EUROOPAN UNIONIN RIGHTS, EQUALITY AND CITIZENSHIP (REC) - OHJELMAN TUKEMA HANKE

Samankaltaiset tiedostot
EUROOPAN UNIONIN RIGHTS, EQUALITY AND CITIZENSHIP (REC) - OHJELMAN TUKEMA HANKE

EUROOPAN UNIONIN RIGHTS, EQUALITY AND CITIZENSHIP (REC) - OHJELMAN TUKEMA HANKE

EUROOPAN UNIONIN RIGHTS, EQUALITY AND CITIZENSHIP (REC) - OHJELMAN TUKEMA HANKE

EUROOPAN UNIONIN RIGHTS, EQUALITY AND CITIZENSHIP (REC) - OHJELMAN TUKEMA HANKE

EUROOPAN UNIONIN RIGHTS, EQUALITY AND CITIZENSHIP (REC) - OHJELMAN TUKEMA HANKE

EUROOPAN UNIONIN RIGHTS, EQUALITY AND CITIZENSHIP (REC) - OHJELMAN TUKEMA HANKE

EUROOPAN UNIONIN RIGHTS, EQUALITY AND CITIZENSHIP (REC) - OHJELMAN TUKEMA HANKE

EUROOPAN UNIONIN RIGHTS, EQUALITY AND CITIZENSHIP (REC) - OHJELMAN TUKEMA HANKE

EUROOPAN UNIONIN RIGHTS, EQUALITY AND CITIZENSHIP (REC) - OHJELMAN TUKEMA HANKE

EUROOPAN UNIONIN RIGHTS, EQUALITY AND CITIZENSHIP (REC) - OHJELMAN TUKEMA HANKE

Varhainen tuki ja moniammatillisuus

päätöksellä ja tuli kansainvälisesti voimaan Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

Tavoitteista totta lapsen oikeus osallistua. LOOK hankkeen juhlaseminaari Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

Lapsiystävällinen maakunta pilotti Uusimaa

IHMISOIKEUSPERUSTAINEN

JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Lappeenranta Projektipäällikkö Hanna Heinonen

Järjestötoiminnan kansallinen ohjaus

Lapsen osallisuuden ja lapsikeskeisen työskentelyn perustelut (tilanne)arvioinnissa Katsaus viimeaikaiseen kansainväliseen tutkimukseen

Monialaisen arvioinnin ja avun varmistamisen prosessi Lape-ohjelman osana Leena Normia-Ahlsten

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

IDEA-projekti. II koulutus Tampereen yliopisto

LAPSELLA ON OIKEUKSIA

Kohti ehjempää aikuisuutta osallistavan kasvatuksen keinoin? Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys osallistavassa kasvatuksessa

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia

Kouluttajakoulutuksen ja materiaalin jatkokehittely & mallin käyttöönoton tuki jatkossa

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

kaltoinkohtelu on jo tapahtunut

Päihdehaittojen ehkäiseminen lapsen edun näkökulmasta

Sinustako hyvinvointivalmentaja? -uusi monialainen osaaja

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Lastensuojelun rajoilla

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Köyhien lapsiperheiden vanhempien kokema luottamus

TERVE-SOS Miten se tehdään? Millaisiin ideoihin lapsilähtöisen kriisityön hyvä käytäntö perustuu?

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari Sinikka Mikola

Maakunnallinen varhaiskasvatuksen erityisopettajien työkokous. Noora Heiskanen KM, VEO, tutkija, Jyväskylän yliopisto

MUUTOS ON MAHDOLLISUUS

Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Miten lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen voi ehkäistä mielen sairastumista? Aarno Laitila,

Lapsiystävällinen maakunta -pilotti. LAPE-päivät , Metsätalo

Lapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro

Miten ratkaista positiivisella tavalla haastavia tilanteita? PCP Review-malli konfliktin ratkaisuna Luota muhun konferenssi

Lapsiystävällinen maakunta? Neuvottelu UNICEFin, maakuntien ja THL:n kesken

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa

VamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja pysäyttäminen - kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia Eija Paavilainen, professori 1,2 &

Mieli kansalliset mielenterveyspäivät

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa

Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

Lapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa

Kohti täyden osallisuuden kirkkoyhteisöä sukupuolten välinen oikeudenmukaisuus LML:ssa. Kaisamari Hintikka

Asumista tukevien palvelujen laatusuositusten laatiminen. Miten prosessi eteni?

Integraatiota tukeva johtaminen Lape mallinnusprosessin päätösseminaari

verkkomateriaali): Lyhyt johdanto Skotlannin uranhallintataitojen viitekehykseen VAHVUUDET: mahdolliset työkalut ja taidot kouluttajille

PSYKOLOGINEN PÄÄOMA. ja miten sitä johdetaan. Ammattikeittiöosaajat ry, Ilona Rauhala psykologiaa ilonarauhala.

Unesco-koulujen seminaari

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset

Työelämän tietosuojaan liittyvät ajankohtaiset kysymykset

ETENE 20 VUOTTA. ETENEn kesäseminaari Jaana Hallamaa

Lasten ja nuorten oikeusturvakeinot

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Taiteen, kulttuurin ja muun harrastustoiminnan (extended education) merkitys koululaisten hyvinvoinnille

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Asiakasosallisuus. Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila

Paraneeko lapsen asema lakiuudistuksen myötä? Lapsen edun ja osallisuuden toteutumisen arviointia. Erofoorumi

Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön HAUS,

Lastensuojelun toimintakykymittari osana lastensuojelutarpeen selvitystä ja vaikuttavuuden arviointia

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari

Systeeminen lastensuojelu erikoissairaanhoidossa ja lastensuojelussa. Pekka Aarninsalo LL psykoterapeutti VET

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen

Perusoikeusbarometri. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere Hanna Heinonen 1

Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua olemmeko oikealla tiellä? Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö (ITLA)

Transkriptio:

EUROOPAN UNIONIN RIGHTS, EQUALITY AND CITIZENSHIP (REC) - OHJELMAN TUKEMA HANKE

MAPCHIPP: TOIMINTAA 8 MAASSA EUROOPPALAINEN HANKE OSALLISTUJAORGANISAATIOT 2

2 LÄHTÖKOHDAT & LAPSEN OIKEUDET JA ETU YK:n lapsen oikeuksien sopimus pyrkii suojelemaan lapsen etua ja edellyttää valtioilta lasten suojelua, heistä huolehtimista ja lasten osallisuuden mahdollistamista. EETTISET INTERVENTIOT: KUNNIOITUS JA IHMISARVO Eettiseen lastensuojeluun sisältyvät sekä toiminta että asenteet. Kelly & Meysen (2016)! 3

2 KESKEISTÄ PERIAATETTA MONIALAISUUS & OSALLISUUS! Monialainen yhteistyö ammattilaisten välillä on avainasemassa lastensuojelun vaikuttavuutta parannettaessa ja usein se on myös haaste! Lasten ja vanhempien (tai huoltajien) osallisuus lastensuojelun päätöksentekoon on tärkeää kun halutaan toiminnan olevan vaikuttavaa se ei siis ole lainkaan yhdentekevää! 4

12 MODUULIA Hanketta varten on kehitetty seuraavat moduulit: M01: Puitteet M02: Oikeudet ja lapsen etu M03: Väkivalta, laiminlyönti ja kehitys M04: Tiedonkeruu ja dokumentointi M05: Analysointi ja ymmärtäminen M06: Interventiot ja suunnittelu M07: Lasten kanssa kommunikoiminen M08: Osallisuus ja päätöksenteko M09: Lapsiystävällinen oikeusjärjestelmä M10: Monialaisuus M11: Haavoittuvuus ja kulttuuri M12: Eettiset kysymykset Lisätietoa löydät työkalupakista joka sijaitsee osoitteessa www.mapchipp.com. 5

GORDIONIN SOLMU Tehkää yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun harjoitus: Seiskää piirissä. Sulkekaa silmänne. Ojentakaa kätenne. Kävelkää hitaasti kohti ympyrän keskustaa. Kukin tarttuu kahteen käteen. Avatkaa silmänne, kun solmu on valmis. Yrittäkää aukaista solmu. Älkää irrottako toistenne käsistä. Lopuksi osallistujien tulisi jälleen seistä piirissä. 7

SOSIAALINEN KOLMIO Sennettiä (2012) mukaillen yhteistyö kiintymys kunnioitus auktoriteetti luottamus 8

YHTEISTYÖN PERIAATTEET: luottamuksellisuus toisten kunnioittaminen erilaisuuden arvostaminen yhdistäville tekijöille rakentaminen tarkka kuunteleminen rakentavan haastamisen arvostaminen jokainen on oma puheenjohtajansa 9

MIKSI TÄMÄ KOULUTUS ON TÄRKEÄ? Elämme 2000-luvun alkua, ja olemassa olevat normatiiviset rakenteet suojelevat lapsia kaltoinkohtelulta ja laiminlyönniltä. Lisäksi sosiaalisten organisaatioiden tarjoama apu voi toimia myös ennaltaehkäisevänä tekijänä. Tilanteen parantaminen entisestään edellyttää eri alojen välistä yhteistyötä ja kaikkien prosesseihin osallistuvien ammattilaisten lisäkoulutusta. Yhteenveto kirjallisuuskatsauksen tuloksista, Jacobi, Dettmeyer, Banaschak, Brosig & Herrmann, 2010, s. 231 10

ARVIOINNIN, ANALYSOINNIN JA INTERVENTIOIDEN SUUNNITTELUN SEITSEMÄN VAIHETTA vrt. Bentovim, Cox, Bingley Miller, Pizzey & Tapp (2014) Vaihe 1: tunnistaminen ja eteenpäin ohjaus Vaihe 2: tiedon kerääminen Vaihe 3: kerätyn tiedon jäsentely Vaihe 4: haitallisten ja suojaavien käytösmallien tunnistaminen Vaihe 5: lapsen tulevaisuudennäkymien ennustaminen Vaihe 6: interventiosuunnitelman luominen Vaihe 7: intervention tulosten arviointi 11

AVUN TARPEESSA OLEVIEN LASTEN JA HEIDÄN VANHEMPIENSA ARVIOINNIN KEHYS Department of Health, Department for Education and Employment & Home Office (2000) 12

PERIAATTEET, JOILLE ARVIOINTIKEHYS RAKENTUU Arvioinnit vrt. Department of Health et al. (2000) ovat lapsikeskeisiä perustuvat lapsen kehitykseen ovat luonteeltaan ekologisia eli pyrkivät ymmärtämään lapsen tilannetta perheen muodostamasta kontekstista käsin sisältävät työskentelyä lasten ja perheiden parissa hyödyntävät vahvuuksia ja auttavat tunnistamaan haasteita edellyttävät viranomaisten välistä yhteistyötä ovat jatkuvia prosesseja, eivät yksittäisiä tapahtumia toteutetaan yhtä aikaa muiden toimien ja palvelujen kanssa rakentuvat näyttöön perustuvan tiedon varaan 13

PERIAATTEET, JOILLE ARVIOINTIKEHYS RAKENTUU vrt. Department of Health et al. (2000) Näyttöön perustuvat käytännöt merkitsevät sitä, että ammattilaisten tulee: hyödyntää käytäntöön ja tutkimuksiin perustuvaa tietoa arvioinnin ja suunnittelun pohjana kirjata ja päivittää tietoja järjestelmällisesti, tiedonlähteet ylös merkiten oppia kokemuksistaan ja palveluiden asiakkailta eli lapsilta ja perheiltä seurata, onko interventiolla toivottu vaikutus 14

ARVIOINTIKEHYKSEN HYÖDYNTÄMINEN Arviointikehyskolmio tarjoaa työkalun lasten tarpeiden kartoittamiseen. Lapsen kehitykseen liittyvät tarpeet -alue kuvaa kehitykseen liittyviä heikkoja ja vahvoja alueita. Vanhempien valmiudet -alue käsittelee vastuullisuutta. Silloin kun kehityksessä ei ole havaittavissa tai mitattavissa olevia viiveitä, Vanhempien valmiudet- ja Perhe- ja ympäristötekijät -alueet kuvaavat kehityshäiriöiden todennäköisyyttä. 15

ARVIOINTIKEHYKSEN HYÖDYNTÄMINEN Arviointien perustana tulee käyttää useita tiedonlähteitä. Päätöksenteko on todennäköisesti sitä luotettavampaa ja pätevämpää, mitä enemmän se perustuu: erilaisille arviointimetodeille eri arvioijien tuloksille eri tilanteissa tehdyille arvioille eri paikoissa tehdyille arvioille useille vastaajille/vastaajaryhmille 16

POHDINTATUOKIO... Käyttäkää 5 minuuttia siihen, että pohditte vielä kerran arvioinnin, analysoinnin ja interventioiden seitsemää vaihetta sekä arviointikehyskolmiota. Keskittykää erityisesti seuraaviin kysymyksiin ja omiin henkilökohtaisiin kokemuksiinne: Mitkä tekijät edistävät monialaista yhteistyötä sekä lasten ja vanhempien osallisuutta? Mitkä tekijät estävät monialaista yhteistyötä sekä lasten ja vanhempien osallisuutta?? Tämän jälkeen voitte keskustella ajatuksistanne pienissä ryhmissä (15 minuutin ajan). 18

LÄHTEET: Bentovim, A., Cox, A., Bingley Miller, L., Pizzey, S. & Tapp, S. (2014). The Safeguarding Children Assessment and Analysis Framework. York, UK: Child and Family Training. Department of Health, Department for Education and Employment & Home Office (Eds.) (2000). Framework for the Assessment of Children in Need and their Families. Lontoo: The Stationery Office. Jacobi, G., Dettmeyer, R., Banaschak, S., Brosig, B. & Herrmann, B. (2010). Child Abuse and Neglect: Diagnosis and Management. Deutsches Ärzteblatt International, 107, 231-240. doi:10.3238/arztebl.2010.0231 Kelly, L. & Meysen, T. (2016). Transnational Foundations for Ethical Practice in Interventions Against Violence Against Women and Child Abuse. Lontoo: CEINAV. (saksan-, portugalin- ja sloveniankieliset käännökset saatavilla) Sennett, R. (2012). Together. The Rituals, Pleasures, and Politics of Cooperation. Lontoo: Allen Lane. 20

KOLOFONI Tämä kansainväliseen käyttöön tarkoitettu koulutusmateriaali on tuotettu osana MAPChiPP-projektia (Multi-disciplinary Assessment and Participation in Child Protection Proceedings: training program with modules and toolbox, international network). Tämä yhteistyöprojekti on Euroopan unionin Rights, Equality and Citizenship (REC) -projektin tukema hanke. Sen toteutukseen ovat osallistuneet seuraavat lastensuojelujärjestöt: Das Deutsche Institut für Jugendhilfe und Familienrecht e. V. (Saksa), Család, Gyermek, Ifjúsági Egyesület (Unkari), Lastekaitse Liit (Viro), Nederlands Jeugdinstituut (Hollanti) ja Child and Family Training (UK). Moduuli 01: Arviointikehys on pääasiallisesti Das Deutsche Institut für Jugendhilfe und Familienrecht e. V.:n tutkijoiden (tri Thomas Meysen, Henriette Katzenstein ja tri Felix Dinger) kehittämä. Haluamme kiittää seuraavia henkilöitä heidän merkittävästä tuestaan tämän materiaalin valmistelussa: Stephen Pizzey, Tri Arnon Bentovim, Tri Heinz Kindler ja Christine Gerber. 2017 MAPChiPP-hankekonsortio Kaikki oikeudet pidätetään. 21