SAIRAALAOPETUKSEN VUOSIKARTOITUS Jyrki Huusko Tanja Äärelä. (Okm:n julkaisuja 2017:34, s. 45)

Samankaltaiset tiedostot
ALVA- Alueellinen vaativan erityisen tuen oppilashuolto ja opetus.

Kukkulan koulu. Vararehtori Nea Porsanger-Rintala. Kukkulan koulu

Tulonivel osasto-opetus

PERUSOPETUSLAKI. 2 luku. Kunta opetuksen järjestäjänä

VAATIVAN ERITYISEN TUEN LAPSET KOULUPOLULLA - ALVA-MALLI. Reija Laine, apulaisrehtori, sairaalakoulu, HUS

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Prosessikuvaukset os.19 opetus

OPISKELUHUOLLON YHTEINEN ASIAKASTYÖ LAPE-SEMINAAR

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

PEPE TOIMINTA PERHETORSTAI-ILLAT JA PERHEPERJANTAIT LASTENPSYKIATRIAN HOITO-OSASTOLLA

Intensiivisen tuen järjestelyt Joustoluokka 7-9 Lempäälän kunta, opetuspalvelut

Osasto-opetus - prosessikuvaukset. Kalliomaan koulu, Tuusula 2012

Sairaalaopetuksen vuosikartoitus Mika Saatsi & Juha Välipakka Tuusula

Vaativa erityinen tuki ja sen kehittämistarpeet alueellisesta näkökulmasta Lahti ja Päijät-Häme

Oppilashuolto Huittisissa. Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki

Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012

Intensiivisen tuen järjestelyt/ Lempäälän kunta, opetuspalvelut - minikuntouttava 3-6. Toimintasuunnitelma

Helsingin Ote-opetus ja - perhetyö. Taina Torniainen

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen yhteistyössä sairaalakoulun kanssa. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 23.4.

Koulun rooli verkostomaisessa yhteistyössä

Vaativan erityisen tuen järjestelyt / Lempäälän kunta, opetuspalvelut - kuntouttava luokka. Toimintasuunnitelma

LASTENPSYKIATRIAN OSASTO

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Intensiivisen tuen pienluokat. Vaativan erityisen tuen järjestelyt Lempäälän kunta, opetuspalvelut

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

Ville Järvi

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

Koulutulokkaiden vanhempainaamu. Tiistai klo

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

Koulutulokkaiden vanhempainaamu

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Hyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu

VASTUUTYÖNTEKIJÄMALLI

Voimaa yhdessä tekemisestä, alueellinen toimintamalli. VIP-verkosto,

Vaativan erityisen tuen opetuksen Toimintasuunnitelman laatiminen. Lempäälä

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA

Taho-auto Liikkuvan palvelun malli koulukieltäytyjille

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

ALVA- Alueellinen erityisen vaativan tuen oppilashuolto ja opetus

KELPO- muutosta kaivataan

Opiskeluhuoltoryhmä. Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

ETAPPI-TUKI 03/12/2018

Järjestötapaaminen -VIP-verkostotyö Jussi Pihkala

PARKANON YHTENÄISKOULU

Koulu- /opiskeluterveydenhuollonpalv eluiden, kuraattori- ja psykologipalveluiden yhä vahvempi yhteistyö

Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa kehittämisryhmän loppuraportti Vantaa KT, Opetusneuvos Jussi Pihkala

Nivelvaiheet. Johanna Wahlman Pontuksen päiväkotikoulu, Lappeenranta

Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskus

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium

VERY IMPORTANT PERSONS OPPILAAT, JOTKA OPPIMISENSA JA KOULUNKÄYNTINSÄ TUEKSI TARVITSEVAT VAATIVAA ERITYISTÄ TUKEA.

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

ESITE Nilakan yhtenäiskoulun yksilökohtaisesta monialaisesta oppilashuoltotyöstä

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Very important persons = Oppilaat, jotka oppimisensa ja koulunkäyntinsä tueksi tarvitsevat vaativaa erityistä tukea.

Sairaalaopetuksen aluetoiminta Itä-Suomessa

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa Ikaalinen

Uusien säännösten toteuttaminen yläkoulussa on mahdollista

V E RY I M P O RTA N T P E R S O N S

Tutustumisilta 6.luokkalaisten huoltajille ja nuorille

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Kuraattori- ja koulupsykologipalvelut Pirkanmaalla

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

Nivelvaiheen hyviä käytäntöjä Lapin ammattiopistossa ; Valma/Telma näkökulma

OPPILASHUOLTO. Savonlinnan normaalikoulu / Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho ja Katja Räisänen

ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2

Lastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

KP OTE. Opinnoista töihin

Itä-Suomen oppimisen tuen päivät

Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus

Oppilashuolto. Painopistealueet lv Rehtori. Oppilashuollon vastaava. Linnakankaan koulu Oppilashuollon toimintasuunnitelma

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri

Opiskeluhuollon yhteistyöprosessit (perusopetus, toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio)

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen Paasitorni

Transkriptio:

SAIRAALAOPETUKSEN VUOSIKARTOITUS 2017 Jyrki Huusko Tanja Äärelä (Okm:n julkaisuja 2017:34, s. 45)

TOTEUTUS - tilastointipäivä 30.11.2017 - mukana 25 opetusyksikköä, eli yhtä lukuun ottamatta Tässä raportissa kattava yleiskuva sairaalaopetuksesta vuodelta 2016. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ bitstream/handle/10024/80629/ OKM_34_2017.pdf kaikki (Kerava puuttuu) (Okm:n julkaisuja 2017:34, s. 43) 2

KOULUT 2017 - vastaajina 25 yksikköä - itsenäisiä kouluja 12 - hallinnollisesti kuuluu toiseen kouluun 11 - luokka / luokat lähikoulussa 2 - ryhmäkoko: yleisin lukema 6 8 - avo-opetus 2 12 (ka 6,3) - osasto-opetus 1 10 (ka 6,7) - koulupäivän hinta 2016 - keskiarvo 152,14 e - vaihteluväli 82,50 e <> 294,73 e 2016 3

SAIRAALAOPETUKSEN PÄIVÄHINTA YKSIKÖITTÄIN 2016 4

HENKILÖSTÖ 2017-181 opettajaa - 138 erityisluokanopettajaa, 29 erityisopettajaa - 14 päätoimista tuntiopettajaa - 11 sivutoimista tuntiopettajaa - 114 koulukäynninohjaajaa - kuudella koululla oma virkarehtori - suurin osa rehtoreista työskentelee myös opettajana 2016 5

OPETTAJAMÄÄRÄT YKSIKÖITTÄIN 2017 6

SAIRAALAOPETUKSESSA OLLEET OPPILAAT 2017 7

OSASTO-OPPILAAT 30.11.2017 yht tyttöjä Yleinen tuki Tehostettu tuki ja oppimissuunnitelma Erityisen tuen päätös ja HOJKS Pidennetty oppivelvollisuus VSOP esiop 5 1 1 2 0 0 0 1.lk 12 3 3 2 5 1 0 2.lk 23 5 6 4 11 1 0 3.lk 18 5 4 0 9 0 0 4.lk 37 9 7 6 11 0 0 5.lk 41 13 10 8 11 1 0 6.lk 51 15 9 9 17 1 3 7.lk 40 23 15 5 16 0 7 8.lk 72 48 25 16 22 2 20 9.lk 77 57 20 21 17 1 14 lisäop 2 1 1 0 1 1 0 yht 378 180 101 73 120 8 44 48 % 8

AVO-OPPILAAT 30.11.2017 yht tyttöjä Yleinen tuki Tehostettu tuki ja oppimissuunnitelma Erityisen tuen päätös ja HOJKS Pidennetty oppivelvollisuus VSOP esiop 0 0 0 0 0 0 0 1.lk 11 1 0 1 10 0 0 2.lk 25 7 0 0 25 2 1 3.lk 29 3 0 3 26 0 2 4.lk 37 5 1 4 32 1 5 5.lk 35 4 0 3 31 1 5 6.lk 42 5 0 5 37 0 4 7.lk 68 21 3 5 59 0 15 8.lk 106 39 6 25 76 1 34 9.lk 146 70 10 39 90 0 63 lisäop 2 0 0 0 2 0 2 yht 501 155 20 85 388 5 131 31 % 9

SAIRAALAOPETUKSEN OPPILAIDEN TULOTAUSTAT VUOSIKARTOITUS 2017 tilastointipäivä 30.11. (n=879) Avo-oppilaat (n=501) Osasto-oppilaat (n=378) 10

TULOTAUSTOJEN VERTAILU 2015 2017 11

LASKUTETTUJA SAIRAALAOPETUS- PÄIVIÄ / OPETTAJA 2017 12

OSAAMISKESKUSTYÖ (SUUNTAA ANTAVAA TIETOA, koska paljon puutteellisia vastauksia, joissa ei vastattu kyllä/ei, lisäksi useissa kirjoitettu esim. satunnaisesti, tarpeen mukaan, joskus, nämä tulkittu kyllä -vastauksiksi) Mitä seuraavia konsultoivia palveluita koulunne oppilaaksiottoalueellanne tarjoaa? Kyllävastauksia nivelvaihetyötä 19 oppilaskonsultaatiota PoL 4.a oppilaille (ei sairaalakoulujaksolla) 17 oppilaskonsultaatiota muille kuin PoL 4.a oppilaille (ei sairaalakoulujaksolla) 14 koulutusta 10 tukijaksoja 9 avo-opetusta PoL 4.a oppilaille 19 13

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ - vuoden 2016 2017 aikana Tikkamäen koulu teki yhteistyötä Itävaltaan (HOPE-kongressi Wien kevät 2016), Kroatia (Erasmus-vierailut tutustuen Zagrebin ja Splitin sairaalaopetukseen, kevät 2017), Italia (Erasmus-vierailut tutustuen Garda-järven alueen sairaalaopetukseen, kevät 2017), ART-menetelmään tutustuminen: Islanti (Reykjavik, syksy 2016), Norja (Oslo, kevät 2017), USA (Erie, New York, syksy 2016); USA, Minneapolis FinnFest Suomen ops-esittely, syksy 2017 - Kansainvälinen yhteistyö on antoisaa, mutta aikaa ja voimia perustyöstä vievää; yhteyksien rakentaminen kumppaneihin ennen matkaa ja matkajärjestelyt, joihin liittyy myös se, että kun pienestä yksiköstä on paljon väkeä reissussa, jäljelle jääneet tekevät tuplatyöt. Kansainvälisyys kyllä avaa silmiä ja on hienoa huomata kuinka samanhenkistä porukkaa sairaalaopetuksessa työskentelee ympäri maailmaa. - Ka2-projekti 2011 päättynyt: Uk, Italia, Puola, Suomi: Sairaalakouluja ja yksi erityiskoulu, 2015 päättynyt: Romania, Puola, Turkki ja Suomi: sairaalakouluja ja kaksi erityiskoulua, Ka1: jobshadowing-kohteita eri Euroopan maissa sekä konferenssimatkoja: Englanti, Espanja, Saksa, Irlanti; monenväliset ka2-projektit, Kajaanintullin koulun ja sairaalakoulun yhteinen Ka1- projekti, tutustuminen Pohjois-Ruotsin sairaalaopetukseen, vierailijoiden vastaanottamista sairaalakoululla; kansainvälisille Hope:n sairaalaopetuspäiville osallistuminen: Tampere, Amsterdam, Bukarest, Wien 14

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ - Hope -järjestön kautta rivijäsenyyksiä henkilökunnalla. Ystävyyskoulusopimukset Japanin Kagoshimassa, Okinawan Nahassa ja Tsukubassa sijaitsevien englantia opettavien yksityiskoulujen suuntaan. Keinoina Verkkolehdet, muut sähköiset julkaisut, vastavuoroisten opiskeluryhmien opintomatkat, etäyhteydet jne. - HOPE:n jäsenmaat; lisäksi Ruotsi, Luxemburg, Alankomaat; Erasmus+ - hanketta ei ole, mutta muuta yhteistyötä ja tiedon- ja kuulumisten vaihtoa tuttujen yhteistyömaiden sairaalakoulujen kanssa. HOPE:n komitean jäsenenä ko. tehtävään liittyvät yhteistyömuodot ja tiedonvaihto. Ajoittain ulkomaisia vierailijoita sairaalakoulussamme tai omakustannushintaisia vierailuja muiden maiden sairaalakouluissa. - Yksi sähköpostiketju Australiaan Jos joskus tilanteemme stabiloituu, olisi kiva lisä arkityöhön. Viime vuosina ei mitään mahdollisuuksia keskittyä valitettavasti tähän. - Kansainvälinen yhteistyö on pääasiassa kansainvälisten vierailijoiden/opiskelijoiden vastaanottamista. Kansainvälisyyden osa-alueella yksiköllämme on paljon suunnitelmia tulevaisuutta ajatellen. Tällä hetkellä kansainvälinen yhteistyö on kyllä vielä hyvin kapea-alaista. Olemme EduCluster Finland yhteistyökoulu. 15

MONIALAISEN TYÖN TYÖSKENTELYMALLEJA - koulun oppilashuolto: YHR 1 x kk; oppimisen tuen ryhmä (OTR) 1 x kk; yksilökohtainen oppilashuolto tarvittaessa; konsultaatiot; kuraattori aktiivisesti mukana yläkoulun ohjauksen suunnittelussa ja toteuttamisessa; terveydenhoitaja paikalla päivän viikossa, hän on mukana oppilaiden arkipäivässä ja tuntee oppilaat kokonaisvaltaisesti + erikoissairaanhoito: oppilaskohtaisesti säännölliset koulutapaamiset, koulupäivän seuraamiset, konsultaatiot; molemminpuoliset puhelinkonsultaatiot; tiivis yhteistyö konsultatiivisten opettajien kanssa jokaisen oppilastapauksen kohdalla; koulun ja hoidon säännölliset yhteistyötapaamiset lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian kanssa 2 x lv. Nuorisopsykiatrian koulun yhteyshenkilöiden tapaamiset 3 x lv; oppilaaksiottoneuvottelut n. 5 x lv + lastensuojelu: yksilölliset tapaamiset oppilaskohtaisesti; yhteistyö toimii kokonaisuudessa hyvin; yhteydenpito, yhteistyötapaamiset, kouluneuvottelut, konsultaatiot - tiivis ja toimiva yhteistyö hoidon eri työntekijöiden kanssa, opettajat mukana hoitosuunnitelma- ja hoitoneuvotteluissa. Alakoulun erityisluokanopettaja mukana nivelluokan moniammatillisessa työryhmässä. - opettajat osallistuvat lps- ja nps-osastojen oppilaita koskeviin tiimeihin sekä viikko raporteille; opettajat osallistuvat oppilaitten hoitoneuvotteluihin, joissa mukana lääkäri, vastuuhoitaja, sosiaalityö, usein kotikunnan lastensuojelu; vastuuhoitajat osallistuvat kouluneuvotteluihin; opettajat käyvät oppilaitten omilla kouluilla, jolloin yhteistyötä oman koulun oppilashuoltotyöntekijöitten ja opettajien kanssa 16

MONIALAISEN TYÖN TYÖSKENTELYMALLEJA - Konsultoiva erityisopettaja tapaa nuorisopsykiatrian poliklinikan tiimit kerran kuussa. Osasto-oppilaiden opettaja käy viikoittain osastotunnilla. Tukijaksot alkavat aina koulusopimuspalaverilla, jossa paikalla lapsen/nuoren ympärillä toimiva verkosto. Rehtori on mukana sairaalan kehityshankkeessa, jossa kehitetään monialaista arviointia sekä työskentelyä - tiivis yhteistyö osastojen, oppilaiden kotikoulujen kanssa; avoluokan ohjausryhmä - Verkostopalaverit ennen avopaikalla aloittavan oppilaan tuloa sairaalakouluun. Hoitotiimit lastenpsykiatrian sekä nuorisopsykiatrian osastolla ennen päätöshoitosuunnitelmaa ja ennen kuin lapsi/nuori palaa omaan kouluun. Hoitosuunnitelmat nuorisopsykiatrian osastolla, kun nuori aloittaa koulun ja päätöshoitosuunnitelmat nuoren siirtyessä osastohoidosta kotiin ja aloittaessa omassa koulussa. Koulupalaverit: Tänä syksynä on käytäntönä ollut, että hoitosuunnitelmaan (nuorisopsyk.) osallistuu sairaalakoulun opettaja ja koulupalaveri pidetään erikseen oppilaan omalla koululla, johon osallistuu osaston psykologi ja oppilaan oman koulun koulupsykologi sekä muut yhteistyötahot. Seurantapalaverit avopaikalla (joko tuki-ja arviointijaksolla olevat tai pidemmällä jaksolla olevat) oppilaat, näihin osallistuvat oman koulun edustajat, hoitotaho sekä muut yhteistyötahot. Konsultaatiot, oppilaan siirtyessä omaan kouluun on nivelvaiheen koulupalaveri ja tarpeen mukaan seurantakäyntejä/konsultaatiokäyntejä. Lastenosastolla on ollut käytäntönä, että lapset ovat perjantaisin omassa koulussa ja osaston työntekijä jalkautuu lapsen koululle. Opettajat osallistuvat myös lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikalla pidettäviin hoitosuunnitelmakokouksiin kutsuttaessa. Lastenpsykiatrian osaston osaston- ja apulaisosastohoitajan, alakoulun opettajien ja sairaalakoulun rehtorin yhteispalaverit kerran kuukaudessa. nuorisopsykiatrian osaston osaston- ja apulaisosastonhoitajan, yläkoulun opettajien ja sairaalakoulun rehtorin yhteistapaaminen n. 2-3 kertaa lukukaudessa. 17

MONIALAISEN TYÖN TYÖSKENTELYMALLEJA - Konsultoiva erityisopettaja tapaa nuorisopsykiatrian poliklinikan tiimit kerran kuussa. Osastooppilaiden opettaja käy viikoittain osastotunnilla. Tukijaksot alkavat aina koulusopimuspalaverilla, jossa paikalla lapsen/nuoren ympärillä toimiva verkosto. Rehtori on mukana sairaalan kehityshankkeessa, jossa kehitetään monialaista arviointia sekä työskentelyä - Raportit lasten- ja nuorisopsykiatrian osastoilla, lasten veri- ja syöpätaudeissa ja Niuvassa, hoitotiimit poliklinikoilla (avo-oppilaat), jatkuva yhteistyö oppilaiden omien koulujen kanssa, vanhempien tapaaminen viikoittain - Hyvin moninaisia neuvotteluja erilaisissa kokoonpanoissa. Lastenpsykiatrian sairaanhoitajat ovat päivittäin läsnä koululla. - Viikoittaiset "myllyt" hoitavan tahon kanssa. DKT-ryhmät viikoittain. Konsultaatiotiimissä on myös hoitavan tahon edustaja. - Yhteiset raportit ja yhteisöllinen oppilashuolto EVA-yksikön henkilöstön kanssa. ART-ryhmä yhteistyössä osaston ja sairaalaopetuksen henkilöstön kesken. Liikunta- ja kädentaitoryhmiä yhteistyössä osaston kanssa. Retket ja tutustumiskäynnit yhdessä osaston kanssa. - Yhteistyö kunnallisen erityiskoulun koulupsykologin, kouluterveydenhoidon sekä kuraattorin palvelut. Nivelvaiheen konsultoiva yhteistyö toisen asteen oppilaitosten kanssa oppilaan siirtyessä. Konsultoivat ohjauskäynnit kaupungin kouluihin sekä opettajien vierailut mahdollisuuksien mukaan sairaalakouluun. Koulutuskokeilut erityisammattioppilaitos Luovissa. 18

MONIALAISEN TYÖN TYÖSKENTELYMALLEJA - Yläluokan opettaja osallistuu joka aamu nuorisopsykiatrisen osaston aamukokoukseen, minkä jälkeen hän kävelee oppilaiden kanssa yhdessä kouluun. Alaluokkien opettajat ja ohjaaja vaihtavat säännöllisesti tietoja lastenpsykiatrian osastojen kanssa oppilaspalavereissa ja päivittäisissä kohtaamisissa mm. välitunneilla. Tarvittaessa hoitaja tukee oppilasta vaikka koko koulupäivän olemalla mukana koulussa. - sektorikohtainen hoito- ja kuntoutustiimien kanssa tiivis yhteistyö, laaja konsultaatio ja työohjaus kuntien eri viranomaisten suuntaan, nivelvaiheiden räätälöity hoitaminen - Teemme päivittäistä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Pyrimme keskustelemaan oppilasasioista kaiken aikaa yhdessä. Pelkkien verkosto- ja hoitoneuvottelujen varaan ei voi yhteistyötä jättää. - Koulukokoukset oppilasasioissa hoitohenkilökunnan kanssa, oppilasneuvottelut oppilaan sairaalakoulujakson päättyessä, täsmäkokouksia mm. hoitavan lääkärin ja hoitajan kanssa; koulukäyntejä/konsultaatiokäyntejä mahdollisuuksien mukaan avohoidon tiimin työparin kanssa. - Toteutuu pääsääntöisesti verkostotyöskentelynä meillä, hoidon taholla tai sosiaalitoimen taholla - Opet osana hoitotiimejä ja hoitaja osana koulupalavereita. Säännölliset ja strukturoidut mallit ja rakenteet yhteistyöhön ja toimintojen yhteiseen arviointiin erikoissairaanhoidon kanssa sekä avoettä osastohoidossa olevien osalta. - päivittäinen yhteistyö osastojen kanssa, koulupalaverit oman koulun kanssa, yhteydenpito omaan kouluun ja tarvittaessa muiden tahojen kanssa 19

TOIMII HYVIN / MONIALAINEN YHTEISTYÖ - Yhteistyötä kehitetään koko ajan. Pienessä yksikössä uusiin ja muuttuviin haasteisiin pystytään vastaamaan joustavasti. Yhteiset käytänteet hoidon kanssa. - monialaisessa työssä hyvää on, että sitä on ja että siinä arvostetaan kutakin oman työnsä ammattilaisena - Osastojen ja koulun välinen yhteistyö sujuu hyvin samoin kuin psykiatrian poliklinikan kanssa tehtävä yhteistyö. Tänä syksynä tulleet edellisessä kohdassa mainitut käytänteet ovat osoittautuneet toimiviksi. Samoin esim. sos.toimen ja lastensuojelun yhteistyö on parantunut (tiedonkulku). Tämä tulee esille esim. palaverikäytänteissä, jotka ovat jäntevöityneet niin, että ollaan laajemmalla porukalla koolla, eikä kukin pidä tahoillaan palavereja. - Yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa toimii useimmiten todella hyvin. Kiire välillä haittaa yhteistoimintaa. Tällä hetkellä yhteistyö lastensuojelun kanssa ei niin toimivaa kun oli aiemmin. Tämä mahdollisesti johtuu uudistuksista hyvinvointikuntayhtymässä. - Yhteistyö sujuu hyvin hoitavan tahon kanssa. Hoidon edustajalta on helppo kysyä neuvoa, ja hoidon fyysinen läheisyys edesauttaa yhteistyötä. Hoitava taho osallistuu nykyisin hyvin koulun arkityöhön. 20

TOIMII HYVIN / MONIALAINEN YHTEISTYÖ - Pääsääntöisesti asiat toimivat hyvin. Poliklinikkojen ja osastojen fyysisten tilojen muutokset aiheuttavat tilapäisesti katkoksia mm. tiedonkulussa. - Hoidon suuntaan keskusteluyhteys toimii nykyään varsin saumattomasti. Myös poliklinikan kanssa tehtävä yhteistyö on kehittynyt viime vuosina. - säännölliset kokoukset - luottamus työskentelijöiden kesken - Yhteistyö osastojen, poliklinikoiden, vanhempien kanssa toimii hyvin ja luo opetus- ja kasvatustyölle hyvän tukiverkon. - Silloin kun luottamus ja yhteinen historia on molemmin puolin tuttua työskentely sujuu. Henkilökohtaiset kontaktit ja tuttuus vaikuttavat. Vie aikansa ja kannattaa olla sinnikäs. Ei mitään salassapitoon liittyvää hankaluutta. Ikinä. - yhteistyö osastojen kanssa toimii sujuvasti - päivittäinen tiedonkulku ja oppilaiden tuen suunnittelu jatkuvassa yhteistyössä - Yhteistyömme osastojen henkilökunnan kanssa on enimmäkseen välitöntä ja toimimme yhdessä oppilaiden parhaaksi. Tiedonkulku on parantunut jatkuvasti, mikä helpottaa arjen työtä huomattavasti. Meillä on nykyään hyvä keskusteluilmapiiri. 21

KEHITETTÄVÄÄ / MONIALAINEN YHTEISTYÖ - arkipäivän yllättäviin tilanteisiin liittyvät mallit ja käytänteet; psykologin työnkuva sairaalaopetuksessa; kuinka järjestetään oppilaan tuki siirryttäessä toisen asteen opintoihin sekä tiedonsiirto toisen asteen oppilaitoksiin - lastensuojelun osuus ja resursointi - tällä hetkellä tuntuu, että yhteistyö toimii hyvin; yhteistyön pulma usein on tiedottamisen pulma, tiedonsiirto kiireessä joskus unohtuu - Pitäisi päästä erillisissä kuplissa toimimisesta yhteistoimintaan ja kontekstin ymmärtämiseen. - Tiedon välittymisessä on vielä haasteita, vaikka palaverikäytänteet ovat selkiytyneet, vielä on korjaamisen tarvetta. Eritoten tiedon saaminen koululle, joskus esim. nuorisopsykiatrian polilla on hoitosuunnitelmapalaveri, johon opettajalle ei ole tullut kutsua tai tietoa ja koulu on järjestämässä omaa erillistä. Huoltajillekin tämä on haaste, sillä he joutuvat osallistumaan turhan moneen tavallaan päällekkäiseen palaveriin sen sijaan, että yhdistettäisiin kokoontumisia ja saataisiin eri tahot paremmin kaikki tarvittava tieto oppilaasta. - yhteistyö sosiaaliviranomaisiin - Tällä hetkellä yhteistyö lastensuojelun kanssa ei niin toimivaa kun oli aiemmin. Tämä mahdollisesti johtuu uudistuksista hyvinvointikuntayhtymässä. - tiedon kulkua linjalla osasto-koulu ja koulu-osasto 22

KEHITETTÄVÄÄ / MONIALAINEN YHTEISTYÖ - Sairaalaopettajilla tulisi olla mm. kokonaistyöaika käytössä, jotta laajat työtehtävät tulisivat laadukkaammin ja laajemmin hoidettua. - Selkeyttää ja mallintaa yhteistyömalleja siten, että eri toimijoilla olisi yhteisesti sovittu näkemys eri toimijoiden tehtävistä, toimintamalleista sekä päämääristä. Kaupungin yleisopetuksen kouluille suunnatun konsultoivan/ohjaavan työn profiloiminen tarkemmin: prosessimaisuus ja uusien toimintamallien ja toimintakulttuuriin kehittäminen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohtaamisessa ja tukemisessa yleisopetuksessa--> matalan kynnyksen tuki ja ennaltaehkäisy. - sosiaalitoimen / lastensuojelun suuntaan olisi ehdottoman tärkeää luoda uusia, luontevampia toimintamalleja; kuinka sen arkipäivän keskusteluyhteys kehittyisi - huoltajat entistä aktiivisemmin mukaan monialaiseen yhteistyöhön; sairaalakoulun henkilökunta mukaan tasavertaiseksi monialaiseen yhteistyöhön mukaan; tiedonkulku paremmaksi - hoitotaho pitäisi saada paremmin sitoutumaan työskentelyyn (koskee avo-hoitoa) - perehdytys uusien työntekijöiden tullessa tärkeää sekä koululla että hoidossa; hoidon epäselvät tulevaisuudenkuvat vaikeuttaneet jonkin verran yhteistyötäkin; työntekijöiden energia menee selviytymiseen; monialaista yhteistyötäkin pitää johtaa - oman koulun ja sairaalaopetuksen välistä yhteistyötä voisi kehittää, lähinnä omaan kouluun siirtymisen tueksi 23