Suomen Vuokranantajien vuokramarkkinakatsaus

Samankaltaiset tiedostot
Suomen Vuokranantajien vuokramarkkinakatsaus syksy 2018 kaupungistuminen voimistuu

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot

Asuntomarkkinakatsaus OPn Ekonomistit

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2018 budjetista

Miten väestöennuste toteutettiin?

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina Julkaisuvapaa klo 9.00

Maan hinnan laskennallinen osuus asunnon hinnasta vuosina 1995, 2005 ja Risto Peltola, Maanmittauslaitos

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina Julkaisuvapaa klo 10

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

Asuntomarkkinakatsaus Ekonomistit

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista

Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin

Neljä näkökulmaa asuntohintoihin ja asumisen ahtauteen

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Vuokralaisilta Ville Hopsu Neuvontalakimies Suomen Vuokranantajat ry

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola

Vuokra-asuntosijoitusalan kannattavuus, kilpailutilanne ja kehittämistarpeet. Eeva Alho Pellervon taloustutkimus PTT

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Rakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely. Syksy

Asuntomarkkinakatsaus 2/2013

TONTTIBAROMETRI KASVAVAT KAUPUNKISEUDUT

REMAX Balloon Perspective Ammattilaisten näkemys alkuvuoden 2018 asuntomarkkinoista

Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

Henrik Rainio

Asuntomarkkinat tilastojen valossa

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2018 budjetista. Ympäristövaliokunta Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

Työttömyyskatsaus Kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen. Asumisen Think-tank Tarmo Pipatti

Kommenttipuheenvuoro: Valtion riski vs. asukkaan koti

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit

Asumismenot Tiedotustilaisuus

MONISTEITA 2 / Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina

Kiinteistömarkkinanäkymät Jyväskylän seudulla

Rakennusalan suhdannenäkymät. XLII Rakennuskonepäivät Viking Line, M/S Gabriella Sami Pakarinen

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2014

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asuntotuotantokysely kesäkuu 2019

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015

Hakunilan asuntotuotanto

Kuka pelkää yksiöitä. 2. lokakuuta 2018

ARA-tuotanto Selvitys 3/2010. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ISSN

Mikä asumisessa maksaa?

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Jani Nieminen toimitusjohtaja

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat Leena Salminen

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2011

Toimintaympäristö. Muuttoliike Jukka Tapio

KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?

PALJONKO SUOMALAISET KÄYTTÄVÄT TULOISTAAN ASUMISEEN?

Alueellinen asuntomarkkinaennuste

Jyväskylän seudun kiinteistösijoitus- ja vuokramarkkinoiden näkymiä

Joensuun asuntokupla?

Tutkimuksen tarkoitus

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2012

Taloyhtiötapahtuma Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat vuokranantajat.fi

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

TILASTOKATSAUS 9:2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

Työttömyyskatsaus Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Asuntotuotantokysely 2/2018

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

Tilastokatsaus 11:2012

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat Jukka Tapio

Työttömyyskatsaus Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Työttömyyskatsaus Heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo

Asumismenot Tiedotustilaisuus

Rakentamisen suhdannenäkymät LVI-koulutus seminaari Sami Pakarinen

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a

Rakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus Seudun kuntien asuntoryhmä Sisältö:

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2018

Yleishyödyllisten vuokrataloyhteisöjen rooli kuntien elinvoimaisuuden ja elinkeinoelämän toiminnan tukena. johtaja Tatu Rauhamäki

Pauli Mero ULKOMAALAISTEN JA NUORTEN TYÖTTÖMYYSASTEET ALENEVAT HITAASTI LAHDESSA

Asuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2011

Turun asukasluku

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

Rakentamisen suhdanteet

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2019

ARAn Asuntomarkkinakatsaus

Sami Pakarinen Lokakuu (7)

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2013

Transkriptio:

218 Suomen Vuokranantajien vuokramarkkinakatsaus 218 VUOKRA-ASUMINEN YLEISTYY SUOMESSA TUOMAS VILJAMAA SUOMEN VUOKRANANTAJAT RY www.vuokranantajat.fi

Suomen Vuokranantajien vuokramarkkinakatsaus 218 vuokra-asuminen yleistyy Suomessa Sisällysluettelo Suomen Vuokranantajien vuokramarkkinakatsaus 218 vuokra-asuminen yleistyy Suomessa... 1 Yleistä vuokramarkkinoista... 2 Helsinki... 4 Espoo... 6 Vantaa... 8 Pääkaupunkiseutu... 1 Tampere... 12 Turku... 14 Oulu... 16 Lahti... 18 Jyväskylä... 2 Kuopio... 22 Rovaniemi... 24 Seinäjoki... 26 Vaasa... 28 Joensuu... 3 Pori... 32 Hämeenlinna... 34 Keski-Uusimaa... 36 Koko Suomi... 38 Vuokranantajien kaupungit 218... 39 1

Yleistä vuokramarkkinoista Asuntotuotanto saavutti 217 vuosikymmeniin korkeimpia lukuja. Vuonna 217 päädyttiin noin 46 asuntoaloitukseen. VTT:n asuntotuotantotarveselvityksen maltillisen skenaarion mukaan asuntoja pitäisi tuottaa vuosittain noin 27 5 vastatakseen kysyntään asuntomarkkinoilla ja erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla. Näyttää, että kaupungistuminen etenee niin nopeasti, että maltillinen asuntotuotantoskenaario ei ole riittävä. Jotta kaupunkien asuntotuotanto vastaisi paremmin kysyntään, tarvittaisiin noin 35-4 asuntoa vuosittain. Yksityisten vuokranantajien potentiaali asuntotuotannon moottorina ei ole riittävän hyvin hyödynnetty. Vuokratulojen verotuksen keventäminen lisäisi kiinnostusta asuntosijoittamiseen ja synnyttäisi lisää asuntohankkeita ja olisi pitkällä tähtäimellä järkevää asuntopolitiikkaa. Asuntotuotannosta entistä suurempi osa kohdistuu neljälle suurimmalle kaupunkiseudulle (pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku, Oulu). Vaikka rakentamisen suhdanne on hyvin korkea, on korkeaa suhdannetta pumpattu valtion tukemalla tuotannolla entisestään. Rakentamisen laatuongelmia on mediankin mukaan tullut enenevissä määrin. Vuokramarkkinoille on tullut myös runsaasti uutta tarjontaa. Erityisesti asunto- ja kiinteistörahastot ovat olleet aktiivisia, mutta myös yksityiset vuokranantajat ovat hankkineet lisää asuntoja. Matala korkotaso on houkutellut kiinteistö- ja asuntosijoittamiseen. Muuttoliike vahvistaa asuntojen kysyntää, minkä vuoksi asuntojen hinnat ja vuokrat ovat kuitenkin edelleen pääkaupunkiseudulla nousussa, mutta mitään erityistä asuntokuplariskiä ei Suomessa ole. Vuokranmuutoksia koskevat taulukot ovat Vuokraovi.comin aineistoa. Tarkastelujakso neliövuokran mediaanimuutoksissa on heinä-joulukuu 217, ja muutosta vertaillaan vuoden 216 vastaavaan aikaan. 2

Lähde: PTT Kaupunkien ja alueiden keskeisimpiä tunnuslukuja vuokramarkkinoiden kannalta: Alue Väkiluku Muutos 217 Yksiöt Kaksiot Kokonaisvuokra Kokonaisvuokra mediaanin muutos mediaanin muutos Yksiöt mediaani Kaksiot mediaani Helsinki 664 788 9 197 1,7 % 1,4 % 78 98 Espoo 279 284 4 762 1,5 % 5,3 % 711 895 Vantaa 223 18 3 912 4,2 %,8 % 695 866 Pääkaupunkiseutu 1 176 86 18 159,5 % 2,3 % 745 912 Tampere 231 967 3 794 6,1 % 4,1 % 564 7 Turku 189 794 2 23 1,1 % 7,1 % 57 69 Oulu 22 238 1 772 4,2 % 4,1 % 49 625 Lahti 119 613 236 4,1 % 3, % 5 65 Jyväskylä 14 212 1 432 2,9 % 3,1 % 542 67 Kuopio 118 234 523 -,6 % 3,5 % 56 715 Rovaniemi 62 447 21 7,3 % 6,2 % 49 645 Seinäjoki 62 697 644 4,5 % 4,9 % 495 595 Vaasa 67 398-2 7,5 % 5,8 % 495 65 Joensuu 76 96 215,2 %,6 % 52 66 Pori 84 64-398 3, % -1, % 41 54 Hämeenlinna 67 674-193 8,2 % 5,2 % 524 68 Keski-Uusimaa 124 923 73 5,9 % 3,3 % 62 763 Lähde: Tilastokeskus, Vuokraovi.com 3

Helsinki Helsinki yksiöt kaksiot muutos = (217 loppupuoliskon mediaani neliövuokran mediaani (7-12/2kokonaisvuokran mediaani (7neliövuokran mediaanin muuto kaikki 26, 78 1,7 % yksityisilmoittajan 26,99 78 2,4 % yritysilmoittajan 25,93 78 1,6 % neliövuokran mediaani (7-12/2kokonaisvuokran mediaani (7neliövuokran mediaanin muuto kaikki 2,1 98 1,4 % yksityisilmoittajan 2,8 998 2,2 % yritysilmoittajan 2, 98 1,1 % Yksiöiden vuokrien nousu on Helsingissä hidastunut 1,7 prosenttiin ja kaksioiden osalta 1,4 prosenttiin. Yksityisten vuokranantajien ja yritysten kokonaisvuokrien mediaani on yksiöissä 78 euroa. Mediaanin nousu uusissa vuokrasopimuksissa selittyy suurelta osin uudistuotannon suurella määrällä. Uudistuotannon vuokrat ovat lähtökohtaisesti suurempia kuin mediaani, mikä nostaa kokonaismediaania. Eräänlainen katto on tullut vastaan ja näyttää siltä, että asuntoja katsotaan pääkaupunkiseudulla laajemmin. Hyvien yhteyksien varrella olevien asuntojen kysyntä on kasvussa. Kehärata, länsimetro ja tuleva raidejokeri parantavat alueiden saavutettavuutta ja kiinnostavuutta asukkaiden silmissä. Parantunut talous- ja työllisyystilanne saattaa johtaa siihen, että asumisväljyys kasvaa myös vuokraasuntomarkkinoilla. Halutaan asua väljemmin ja lisääntynyt kaksioiden tarjonta pääkaupunkiseudulla helpottaa mahdollisuuksia saada isompi asunto vuokramarkkinoilta. Helsingin asuntokunnat hallintaperusteen mukaan 211-216 18 16 14 12 1 8 6 4 2 211 212 213 214 215 216 Kaikki omistusasunnot 14757 147886 1485 147775 14832 149497 Kaikki vuokra-asunnot 144713 14729 15268 15448 155988 158483..Arava tai korkotukivuokra-asunto 66358 66721 67487 67365 66862 65725..Muu vuokra-asunto 78355 8569 82781 86683 89126 92758 Kaikki omistusasunnot..arava tai korkotukivuokra-asunto Kaikki vuokra-asunnot..muu vuokra-asunto Lähde: Tilastokeskus Helsingissä asuntokuntien määrä on lisääntynyt tasaisesti. Kasvu tulee jatkumaan. Suurin kasvu on tapahtunut muiden vuokra-asuntojen asuntokannassa. Arava tai korkotuki-vuokra-asuntojen määrä on pysynyt vakaana. Uusia rakennetaan Helsinkiin koko ajan, mutta vanhempia asuntoja vapautuu rajoituksista, mikä nostaa myös samalla vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tilastollista määrää. 4

1/21 4/21 7/21 1/21 1/211 4/211 7/211 1/211 1/212 4/212 7/212 1/212 1/213 4/213 7/213 1/213 1/214 4/214 7/214 1/214 1/215 4/215 7/215 1/215 1/216 4/216 7/216 1/216 1/217 4/217 7/217 1/217 1/21 4/21 7/21 1/21 1/211 4/211 7/211 1/211 1/212 4/212 7/212 1/212 1/213 4/213 7/213 1/213 1/214 4/214 7/214 1/214 1/215 4/215 7/215 1/215 1/216 4/216 7/216 1/216 1/217 4/217 7/217 1/217 Helsingin vuokra-asuntojen tarjonnan huoneluvun jakauma 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % 1h 2h 3h 4h 5h+ Helsingissä yksiöiden vuokra-asuntotarjonnan suhteellinen osuus kaikista vuokra-asunnoista on laskenut 21-luvulla. Vaikka julkisessa keskustelussa on esitetty näkemyksiä, joiden mukaan helsinkiläiset tungetaan koppeihin, on todellisuus erilaista. Yksiöiden kysyntä on kovaa. Kaksioiden tarjonta on puolestaan kasvanut suhteellisesti, mikä vaikuttaa vuokramarkkinoihin. Yksiöiden hinnat ovat nousseet voimakkaasti ja hintaero kaksioihin ei ole enää kovin suurta. 25 2 15 1 5 Helsingin vuokra-asuntojen keskimääräisen markkinointiajan kehittyminen Markkinointiajat ovat Helsingissä trendinomaisesti laskeneet vuodesta 213 alkaen, mikä viittaa siihen, että kysyntää asumiselle pääkaupunkiseudulla on. Tyypillisesti asunto menee vuokralle alle kahdessa viikossa. 5

1/21 4/21 7/21 1/21 1/211 4/211 7/211 1/211 1/212 4/212 7/212 1/212 1/213 4/213 7/213 1/213 1/214 4/214 7/214 1/214 1/215 4/215 7/215 1/215 1/216 4/216 7/216 1/216 1/217 4/217 7/217 1/217 Espoo Espoo yksiöt kaksiot muutos = (217 loppupuoliskon mediaani neliövuokran mediaani (7-12/2kokonaisvuokran mediaani (7neliövuokran mediaanin muuto kaikki 21,98 711 1,5 % yksityisilmoittajan 22,15 72 1,1 % yritysilmoittajan 21,97 71 2, % neliövuokran mediaani (7-12/2kokonaisvuokran mediaani (7neliövuokran mediaanin muuto kaikki 18,7 895 5,3 % yksityisilmoittajan 17,73 88 3,4 % yritysilmoittajan 18,72 895 5,3 % Espoossa asuntotuotanto on ollut ripeää, mikä nostaa vuokramediaania. Vuosi sitten mediaanit olivat jopa hienoisessa laskussa yksityisten yksiöissä. Nyt mediaanit ovat nousseet kautta linjan. Kaksioissa kasvu on jopa yli 5 prosenttia. Espoon ja Vantaan vuokramarkkinat saattavat saada lisää vauhtia liikennehankkeista ja Helsingin korkeammasta vuokratasosta. Espoon asuntokunnat hallintaperusteen mukaan 211-216 8 7 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 Kaikki omistusasunnot 65319 6656 66688 67347 67787 6848 Kaikki vuokra-asunnot 37575 38564 3941 41136 42373 4462..Arava tai korkotukivuokra-asunto 21842 2184 22174 2254 21637 21395..Muu vuokra-asunto 15733 16724 17227 1982 2736 22667 Kaikki omistusasunnot Kaikki vuokra-asunnot..arava tai korkotukivuokra-asunto..muu vuokra-asunto Lähde: Tilastokeskus 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Espoon vuokra-asuntojen huoneluvun jakauma 1h 2h 3h 4h 5h+ 6

1/21 4/21 7/21 1/21 1/211 4/211 7/211 1/211 1/212 4/212 7/212 1/212 1/213 4/213 7/213 1/213 1/214 4/214 7/214 1/214 1/215 4/215 7/215 1/215 1/216 4/216 7/216 1/216 1/217 4/217 7/217 1/217 Markkinointiajat ovat Vuokraovi.comin palvelussa lyhentyneet. Asuntojen kysyntä on tarjonnan lisääntymisestä huolimatta kovaa. Espoossa kaksioiden vuokramediaanien nousu viittaa lisääntyneeseen kaksioiden tarjontaan, mikä nostaa mediaania ja siihen, että Espoosta todennäköisesti haetaan väljempää asumista. Yhden henkilön taloudet hakeutuvat nyt myös kaksioihin. Muutos ihmisten asumispreferensseissä ja vuokra-asumisen suosion kasvu näkyy vuokra-asuntomarkkinoilla. 35 3 25 2 15 1 5 Espoon vuokra-asuntojen keskimääräinen markkinointiaika 7

Vantaa Vantaa yksiöt kaksiot muutos = (217 loppupuoliskon mediaani neliövuokran mediaani (7-12/2kokonaisvuokran mediaani (7neliövuokran mediaanin muuto kaikki 21,82 695 4,2 % yksityisilmoittajan 22,64 68 3,7 % yritysilmoittajan 21,82 695 4,4 % neliövuokran mediaani (7-12/2kokonaisvuokran mediaani (7neliövuokran mediaanin muuto kaikki 17,69 866,8 % yksityisilmoittajan 17,95 818 8,9 % yritysilmoittajan 17,68 87,7 % Vantaan vuokramediaani on noussut selvästi. Vantaan asuntotuotanto on ollut suhteellisesti pääkaupunkiseudulla ripeintä. Kehärata on mahdollistanut isoja asuntorakentamiskokonaisuuksia. Asuntorakentaminen on osaltaan keventänyt asumisen kysyntää. Uudistuotannon suuri määrä on myös nostanut vuokrien mediaania. Uuden asunnon vuokra on aina hieman korkeampi kuin vanhan kohteen. Vantaan asuntokunnat hallintaperusteen mukaan 211-216 7 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 Kaikki omistusasunnot 5517 55614 5649 56673 56977 5735 Kaikki vuokra-asunnot 3225 3274 33313 34954 36432 38317..Arava tai korkotukivuokra-asunto 18781 18811 17979 17647 1762 1742..Muu vuokra-asunto 13424 13893 15334 1737 18812 2915 Kaikki omistusasunnot Kaikki vuokra-asunnot..arava tai korkotukivuokra-asunto..muu vuokra-asunto Lähde: Tilastokeskus Vantaan huonelukujen jakaumassa yksiöiden osuus markkinassa on kaventunut huomattavasti. Tarjolle on tullut enemmän kaksioita, mikä on johtanut siihen, että yksiöiden ovat kallistuneet niin asuntojen neliöhinnoissa kuin neliövuokrissakin. Kokonaisvuokrissa yksiöiden ja kaksioiden ero on siis pienempi kuin 21-luvun alussa. 8

1/21 4/21 7/21 1/21 1/211 4/211 7/211 1/211 1/212 4/212 7/212 1/212 1/213 4/213 7/213 1/213 1/214 4/214 7/214 1/214 1/215 4/215 7/215 1/215 1/216 4/216 7/216 1/216 1/217 4/217 7/217 1/217 1/21 4/21 7/21 1/21 1/211 4/211 7/211 1/211 1/212 4/212 7/212 1/212 1/213 4/213 7/213 1/213 1/214 4/214 7/214 1/214 1/215 4/215 7/215 1/215 1/216 4/216 7/216 1/216 1/217 4/217 7/217 1/217 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Vantaan vuokra-asuntojen huoneluvun jakauma 1h 2h 3h 4h 5h+ Markkinointiaika on on pysynyt tasaisena huolimatta vuokra-asuntotarjonnan lisääntymisestä tarkasteluajanjaksolla. Asumisen kysyntä on pääkaupunkiseudulla vahvaa. 35 3 25 2 15 1 5 Vantaan vuokra-asuntojen keskimääräinen markkinointiaika 9

Pääkaupunkiseutu Kun tarkastellaan pääkaupunkiseutua kokonaisuutena, huomataan, että vuokrien nousu varsinkin yksiöissä on käytännössä pysähtynyt. On myös tilanteita jolloin erityisesti yksityiset ovat joutuneet jopa laskemaan vuokria. Yritystoimijoiden vuokrissa nähdään nousua vielä jonkun verran, mutta yksityisillä ei juurikaan. Tarjontaa on pääkaupunkiseudulle tullut runsaasti ja vuokrat ovat varsinkin Helsingin kantakaupungissa nousseet tappiin. Pääkaupunkiseudun asuntokunnat hallintaperusteen mukaan 211-216 3 25 2 15 1 5 211 212 213 214 215 216 Kaikki omistusasunnot 269681 271934 273651 274255 275565 277836 Kaikki vuokra-asunnot 215519 219578 22468 231283 235933 241959..Arava tai korkotukivuokra-asunto 17295 17681 17953 17362 16434 14837..Muu vuokra-asunto 18224 111897 116115 123921 129499 137122 Kaikki omistusasunnot Kaikki vuokra-asunnot..arava tai korkotukivuokra-asunto..muu vuokra-asunto Lähde: Tilastokeskus Korjausvelka luo painetta vuokrien nousulle, mutta pääkaupunkiseudun markkinatilanne on tällä hetkellä sellainen, että hyvistä vuokralaisista kannattaa pitää kiinni. Mikrosijainnin merkitys kasvaa ja vaikutus vuokrattavuuteen on merkittävä. Vuokranantajien on syytä ottaa tämä entistä paremmin huomioon. Alueet pitää tuntea hyvin ja kehitysnäkymät kannattaa huomioida. Pääkaupunkiseudulla yksiöiden suhteellinen osuus vuokramarkkinoilla on laskenut. Kasvua on tapahtunut merkittävästi kaksioiden osuudessa. 1

1/21 4/21 7/21 1/21 1/211 4/211 7/211 1/211 1/212 4/212 7/212 1/212 1/213 4/213 7/213 1/213 1/214 4/214 7/214 1/214 1/215 4/215 7/215 1/215 1/216 4/216 7/216 1/216 1/217 4/217 7/217 1/217 1/21 4/21 7/21 1/21 1/211 4/211 7/211 1/211 1/212 4/212 7/212 1/212 1/213 4/213 7/213 1/213 1/214 4/214 7/214 1/214 1/215 4/215 7/215 1/215 1/216 4/216 7/216 1/216 1/217 4/217 7/217 1/217 Pääkaupunkiseudun vuokra-asuntojen huoneluvun jakauma 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % 1h 2h 3h 4h 5h+ Markkinointiajat ovat pysyneet aika vakaina ja on nähtävissä jopa lievää laskua. Pääkaupunkiseudun asukasmäärä kasvaa voimakkaasti, mikä pitää asumisen kysyntää yllä huolimatta voimakkaasta tarjonnan lisäyksestä. 25 2 15 1 5 Pääkaupunkiseudun vuokra-asuntojen keskimääräinen markkinointiaika 11

Tampere Tampere yksiöt kaksiot muutos = (217 loppupuoliskon mediaani neliövuokran mediaani (7-12/2kokonaisvuokran mediaani (7neliövuokran mediaanin muuto kaikki 18,56 564 6,1 % yksityisilmoittajan 19,6 57 4,8 % yritysilmoittajan 18,39 56 6,6 % neliövuokran mediaani (7-12/2kokonaisvuokran mediaani (7neliövuokran mediaanin muuto kaikki 14,1 7 4,1 % yksityisilmoittajan 14,49 7 1,2 % yritysilmoittajan 13,98 7 4,1 % Tampereella vuokrien nousu on tarkasteluajanjaksolla ollut nopeaa. Yritysilmoittajien vuokrat ovat nousseet yksiöissä jopa yli 6 prosenttia. Yksityisten vuokrakehitys on maltillisempaa. Neliövuokran mediaani on noussut jo lähelle 19 euroa neliöltä. Tampereen kasvu on ollut viime vuosina kovaa. Muuttoliike on ollut positiivista. Tampere on myös investoinut merkittävästi kaupunkirakenteeseen, mikä on synnyttänyt runsaasti uusia asuntoja. Asuntokuntien lisäystä on tapahtunut Tampereella vain vuokra-asumisen puolella. Tampereen asuntokunnista suurin osa tulee lähivuosina asumaan vuokralla. Helsingissä tuo muutos tapahtui 213. Näyttää vahvasti siltä, että suuret kaupungit noudattelevat samaa kehityslinjaa. Vuokra-asuminen yleistyy merkittävästi asumismuotona. Tampereen asuntokunnat hallintaperusteen mukaan 211-216 7 6 5 4 3 2 1 211 212 213 214 215 216 Kaikki omistusasunnot 59686 5993 6398 5988 5979 59918 Kaikki vuokra-asunnot 48153 49251 5627 52959 54123 5667..Arava tai korkotukivuokra-asunto 2683 248 19255 19437 18858 18268..Muu vuokra-asunto 2747 28771 31372 33522 35265 37799 Kaikki omistusasunnot Kaikki vuokra-asunnot..arava tai korkotukivuokra-asunto..muu vuokra-asunto Lähde: Tilastokeskus Uusien asuntojen vuokrat ovat korkeampia kuin vanhempien asuntojen, mikä nostaa vuokramediaania. Tampereen uusista asunnoista merkittävä osa on kohdistunut myös keskustan alueelle tai hyvien yhteyksien varrelle, mikä vahvistaa uusien asuntojen neliövuokramediaanien nousua. Kysyntä asumiselle kasvaa Tampereella edelleen vahvasti. Tampereen asema Suomen toiseksi suurimpana kaupunkikeskuksena on edelleen vahvistunut. Parantunut työllisyystilanne vahvistaa Tampereen asemaa entisestään. 12

1/21 4/21 7/21 1/21 1/211 4/211 7/211 1/211 1/212 4/212 7/212 1/212 1/213 4/213 7/213 1/213 1/214 4/214 7/214 1/214 1/215 4/215 7/215 1/215 1/216 4/216 7/216 1/216 1/217 4/217 7/217 1/217 Tampereen vuokra-asuntojen huoneluvuittainen jakauma 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % 1h 2h 3h 4h 5h+ Markkinointiajat ovat olleet Tampereella trendinomaisessa loivassa laskussa. Käytännössä asunnot menevät vuokralle alle kahdessa viikossa. Vuokralaisen löytyminen asuntoon on siis helpottunut, vaikka asuntotuotanto on ollut merkittävää viime vuosina. 2 Tampereen vuokra-asuntojen keskimääräinen markkinointiaika 15 1 5 13

Turku Turku yksiöt kaksiot muutos = (217 loppupuoliskon mediaani neliövuokran mediaani (7-12/2kokonaisvuokran mediaani (7neliövuokran mediaanin muuto kaikki 18, 57 1,1 % yksityisilmoittajan 17,78 528 5,2 % yritysilmoittajan 18, 57 1,3 % neliövuokran mediaani (7-12/2kokonaisvuokran mediaani (7neliövuokran mediaanin muuto kaikki 13,93 69 7,1 % yksityisilmoittajan 13,81 665 1,1 % yritysilmoittajan 13,93 69 7,6 % Turun seutu on positiivisen rakennemuutoksen alue. Työllisyys paranee suurten työnantajien rekrytointien perässä. Turun vuokrataso on kuitenkin matalampi kuin esimerkiksi Tampereella, mikä tekee Turusta hyvin kiintoisan kohteen asukkaille. Vuokrien nousu tarkasteluajanjaksolla on erittäin kovaa. Uusia asuntoja on myös Turkuun syntynyt enemmän kuin vuosikymmeniin, mikä nostaa neliövuokrien mediaania vielä merkittävämmin. Yksityisten vuokranantajien vuokratasot nousevat huomattavasti maltillisemmin kuin yritystoimijoilla. Turussa omistusasunnot ovat yleisin asuntokunta, mutta kasvua 21-luvulla on käytännössä tapahtunut vain vuokra-asunnoissa. Turku on asuntosijoittamisen näkökulmasta erittäin kiinnostava kohde. Kaikki merkittävät tunnusluvut ovat tällä hetkellä Varsinais-Suomessa positiivisia ja kasvu- sekä arvonnousupotentiaalia löytyy huomattavasti. Turun asuntokunnat hallintaperusteen mukaan 211-216 6 5 4 3 2 1 211 212 213 214 215 216 Kaikki omistusasunnot 49329 49363 5174 49962 49914 49914 Kaikki vuokra-asunnot 41492 42586 43265 44917 45991 47186..Arava tai korkotukivuokra-asunto 17413 17483 1737 16934 16631 16286..Muu vuokra-asunto 2479 2513 26228 27983 2936 39 Kaikki omistusasunnot Kaikki vuokra-asunnot..arava tai korkotukivuokra-asunto..muu vuokra-asunto Lähde: Tilastokeskus Vuokra-asuntojen jakauma on pysynyt varsin samana. Kysyntä kohdistuu Turussa entistä enemmän pienempiin asuntoihin. 14

1/21 4/21 7/21 1/21 1/211 4/211 7/211 1/211 1/212 4/212 7/212 1/212 1/213 4/213 7/213 1/213 1/214 4/214 7/214 1/214 1/215 4/215 7/215 1/215 1/216 4/216 7/216 1/216 1/217 4/217 7/217 1/217 Turun vuokra-asuntojen huoneluvuittainen jakauma 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % 1h 2h 3h 4h 5h+ Vuokraovi.comin palvelussa markkinointiajat ovat lyhentyneet selvästi. Turussa asunto menee vuokralle jo alle kymmenessä päivässä, kun 212 saattoi markkinointiaika olla tuplasti pidempi. Erityisesti vuodesta 216 eteenpäin markkinointiajat ovat olleet alle kaksi viikkoa. Positiivinen rakennemuutos näkyy. 3 25 2 15 1 5 Turun vuokra-asuntojen keskimääräisen markkinointiajan kehittyminen 15

Oulu Oulu yksiöt kaksiot muutos = (217 loppupuoliskon mediaani neliövuokran mediaani (7-12/2kokonaisvuokran mediaani (7neliövuokran mediaanin muuto kaikki 17,6 49 4,2 % yksityisilmoittajan 16,89 52 4,1 % yritysilmoittajan 17,9 485 4,3 % neliövuokran mediaani (7-12/2kokonaisvuokran mediaani (7neliövuokran mediaanin muuto kaikki 12,82 625 4,1 % yksityisilmoittajan 13,14 63 1,3 % yritysilmoittajan 12,8 624 4,4 % Oulun tilanne Nokian romahduksen jälkeen tasaantunut ja parantunut huomattavasti. Myös Oulussa asuntorakentaminen on reipasta. Vuokrien nousu tarkasteluajanjaksolla on ollut noin 4 prosenttia. Kokonaisvuokran mediaani yksiöissä on noin 5 euroa. Oulu poikkeaa suurista yliopistokaupungeista siinä, että myös omistusasuminen asumismuotona on kasvanut 21-luvulla selvästi. Osittain kehitykseen liittyy Oulun suuri kuntaliitos. Oulun kaupungin alueella on paljon omakotitalotontteja ja maaseutumaisempaakin asumista. Vuokra-asuminen on kuitenkin kasvanut merkittävästi ja Oulun vuokrataso on muihin suurin kaupunkeihin verrattuna edelleen hyvin edullinen. Myös keskisuurten yliopistokaupunkien, kuten Jyväskylän ja Kuopion vuokrataso on selvästi korkeampi kuin Oulussa. Kaupungistuminen ja asumispreferenssien muutos on lisännyt ja tulee lisäämään vuokra-asumisen kysyntää Oulussa kiihtyvään tahtiin. Oulun asuntokunnat hallintaperusteen mukaan 211-216 6 5 4 3 2 1 211 212 213 214 215 216 Kaikki omistusasunnot 51979 52796 53142 53569 53932 54381 Kaikki vuokra-asunnot 32186 32882 34281 35785 36746 3771..Arava tai korkotukivuokra-asunto 14682 14364 13936 13918 1377 13231..Muu vuokra-asunto 1754 18518 2345 21867 2339 2447 Kaikki omistusasunnot Kaikki vuokra-asunnot..arava tai korkotukivuokra-asunto..muu vuokra-asunto Lähde: Tilastokeskus Oulussa yksiöiden määrä vuokramarkkinoilla olevista asunnoista on noussut ja kaksioiden määrä tarkasteluajanjaksolla on vähentynyt. Kehitys poikkeaa pääkaupunkiseudun vastaavasta. Yksiöitä on Oulussa hyvin tarjolla verrokkikaupunkeihin verrattuna, mikä viittaa myös vuokratasoon. 16

1/21 4/21 7/21 1/21 1/211 4/211 7/211 1/211 1/212 4/212 7/212 1/212 1/213 4/213 7/213 1/213 1/214 4/214 7/214 1/214 1/215 4/215 7/215 1/215 1/216 4/216 7/216 1/216 1/217 4/217 7/217 1/217 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Oulun vuokra-asuntojen huoneluvuittainen jakauma 1h 2h 3h 4h 5h+ Markkinointiaika on pysynyt Oulussa hyvin samanlaisena. Loppukesästä markkinointiaika laskee jopa alle 1 vuorokauden. Opiskelijat saapuvat tuolloin korkeakoulukaupunkien vuokramarkkinoille. Samanlainen trendi näkyy erityisesti yliopistokaupunkien kohdalla. Elo-syyskuu on vuokramarkkinan high season. 3 25 2 15 1 5 Oulun vuokra-asuntojen keskimääräisen markkinointiajan kehittyminen 17

Lahti Lahti yksiöt kaksiot muutos = (217 loppupuoliskon mediaani neliövuokran mediaani (7-12/2kokonaisvuokran mediaani (7neliövuokran mediaanin muuto kaikki 16,18 5 4,1 % yksityisilmoittajan 16,8 49 8,8 % yritysilmoittajan 16,17 53 4,1 % neliövuokran mediaani (7-12/2kokonaisvuokran mediaani (7neliövuokran mediaanin muuto kaikki 12,73 65 3, % yksityisilmoittajan 12,55 625 3,3 % yritysilmoittajan 12,74 65 2,8 % Lahteen on lyhyen ajan sisällä syntynyt paljon uusia asuntoja, mikä nostaa itsessään neliövuokrien mediaania. Vuokrataso on Lahdessa noin Oulun vuokratasolla. Pitkällä aikajänteellä Lahden sijainti pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen osana vahvistaa Lahden kiinnostavuutta vuokramarkkinoilla. Tällä hetkellä suuret tarjontapiikit ovat tuoneet haastetta erityisesti yksityisille vuokranantajille löytää hyviä vuokralaisia. Kilpailu on tällä hetkellä kovaa ja mikrosijainnin merkitys korostuu. Lahdessa asuntokuntien kasvua tapahtuu käytännössä vain vuokra-asumisessa. Lahden asuntokunnat hallintaperusteen mukaan 211-216 4 35 3 25 2 15 1 5 211 212 213 214 215 216 Kaikki omistusasunnot 34758 34871 35672 3586 35774 35639 Kaikki vuokra-asunnot 2242 22692 22558 23477 23923 245..Arava tai korkotukivuokra-asunto 1183 9879 944 953 938 9122..Muu vuokra-asunto 12219 12813 13154 13974 14615 15378 Kaikki omistusasunnot Kaikki vuokra-asunnot..arava tai korkotukivuokra-asunto..muu vuokra-asunto Lähde: Tilastokeskus Yksiöiden määrä tarjolla olevista vuokra-asunnoista on viime vuoden aikana lisääntynyt. Pienten asuntojen tarjonnan lisääntyminen on lisännyt kilpailua vuokramarkkinoilla. 18

21 Q1 21 Q2 21 Q3 21 Q4 211 Q1 211 Q2 211 Q3 211 Q4 212 Q1 212 Q2 212 Q3 212 Q4 213 Q1 213 Q2 213 Q3 213 Q4 214 Q1 214 Q2 214 Q3 214 Q4 215 Q1 215 Q2 215 Q3 215 Q4 216 Q1 216 Q2 216 Q3 216 Q4 217 Q1 217 Q2 217 Q3 217 Q4 21 Q1 21 Q2 21 Q3 21 Q4 211 Q1 211 Q2 211 Q3 211 Q4 212 Q1 212 Q2 212 Q3 212 Q4 213 Q1 213 Q2 213 Q3 213 Q4 214 Q1 214 Q2 214 Q3 214 Q4 215 Q1 215 Q2 215 Q3 215 Q4 216 Q1 216 Q2 216 Q3 216 Q4 217 Q1 217 Q2 217 Q3 217 Q4 Lahden vuokra-asuntojen huoneluvun jakauma 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % 1h 2h 3h 4h 5h+ Markkinointiaika on kasvanut tasaisesti koko 21-luvun. Keskimääräinen markkinointiaika on kasvanut jopa 3 päivään. Aika on merkittävästi pidempi kuin suurimmissa kaupungeissa. Markkinointiajan merkittävä kasvu viittaa siihen, että asuntojen vuokrattavuus Lahdessa on heikentynyt huomattavasti, vaikka viimeisimmällä tarkasteluajanjaksolla vuokrat ovatkin nousseet. Lahden vuokra-asuntojen keskimääräisen markkinointiajan kehittyminen 35 3 25 2 15 1 5 19

Jyväskylä Jyväskylä yksiöt kaksiot muutos = (217 loppupuoliskon mediaani neliövuokran mediaani (7-12/2kokonaisvuokran mediaani (7neliövuokran mediaanin muuto kaikki 16,9 542 2,9 % yksityisilmoittajan 17,81 53-1,1 % yritysilmoittajan 16,82 55 2,9 % neliövuokran mediaani (7-12/2kokonaisvuokran mediaani (7neliövuokran mediaanin muuto kaikki 13,99 67 3,1 % yksityisilmoittajan 14,8 69 4,3 % yritysilmoittajan 13,95 67 2,9 % Jyväskylä on tunnettu yliopistokaupunki, mikä vaikuttaa kaupungin vuokramarkkinaan merkittävästi. Jyväskylään on valmistunut runsaasti uusia asuntoja. Tarkasteluajanjaksolla yksityisten vuokranantajien yksiöiden vuokrat ovat jopa laskeneet. Toisaalta Jyväskylän kokonaisvuokrien mediaanit ovat korkeampia kuin esimerkiksi Oulussa ja Lahdessa ja samalla tasolla Turun vuokratasojen kanssa. Jyväskylässä asuntokuntien määrä on kasvanut tasaisesti niin omistus- kuin vuokra-asunnoissakin. Se kertoo Jyväskylän vetovoimaisuudesta Keski-Suomen merkittävänä keskuksena koko Suomen mittakaavassa. Pitkällä tähtäimellä Jyväskylä on kiinnostava niin vuokranantajille kuin vuokralaisillekin. Jyväskylän asuntokunnat hallintaperusteen mukaan 211-216 4 35 3 25 2 15 1 5 211 212 213 214 215 216 Kaikki omistusasunnot 35543 35978 36787 36986 3761 37188 Kaikki vuokra-asunnot 2613 26434 26623 27731 2852 29558..Arava tai korkotukivuokra-asunto 13712 1339 12687 12245 1195 12115..Muu vuokra-asunto 12418 1344 13936 15486 16552 17443 Kaikki omistusasunnot Kaikki vuokra-asunnot..arava tai korkotukivuokra-asunto..muu vuokra-asunto Lähde: Tilastokeskus Yksiöiden osuus on vuokramarkkinassa lisääntynyt. Tarjonta on lisääntynyt, markkinointiajat kasvaneet ja erityisesti yksityisesti vuokranantajat ovat joutuneet reagoimaan markkinatilanteeseen jopa laskemalla vuokria. Hyvästä vuokralaisesta kannattaa pitää kiinni. 2

21 Q1 21 Q2 21 Q3 21 Q4 211 Q1 211 Q2 211 Q3 211 Q4 212 Q1 212 Q2 212 Q3 212 Q4 213 Q1 213 Q2 213 Q3 213 Q4 214 Q1 214 Q2 214 Q3 214 Q4 215 Q1 215 Q2 215 Q3 215 Q4 216 Q1 216 Q2 216 Q3 216 Q4 217 Q1 217 Q2 217 Q3 217 Q4 21 Q1 21 Q2 21 Q3 21 Q4 211 Q1 211 Q2 211 Q3 211 Q4 212 Q1 212 Q2 212 Q3 212 Q4 213 Q1 213 Q2 213 Q3 213 Q4 214 Q1 214 Q2 214 Q3 214 Q4 215 Q1 215 Q2 215 Q3 215 Q4 216 Q1 216 Q2 216 Q3 216 Q4 217 Q1 217 Q2 217 Q3 217 Q4 Jyväskylän vuokra-asuntojen huoneluvun jakauma 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 1h 2h 3h 4h 5h+ Keskimääräinen markkinointiaika on kasvanut jo 3 päivään, mikä vaatii vuokranantajilta entistä parempaa tuntemusta ja osaamista vuokraustoimintaan. Asunnon sijainnin merkitys on myös noussut. Jyväskylän vuokra-asuntojen keskimääräinen markkinointiaika 4 35 3 25 2 15 1 5 21

Kuopio Kuopio yksiöt kaksiot muutos = (217 loppupuoliskon mediaani neliövuokran mediaani (7-12/2kokonaisvuokran mediaani (7neliövuokran mediaanin muuto kaikki 17,24 56 -,6 % neliövuokran mediaani (7-12/2kokonaisvuokran mediaani (7neliövuokran mediaanin muuto kaikki 14,48 715 3,5 % Kuopion asuntomarkkinaa voidaan verrata Jyväskylän vuokra-asuntomarkkinaan, koska yhtäläisyyksiä löytyy. Yliopistokaupungin kehitys on 2-luvun aikana ollut ripeää. Julkisia investointeja on tehty ja yliopiston toimintoja on siirretty kaupunkiin. Kuopion vuokrataso on korkeampi kuin Jyväskylässä ja Turussa. Kuitenkin markkinointiajat ovat verrattain lyhyitä. Asumiselle on Kuopiossa kysyntää. Vuokratasoissa on nähtävissä tarkasteluajanjaksolla laskua, mikä johtuu korkeasta vuokratasosta ja lisääntyneestä tarjonnasta. Kuopion omistusasuntokuntien määrä on kasvanut maltillisesti. Omistusasuntoja Kuopiossa on lähes yhtä paljon kuin Jyväskylässä, mutta vuokra-asuntoja suhteessa huomattavasti vähemmän. Kuopion vuokraasuntomarkkinoilla on runsaasti potentiaalia. Kuopion asuntokunnat hallintaperusteen mukaan 211-216 4 35 3 25 2 15 1 5 211 212 213 214 215 216 Kaikki omistusasunnot 33288 33738 3435 34635 34633 34721 Kaikki vuokra-asunnot 2459 2749 21132 21973 2242 22949..Arava tai korkotukivuokra-asunto 1496 1487 147 1521 1438 1125..Muu vuokra-asunto 9963 1262 1725 11452 11964 12824 Kaikki omistusasunnot..arava tai korkotukivuokra-asunto Kaikki vuokra-asunnot..muu vuokra-asunto Lähde: Tilastokeskus Vuokra-asuntojen huonelukujen jakaumassa ei ole juuri tapahtunut merkittävää muutosta 21-luvulla. Yksiöitä on vuokramarkkinassa tarjolla noin 2 prosenttia kaikista asunnoista, kun esimerkiksi Jyväskylän markkinassa tuo osuus on noin 3 prosenttia. 22

21 Q1 21 Q2 21 Q3 21 Q4 211 Q1 211 Q2 211 Q3 211 Q4 212 Q1 212 Q2 212 Q3 212 Q4 213 Q1 213 Q2 213 Q3 213 Q4 214 Q1 214 Q2 214 Q3 214 Q4 215 Q1 215 Q2 215 Q3 215 Q4 216 Q1 216 Q2 216 Q3 216 Q4 217 Q1 217 Q2 217 Q3 217 Q4 21 Q1 21 Q2 21 Q3 21 Q4 211 Q1 211 Q2 211 Q3 211 Q4 212 Q1 212 Q2 212 Q3 212 Q4 213 Q1 213 Q2 213 Q3 213 Q4 214 Q1 214 Q2 214 Q3 214 Q4 215 Q1 215 Q2 215 Q3 215 Q4 216 Q1 216 Q2 216 Q3 216 Q4 217 Q1 217 Q2 217 Q3 217 Q4 Kuopion vuokra-asuntojen huoneluvun jakauma 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % 1h 2h 3h 4h 5h+ Asuntojen markkinointiajat ovat Kuopiossa hyvin lyhyet verrattuna esimerkiksi Jyväskylään. Kun Jyväskylässä markkinointiaika on keskimäärin kuukauden verran, Kuopiossa asunto menee vuokralle jo alle kahdessa viikossa. Vuokramarkkinoiden toiminnassa on merkittävä ero. Tällä hetkellä Kuopiossa on vuokra - asunnoista kovempi kilpailu kuin Jyväskylässä. Kuopion vuokra-asuntojen keskimääräisen markkinointiajan kehittyminen 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 23

Rovaniemi Rovaniemi yksiöt kaksiot muutos = (217 loppupuoliskon mediaani neliövuokran mediaani (7-12/2kokonaisvuokran mediaani (7neliövuokran mediaanin muuto kaikki 16,19 49 7,3 % neliövuokran mediaani (7-12/2kokonaisvuokran mediaani (7neliövuokran mediaanin muuto kaikki 13,14 645 6,2 % Rovaniemen vuokrien nousu on ollut viime vuosina vauhdikasta. Kasvava turismi on luonut markkinoita lyhytvuokraukseen, mikä on väistämättä vaikuttanut myös asuntojen hintoihin ja vuokriin. Asuntojen rakentamistahti on yksi vauhdikkaimmista koko Suomessa suhteessa kaupungin kokoon. Vuokrien nousu on jatkunut kaupungissa jo pitkään. Oletettavaa on, että voimakas asuntorakentaminen tasoittaa hintojen ja vuokrien nousua lähivuosina. Vuokratasot ovat käytännössä Rovaniemellä jo Oulun tasoa, vaikka Oulussa asuu lähes neljä kertaa enemmän ihmisiä. Korkeakoulut luovat suhteessa kaupungin kokoon merkittävän pohjakysynnän pienille vuokra-asunnoille, mikä vahvistaa Rovaniemen kiinnostavuutta pitkän tähtäimen asuntosijoittamiseen. Vuokra-asuminen on suhteellisesti lisääntynyt Rovaniemellä 21-luvulla. Sama kehitys tulee jatkumaan, koska turismin kasvu tuo lisää työpaikkoja matkailuun ja palvelualoille, mikä nostaa vuokra-asumisen kysyntää. Rovaniemen asuntokunnat hallintaperusteen mukaan 211-216 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 211 212 213 214 215 216 Kaikki omistusasunnot 17744 17951 1827 1848 1819 18244 Kaikki vuokra-asunnot 119 1169 1363 1754 199 1134..Arava tai korkotukivuokra-asunto 427 371 3456 3279 322 3229..Muu vuokra-asunto 592 6468 697 7475 777 875 Kaikki omistusasunnot Kaikki vuokra-asunnot..arava tai korkotukivuokra-asunto..muu vuokra-asunto Lähde: Tilastokeskus Yksiöiden osuus Rovaniemen vuokramarkkinassa on pienentynyt 21-luvun aikana, mikä kertoo kasvaneesta kysynnästä pienille asunnoille. 24

21 Q1 21 Q2 21 Q3 21 Q4 211 Q1 211 Q2 211 Q3 211 Q4 212 Q1 212 Q2 212 Q3 212 Q4 213 Q1 213 Q2 213 Q3 213 Q4 214 Q1 214 Q2 214 Q3 214 Q4 215 Q1 215 Q2 215 Q3 215 Q4 216 Q1 216 Q2 216 Q3 216 Q4 217 Q1 217 Q2 217 Q3 217 Q4 21 Q1 21 Q2 21 Q3 21 Q4 211 Q1 211 Q2 211 Q3 211 Q4 212 Q1 212 Q2 212 Q3 212 Q4 213 Q1 213 Q2 213 Q3 213 Q4 214 Q1 214 Q2 214 Q3 214 Q4 215 Q1 215 Q2 215 Q3 215 Q4 216 Q1 216 Q2 216 Q3 216 Q4 217 Q1 217 Q2 217 Q3 217 Q4 Rovaniemen vuokra-asuntojen huoneluvun jakauma 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % 1h 2h 3h 4h 5h+ Rovaniemellä asunnot menevät vuokralle Vuokraovi.comin palvelun mukaan noin kahdessa viikossa. Se on lyhyt aika verrattuna esimerkiksi suurempiin Ouluun ja Lahteen. 35 3 25 2 15 1 5 Rovaniemen vuokra-asuntojen keskimääräinen markkinointiaika 25

Seinäjoki Seinäjoki yksiöt kaksiot muutos = (217 loppupuoliskon mediaani neliövuokran mediaani (7-12/2kokonaisvuokran mediaani (7neliövuokran mediaanin muuto kaikki 15,75 495 4,5 % neliövuokran mediaani (7-12/2kokonaisvuokran mediaani (7neliövuokran mediaanin muuto kaikki 12,87 595 4,9 % Seinäjoelle on viime vuosina rakennettu myös huimasti. Uusia asuntoja on syntynyt nopeaan tahtiin. Erityisesti lisäystä on tullut vuokra-asuntomarkkinoille. Uudet asunnot nostavat vuokrien mediaania. Vuokrat ovat olleet nousussa. Merkittävä tarjonnan lisäys oletettavasti tarkoittaa, että vuokrien nousu ei jatku samalla tavalla. Etelä-Pohjanmaan työllisyys- ja talouskehitys on ollut suotuisaa viime vuosina, mikä on vauhdittanut asuntojen ja vuokrien kehitystä. Kysyntää asunnoille on. Seinäjoella muuttoliike on myös sisäisesti voimakasta kohti keskustaa, mikä viittaa asumispreferenssien muutokseen. Vuokrataso on verrannollinen muihin samankokoisiin kaupunkeihin. Seinäjoen asuntokunnat hallintaperusteen mukaan 211-216 25 2 15 1 5 211 212 213 214 215 216 Kaikki omistusasunnot 18779 1912 19264 19421 19525 19656 Kaikki vuokra-asunnot 7951 8328 877 994 938 9675..Arava tai korkotukivuokra-asunto 3511 3543 3546 3627 3572 3497..Muu vuokra-asunto 444 4785 5161 5467 588 6178 Kaikki omistusasunnot Kaikki vuokra-asunnot..arava tai korkotukivuokra-asunto..muu vuokra-asunto Lähde: Tilastokeskus Pieniä asuntoja on tullut Seinäjoen markkinaan lisää 21-luvulla. Yksiöiden osuus on hieman kasvanut, mutta markkinassa on tarjolla selvästi eniten kaksioita, vaikka kaksioiden määrä on lievästi vähentynyt viime vuosina. 26

21 Q1 21 Q2 21 Q3 21 Q4 211 Q1 211 Q2 211 Q3 211 Q4 212 Q1 212 Q2 212 Q3 212 Q4 213 Q1 213 Q2 213 Q3 213 Q4 214 Q1 214 Q2 214 Q3 214 Q4 215 Q1 215 Q2 215 Q3 215 Q4 216 Q1 216 Q2 216 Q3 216 Q4 217 Q1 217 Q2 217 Q3 217 Q4 21 Q1 21 Q2 21 Q3 21 Q4 211 Q1 211 Q2 211 Q3 211 Q4 212 Q1 212 Q2 212 Q3 212 Q4 213 Q1 213 Q2 213 Q3 213 Q4 214 Q1 214 Q2 214 Q3 214 Q4 215 Q1 215 Q2 215 Q3 215 Q4 216 Q1 216 Q2 216 Q3 216 Q4 217 Q1 217 Q2 217 Q3 217 Q4 Seinäjoen vuokra-asuntojen huoneluvun jakauma 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 1h 2h 3h 4h 5h+ Markkinointiajat ovat hieman kasvaneet. Asunnot menevät vuokralle noin 2 päivässä, mikä ei ole koko Suomen markkinointiaikoja tarkasteltaessa kovin pitkä aika. Seinäjoen vuokra-asuntomarkkinassa ei kausivaihtelua tapahdu yhtä voimakkaasti kuin Vaasassa. Seinäjoen vuokra-asuntojen keskimääräinen markkinointiaika 35 3 25 2 15 1 5 27

Vaasa Vaasa yksiöt kaksiot muutos = (217 loppupuoliskon mediaani neliövuokran mediaani (7-12/2kokonaisvuokran mediaani (7neliövuokran mediaanin muuto kaikki 16,79 495 7,5 % neliövuokran mediaani (7-12/2kokonaisvuokran mediaani (7neliövuokran mediaanin muuto kaikki 13,4 65 5,8 % Vaasan näkymät ovat vahvistuneet. Uusia työpaikkoja syntyy ja kaupungin korkeakoulut takaavat kysyntää asumiselle. Neliövuokran mediaani on korkeampi kuin esimerkiksi Seinäjoella, mutta kokonaisvuokrat ovat samalla tasolla. Vaasan suuri opiskelijamäärä tarkoittaa kysyntää pienille asunnoille ja asuntokanta onkin pienempää kuin Seinäjoella. Vaasa on ollut PTT:n vuokratuottotutkimuksen ykköskaupunki jo monena vuonna. Vaasa tulee jatkossakin säilymään kärkipäässä. Seinäjoella on omistusasujia enemmän kuin Vaasassa, mutta vuokralla Vaasassa asuu huomattavasti enemmän ihmisiä kuin Seinäjoella. Tämä selittyy ensisijaisesti Vaasan suuremmalla opiskelijoiden määrällä. Vaasan asunnot hallintaperusteen mukaan 211-216 25 2 15 1 5 211 212 213 214 215 216 Kaikki omistusasunnot 18958 1957 19273 19316 1939 19396 Kaikki vuokra-asunnot 11861 12138 12492 12912 13223 1357..Arava tai korkotukivuokra-asunto 564 572 4974 543 564 4845..Muu vuokra-asunto 6797 766 7518 7869 8159 8662 Kaikki omistusasunnot Kaikki vuokra-asunnot..arava tai korkotukivuokra-asunto..muu vuokra-asunto Lähde: Tilastokeskus Vaasassa on markkinoilla suhteellisesti paljon yksiöitä. Seinäjoella yksiöiden osuus on huomattavasti pienempi. Yliopistokaupungissa yksiöiden kysyntä on merkittävää. 28

1/21 4/21 7/21 1/21 1/211 4/211 7/211 1/211 1/212 4/212 7/212 1/212 1/213 4/213 7/213 1/213 1/214 4/214 7/214 1/214 1/215 4/215 7/215 1/215 1/216 4/216 7/216 1/216 1/217 4/217 7/217 1/217 21 Q1 21 Q2 21 Q3 21 Q4 211 Q1 211 Q2 211 Q3 211 Q4 212 Q1 212 Q2 212 Q3 212 Q4 213 Q1 213 Q2 213 Q3 213 Q4 214 Q1 214 Q2 214 Q3 214 Q4 215 Q1 215 Q2 215 Q3 215 Q4 216 Q1 216 Q2 216 Q3 216 Q4 217 Q1 217 Q2 217 Q3 217 Q4 Vaasan vuokra-asuntojen huoneluvuittainen jakauma 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % 1h 2h 3h 4h 5h+ Keskimääräinen markkinointiaika sahaa Vaasassa voimakkaasti vuodenajan mukaan. Asunnot menevät vuokralle loppukesän opiskelijaryntäyksen aikana noin 1 päivässä, mutta talvella saattaa vuokrauksessa saattaa mennä yli kuukausi. Vaasassa vuokrausajankohdalla on Suomen kaupungeista eniten merkitystä vuokranantajan kannalta. 4 35 3 25 2 15 1 5 Vaasan vuokra-asuntojen keskimääräisen markkinointiajan kehittyminen 29

Joensuu Joensuu yksiöt kaksiot muutos = (217 loppupuoliskon mediaani neliövuokran mediaani (7-12/2kokonaisvuokran mediaani (7neliövuokran mediaanin muuto kaikki 17,27 52,2 % neliövuokran mediaani (7-12/2kokonaisvuokran mediaani (7neliövuokran mediaanin muuto kaikki 13,39 66,6 % Joensuun merkittävin yksikkö on yliopisto. Joensuun kokonaisvuokrataso on verrattain korkea, mutta yliopisto vahvistaa kysyntää vuokra-asumiselle. Vuokrien kehitys vertailuajanjaksolla on hyvin maltillista. Vuokrataso on lähes Kuopion tasolla. Muuttoliike maakunnan sisällä suuntautuu vahvasti keskuskaupunkiin. Itä-Suomen yliopisto on keskittänyt toimintojaa Joensuuhun. Asumisen kysyntä vuokramarkkinoilla on kasvussa. Asuntokunnissa kasvua on tapahtunut lähinnä vuokra-asumisessa. Joensuun asuntokunnat hallintaperusteen mukaan 211-216 25 2 15 1 5 211 212 213 214 215 216 Kaikki omistusasunnot 22132 2238 22472 22489 22497 226 Kaikki vuokra-asunnot 1398 14147 14329 14898 1535 15693..Arava tai korkotukivuokra-asunto 722 7156 6751 6573 6655 6582..Muu vuokra-asunto 676 6991 7578 8325 8695 9111 Kaikki omistusasunnot Kaikki vuokra-asunnot..arava tai korkotukivuokra-asunto..muu vuokra-asunto Lähde: Tilastokeskus Yksiöiden suhteellinen osuus on kasvanut viime vuoden aikana markkinoilla olevien asuntojen osalta. Joensuuhun valmistuu lisää opiskelija-asuntoja, mikä tulee lisäämään pienten asuntojen tarjontaa markkinoilla entisestään. 3

21 Q1 21 Q2 21 Q3 21 Q4 211 Q1 211 Q2 211 Q3 211 Q4 212 Q1 212 Q2 212 Q3 212 Q4 213 Q1 213 Q2 213 Q3 213 Q4 214 Q1 214 Q2 214 Q3 214 Q4 215 Q1 215 Q2 215 Q3 215 Q4 216 Q1 216 Q2 216 Q3 216 Q4 217 Q1 217 Q2 217 Q3 217 Q4 21 Q1 21 Q2 21 Q3 21 Q4 211 Q1 211 Q2 211 Q3 211 Q4 212 Q1 212 Q2 212 Q3 212 Q4 213 Q1 213 Q2 213 Q3 213 Q4 214 Q1 214 Q2 214 Q3 214 Q4 215 Q1 215 Q2 215 Q3 215 Q4 216 Q1 216 Q2 216 Q3 216 Q4 217 Q1 217 Q2 217 Q3 217 Q4 Joensuun vuokra-asuntojen huoneluvun jakauma 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 1h 2h 3h 4h 5h+ Keskimääräinen markkinointiaika Joensuussa on noin kaksi viikkoa, mikä on suhteellisen lyhyt aika. Myös Joensuun markkinassa näkyy kysyntäpiikki loppukesästä. Joensuun vuokra-asuntojen keskimääräinen markkinointiaika 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 31

Pori Pori yksiöt kaksiot muutos = (217 loppupuoliskon mediaani neliövuokran mediaani (7-12/2kokonaisvuokran mediaani (7neliövuokran mediaanin muuto kaikki 14, 41 3, % neliövuokran mediaani (7-12/2kokonaisvuokran mediaani (7neliövuokran mediaanin muuto kaikki 1,49 54-1, % Porin vuokrataso on verrattuna samankokoisiin kaupunkeihin melko matala. Vuokrien nousu on maltillista ja kaksioissa on nähtävissä jopa laskua. Porissa ei ole omaa yliopistoa, mikä osaltaan vaikuttaa vuokramarkkinaan. Negatiivinen väestönkehitys ei ole Porin tulevaisuuden näkymien kannalta hyvä asia. Porissa asuntokunnat ovat lisääntyneet viime vuosina vuokra-asumisessa, mikä noudattelee suurten kaupunkien linjaa. Huomionarvoista on Porin verrattain pieni määrä ARA-vuokra-asuntoja suhteessa asukasmäärään. Porin matala vuokrataso ei selity ARA-vuokra-asuntojen määrällä. Todennäköisesti asia on juuri päinvastoin. Porin asuntokunnat hallintaperusteen mukaan 211-216 35 3 25 2 15 1 5 211 212 213 214 215 216 Kaikki omistusasunnot 2938 2947 29393 2935 29222 29195 Kaikki vuokra-asunnot 12481 12634 12684 13252 13544 13724..Arava tai korkotukivuokra-asunto 372 3679 2423 24 2262 2154..Muu vuokra-asunto 8761 8955 1261 1852 11282 1157 Kaikki omistusasunnot Kaikki vuokra-asunnot..arava tai korkotukivuokra-asunto..muu vuokra-asunto Lähde: Tilastokeskus Porin vuokramarkkinassa on pieniä asuntoja runsaasti, mikä vahvistaa näkemystä huokeasta vuokratasosta verrokkikaupunkeihin verrattuna. Yksiöiden osuus kaikista vuokra-asunnoista on noin 4 prosenttia. 32

21 Q1 21 Q2 21 Q3 21 Q4 211 Q1 211 Q2 211 Q3 211 Q4 212 Q1 212 Q2 212 Q3 212 Q4 213 Q1 213 Q2 213 Q3 213 Q4 214 Q1 214 Q2 214 Q3 214 Q4 215 Q1 215 Q2 215 Q3 215 Q4 216 Q1 216 Q2 216 Q3 216 Q4 217 Q1 217 Q2 217 Q3 217 Q4 21 Q1 21 Q2 21 Q3 21 Q4 211 Q1 211 Q2 211 Q3 211 Q4 212 Q1 212 Q2 212 Q3 212 Q4 213 Q1 213 Q2 213 Q3 213 Q4 214 Q1 214 Q2 214 Q3 214 Q4 215 Q1 215 Q2 215 Q3 215 Q4 216 Q1 216 Q2 216 Q3 216 Q4 217 Q1 217 Q2 217 Q3 217 Q4 Porin vuokra-asuntojen jakauma huoneluvuittain 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % 1h 2h 3h 4h 5h+ Markkinointiaika on loivasti kasvanut Porissa koko 21-luvun. Keskimäärin Porissa asunto menee vuokralle noin kolmessa viikossa. Markkinointiaika on keskimääräistä tasoa verrattuna muihin kaupunkeihin. Porin vuokra-asuntojen keskimääräinen markkinointiaika 4 35 3 25 2 15 1 5 33

Hämeenlinna Hämeenlinna yksiöt kaksiot muutos = (217 loppupuoliskon mediaani neliövuokran mediaani (7-12/2kokonaisvuokran mediaani (7neliövuokran mediaanin muuto kaikki 18,33 524 8,2 % neliövuokran mediaani (7-12/2kokonaisvuokran mediaani (7neliövuokran mediaanin muuto kaikki 14,13 68 5,2 % Hämeenlinnassa vuokrien mediaanit ovat olleet voimakkaassa nousussa tarkasteluajanjaksolla. Vuokrataso on noussut samalle tasolle Lahden kanssa. Pääkaupunkiseudun läheisyys nostaa Hämeenlinnan kiinnostavuutta. Sijainti Helsingin ja Tampereen välillä on pitkän aikavälin tarkastelussa merkittävä plussa. Raideyhteyksien parantaminen on tärkeää kaupungin kehityksen kannalta. Hämeenlinnaan on viime vuosina rakennettu runsaasti, mikä on nostanut mediaaneja ja tuonut lisää tarjontaa markkinoille. Vuokrien nousu ei tule tarjonnan lisääntymisen johdosta hidastumaan tulevina vuosina. Vuokrataso on melko korkea, joten siinä ei välttämättä ole kovin paljoa nousuvaraa. Hämeenlinnassa vuokra-asuntojen markkinointiajat ovat kasvaneet, mikä viittaa siihen, että vuokramarkkinoilla tarjonta on lisääntynyt ja hyvien vuokralaisten löytyminen on aiempaa haastavampaa. Hämeenlinnan asuntokunnat hallintaperusteen mukaan 211-216 25 2 15 1 5 211 212 213 214 215 216 Kaikki omistusasunnot 22393 22584 22729 22697 2265 22676 Kaikki vuokra-asunnot 9565 9633 9764 124 137 1471..Arava tai korkotukivuokra-asunto 4133 415 3795 3763 3741 3671..Muu vuokra-asunto 5432 5528 5969 6441 6629 68 Kaikki omistusasunnot..arava tai korkotukivuokra-asunto Kaikki vuokra-asunnot..muu vuokra-asunto Lähde: Tilastokeskus Yksiöiden osuus vuokramarkkinassa on viime vuoden aikana kasvanut, mikä on lisännyt kilpailua hyvistä vuokralaisista pienten asuntojen vuokranantajille. 34

21 Q1 21 Q2 21 Q3 21 Q4 211 Q1 211 Q2 211 Q3 211 Q4 212 Q1 212 Q2 212 Q3 212 Q4 213 Q1 213 Q2 213 Q3 213 Q4 214 Q1 214 Q2 214 Q3 214 Q4 215 Q1 215 Q2 215 Q3 215 Q4 216 Q1 216 Q2 216 Q3 216 Q4 217 Q1 217 Q2 217 Q3 217 Q4 21 Q1 21 Q2 21 Q3 21 Q4 211 Q1 211 Q2 211 Q3 211 Q4 212 Q1 212 Q2 212 Q3 212 Q4 213 Q1 213 Q2 213 Q3 213 Q4 214 Q1 214 Q2 214 Q3 214 Q4 215 Q1 215 Q2 215 Q3 215 Q4 216 Q1 216 Q2 216 Q3 216 Q4 217 Q1 217 Q2 217 Q3 217 Q4 Hämeenlinnan vuokra-asuntojen huoneluvun jakauma 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 1h 2h 3h 4h 5h+ Markkinointiajat ovat pidentyneet 21-luvulla huomattavasti. Kun vuosikymmenen alussa asunnon vuokraamisen meni noin 1 päivää, nyt asunnon vuokraamiseen kuluu keskimäärin kuukausi. Vuokralaisen saaminen on muuttunut huomattavasti haastavammaksi. Hämeenlinnan vuokra-asuntojen keskimääräinen markkinointiaika 4 35 3 25 2 15 1 5 35

Keski-Uusimaa Keski-Uusimaa (Järvenpää, Kerava ja Hyvinkää) yksiöt muutos = (217 loppupuoliskon mediaani neliövuokran mediaani (7-12/2kokonaisvuokran mediaani (7neliövuokran mediaanin muuto kaikki 19,64 62 5,9 % kaksiot neliövuokran mediaani (7-12/2kokonaisvuokran mediaani (7neliövuokran mediaanin muuto kaikki 15,64 763 3,3 % Keski-Uusimaa on tiiviissä yhteydessä pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen. Vuokrien nousu tarkasteluajanjaksolla on vahvaa. Pääkaupunkiseudun työmarkkinoille saapuvat katsovat asuntoja Helsingin sijaan entistä enemmän hyvien yhteyksien varrelta, mikä lisää kysyntää radanvarsikaupungeissa, kuten Kerava, Järvenpää ja Hyvinkää. Keski-Uudenmaan (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava) asuntokunnat hallintaperusteen mukaan 211-216 4 35 3 25 2 15 1 5 211 212 213 214 215 216 Kaikki omistusasunnot 35813 36131 36626 36927 36936 3716 Kaikki vuokra-asunnot 1684 17112 17426 18272 18771 1928..Arava tai korkotukivuokra-asunto 9164 924 8569 8645 8483 835..Muu vuokra-asunto 7676 888 8857 9627 1288 193 Kaikki omistusasunnot Kaikki vuokra-asunnot..arava tai korkotukivuokra-asunto..muu vuokra-asunto Lähde: Tilastokeskus Kaksioiden osuus vuokramarkkinassa on Keski-Uudenmaan kaupungeissa kasvanut. Yksiöiden osuus on pienentynyt 21-luvun alkupuolelta viime vuosien reiluun 2 prosenttiin. 36

21 Q1 21 Q2 21 Q3 21 Q4 211 Q1 211 Q2 211 Q3 211 Q4 212 Q1 212 Q2 212 Q3 212 Q4 213 Q1 213 Q2 213 Q3 213 Q4 214 Q1 214 Q2 214 Q3 214 Q4 215 Q1 215 Q2 215 Q3 215 Q4 216 Q1 216 Q2 216 Q3 216 Q4 217 Q1 217 Q2 217 Q3 217 Q4 21 Q1 21 Q2 21 Q3 21 Q4 211 Q1 211 Q2 211 Q3 211 Q4 212 Q1 212 Q2 212 Q3 212 Q4 213 Q1 213 Q2 213 Q3 213 Q4 214 Q1 214 Q2 214 Q3 214 Q4 215 Q1 215 Q2 215 Q3 215 Q4 216 Q1 216 Q2 216 Q3 216 Q4 217 Q1 217 Q2 217 Q3 217 Q4 Hyvinkään, Järvenpään ja Keravan vuokra-asuntojen jakauma huoneluvuittain 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % 1h 2h 3h 4h 5h+ Markkinointiajat ovat trendinomaisesti nousseet pitkin 21-luvulla, mikä viittaa siihen, että tarjontaa on tullut myös runsaasti lisää. Hyvinkään, Järvenpään ja Keravan vuokra-asuntojen keskimääräinen markkinointiaika 35 3 25 2 15 1 5 37

Koko Suomi Koko Suomi (kaikki Suomen alueella ilmoitetut vuokra-asunnot yhteisesti) muutos = (217 loppupuoliskon mediaani yksiöt neliövuokran mediaani (7-12/2kokonaisvuokran mediaani (7neliövuokran mediaanin muuto kaikki 18,31 57 5,4 % yksityisilmoittajan 17,93 54 3,6 % yritysilmoittajan 18,39 57 5,7 % kaksiot neliövuokran mediaani (7-12/2kokonaisvuokran mediaani (7neliövuokran mediaanin muuto kaikki 14,89 73 5, % yksityisilmoittajan 13,93 69 2,4 % yritysilmoittajan 15, 739 5,2 % Vuokrien nousu koko Suomessa jatkuu Vuokraovi.comin tarkastelussa. Aiemmissa tarkasteluissa varsinkin yksityisten vuokranantajien vuokrat ovat jopa laskeneet. Suomen talouden käänne parempaan näkyy myös vuokra-asuntomarkkinoilla. Työllisyyden parantuminen ja työttömyyden lasku tarkoittavat ansiotason paranemista. Osa tuosta ansiotason vahvistumisesta suuntautuu myös asuntomarkkinoille. Kysynnän nousu nostaa asumisen hintaa erityisesti suurissa kaupungeissa. Alueelliset erot eri kaupunkien vuokramarkkinoilla ovat suuria. Mikrosijainnin merkitys vuokrattavuuteen on kasvanut. Yritystoimijat nostavat vuokria hanakammin kuin yksityiset vuokranantajat. Kaikissa kaupungeissa asumisen kysyntä kohdistuu kaupunkien keskustoihin. Kaupunkirakenteiden tiivistyminen on kaupunkien tulevien vuosikymmenten vahvistuva trendi. Maakuntakeskukset vahvistuvat ja suurimpien kaupunkien kasvunäkymät ovat positiiviset. Syrjäseuduilla ei tällä hetkellä enää ole toimivia asuntomarkkinoita. Suomen asuntomarkkinat ovat jakaantuneet ja tuo jakaantuminen tulee voimistumaan. Kehityksen jatkumiseen on kaikkien syytä varautua ja valmistautua. Koko maan asuntokunnat hallintaperusteen mukaan 211-216 18 16 14 12 1 8 6 4 2 211 212 213 214 215 216 Kaikki omistusasunnot 1673443 168349 169696 169883 169812 171613 Kaikki vuokra-asunnot 77726 78683 795843 823694 837882 85365..Arava tai korkotukivuokra-asunto 36258 356381 337791 334666 328683 3234..Muu vuokra-asunto 414968 42972 45852 48928 59199 5361 Kaikki omistusasunnot Kaikki vuokra-asunnot..arava tai korkotukivuokra-asunto..muu vuokra-asunto Lähde: Tilastokeskus 38

Vuokranantajien kaupungit 218: Asuntosijoittamisen näkymät tarkastelukaupungeissa Helsinki (väkiluku: 664 788) Vuokratuotto ennen veroja jää Helsingissä alle kolmeen prosenttiin ja positiiviseen kassavirtaan on ainakin aloittelevan sijoittajan hyvin vaikea päästä. Helsingissä asuntojen arvo on kehittynyt tasaisesti ja pitkäjänteiselle asuntosijoittajalle on mahdollisuus päästä hyvään kokonaistuottoon. Helsingissä asuntojen hinnat ovat niin korkealla, että asuntoihin sijoittaminen vaatii paljon pääomaa. Asuntojen vuokrattavuus on kuitenkin Helsingissä keskimäärin hyvää, joten riski tyhjistä kuukausista on pienempi kuin muualla Suomessa, jos vuokrataso on hyvin asetettu. Tyhjä kuukausi tulee taas vastaavasti Helsingissä kalliimmaksi, koska asuntosijoittaminen vaatii paljon pääomaa. Espoo (279 284) Espoo on kiinteästi osa pääkaupunkiseudun vuokra-asuntomarkkinaa. Espoossa käytännössä samat asiat pätevät kuin Helsinginkin markkinassa. Länsimetro on lisännyt kysyntää erityisesti metroasemien läheisyydessä. Asuntomarkkina on käytännössä jo ennakoinut asuntojen hintojen ja vuokrien nousun länsimetron vaikutusalueella. Vuokratuotto ennen veroja jää jopa alle kolmen prosentin, mutta vuokrattavuus on hyvää ja asuntojen arvo säilyy. Pitkällä tähtäimellä sijoittavalle Espoo tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia. Sijoituspäätöksiä tehdessä on aina hyvä tutkia kaupungin suunnitelmat alueen kehittämiseksi. Kaupungin päätöksillä on iso merkitys myös alueen menestykseen ja viihtyisyyteen. Vantaa (223 18) Vantaa on kasvanut voimakkaasti. Kehärata on käynnistänyt runsaasti asuntohankkeita. Vantaalla asuntojen hinnat ja vuokratasot ovat nousseet vauhdilla viime vuosien aikana. Kehitys on hyvin samanlaista kuin Espoossa. Metropolialueen lainalaisuudet ovat hyvin samankaltaisia. Sekä Vantaalla että Espoossa kysyntä kohdistuu hyvien yhteyksien varrelle suhteessa Helsingin keskustaan. Vuokratuotto ennen veroja saattaa Vantaalla nousta yli kolmen prosentin, mutta Vantaallakin tuotto on matalaa ja lainarahoituksella sijoittavan on vaikea päästä positiiviseen kassavirtaan, koska asuntojen hinnat ovat jo nousseet niin korkealle. Pääkaupunkiseudun vetovoima ja kasvu tukevat Vantaan asemaan vuokranantajan kannalta mielenkiintoisena kaupunkina. Vantaa vaikuttaa olevan myös asuntopolitiikassaan joustavin pääkaupunkiseudun kunnista. Tampere (231 967) Tampere on selkeästi Suomen toiseksi merkittävin kaupunkikeskus. Vuokranantajan kannalta Tampereella on mahdollista päästä yli kolmen prosentin tuottoon ennen veroja ja myös arvonnousupotentiaalia löytyy. Tampere on viime vuosina investoinut runsaasti kaupunkirakenteen kehittämiseen, mikä on nostanut kaupungin vetovoimaa entisestään. Tampereella asuntojen vuokrattavuus on hyvä, joten tyhjien kuukausien välttäminen on hyvällä vuokraustoiminnan osaamisella vältettävissä. Tampere on hyvä sijoituskohde asuntosijoittajalle. 39