 17 990 000 euroa. - Pysäköinti torikannen alla noin 20 000 35 000 euroa/ap. 1799 autopaikan kohdalla kustannus noin 35 980 000 62 965 000 euroa. Vaikutusten arviointi esimerkkikohteilla

37

38

39

40 7.5 Kaavakartta (ehdotus) Vyöhykkeet: 7.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät perustuvat alla vyöhykkeisiin, joille on omat mitoitusperiaatteet rakennustyypeittäin: Tämä vaiheyleiskaava on oikeusvaikutteinen ja ohjaa asemakaavoitusta. Asemakaavassa tulee osoittaa vähintään vaiheyleiskaavassa osoitettu määrä paikoitustiloja. Vaiheyleiskaavan estämättä paikoitustilaa voidaan rakentaa enemmän, mikäli se on asemakaavan turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisyystekijät huomioiden mahdollista. Likimääräinen tiiviiden keskustakortteleiden alue Asuinrakennukset 1 ap/120 kem² + 1 vieraspaikka/1000 kem² Liikerakennukset 1 ap/80 kem² Päivittäistavarakauppa 1 ap/25-50 kem² Toimistorakennukset 1 ap/80 kem² Toimistot ja neuvottelutilat 1 ap/150 kem² Yleiset rakennukset 1 ap/100 kem² Opiskelija-asunnot ja palveluasunnot 1 ap/200 kem² ja vieraspaikat 1 ap/500 kem² Sosiaali- ja terveyshuoltoa palvelevat rakennukset 1 ap/100 kem² ja 0,25 ap/asiakaspaikka Hotellit 1 ap/ 150 kem²

41 Likimääräinen keskustatoimintojen alue Asuinrakennukset 1 ap/110 kem² + 1 vieraspaikka/1000 kem² Liikerakennukset 1 ap/70 kem² Päivittäistavarakauppa 1 ap/25-50 kem² Toimistorakennukset 1 ap/70 kem² Yleiset rakennukset 1 ap/100 kem² Opiskelija-asunnot ja palveluasunnot 1 ap/200 kem² ja vieraspaikat 1 ap/500 kem² Sosiaali- ja terveyshuoltoa palvelevat rakennukset 1 ap/100 kem² ja 0,25 ap/asiakaspaikka Hotellit 1 ap/ 150 ke-m² Likimääräinen joukkoliikennevyöhyke 200m puskurilla Asuinrakennukset 1 ap/100 kem² + 1 vieraspaikka/1000 kem² Liikerakennukset 1 ap/60 kem² Päivittäistavarakauppa 1 ap/25-50 kem² Toimistorakennukset 1 ap/60 kem² Yleiset rakennukset 1 ap/100 kem² Opiskelija-asunnot ja palveluasunnot 1 ap/200 kem² ja vieraspaikat 1 ap/500 kem² Sosiaali- ja terveyshuoltoa palvelevat rakennukset 1 ap/100 kem² ja 0,25 ap/asiakaspaikka Hotellit 1 ap/ 150 kem² Vyöhykkeiden ulkopuolisia alueilla on voimassa seuraavat paikoitusmääräykset Asuinrakennukset 1 ap/80kem² + 1 vieraspaikka/1000 kem² Päivittäistavarakauppa 1 ap/50 kem² Liikerakennukset 1 ap/50 kem² Toimistorakennukset 1 ap/50 kem² Yleiset rakennukset 1 ap/100 kem² Opiskelija-asunnot ja palveluasunnot 1 ap/200 kem² ja vieraspaikat 1 ap/500 kem² Sosiaali- ja terveyshuoltoa palvelevat rakennukset 1 ap/100 kem² ja 0,25 ap/asiakaspaikka Hotellit 1 ap/ 150 kem² Joustot Autopaikkamitoitukseen voidaan myöntää joustoja seuraavin perustein: Laadukas pyöräpysäköinti (lukittu, lämmitetty) 5-15% Keskitetty pysäköintilaitos 5-15% Nimeämättömät paikat 5-15% Yhteiskäyttöautot (asukaspysäköinnissä) 1 yhteiskäyttöauto = 5 pysäköintipaikkaa Varaus- ja ohjausjärjestelmä 5-15% Liikkumissuunnitelmat 5-15% Autottomuus 5-15%. Autottomat alueet määritellään kaupungin käyttämän tilastoaineiston pohjalta ja alueellisesti.

42 Autopaikkarekisteri: Kaupunki voi laatia autopaikkojen kokonaisuuden hallinnan ohjaamiseksi paikkatietopohjaisen tai digitaalisen autopaikkarekisterin. Toimijat voivat rekisterissä olevan tiedon pohjalta sopia vapaiden autopaikkojen hyödyntämisestä autopaikkojen omistajien kanssa. Autopaikkarekisterissä olevilla vapailla autopaikoilla, joista tehdään sopimus, voidaan korvata uusien velvoitepaikkojen rakentaminen vastaavassa suhteessa. Autopaikkarekisterin tulee täyttää seuraavat tunnuspiirteet: - rekisteriin tulee sisällyttää sekä velvoitepaikat että muut autopaikat - rekisteri voidaan ottaa käyttöön alueittain - rekisteriin merkitään tiedot voimassa olevien asemakaavojen edellyttämistä autopaikoista tonttikohtaisesti - rekisteriin merkitään tiedot, miten autopaikat on rekisterin hyväksymiseen mennessä toteutettu - rekisteriin merkitään tiedot muista olemassa olevista autopaikoista - rekisteriin merkitään kaikkien autopaikkojen omistus ja hallintasuhteet - omistussuhteissa tapahtuneet muutokset kirjataan rekisteriin - rekisteri on toimielimen hyväksymä Pyöräpysäköinti (vähintään) Asuinrakennukset 1 pp/30 kem2 Opiskelija-asunnot 1 pp/30 kem2 Liikerakennukset 1 pp/100 kem² Toimistorakennukset 1 pp/100 kem² Julkiset rakennukset 1 pp/100 kem² Kahvilat ja ravintolat 1 pp/10 asiakaspaikkaa Asemakaavassa ja katusuunnitelmassa tulee osoittaa hotellien läheisyydestä enintään 300 m päästä tilavaraus linja-autolle asiakkaiden saattoliikennettä varten. Likimääräinen tiiviiden keskustakortteleiden alue ja keskustatoimintojen alue: Autopaikkavelvoitteet eivät koske täydennysrakentamista, kun olemassa olevaa asuinrakennusta korotetaan yhdellä kerroksella.

43