ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA Lepsämän päiväkoti

2 1/7 Sisällys Esiopetusyksikön tiedot Lukuvuosisuunnitelman käsittely henkilöstön kanssa Esiopetuksen järjestämisen tavat Lukuvuoden tavoitteet Arvoperusta Oppimiskäsitys Laaja-alainen osaaminen Toimintakulttuuri Lukuvuosikohtaiset esiopetuksen tavoitteet Esiopetuksen oppimiskokonaisuudet Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen Esiopetuksen omat hankkeet ja projektit Työsuunnitelman liitteet

3 2/7 ESIOPETUSYKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Osoite Päiväkodinjohtaja Lepsämän päiväkoti Mäntytie 18, Lepsämä Anu Järvinen LUKUVUOSISUUNNITELMAN KÄSITTELY HENKILÖSTÖN KANSSA Päivämäärä ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN TAVAT Työ- ja loma-ajat Lukuvuosi Syyslukukausi Koulu alkaa to Syysloma (vk 42) Joululoma Kevätlukukausi Talviloma (vk 8) Pääsiäisloma Lukuvuoden päätöspäivä Kehittämispäivät Esiopetusaika klo 9-13 Esiopetusryhmien rakenne ja henkilöstö Syyslukukausi Kevätlukukausi (Esiopetuksen henkilöstölle 2krt vuodessa, tällöin esiopetusta ei järjestetä) 2 ryhmää: molemmissa lastentarhanopettaja, kaksi lastenhoitajaa ja avustaja. Molemmissa ryhmissä on 20 lasta. LUKUVUODEN TAVOITTEET Sivistystoimialan sitovat tavoitteet sekä varhaiskasvatuksen painopistealueet Sivistystoimialan tavoitteet (talousarviokirja) Päiväkotien ja koulujen oppimisympäristöjen kehittäminen vastaamaan uusien opetussuunnitelmien vaatimuksia. Oppimisympäristö käsittää sekä rakennuksien sisätilat, että piha-alueet. Suunnittelutyöhön otetaan mukaan lapset, nuoret, henkilökunta ja perheet. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun parantaminen: -Pedagogisen osaamisen lisääminen varhaiskasvatuksessa -Erityisopettajien määrän lisääminen perusopetuksessa Viedään sivistystoimen tarjoamia vapaa-ajanpalveluja sinne, missä asiakkaat ovat. Jatketaan ja edelleen kehitetään eheän koulupäivän mallia. Kartoitetaan niitä ryhmiä, jotka eivät ole minkään ohjatun palvelun piirissä. Kehitetään heille toimintoja ja palveluja moniammatillisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tarjotaan koulutusta henkilöstölle lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan liittyen. Kaikki siirtymävaiheiden lapset ryhmäytetään (esim. siirtyminen alakoulusta yläkouluun) Tuetaan yhteisöllisyyttä, joka ennalta ehkäisee syrjäytymistä ja ryhmän ulkopuolelle jäämistä. Ryhmä toimii sääntöjen mukaan. Lapselle tulee turvallinen olo. Sisäistä koulutusta ryhmäytymisestä. Varhaiskasvatuksen painopistealueet Uusi varhaiskasvatussuunnitelma otettiin käyttöön ja sen toteuttaminen on yksi vuoden 2018 painopistealueista. Varhaiskasvatuslain velvoittamana sekä lasten, että huoltajien osallisuuden lisääminen.

4 3/7 Jatkuva laadun parantaminen, jossa yhteistyö jatkuu Helsingin yliopiston kanssa. Uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto: mobiilikirjaukset lasten ja henkilöstön läsnäolojen seuraamiseksi ja aikaperusteisen hoitomaksun määräämiseksi sekä henkilökunnan työvuorojen laadintaan. Varhaiskasvatuksen/esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyön edelleen kehittäminen. Digitalisointi tavoitteena lomakkeiden sähköistäminen Sivistyslautakuntaan nähden sitova tavoite Kehitetään varhaiskasvatusyksiköiden toimintakulttuuria, toimintatapoja, menetelmiä ja rakenteita siten, että lasten liikkuminen päivässä lisääntyy. ARVOPERUSTA lapsen ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen itsetunnon tukeminen, aikuisen kuunteleva läsnäolo, kannustava palautteenanto avoimuus ja kunnioitus yhdessä tekeminen, osallisuus mahdollisuus uuden kokeiluun tasa-arvoinen kohtelu kestävän elämäntavan periaatteet Kestävän elämäntavan periaatteet Kestävän elämäntavan periaatteet ovat läsnä esiopetuksen päivittäisessä toiminnassa. Periaatteet määritetään esiopetusyksikön lukuvuosisuunnitelmassa ja mallinnetaan lapsille kunkin yksikön parhaaksi katsomalla tavalla. OPPIMISKÄSITYS Oppiminen perustuu lämminhenkiselle vuorovaikutukselle lapsen ja lapsiryhmän kanssa. Oppimisessa ja opetuksessa pääpaino on löytää jokaisen lapsen omat vahvuudet ja lahjakkuudet ja niiden kautta tukea harjoiteltavia asioita. Aikuisen avulla lapsi oppii pikku hiljaa tunnistamaan omaa tapaansa oppia. Asian harjoittelu aloitetaan esiopetuksessa, mutta se jatkuu koko koulupolun ajan. Lapset oppivat työskentelemään yksin, pareittain ja ryhmissä; vertaisoppimista hyödynnetään laajasti. Leikki on lapselle ominainen tapa oppia. Leikin kautta lapsi kokee oppimisen iloa. Leikin kautta lapsi jäsentää ja käsittelee uutta tietoa suhteessa omiin kokemuksiinsa. Esiopetuksessa käytetään oppimisessa myös muita toiminnallisia tapoja, jotka houkuttelevat ja aktivoivat lasta oppimaan. Näitä ovat tekemällä oppiminen, eri aistikanavien hyödyntäminen oppimisessa, liikunnan avulla oppiminen, luonnon ja lähiympäristön huomioiminen oppimisympäristönä, tieto- ja viestintäteknologisten laitteiden käyttäminen osana oppimisen prosessia. LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Laaja-alaisen osaamisen sisällöt ovat läsnä esiopetuksen jokapäiväisessä toiminnassa läpileikkaavana teemana ja ne kehittyvät vuorovaikutuksessa. Laaja-alaisen oppimisen sisällöt otetaan huomioon suunniteltaessa ja toteutettaessa esiopetuksen toimintaa. Lasten osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet toteutuvat, jos lapset tulevat kuulluksi ja siten arvostetuksi omine aloitteineen ja ajatuksineen. Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Osallistuminen ja vaikuttaminen

5 4/7 TOIMINTAKULTTUURI (painotukset, menetelmät, rakenteet) Esiopetuksen toimintaperiaatteet (kaikille yhteinen esiopetus, oppimisen ja oivalluksen ilo, lapsi osallisena ja oman elämänsä toimijana, hyvinvointi ja turvallinen arki) Yhtenäiset käytännöt koskevat kaikkia riippumatta siitä missä ryhmässä lapsi saa esiopetusta. Jokaiselle lapselle on tärkeää luoda turvallinen arki ja mahdollistaa oppisen ilo. Yhdessä tekeminen ja toiminnallisuus korostuvat esiopetuksessa. Oppimisympäristö, työtavat Tilat järjestetään vastaamaan kunkin lapsiryhmän tarpeita. Lasten kuuleminen ja kiinnostuksen kohteet vaikuttavat ympäristön rakentumiseen ja lapset osallistuvat ympäristön muokkaamiseen. Oppimisympäristö muuttuu lasten tarpeiden mukaan vuoden aikana ja meneillään olevat teemat näkyvät ympäristössä. Tilat järjestetään niin, että siellä on mahdollisuus sekä itsenäiseen työskentelyyn että vauhdikkaampiin leikkeihin ja nujuamiseen. Liikunnalla on esiopetuksessa tärkeä merkitys, minkä lisäksi toiminnallisuus huomioidaan työtavoissa. Työtapoina on pienryhmä-, pari-, itsenäistä sekä isossa ryhmässä työskentelyä. Ympäristö tarjoaa monipuolista oppimista tukevaa materiaalia, joka innostaa lajitteluun, laskemiseen, loogisen päättelyyn sekä kirjaimiin, numeroihin ja muotoihin tutustumiseen. Leikin merkitys korostuu ja lasta tuetaan leikin rakentamisessa ja pitkäkestoisessa, monipuolisessa leikissä. Päiväkodin sijainti urheilukentän ja metsän läheisyydessä mahdollistaa toimimisen monipuolisissa oppimisympäristöissä. Oppiminen perustuu kokemuksellisuuteen. Opetuksen eheyttämisen periaatteet Esiopetuksessa ei ole oppiainekohtaista jaottelua, vaan kokonaisuus rakentuu eri osista. Toimintaa suunnitellaan yhdistellen eri sisältöalueita lapsen mielenkiinnon kohteita hyödyntäen. Lasten kanssa lähdetään yhdessä kohti tavoitetta ja oppimisprosessi rakentuu yhdessä tekemällä. Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat olennaisena osana esiopetusta. Tieto-ja viestintätekniikka hyödynnetään toiminnassa ja rikastutetaan oppimisprosesseissa ja sen dokumentoimista. Pohjana opetuksen suunnittelussa toimii molempien ryhmien yhteinen vuosisuunnitelma. Yhteistyö esiopetuksen sisällä Esiopettajat arvioivat ja kehittävät yhdessä toimintaa sekä arvioivat sitä säännöllisesti. He myös osallistuvat pedagogiikkatiimiin muiden lastentarhanopettajien kanssa, jossa keskustellaan ja kehitetään koko päiväkodin toimintaa. Opetusmateriaalia mietitään yhdessä ja kierrätetään tarpeiden mukaan ryhmissä. Ryhmien toiminnan suunniteltu lähtee kunkin lapsiryhmän tarpeista, joten toiminnan toteutus vaihtelee sen mukaan ryhmissä. Hyviä käytäntöjä jaetaan. Kevätlukukaudella toteutetaan yhteistä toimintaa kaikkien esiopetusikäisten kanssa, mm. museo matkalaukussa ja yhteinen kevätretki. Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Esiopetusvuoden alussa vanhemmille järjestetään tapaaminen, jossa kerrotaan esiopetuksen tavoitteista, toiminnasta ja käydään yhteistä keskustelua lapsen oppimispolun tukemisesta. Yhteistyö perustuu avoimuuteen, kuulemisen, kunnioituksen ja luottamuksen periaatteisiin. Päivittäiset kohtaamiset ja kuulumisten vaihdot ovat merkittävässä roolissa luottamuksen rakentumisessa. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä vanhempien kanssa esiopetuksen oppimissuunnitelma, jonka toteutumista

6 5/7 arvioidaan keväällä. Silloin lapsi on myös itse osan aikaa mukana keskustelussa. Tiedottaminen tapahtuu Päikky-ohjelman välityksellä, tarvittaessa sähköpostilla ja ilmoituksilla päiväkodin seinällä. Yhteiset juhlat ja tapahtumat mahdollistavat vapaamuotoisemman kohtaamisen vanhempien kanssa. Yhteistyö muut tahot Konsultoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja on henkilöstön tukena lapsen kasvuun ja oppimiseen liittyvissä asioissa. Hän käy seuraamassa lapsiryhmän toimintaa ja osallistuu tarpeen mukaan lapsen esiopetuskeskusteluun. Esiopettaja keskustelee aina ensin vanhempien kanssa huolen aiheesta ennen yhteydenottoa erityisopettajaan. Tarvittaessa lapselle laaditaan pedagoginen arvio ja tehdään tehostetun tuen suunnitelma. Muita yhteistyötahoa ovat puhe- ja toimintaterapeutti, psykologi, koulun opettajat, kuraattori ja terveydenhoitaja. LUKUVUOSIKOHTAISET ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (kirjataan alkusyksystä ja arvioidaan lukuvuoden päättyessä) Lapsen osallisuuden toteutuminen Vuorovaikutustaitojen, tunneilmaisun ja hyvien käytöstapojen opettelu Aikaa liikkumiseen, leikkimiseen ja leikin avulla oppimiseen Kielellisen tietoisuuden ja matemaattisen ajattelun kehittyminen Lepsämän päiväkodissa tärkeänä arvona on liikunta, jota toteutetaan joka päivä. Lähiympäristön hyödyntäminen oppimisympäristönä, esim. retket. Miten tavoitteiden toteutuminen arvioidaan? (itsearviointi, lasten ja huoltajien osallisuus, aikataulutus) Tavoitteiden toteutumista arvioidaan henkilöstön kesken havainnoimalla ja dokumentoimalla toimintaa ja lasten oppimista, haastattelemalla lapsia, vanhemmilta saadun palautteen avulla sekä mahdollisilla asiakaskyselyillä. ESIOPETUKSEN OPPIMISKOKONAISUUDET (painotukset, menetelmät, työtavat) Ilmaisun monet muodot Musiikilliseen ilmaisuun on tehty oma vuosisuunnitelma, jota esiopetuksessa toteutetaan viikoittain. Lapsia kannustetaan liikkumaan ja ilmaisemaan itseään kehollisesti päivittäin. Lisäksi huomioimme monipuolisesti draaman ja kädentaitojen osuuden arjessa. Lapsille on esillä välineet mm. maalata, tehdä käsitöitä tai käyttää roolivaatteita. Kielen rikas maailma sekä kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset Lasten kanssa keskustellaan ja pohditaan asioita. Asioita ja tunteita nimetään ja näin laajennetaan lapsen sanavarastoa. Lasta kannustetaan kertomaan ajatuksiaan ja ideoitaan niin arjessa kuin ohjatuissa tilanteissa.

7 6/7 Kirjasto-autolta käydään lainaamassa yhdessä lasten kanssa erilaisia kirjoja (tieto- ja kuvakirjat) ja lapset voivat tuoda myös omia kirjojaan luettavaksi. Tämä tukee kirjoitettuun kieleen tutustumista. Lasten tarinoita kirjataan (saduttaminen) ja hyödynnetään tietotekniikkaa (digitarinat). Lapsi tuottaa itse oman tasoisesti tarinaa kuvin dokumenttivihkoon. Kielen rakenteisiin tutustutaan erilaisin toiminnallisin menetelmin aikuisen tuella. Tutustumme äänteisiin, kirjaimiin ja tavuihin. Leikitään kielellä, luetaan, riimitellään ja lorutellaan. Kannustetaan lasta kertomaan vanhemmille päivän tapahtumista. Minä ja meidän yhteisömme Harjoittelemme tunteiden tunnistamista ja toisen kuuntelua. Tuetaan lapsen omaa ilmaisua ja vahvuuksien tunnistamista, esim. Huomaa hyvä -materiaali. Käsitellään elämänkaarta, johon kuuluvat ilot ja surut. Lasten kanssa tutustutaan juhlapyhiin ja suomalaiseen kulttuuriin, mutta myös monikulttuurisuuteen. Yhteistyö Nurmijärven museon kanssa tuo päiväkotiin eri teemoista johdatellen menneeseen aikaan ja seurakunta tutustuttaa kristillisiin juhlapyhiin. Tutkin ja toimin ympäristössäni Oppimisessa korostuu toiminnallinen oppiminen, yhdessä tekeminen, jossa lapsi on aktiivinen toimija ja hänellä mahdollisuus tehdä itse. Jokaisen lapsen oma tahti oppimisessa on merkityksellinen. Oppimisympäristö on vaihteleva, hyödynnetään paljon pihaa, metsää ja luontoa. Retkeilyyn panostetaan lukuvuoden aikana. Herätellään uteliaisuutta erilaisiin asioihin ja ilmiöihin. Annetaan ajattelulle aikaa, ei kiirehditä. Turvataan se, että myös hitaammat ehtivät mukaan ja saavat oivaltamisen iloa. Matemaattisessa ajattelussa lähdemme liikkeelle käytännönläheisistä asioista, ensin oma kehosta toiminnallisten välineiden kautta käsitteellisimpiin asioihin. Hyödynnämme Nurmijärven kunnan matematiikan portaita suunnittelussa. Monipuolinen ja havainnollinen välineistö tukee toiminnallista oppimista. Luovaa ongelmanratkaisua suositaan. Innostetaan lapsia keksimään ja kehittelemään omia luomuksia ja myös kertomaan omasta tavasta ratkaista asia. Esiopetusryhmille järjestetään myös yhteisiä matematiikkapajapäiviä. Kasvan ja kehityn Sisätiloissa on tilaa liikunnalle ja liikuntavälineiden käyttöön. Aikuinen toimii roolimallina ja aktivoi lapsia liikkumaan. Lapset ruokailevat ravintolassa ja ottavat linjastosta ruokansa itse ja opettelevat arvioimaan, minkä verran syövät ja mistä pitävät. Ruokailuhetkistä luodaan mukavia, rauhallisia yhdessäolon hetkiä, jossa keskustellaan päivän tapahtumista ja lasta askarruttavista asioista. Samalla harjoitellaan hyviä ruokailutapoja. Lapset harjoittelevat vastuun ottamista ja huolehtimaan omista tavaroista mm. repuista ja ryhmätilan siisteydestä. Lasta kannustetaan ottamaan huomioon toiset ihmiset, heidän tunteensa ja leikkimään erilaisten lasten kanssa. Näitä harjoittelemme päivittäin. Tarvittaessa aikuinen auttaa leikkiin pääsemisessä ja kannattelee leikkiä. Lasten kanssa opetellaan myös ristiriitojen ratkaisemista ja sovittelua.

8 7/7 KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN (konsultoivan erityisopettajan rooli, moniammatillinen yhteistyö ja mahdolliset etukäteen tiedettävät aikataulutukset) Konsultoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja (kveo) Outi Karvonen toimii henkilöstön tukena lapsen kasvuun ja oppimiseen liittyvissä kysymyksissä. Hän vierailee havainnoimassa ryhmien toimintaa, osallistuu eritysavustajatoimenkuvien laatimiseen ja tarvittaessa ryhmäpalavereihin, esiopetussuunnitelman laatimiseen sekä pedagogisen arvion tekemiseen. Hän laatii päätöksen lapsen tehostetusta tuesta. ESIOPETUKSEN OMAT HANKKEET JA PROJEKTIT, tapahtumat lukuvuoden aikana RETKET Retket suunnitellaan etukäteen ja niistä tiedotetaan hyvissä ajoin vanhemmille. Retket voivat vaikuttaa kyseisen päivän esiopetuksen toiminta-aikaan. Retkistä laaditaan erillinen retkisuunnitelma, joka liitetään lukuvuosisuunnitelmaan.

9 LUKUVUOSI TYÖSUUNNITELMAN LIITTEET Liite 1. Retkisuunnitelma: Liite 2: Turvallisuussuunnitelman kooste Liite 3: Esiopetuskohtainen oppilashuoltosuunnitelma Liite 4: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Liite 5: Esiopetuksen äidinkielen portaat- materiaali Liite 6: Esiopetuksen matematiikan portaat-materiaali Mahdolliset muut liitteet: