ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA 2017 2018 Toivojentien päiväkoti 1.8.2017
1/9 Sisällys Esiopetusyksikön tiedot Lukuvuosisuunnitelman käsittely henkilöstön kanssa Esiopetuksen järjestämisen tavat Lukuvuoden tavoitteet Arvoperusta Oppimiskäsitys Laaja-alainen osaaminen Toimintakulttuuri Lukuvuosikohtaiset esiopetuksen tavoitteet Esiopetuksen oppimiskokonaisuudet Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen Esiopetuksen omat hankkeet ja projektit Työsuunnitelman liitteet
2/9 ESIOPETUSYKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Osoite Päiväkodinjohtaja Toivojentien päiväkoti Toivojentie 1,4,6 Villentie 2, 05200 Rajamäki Kirsi Suomela LUKUVUOSISUUNNITELMAN KÄSITTELY HENKILÖSTÖN KANSSA Päivämäärä 15.9.2017 ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN TAVAT Työ- ja loma-ajat Lukuvuosi 2017 2018 Syyslukukausi 10.8. 22.12.2017 Koulu alkaa to 10.8.2017 Syysloma 16. 22.10.2017 (vko 42) Joululoma 23.12.2017 7.1.2018 Kevätlukukausi 8.1. 1.6.2018 Talviloma 19. 25.2.2018 (vko 8) Pääsiäisloma 30.3. 2.4.2018 Lukuvuoden päätöspäivä 1.6.2018 Kehittämispäivät Syyslukukausi 15.9.2017 Kevätlukukausi (Esiopetuksen henkilöstölle 2krt vuodessa, tällöin esiopetusta ei järjestetä) Esiopetusaika 9.00 13.00 Esiopetusryhmien rakenne ja henkilöstö Oskari: 22 lasta, 2 esiopettajaa(6h/pv), lastenhoitaja, erityisavustaja syksyn 2017, yhdistelmälaitosapulainen Einari: 34 lasta, 2 esiopettajaa, 2 lastenhoitajaa, erityisavustaja ja yhdistelmälaitosapulainen Aarne: 33 lasta, 2 esiopettajaa, 2 lastenhoitajaa, erityisavustaja ja yhdistelmälaitosapulainen Erkki: 33 lasta, 2 esiopettajaa, 2 lastenhoitajaa, erityisavustaja ja yhdistelmälaitosapulainen LUKUVUODEN TAVOITTEET Sivistystoimialan sitovat toiminnalliset tavoitteet sekä varhaiskasvatuksen painopistealueet Sivistystoimialan sitovat toiminnallisest tavoitteet (talousarviokirja) Aktivoidaan kuntalaisia osallistumaan palveluiden suunnittelun ja kehittämiseen yksikkö ja toimintatasolla. Sivistystoimialan palveluita digitalisoidaan ja sähköinen asiakaspalvelu lisääntyy Sivistystoimen toiminnoissa hyödynnetään sosiaalista mediaa vaikuttamisessa ja tiedottamisessa. Vapaa-ajan palveluita sekä lapsia ja nuoria tukevia matalan kynnyksen palveluja tuodaan lähelle heidän elinympäristöään. Oppilaanohjauksen kehittäminen ja nivominen osaksi nuoren koulupolkua. Saadaan työpajalla olevien nuorten määrä pienenemään nivelvaiheiden ohjauksella. Hyödynnetään henkilöstön osaamista monipuolisesti toimialan eri toiminnassa ja huolehditaan henkilöstön työhyvienvoinnista ja jaksamisesta. Esimiehet muodostavat vertaismentorointipareja, jonka ansiosta heidän työhyvinvointinsa lisääntyy. Varhaiskasvatuksen painopistealueet Digitalisointi, tavoitteena lomakkeiden sähköistäminen. Mobiilikirjaus lasten ja aikuisten sisäänkirjaamiseen päiväkodeissa ja
3/9 Varhaiskasvatuspalveluiden sivistyslautakuntaan nähden sitova tavoite perhepäivähoidossa. Aikaperusteisen hoitomaksumallin kehittäminen Uuden varhaiskasvatussuunnitelman valmistuminen ja käyttöönotto. Helmi-järjestelmän kehittäminen esiopetuksen tarpeisiin. Varhaiskasvatuksen/esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyön edelleen kehittäminen. Varhaiskasvatuslain velvoittamana sekä lasten että huoltajien osallisuuden lisääminen Jatkuva laadun parantaminen, jossa yhteistyö jatkuu Helsingin yliopiston kanssa. Aktivoidaan kuntalaisia osallistumaan varhaiskasvatuksen palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Nopeasti toteutettavissa olevat arvioinnit palautteen saamiseksi. Varhaiskasvatuksen oma sisällöllinen tavoite: VAHVISTAA YHTEISTÄ NÄKEMYSTÄ SIITÄ; ETTÄ JOKAINEN KASVATTAJA VOI OLLA LAPSEN LIIKKUMISEN MAHDOLLISTAJA. ARVOPERUSTA lapsen ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen itsetunnon tukeminen, aikuisen kuunteleva läsnäolo, kannustava palautteenanto avoimuus ja kunnioitus yhdessä tekeminen, osallisuus mahdollisuus uuden kokeiluun tasa-arvoinen kohtelu kestävän elämäntavan periaatteet Kestävän elämäntavan periaatteet Kestävän elämäntavan periaatteet ovat läsnä esiopetuksen päivittäisessä toiminnassa. Periaatteet määritetään esiopetusyksikön lukuvuosisuunnitelmassa ja mallinnetaan lapsille kunkin yksikön parhaaksi katsomalla tavalla. OPPIMISKÄSITYS Oppiminen perustuu lämminhenkiselle vuorovaikutukselle lapsen ja lapsiryhmän kanssa. Oppimisessa ja opetuksessa pääpaino on löytää jokaisen lapsen omat vahvuudet ja lahjakkuudet ja niiden kautta tukea harjoiteltavia asioita. Aikuisen avulla lapsi oppii pikku hiljaa tunnistamaan omaa tapaansa oppia. Asian harjoittelu aloitetaan esiopetuksessa, mutta se jatkuu koko koulupolun ajan. Lapset oppivat työskentelemään yksin, pareittain ja ryhmissä; vertaisoppimista hyödynnetään laajasti. Leikki on lapselle ominainen tapa oppia. Leikin kautta lapsi kokee oppimisen iloa. Leikin kautta lapsi jäsentää ja käsittelee uutta tietoa suhteessa omiin kokemuksiinsa. Esiopetuksessa käytetään oppimisessa myös muita toiminnallisia tapoja, jotka houkuttelevat ja aktivoivat lasta oppimaan. Näitä ovat tekemällä oppiminen, eri aistikanavien hyödyntäminen oppimisessa, liikunnan avulla oppiminen, luonnon ja lähiympäristön huomioiminen oppimisympäristönä, tieto- ja viestintäteknologisten laitteiden käyttäminen osana oppimisen prosessia. LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Laaja-alaisen osaamisen sisällöt ovat läsnä esiopetuksen jokapäiväisessä toiminnassa läpileikkaavana teemana ja ne kehittyvät vuorovaikutuksessa. Laaja-alaisen oppimisen sisällöt otetaan huomioon suunniteltaessa ja toteutettaessa esiopetuksen toimintaa. Lasten osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet toteutuvat, jos lapset tulevat kuulluksi ja siten arvostetuksi omine aloitteineen ja
4/9 ajatuksineen. Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Osallistuminen ja vaikuttaminen
5/9 TOIMINTAKULTTUURI (painotukset, menetelmät, rakenteet) Esiopetuksen toimintaperiaatteet (kaikille yhteinen esiopetus, oppimisen ja oivalluksen ilo, lapsi osallisena ja oman elämänsä toimijana, hyvinvointi ja turvallinen arki) Jokainen tuntee kuuluvansa ryhmään oman itsenään niin, että jokainen lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi päivän aikana. Kaikki lapset harjoittelevat omaan tahtiinsa heille tärkeitä asioita mm. ruokailussa, pukemisessa. Lapset harjoittelevat omatoimisuutta ja heitä kannustetaan ottamaan vastuuta ikätasoisesti päivittäisistä toiminnoistaan. Ryhmässä toimitaan toista kunnioittaen ja toisten tarpeet ja mielipiteet huomioiden. Kaikki oppiminen tapahtuu monipuolisen toiminnan kautta positiivisen palautteen ilmapiirissä. Oppimisympäristö, työtavat Kasvattajat toimivat oppimisen mahdollistajina. Oppimista tapahtuu jatkuvasti ja kaikkialla. Hyödynnämme paljon lähiympäristöä mm. metsää, urheilukenttiä, koulun alueita. Opetuksen eheyttämisen periaatteet Esiopetusta toteutetaan päivittäin erilaisten oppimiskokonaisuuksien ja projektien myötä. Opetus perustuu pääosin toiminnallisuuteen eri menetelmin sekä eri oppimisympäristöissä. Opetuksessa huomioidaan lasten yksilölliset tavoitteet sekä oppimistyylit. Yhteistyö esiopetuksen sisällä Toivojentien päiväkodissa toimii seitsemän esiopetusryhmää neljässä erillisessä talossa. Teemme päivittäin yhteistyötä ryhmien välillä aamuisin ja iltaisin täydentävän varhaiskasvatuksen suhteen sekä järjestämme vuoden aikana muutamia koko talon yhteisiä tapahtumia. Kaikkien esiopettajien yhteisessä palaverissa, joka järjestetään kerran kuukaudessa, suunnitellaan yhdessä toimintaa ja sovitaan talon yhteisistä linjauksista. Muiden kunnan esiopetusyksiköiden kanssa teemme yhteistyötä satunnaisesti. Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Teemme lasten huoltajien kanssa tiivistä yhteistyötä kaikissa lapsen esiopetukseen liittyvissä asioissa. Yhteistyömuotoja ovat mm. keskustelut päivittäisissä tuonti- ja hakutilanteissa, ennen esiopetuksen alkua yhdessä lapsen ja vanhempien käytävä aloituskeskustelu sekä esiopetussuunnitelmaan liittyvät keskustelut syksyllä ja keväällä. Huolen aiheisiin pyrimme puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja sopimaan vanhempien kanssa yhteiset toimintatavat sekä tarvittaessa yhteisen tapaamisen vanhempien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Vanhempainillan järjestämme ennen esiopetuksen alkua kesäkuussa ja tarvittaessa toisen esiopetusvuoden keväällä. Vanhempaintoimikunnan ja henkilöstön välinen yhteistyö ja sitä kautta tulevat yhteiset projektit lisäävät myös perheiden, lasten ja henkilöstön yhteistä vuorovaikutusta. Yhteistyö muut tahot Esiopetuksessa on paljon yhteistyötahoja, joiden kanssa teemme yhteistyötä esioppilaisiin liittyvissä asioissa. Lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseen liittyvissä asioissa teemme sovitusti yhteistyötä konsultoivan erityisopettajan (kelto) Minna Vuorisen kanssa ja tarvittaessa S2- opettajan, neuvolan terveydenhoitajan tai puhe- ja toimintaterapeutin kanssa. Kotien ja esiopetusryhmän kasvatushenkilöstön tukena toimii myös oppilashuoltoryhmä. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa pohtimaan asioita ja ilmiöitä yleisellä tasolla sekä tarvittaessa yksittäisen lapsen asioissa, jolloin vanhemmat kutsutaan mukaan. Teemme yhteistyötä Rajamäen ja Länsikaaren koulujen kanssa. Yhteistyön tavoitteena on eheä koulupolku ja pedagoginen jatkumo esiopetuksen ja koulun välillä. Jokaisella esiopetusryhmällä on oma yhteistyöluokka alkuopetuksesta, jonka kanssa ryhmä tekee vuoden aikana yhteistyötä eri muodoissa.
6/9 Tämän lisäksi esiopettajat ja koulun alkuopettajat kokoontuvat suunnittelemaan ja arvioimaan yhteistyötä neljä kertaa vuodessa. Keväällä lapset käyvät tutustumassa tulevaan kouluunsa. Lisäksi lähetämme lapsen esiopetussuunnitelmaan liittyvän arviointiosan vanhempien suostumuksella koululle ja siellä lapsen ensimmäisen luokan opettajalle. Tarvittaessa käymme koulun työntekijöiden ja vanhempien kanssa nivelpalaverin. LUKUVUOSIKOHTAISET ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (kirjataan alkusyksystä ja arvioidaan lukuvuoden päättyessä) Miten tavoitteiden toteutuminen arvioidaan? (itsearviointi, lasten ja huoltajien osallisuus, aikataulutus) Toivojentien päiväkodissa pidämme tärkeänä lapsen itsetunnon tukemista positiivisen palautteen antamisella sekä lapsen vahvuuksien esiin nostamisella. Lasten kanssa käydään päivittäin keskusteluja, joissa arvioidaan päivän toimintaa esim. mikä toiminnassa on ollut kivaa/ tylsää tai helppoa/vaikeata. Näiden keskustelujen ja positiivisen palautteen avulla lapsi oppii hahmottamaan omia vahvuuksiaan, mutta myös tunnistamaan omat harjoittelemisen kohteensa. Keskustelemme lasten kanssa myös paljon siitä, että jokainen lapsista on erilainen ja harjoittelee eri asioita. Esiopetusvuoden syksyllä jokaiselle lapselle tehdään matemaattisten ja kielellisten taitojen kartoitukset. Näistä saatujen tulosten sekä arjessa tapahtuvan toiminnan perusteella opettaja suunnittelee opetustaan oikeanlaiseksi ja lasten tarpeisiin vastaavaksi. Jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen esiopetuksen oppimissuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa, lokakuun loppuun mennessä. Ryhmän esiopetusvuotta puolestaan suunnitellaan esiopetuksen vuosikellon sekä kaikkien ryhmässä olevien lasten oppimissuunnitelmien pohjalta. Esiopetusvuotta arvioidaan keväällä lasten henkilökohtaisissa arviointipalavereissa yhdessä lapsen, vanhempien ja esiopettajan kanssa. Lapset arvioivat toimintaansa ja onnistumistaan arjessa jatkuvasti. Tämän lisäksi he tekevät keväällä, ennen esiopetuksen arviointikeskustelua, kotona yhdessä vanhemman kanssa eskarilentokone arvioinnin. Esiopetusvuoden lopussa jaetaan samanlainen osallistumistodistus kaikille Nurmijärven kunnassa eskarin käyneille lapsille. ESIOPETUKSEN OPPIMISKOKONAISUUDET (painotukset, menetelmät, työtavat) Ilmaisun monet muodot Tarjoamme lapsille mahdollisuuden ilmaista itseään monin eri tavoin ja eri ympäristöissä, muun muassa musiikin, kuvataiteen ja draaman keinoin. On tärkeää käyttää erilaisia ilmaisumuotoja, koska jokainen lapsi on erilainen ja ilmaisee itseään eri tavalla. Tuemme ja rohkaisemme lapsia itseilmaisuun asettamalla välineet ja materiaalit lasten helposti saataville. Huomatessaan lasten kiinnostuksen tiettyä aihealuetta kohtaan, aikuisen tehtävä on tukea sitä ja antaa aikaa prosessin toteuttamiseen ja rikastuttaa sitä. Teemme vuoden aikana vähintään yhden projektityön, jonka aihe nousee lapsiryhmästä. Projektin aikana kerätään tietoa eri tietolähteistä (esim. kirjat ja TVT- laitteet). Tämä tieto jatkotyöstetään kaikkien nähtäväksi, esim. tietoiskuiksi. Lisäksi kuunnellaan ja improvisoidaan projektiin liittyvää musiikkia, tehdään erilaisia kädentaitoja ja mahdollistetaan aiheen tuominen leikkeihin muokkaamalla toimintaympäristöä yhdessä lasten kanssa. Projektin eri vaiheet dokumentoidaan ja lopuksi koko projekti käydään yhdessä lapsiryhmän kanssa läpi ja arvioidaan sen toteutumista. Kielen rikas maailma sekä kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset Toivojentien päiväkodissa kielen rikas maailma karttuu vuoden aikana käyttämällä kielellisen tietoisuuden
7/9 portaat- materiaalia systemaattisesti. Opetustilanteet ovat pääosin toiminnallisia ja lapset ovat niissä aktiivisia osallistujia, niin suunnittelun, toteutuksen kuin arvioinninkin näkökulmasta. Lasten kanssa käydään keskusteluja, heitä kannustetaan keskustelemaan keskenään, heille luetaan jatkotarinoita ja kuvakirjoja, yhdessä tehdään tarinoita, lorutellaan, riimitellään, lauletaan, leikitään kielellä ja kerrotaan vitsejä. Eskarivuoden aikana herätellään kiinnostusta lukemaan oppimiseen tutustumalla mm. kirjaimiin ja äänteisiin. Opetuksessa hyödynnetään erilaisia TVT-laitteita, oppimispelejä ja ympäristöjä. Kirjastossa vieraillaan ja sen palveluihin tutustutaan eskarivuoden aikana. Opetuksen suunnittelun pohjaksi ja tueksi opettajat kartoittavat lasten kielellisen lähtötason ja sen kehitystä seurataan pitkin vuotta. Näin opettaja pystyy suunnittelemaan opetuksen vastaamaan juuri oman ryhmänsä sen hetkisiä tarpeita. Oppimisympäristö rakentuu pitkin vuotta tukemaan sillä hetkellä opeteltavia asioita; esimerkiksi kirjaimia lisätään näkyville sitä mukaa, kun niitä opitaan ja lasten omia tuotoksia arvostetaan, ne nostetaan esiin ja näkyville. Vieraat kielet ja kulttuurit tuodaan näkyväksi ja vaalitaan lasten erilaisia kulttuuritaustoja. Lasten kiinnostuksen mukaan, hyödynnetään aiheesta nousevia teemoja. Minä ja meidän yhteisömme Tuetaan lapsen minäkuvan kehittymistä esim. tutkimalla kehoa, kehonosia, piirtämällä tai muuten tekemällä omakuva/perhekuva. Tunteiden tunnistamista harjoitellaan käyttämällä erilaisia menetelmiä esim. Askeleittain, Mini verso, Lions quest, tunnekortit, turvataito leikit ja harjoitukset sekä arjen tilanteissa. Keskustelemme lasten kanssa minkälainen tuttavuus on sopivaa muiden kanssa ja autamme lasta löytämään keinot suojelemaan itseään ja omaa koskemattomuuttaan. Ryhmissä sovitaan yhteiset sopimukset ja pelisäännöt sekä harjoitellaan sitoutumaan niihin ja samalla tuetaan lapsen ryhmään liittymistä. Kiusaamisilmiöt huomioidaan tapauskohtaisesti erikseen. Tutustumme Rajamäen lähiympäristöön ja opettelemme käyttämään sen toimintamahdollisuuksia esim. kirjasto, uimahalli, urheilukentät ja metsät. Mahdollisuuksien mukaan teemme yhteistyötä seurakunnan ja järjestöjen kanssa erikseen sovitusti. Tutkin ja toimin ympäristössäni Päiväkodissamme on käytössä matematiikan portaat, jotka ohjaavat matematiikan sisältöjen opettamista ja oppimista. Systemaattinen eteneminen toteutetaan ns. abstraktion tietä, eli uuteen asiaan tutustuminen aloitetaan joko kehollisesti tai muuten hyvin konkreettiselta tasolta. Näin lapsi pääsee tutkimalla ja oivaltamalla tutustumaan uuteen asiaan. Työmme tukena käytössä on Mavalka-kartoitukset, jotka tehdään kaksi kertaa vuodessa. Kartoituksista saamme lapsikohtaisesti tarkkaa tietoa matemaattisten taitojen tasosta ja/tai puutteista, mikä auttaa työmme suunnittelussa ja toteutuksessa. Matematiikan ideakansiot rikastuttavat työskentelyä ja tehtävät harjaannuttavat lapsia kynän käyttöön, keskittymiseen, kuuntelemiseen ja ohjeiden noudattamiseen. Oppimisympäristö niin ulkona kuin sisälläkin tukee lapsen oppimista, antaa virikkeitä ja innostaa kokeilemaan uusia asioita. Oppimisympäristö sisätiloissa rakentuu vuoden aikana eri teemoja noudattaen, järjestystä vaihdellen, uusia leikkejä rakennellen. Lelut, pelit, askarteluvälineet yms. ovat aina saatavilla ja lasten käytössä. Lähiluonto mahdollistaa viikoittaiset ulkoiluretket ja luontokokemukset. Metsässä toteutetaan matematiikan, äidinkielen, liikunnan, kuvaamataidon, musiikin yms. sisältöjä. Luonnossa liikkuminen, luonnon kunnioitus, jokamiehen oikeudet/velvollisuudet tulevat tutuksi. Metsäeskaria toteutetaan
8/9 Einarissa. Tietotekniikkaa hyödynnetään etenkin dokumentoinnissa ja oppimistuokioissa. Käytössä on tabletteja, älytaulu, dokumenttikamera ja älypuhelin. Lapset saavat näiden välineiden avulla mm. pelata oppimispelejä, piirtää älytauluun, katsella ja tutkia kuvia jne. Projektityönä on syntynyt elokuvia, laulujen kuvituksia jne. Koodausta harjoittelemme mm. Beebot-ötököiden avulla. Yhteinen tavoitteemme on kasvattaa lapsista itsenäisiä ja arjessa omatoimisesti selviytyviä tulevia koululaisia. Kasvan ja kehityn kts. Minä ja meidän yhteisömme KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN (konsultoivan erityisopettajan rooli, moniammatillinen yhteistyö ja mahdolliset etukäteen tiedettävät aikataulutukset) Jokaisen lapsen kasvun oppimisen tuki pohditaan yksilöllisesti yhdessä huoltajien kanssa. Varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettajamme (kelto) on Minna Vuorinen. Kelton tuki lapsen asioissa sovitaan aina yhdessä vanhempien kanssa. Teemme tarvittaessa yhteistyötä lapsen asioissa myös neuvolan, fysioterapian, puheterapeutin ja muiden tahojen kanssa. ESIOPETUKSEN OMAT HANKKEET JA PROJEKTIT, tapahtumat lukuvuoden aikana Elokuu: 24.8. Suomi 100 yhteislaulutapahtuma Rajamäen urheilupuistossa Syyskuu: 11.9. Eskariolympialaiset 15.9 Kehittämispäivä 29.9. Syksy soi festivaali Klaukkalassa Lokakuu: 10.10. Aleksis Kiven päivä Marraskuu: 2.-3.11. Valokuvaus 9.11 Liikunnallinen iltatapahtuma isät ja lapset klo 17-18.30. 28. 29.11. Suomi 100 tapahtuma Klaukkalassa Joulukuu: 6.12. Suomi 100 vuotta Talon joulujuhla Tammikuu: 100 eskaripäivän juhlat. Kehittämispäivä Helmikuu: 14.2. Koko talon yhteinen talviliikuntapäivä Maaliskuu: Huhtikuu: Toukokuu: 8.5. Toiminnallinen iltatapahtuma äidit ja lapset. Eskareiden kevätjuhla ja todistusten jako. RETKET Retket suunnitellaan etukäteen ja niistä tiedotetaan hyvissä ajoin vanhemmille. Retket voivat vaikuttaa kyseisen päivän esiopetuksen toiminta-aikaan. Retkistä laaditaan erillinen retkisuunnitelma, joka
liitetään lukuvuosisuunnitelmaan. LUKUVUOSI 2017 2018 9/9
LUKUVUOSI 2017-2018 TYÖSUUNNITELMAN LIITTEET Liite 1. Retkisuunnitelma: Liite 2: Turvallisuussuunnitelman kooste Liite 3: Esiopetuskohtainen oppilashuoltosuunnitelma Liite 4: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Liite 5: Esiopetuksen äidinkielen portaat- materiaali Liite 6: Esiopetuksen matematiikan portaat-materiaali Mahdolliset muut liitteet: