ARVIOINTIKERTOMUS 2017

VALTUUSTO 12.6.2018 LIITE 1 16 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ARVIOINTIKERTOMUS 2017 Tarkastuslautakunta 14.5.2018 3 Vuodeosasto OLET TÄSSÄ 2 Vastaanotot PALAUTE VUORO 1 Muista ilmoittautua

1 ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2017 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 Puheenjohtajan katsaus...2 2 Tiivistelmä...3 3 Taulukko vuoden 2017 sitovien tavoitteiden toteutumisesta...4 4 Strategisten ja talousarviotavoitteiden toteutumisen arviointi... 14 4.1 Taloudelliset tavoitteet... 14 4.2 Toiminnalliset tavoitteet... 16 4.3 Talouden vakauttamisohjelma... 18 4.4 Tuottavuus... 20 5 Asiakaslähtöisyyttä koskevat havainnot... 24 5.1 Potilaslähetteiden määrän kasvu... 24 5.2 Kiireellisen ja kiireettömän hoidon odotusajat... 25 5.3 Kuntoutuksen järjestäminen... 31 5.4 Sähköinen potilaskutsukirje... 32 5.5 Opasteet ja kyltit... 33 5.6 Potilaiden tekemien reklamaatioiden käsittelyajat... 34 6 Muut havainnot... 36 6.1 Organisaatiomuutosten vaikutukset... 36 6.2 Laadunhallinta... 38 6.3 Investointibudjetin ja vastuiden seuranta... 39 6.4 Henkilöstön riittävyyden varmistaminen... 39 7 Aikaisempien havaintojen jälkiseuranta... 41 7.1 Riskien hallinnan jalkauttaminen... 41 7.2 Kiinteistöstrategia... 42 7.3 Lääkehuoltorakennus... 43 7.4 T3-sairaalan rakentaminen... 44 7.5 Tietojärjestelmien toimintavarmuus... 45 7.6 Yhteistyö kuntien kanssa ja sote- ja maakuntauudistukseen valmistautuminen... 46 8 Yhteenveto... 48 Allekirjoitukset... 50 Liite 1 Käsitteet ja lyhenteet... 51 Liite 2 Tarkastuslautakunnan toiminta... 52

3 2 Tiivistelmä Tarkastuslautakunta on tehtävänsä mukaisesti arvioinut ovatko kuntayhtymävaltuuston asettamat, vuoden 2017 sitovat toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi lautakunta on arvioinut talouden tasapainotuksen toteutumista ja voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä. Tämän arviointikertomuksen kohdassa 3 esitetään taulukkomuotoinen yhteenveto vuoden 2017 sitovien tavoitteiden toteutumisesta. Kohdassa 4 arvioidaan strategisten ja talousarviotavoitteiden toteutumista, talouden vakauttamisohjelman toteuttamista ja tuottavuuden kehitystä. Tavoitteiden toteutumisen arvioinnin lähdetietona on käytetty mm. VSSHP:n tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa vuodelta 2017 raportoituja tuloksia, pöytäkirjoja sekä johtavien viranhaltijoiden ja vastuuhenkilöiden haastatteluja. Kohdassa 5 käsitellään toiminnan asiakaslähtöisyyttä koskevia havaintoja. Aiheina ovat lähetteiden määrän kasvu, kiireellisen ja kiireettömän hoidon odotusajat, kuntoutuksen järjestäminen, sähköinen potilaskutsukirje, opasteet ja kyltit sekä potilaiden tekemien reklamaatioiden käsittelyajat. Kohdassa 6 käsitellään havaintoja koskien organisaatiomuutosten vaikutuksia, laadunhallintaa, investointibudjetin ja vastuiden seurantaa sekä henkilöstön riittävyyden varmistamista. Kohdassa 7 käsitellään tarkastuslautakunnan aikaisemmissa arviointikertomuksissa tehtyjen havaintojen jälkiseurantaa. Aiheina ovat riskien hallinnan jalkauttaminen, kiinteistöstrategia, Lääkehuoltorakennus, T3- sairaalan rakentaminen, tietojärjestelmien toimintavarmuus sekä yhteistyö kuntien kanssa ja soteuudistukseen valmistautuminen. Kohdassa 8 on yhteenveto tarkastuslautakunnan keskeisimmistä havainnoista. Arviointikertomuksen liitteenä on lyhyt luettelo käytetyistä käsitteistä ja lyhenteistä sekä kertomus tarkastuslautakunnan toiminnasta vuonna 2017. Kuvassa VSSHP:n toimikauden 2017 2020 tarkastuslautakunta. Henkilöt oikealta: Eija Adenius-Tiilikainen, Leena Rautiola, puheenjohtaja Reino Lindqvist, Sanna Vauranoja, Jukka Sirén, varapuheenjohtaja Annika Sirén, Antti Ääritalo sekä lautakunnan esittelijä ja sihteeri, kuntayhtymätarkastaja Synnöve Niemi. Valokuvaaja: Suvi Vainio/VSSHP.

3 Taulukko vuoden 2017 sitovien tavoitteiden toteutumisesta 4 Tarkastuslautakunta on käyttänyt sitovien tavoitteiden toteutumisen arvioinnin lähdetietona mm. VSSHP:n tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa vuodelta 2017 raportoituja tuloksia, pöytäkirjoja sekä johtavien viranhaltijoiden ja vastuuhenkilöiden haastatteluja. Vihreä=toteutui, Keltainen=toteutui osittain tai lähes, Punainen=ei toteutunut Vastuutaho Mittaustapa/Tavoitetaso (sis. valtuuston 13.6.2017 ja 28.11.2017 hyväksymät talousarvion muutokset) Toimintakertomuksessa raportoitu tulos Tarkastuslautakunnan arviointi toteutumisesta Hallitus Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen johtokunta Turunmaan sairaalan liikelaitoksen johtokunta Tyks-Sapa-liikelaitoksen johtokunta Medbit Oy:n hallitus Länsirannikon Työterveys Oy:n hallitus Toiminnan sitovat nettokulut 493,78 M 493,78 M (Kuntayhtymä yhteensä ilman liikelaitoksia) <481,17+ 19,63 = 500,64 M Tilikauden ylijäämä (Kuntayhtymä yhteensä 872.853 872.853 ilman liikelaitoksia) >350.000 Investointimenot (Kuntayhtymä yhteensä ilman 27,34 M 27,34 M liikelaitoksia) <41,2 M VSSHP:n ulkokuntamyynti kasvaa suunnitelmakaudella Kasvu 1,4 % Kasvu 1,4 % Toiminnan sitovat nettokulut <62,18 M 61,55 M 61,55 M Tilikauden ylijäämä >400.000 530.937 530.937 Investointimenot <124.000 119.386 119.386 Toimintakulut talousarvion mukaiset <73,85 M 73,30 M 73,30 M Tyks-Sapa-liikelaitoksen palveluiden käyttö Ylittyi 5 % Ylittyi 5 % vastaa suunnitelmaa Toiminnan sitovat nettokulut <11,26 M 11,03 M 11,03 M Tilikauden alijäämä > 750.000 680.779 680.779 Investointimenot <250.000 46.985 46.985 Toiminnan sitovat nettokulut <127,2 + 6,4 131,93 M 131,93 M =133,6 M Tilikauden ylijäämä > 0 1,32 M 1,32 M Investointimenot < 5,45 + 0,17=5,62 M 5,12 M 5,12 M Ulkokuntamyynti kasvaa 5 % 3,1 % 3,1 % Tavoitteena on nollatulos ja hintojen korotus Tulos 20.672, Tulos 20.672, jatkuvien palvelujen osalta enintään 0,5 %. palveluhintoja ei palveluhintoja ei Mittari: jatkuvien palvelujen yksikköhinnoittelun muutettu muutettu muutosprosentin keskiarvo Voitollinen tulos kilpailukykyisin hinnoin Tulos 458.581 Tulos 458.581

5 Päämäärät 2017 2018 Tavoitteet 2017 2018 Toimenpiteet 2017 Mittarit Toimintakertomuksessa raportoitu tulos Tarkastuslautakunnan arviointi toteutumisesta Kaiken toiminnan on tuotettava arvoa potilaille ja muille asiakkaille. Takaamme laajat, laadukkaat, hyvin saavutettavat ja yhdenvertaiset erikoissairaanhoidon palvelut maakunnassa. Hoitoon pääsyä nopeutetaan toimi- ja vastuualuekohtaisesti. Hoitoon pääsyn mediaani laskee VSSHP:n tasolla 10 % vuodessa. Mediaani laski 32->29 vrk Mediaani laski 32->29 vrk Keskeiset arvon mittarit ovat asiakkaan kokemus ja hoitojen vaikuttavuus. Lisäämme asiakkaiden osallisuutta hoidossa sekä hoidon ja hoitoprosessien suunnittelussa. Kokemusasiantuntijatoiminta ja potilasjärjestöyhteistyö vakiinnutetaan tukemaan hoitoprosessien kehitystyötä toimialueilla. Asiakaspalautteiden käsittelyprosessi uudistetaan ja asiakaspalvelun kehittämisohjelma toteutetaan. 1 kokemusasiantuntijaa kullakin toimialueella. Uudistukset on toteutettu. Saamme vuosittain palautetta > 50.000 eri potilaalta kansallisiin asiakastyytyväisyyskysymyksiin (5 kpl). Toteutui Toteutui osittain Ei toteutunut Toteutui Toteutui osittain Ei toteutunut Otamme käyttöön sairauskohtaisia laaturekistereitä ja rakennamme vertailukäytännöt yosairaaloiden kanssa. Laaturekistereihin kirjattujen potilaiden osuus kaikista potilaista kasvaa. Toteutui Toteutui Kliinisen tietopalveluyksikön (KTP) kehittäminen maakunnalliseksi pilotiksi yhdessä Satshp:n ja Turun kaupungin kanssa. (Siirtyi 2015 2016 kaudelta) Sairaaloiden välinen vertailu ja kliininen tietopalvelu tuottavat johtamisen ja potilaiden kannalta hyödyllistä tietoa. Tietyt potilasryhmät valittu Mittarit määritelty THL:n kanssa Tietyt potilasryhmät valittu Mittarit määritelty THL:n kanssa Potilas on aktiivisesti mukana hoidoissaan maakunnallisten digitaalisten asiointipalveluiden kautta. Otamme käyttöön asiakaslähtöiset ITtuetut toimintamallit: maakunnallinen potilas- ja asiakastiedon hallinta, sähköinen asiointi sekä alueelliset tiedolla johtamisen järjestelmät. Otamme käyttöön uusia asiointipalveluita, joita kehitetään Virtuaalisairaala 2.0 ja ODA-hankkeissa. Valmistellaan yhdessä kuntien kanssa nykyistä järjestämissuunnitelmatyötä tiiviimpi yhteistyörakenne palveluiden digitalisoinnin kehittämiseksi. (Siirtyy 2015 2016 kaudelta) Terveyskylään on avattu 3 uutta taloa kohdennetusti varsinaissuomalaisille potilaille. Tyks mukana kansallisessa suunnittelussa Ei raportoitu Digitaalisten asiointipalvelujen käyttöönotosta ei raportoitu Ei raportoitu Toteutetaan alueellinen asiakaspolkuhanke ja sen onnistumisen edellyttämät muutokset asiakas- ja johtamistiedon alueellistamiseksi. (Siirtyy 2015 2016 kaudelta) Ei raportoitu Ei raportoitu

6 Potilastiedot ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Mahdollistamme asiakastiedon käytettävyyden: yhteinen sotetietohallinto maakunnassa ja tiekartta yhteisiin potilastietojärjestelmiin. Sitoudumme ja panostamme UNAhankkeeseen ja kansalliseen potilastietojärjestelmien kehittämiseen. Ensimmäiset UNAhankkeen hankintaprosessit ovat käynnistyneet. UNA-ytimen kilpailutus käynnistyi UNA-ytimen kilpailutus käynnistyi Palvelu on niin hyvää ja hoidon korkea laatu yleisesti tiedossa, jotta ihmiset haluavat tulla meille hoitoon. Viestimme aktiivisesti palveluiden korkeasta laadusta. Kohdistamme markkinointiviestintää ervaalueen asukkaille ja lähettäville lääkäreille. Lisäämme positiivista someviestintää molemmilla kielillä. Valinnanvapauden perusteella meille tulevien ja muualle lähtevien potilaiden suhde paranee Käyntimäärät ja tykkäykset Facebook-sivuilla kaksinkertaistuvat Säilyi ennallaan, muttei parantunut Kasvoi, muttei kaksinkertaistunut Säilyi ennallaan, muttei parantunut Kasvoi, muttei kaksinkertaistunut Välitämme positiivisia uutisia shp:n palveluista ja tieteellisistä tuloksista. Sairaanhoitopiiristä kertovien positiivisten artikkelien määrä tiedotusvälineissä kasvaa. Numerotiedot puuttuvat, arvion mukaan kasvoi Numerotiedot puuttuvat, arvion mukaan kasvoi Oikeudenmukaisuus konkretisoituu eri potilas- ja asiakasryhmien yhdenvertaisena kohteluna. Tuotamme yhä laajemman palveluvalikoiman myös ruotsiksi. Lisäämme henkilökunnan ruotsinkielen osaamista. Kaikki hoito-ohjeet käännetään ruotsiksi. Kehitämme Tyksin ruotsinkielistä potilasohjausta ja tiivistämme yhteistyötä Turunmaan sairaalan kanssa. Lisäämme yhteistyötä Ahvenanmaalle ja Vaasan seudulle toimialuetasolla. Kielikoulutukseen osallistuvien määrä kasvaa Ahvenanmaan ja Vaasan VSSHP:n käyttö kasvaa Toteutui Kesken Toteutui Kesken Erva-alueen Erva-alueen VSSHP:n käyttö VSSHP:n käyttö kasvoi kasvoi Alueellinen yhdenvertaisuus edellyttää palveluiden jatkuvaa kehittämistä. Kehitämme Yksi sairaala -mallin mukaisia kuntouttavia lähisairaaloita alueen yhdenvertaisten palveluiden takaamiseksi ja perusterveydenhuollon tueksi. Lähisairaaloiden ja avohoitopalveluiden kehittäminen. (Siirtyi 2015 2016 kaudelta) Vakiinnutamme lähisairaaloiden toiminnan ja mitoitamme palvelutarjonnan tarvetta vastaavaksi. Keskitetään maakunnan päivystys Tyks kantasairaalaan ja Tyks Salon sairaalaan, mikäli STM ei myönnä poikkeuslupaa perusterveydenhuollon tasoiselle päivystykselle. (Siirtyi 2015 2016 kaudelta) Lähipalveluvalikoima laajuus ja oman alueen lähisairaalapalvelujen käyttö kasvaa. Keskitetään yöpäivystys Tyks kantasairaalaan ja Tyks Salon sairaalaan ja vahvistetaan päivä- ja iltaaikaista päivystystoimintaa. Ennallaan. Kasvoi Salossa ja Loimaalla, mutta laski Uudessakaupungissa Yöpäivystys keskitetty Ennallaan. Kasvoi Salossa ja Loimaalla, mutta laski Uudessakaupungissa Yöpäivystys keskitetty Yhtenäistämme erikoissairaanhoidon hoitokäytännöt ja tuemme hoitokäytäntöjen yhtenäistämistä Selvitetään sairaanhoitopiirin mahdollisuudet tukea ja yhtenäistää kuntoutusta ja geriatrista hoitoa maakunnallisena palveluna. Selvitykset tehty Selvitykset tehty

7 myös peruspalveluissa. Syöpäkeskuksen kautta pilotoidaan erva-tason yhtenäiset hoitoketjut. Suurimpien syöpäryhmien hoitoketjut yhtenäistetty ervassa. Keskustelut meneillään Keskustelut meneillään Eri potilasryhmiä tulee kohdella yhdenvertaisesti; resursseja pitää kohdentaa eniten tarvitseville ryhmille, vaikuttavimmille hoidoille ja ennaltaehkäisylle. Selvitetään alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmatyön kautta mahdollisuudet sovittaa yhteen Turun kaupungin ja muiden alueen kuntien sekä sairaanhoitopiirin toimintaa niin, että alueelliset mahdollisuudet tukea perustason terveys- ja sosiaalipalveluita (erityisesti vanhus-, kuntoutus-, ennaltaehkäisevän terveydenhuollon päihde- ja erityishuoltopalveluita) paranevat. (Siirtyi 2015 2016 kaudelta) Osallistutaan aktiivisesti kuntayhteistyönä toteutettaviin soteintegraatiota edistäviin hankkeisiin mm. lasten- ja perhepalveluissa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa, vanhuspalveluissa ja kuntoutuspalveluissa. Lape-hankkeen toimintamallit vakiintuvat TYKSiin on perustettu C- tason palliatiivisen hoidon yksikkö ja organisaatiorakenne joka tukee maakunnallisen kuntoutuksen ja geriatrian kehittämistä. Laajenee suunnitelmien mukaan Yksikköä ei ole perustettu Laajenee suunnitelmien mukaan Yksikköä ei ole perustettu Yhdenvertaisuus tarkoittaa talouden kantokyvyn huomiointia: julkisten varojen pitää riittää myös muihin kuin sotepalveluihin. Talouden suunnittelussa toteutetaan talouden vakauttamisohjelman tavoitteita jäsenkuntien keskimääräisen maksuosuuden muutoksesta, vieraan pääoman määrästä ja alijäämän kattamisesta. Noudatamme talousarviossa ja sen muutoksissa tavoiteltua kehitysuraa (vuosien 2012 2018 maksurasituksen kasvun keskiarvo kuntayhtymätasolla on korkeintaan 3,8 %). Jäsenkuntien keskimääräinen enimmäismaksuosuustavoite saavutetaan vuoden 2018 loppuun mennessä. Toteutui, Toteutui, ilman psykiatrian psykiatrian fuusio mukaan fuusiota +3,4 % luettuna +3,8 % Erikoissairaanhoidon kysynnän kasvusta aiheutuvat tarpeet katetaan resursseja uudelleen kohdentamalla ja vähentämällä palveluiden ylikäyttöä. Vuonna 2017 jäsenkuntien maksuosuuksien enimmäiskasvu on 0,9 % talousarviosta 2016. Kasvu ilman psykiatrian fuusiota oli -0,4 % Kasvu sis. psykiatrian fuusion oli +2,6 % Vapautamme pääomaa tiloista ja laitteista. Pidennämme toiminnan suunnittelun aikajännettä ja kytkemme sen tiiviisti tila- ja investointiohjelmaan. Varmistamme, Strategisen kiinteistöryhmän tehtävät: Kiinteistösalkun muodostaminen. (Siirtyy 2015-2016-kaudelta) Noudatamme kiinteistösalkun hoidossa linjattuja periaatteita. Kiinteistöihin liittyviä kuluja on vähennetty 5 % vuodesta 2015 vuoden 2017 loppuun mennessä Kiinteistöstrategia hyväksytty Ei saavutettu, mutta kustannusten nousu pysähtyi Kiinteistöstrategia hyväksytty Ei saavutettu, mutta kustannusten nousu pysähtyi

8 että uuden teknologian käyttö on perusteltua, arvioitua ja harkittua. Vakiinnutamme arviointimenettelyn investointien suunnittelussa. Kaikki yli 100.000 euron kustannusvaikutteiset laiteinvestoinnit ja menetelmät läpäisevät arviointimenettelyn. Arviointi toteutettu Arviointi toteutettu Oikea osaaminen on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. 2016 VSSHP: n kannustinjärjestelmä kattaa strategisen, operatiivisen ja käyttäytymisen alueet ja on viestitty henkilökunnalle. Uutta kannustinjärjestelmää toteutetaan kuten sovittu 2014 mukaan lukien mm. nopea palkitseminen. (Siirtyi 2015-2016 -kaudelta) Arvioimme liikkuvan osaamisen tarpeen, kohteet, tekijät ja keinot ja teemme analyysin pohjalta suunnitelman liikkuvuuden kehittämiseksi. Kokonaissuunnitelma liikkuvuuden kehittämiseksi on tehty tukemaan lähisairaaloiden poliklinikkatoimintaa. Yhteenveto haastatteluista on tehty ja johtopäätökset laadittu Malli Satakunnan shp:ssä tehdyn työn korvaamisesta otettu käyttöön Kannustamme henkilöstöä liikkumaan eri toimipisteiden välillä ja lisäämme etävastaanottoa ja etäkonsultaatiotoimintaa. Kokonaissuunnitelmaa ei ole tehty Tuemme osaamisen kehittämistä koko maakunnassa. Järjestämme vetovoimaisia alueellisia koulutuksia. Alueellisten koulutusten ja niihin osallistuvien määrä kasvaa. Tavoite toteutui Tavoite toteutui Arvostava vuorovaikutus ja sujuva yhteistyö työpaikalla tuovat työhyvinvointia ja varmistavat potilaan hyvän hoidon. Kehitämme työyhteisötaitoja. Parannamme rekrytointiosaamista. Järjestämme koulutukset rekrytointiprosessista, työkalusta ja haastattelutaidosta. Teemme ja toteutamme palautekulttuurin kehittämisen suunnitelman. Toteutamme työyhteisötaitojen verkkokoulutuksen ja kaikille esimiehille suunnatun koulutuksen vuorovaikutusosaamisesta. Työhyvinvointitutkimuksessa syksyllä 2017 kiusaamista kokeneiden määrä laskee (tavoite <10 %). Rekrytointien onnistuminen (< 1v työsuhteisten irtisanoutumiset ja koeaikapurut vähenevät) ja hakijoiden määrä/vakanssi kasvaa. Toteutuma 9 % Toteutuma 9 % Hakijoiden määrä/vakanssi väheni, koska otettiin käyttöön sisäinen rekrytointi Hakijoiden määrä/vakanssi väheni, koska otettiin käyttöön sisäinen rekrytointi Kuunteleva ja keskusteleva esimiestyö sekä tavoitteiden asettaminen ja osaamisen kehittäminen mahdollistavat toiminnan joustavan kehittämisen. Vahvistamme sote-alalla tarvittavia johtamis- ja esimiestaitoja yhdessä kuntien, korkeakoulujen ja erva-alueen kanssa Sosiaali- ja terveydenhuollon esimieskoulutusta vahvistetaan alueellisesta näkökulmasta, johtamis- ja henkilöstöosaamista korostaen. (Siirtyi 2015 2016-kaudelta) Muodostamme kattavan kokonaisuuden Terveyskampus Turku - verkoston sote-alan esimies ja johtamiskoulutuksista. VSSHP käyttää ensisijaisesti Terveyskampus verkoston esimies- ja johtamiskoulutuksia. Esimieskoulutukseen osallistuneiden määrä kasvaa. Käynnistyy 2018 8 paikkaa täytetty Väheni Käynnistyy 2018 8 paikkaa täytetty Väheni Tavoiteasetantajärjestelmä viimeistellään käyttöön. (Siirtyi 2015 2016-kaudelta) Kehityskeskustelu toteutuu > 80 %:lla työntekijöistä. 41,6 % 41,6 %

9 Konsernin johtamisjärjestelmää kehitetään osallistavaan ja ketterään suuntaan. Järjestelmä vakiinnutetaan ja jalkautetaan vastuualuetasolle. Johtamisjärjestelmän prosessikuvaus valmistuu ja on käytössä kaikilla organisaation tasoilla. Johtajan käsikirja päivitetty mutta prosessikuvaus puuttuu Johtajan käsikirja päivitetty mutta prosessikuvaus puuttuu Erikoissairaanhoidon on pysyttävä huippulaatuisena, kustannustehokkaana ja kilpailukykyisenä Kehitämme jatkuvan parantamisen taitoja leanajattelun pohjalta. Prosessien kehittämisosaamista vahvistetaan omalla kouluttajalla, sisäisten kehittäjien verkostolla ja koko henkilökunnan koulutuksella. Lean-implementaatiosuunnitelma on päivitetty, resursoitu ja toteutuksessa. Kesken Kesken Selvitetään yhteensovittamismahdollisuudet ja saavutettavat hyödyt koskien muuta Turun kaupungin tuottamaa erikoissairaanhoitoa. (Siirtyi 2015 2016-kaudelta) Keskitetään sellaista erikoissairaanhoitoa jota ei katsota lähipalveluksi ja jonka keskittämisellä saadaan kustannustehokkuuden tai laadun parantamista. Työnjaon muutokset VSSHP:n sisällä ja suhteessa Turun kaupungin erikoissairaanhoitoon toteutuvat suunnitelman mukaan. Toteutui Toteutui osittain. osittain. Anestesiaa Anestesiaa edellyttävät edellyttävät leikkaukset leikkaukset keskitettiin keskitettiin Turkuun ja Turkuun ja Saloon. Saloon. Työnjako Turun Työnjako Turun kaupungin kaupungin kanssa ei kanssa ei muuttunut. muuttunut. Edistämme vaativien hoitojen keskittämistä Tyksiin. Lisätään erva-yhteistyötä ja päivitetään erva-järjestämissopimus niin, että vaativampia hoitoja keskitetään enenevästi Tyksiin. VSSHP ulkokuntamyynti kasvaa suunnitelmakaudella. Ulkokuntamyynti kasvoi Ulkokuntamyynti kasvoi Selvitetään sairaanhoitopiirin liikelaitosten ja psykiatrian tulosalueen hallintomallien yhteensopivuus sairaanhoitopiirin Yksi sairaala -rakenteeseen ja sen tavoitteisiin ja tehdään selvitystyön pohjalta päätökset. (Siirtyi 2015 2016-kaudelta) Tyks-Sapaliikelaitos ja Psykiatria liitettiin Tyksiin 1.1.2018 Tyks-Sapaliikelaitos ja Psykiatria liitettiin Tyksiin 1.1.2018 Integroidaan sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitos sairaanhoitopiiriin. Selvitetään ja tehdään päätökset muiden liikelaitosten hallintomallista sote-uudistuksen lainsäädännön selvittyä. Sairaanhoitopiiri parantaa omaa toimintaansa ja tukee koko maakunnan Osallistumme maakunnalliseen sote-integraatioon järjestämissuunnitelman mukaisesti, Mahdollistamme ja resursoimme sairaanhoitopiirin osallistumisen soteuudistuksen toteuttamiseen. Johtavat viranhaltijat osallistuvat säännöllisesti valmisteluun Johtavat viranhaltijat osallistuvat säännöllisesti valmisteluun

10 palvelujärjestelmän kehittämistä. yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Panostamme resursseja maakunnallisen järjestämissuunnitelmatyön ja sotevalmistelun tukeen ja toteuttamiseen. VSSHP ja Turun kaupungin psykiatrian organisaatioiden yhdistämisestä tehdään päätökset. Perustetaan hankeorganisaatio valmistelemaan psykiatrisen osastohoidon keskittäminen Turkuun. (Siirtyy 2015 2016-kaudelta) Psykiatrian fuusio toteutui 1.5.2017 Psykiatrian fuusio toteutui 1.5.2017 Tuemme yliopistosairaalan kilpailukykyä ja edistämme sitä järjestämissopimuksen mukaisen erityisvastuualueyhteistyön kautta. VSSHP ja Turun kaupungin psykiatrian organisaatiot yhdistetään ja toiminta integroidaan asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi. Perustetaan hankeorganisaatio valmistelemaan maakunnan psykiatrisen osastohoidon keskittäminen Turkuun ja tehdään rakennuttamista koskevat päätökset. Uuden rakennuksen suunnitteluorganisaation perustaminen siirtyi vuodelle 2018 Uuden rakennuksen suunnitteluorganisaation perustaminen siirtyi vuodelle 2018 Yliopistosairaalan kyky tukea tutkimusta ja maakunnan terveys- ja bioalaa paranee. Tiivistämme innovaatioyhteistyötä alueen tutkimusja opetusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän kanssa. Rakennetaan Innovaatioekosysteemi Science Parkin kanssa osana YSI-hanketta ja Yrityshautomohanketta. Innovaatioekosysteemin prosessi valmis. Innovaatioekosysteemin rakentaminen kesken Innovaatioekosysteemin rakentaminen kesken Mahdollistamme uusien innovaatioiden joustavan testaamisen sekä yliopistosairaalassa että peruspalveluissa. Yhteistyö korkeakoulujen kanssa tiivistyy. Toteutamme University Health Campus Turku - kehittämisohjelman ja huippuosaamisstrategian toimenpiteet. Turun Terveyskampuksen valmisteluvaihe toteutetaan (5 työryhmää) ja kampusyhteistyön syventämisestä tehdään päätökset. Valitaan huippuosaamisyksiköt. Ryhmien työstä nousseet päätösehdotukset saatettu organisaatioiden hallintoelinten käsittelyyn. 3 5 huippuosaamisyksikköä valittu ja toiminnassa. Suunniteltu ja toteutettu hankkeita joissa päätöksiä ei ole tarvittu Toteutui Suunniteltu ja toteutettu hankkeita joissa päätöksiä ei ole tarvittu Toteutui Tutkimusjulkaisujen suhde muihin yliopistosairaaloihin. Vertailua ei ole tehty Vertailua ei ole tehty Opiskelijapalaute on paras yliopistosairaaloista (CLES). 2016 vertailussa paras 2016 vertailussa paras

11 Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen johtokunta Päämäärät 2017 2018 Tavoitteet 2017 Toimenpiteet 2017 Mittarit Toimintakertomuksessa raportoitu tulos Tarkastuslautakunnan arviointi toteutumisesta Hoidon tarpeen arviointi onnistuu päivystyksissä alle 10 minuutissa 70 %:sti ja alle 20 minuutissa 100 %:sti vuoden 2018 loppuun mennessä Hoidon tarpeen arvio toteutuu alle 30 min. yli 90 %:sti toukokuussa 2017 ja 31.12.2017 mennessä 100 %:sti Lisätään potilasinformaatiota jonotusajoista (nettiinformaation kehittäminen) Työnjaon muuttaminen triagessa (koulutus) Ambulanssipotilaat suoraan hoitoyksikköön Lähetepotilaiden ohjauksen muuttaminen Kontrollipotilaiden ajanvaraus Tiedonsiirrossa toimiva järjestelmä Jonotusaika hoidon tarpeen arvioon (EWQ). (Lähisairaaloista tieto esimieskyselyllä) 94 % alle 30 minuuttia. 72 % alle 10 minuuttia 94 % alle 30 minuuttia. 72 % alle 10 minuuttia Tyks-Sapa-liikelaitoksen johtokunta Päämäärät 2017 2018 Tavoitteet 2017 Toimenpiteet 2017 Mittarit Toimintakertomuksessa raportoitu tulos Tarkastuslautakunnan arviointi toteutumisesta Asiakaslupauksemme toteutuvat sovitusti Palvelutasot toteutuvat sovitusti ja potilashoidon tarpeiden mukaisesti (=lääketieteellinen tarve), edistää hoidon vaikuttavuutta Palvelukysyntää vastaava resursointi Palvelutaso (=oikeaaikaisuuden mittarit), asiakaspalautteet Asiakkaiden tutkimuspalvelukysyntään on pystytty pääosin vastaamaan Asiakkaiden tutkimuspalvelukysyntään on pystytty pääosin vastaamaan Ylläpidämme palvelualueilla akkreditoidut/ sertifioidut/auditoidut laatujärjestelmät/laadun hallinnan dokumentit Laatupoikkeamien vähentäminen Laatupoikkeamien mukaiset korjaavat toimenpiteet Palveluvalikoiman jatkuva uudistaminen Laatupoikkeamat Tuotevalikoiman uudistuminen Vuositason tavoite Vuositason tavoite Ei raportoitu Ei raportoitu Järjestämme kustannustehokkaasti maakunnallisesti kattavat julkiset sairaanhoidolliset palvelut ja edistämme Länsirannikon yhteistyötä Yksi terveydenhuolto Ostopalvelujen kotiutus soveltuvin osin Terveyskeskusfuusioiden väestökattavuus ad 100 % vuonna 2018 Varsinais-Suomen Laboratoriokeskus perustetaan Selvitysraportin esitysten toimeenpano mm - Yhteistyöfoorumien ylläpito Henkilöstövaikutuksia palvelualueella. Vuositason tavoite Kesken Selvitys merkittiin tiedoksi Sapajk:ssa 27.4.2017 Ei raportoitu - Ervan lääkintälaiteneuvottelukunta Ei raportoitu

12 - Yhteiskäyttöiset tietovarastot Ei raportoitu Rekrytoimme, valmennamme ja sitoutamme riittävästi huippuosaajia Riittävästi osaajia Toimeenpanemme UHCTstrategiaa tutkimuksen ja koulutuksen osalta Tutkimus-ja koulutusyhteistyö Työkierto Vuositason tavoite Vuositason tavoite Ei raportoitu Ei raportoitu Johtamistulokset paranevat Johtamiskoulutus ja johtajien/esimiesten itsearvioinnit Johtamiskysely Vuositason tavoite Osaamme johtaa huippujoukkuetta Johtamiskoulutus ja kysely järjestettiin Sairauspoissaolot Vuositason tavoite Sairauspoissaoloprosentti 3,3 %. Väheni vuodesta 2016 Toimeenpanemme osaltamme Health Campus Turkua ja parannamme paveluamme henkilöstön ja kumppanien kanssa potilaan parhaaksi Varmistetaan sairaanhoidolliset palvelut maakunnassa lähipalveluna huomioiden kokonaistaloudellisuus. Yksi terveydenhuolto Terveyskeskusfuusiot Väestökattavuus v. 2018 mennessä 100 % Prosessien sujuvoittamishankkeet Yhteiset hankkeet tilaajaasiakkaiden kanssa Vuositason tavoite Vuositason tavoite Vuositason tavoite Kesken Lean-hankkeet Medisiina D, T3-sairaala Turunmaan sairaalan johtokunta Direktionen för Åbolands sjukhus Päämäärät 2017 2018 Tavoitteet 2017 Toimenpiteet 2017 Mittarit Toimintakertomuksessa raportoitu tulos Tarkastuslautakunnan arviointi toteutumisesta IT-palvelujen kehittäminen ja laajentaminen Tekstiviestimuistutukset, omailmoitukset otettu käyttöön Tektiviestimuistutukset poliklinikka-ajoista ja toimenpiteistä kattavat kaikki erikoisalat. Omailmoitus Tekstiviestimuistutusten ja omailmoitusten lukumäärät Tekstiviestimuistutukset kattavat kaikki poliklinikat. Omailmoitus käyttöön 2018 Tekstiviestimuistutukset kattavat kaikki poliklinikat. Omailmoitus käyttöön 2018 Verkkoyhteydet korvaavat osan poliklinikkakäynneistä ja puhelinajoista Jälkikäynnit ja puhelinajat korvataan osaksi suojatuilla Verkkoyhteyksien osuus kaikista käynneistä Ei raportoitu Ei raportoitu Jatkuva laadunkehitys SHQSlaatuohjelmalla Toimenpiteet toteutettu ennen seurannan auditointia. Täydentää ja lisätä prosessikuvauksia, joita LabQuality on ehdottanut. Hyväksytty seurantaauditointi Seurantaauditointi hyväksytty Seurantaauditointi hyväksytty Prosessien Kartoittaa yhteiset kehittäminen kuntien potilasprosessit tarpeisiin Hvyien potilaspalautteiden jatkuminen ja hyvä henkilöstön työhyvinvointi sekä tehokas, tuottava toiminta Ei raportoitu Ei raportoitu Tukitoimintojen integrointi Tukitoiminnot tukevat onnistuneella, edullisella ja kokonaisnäkökulma huomioon ottavalla Suunniteltu integraatio toteutettu Toteutui Toteutui osittain. Taloushallinnohallinnon osittain. Talous- palvelukeskuksen, henkilöstö- sen, palvelukeskuk- henkilöstö-

13 tavalla ydintoimintoja. Turunmaan sairaalan talouspäällikkö vastaa eri tukitoimintojen kordinoinnista. sekä hankintapalvelujen osalta toteutettu sekä hankintapalvelujen osalta toteutettu Sujuva ja joustava yhteistyö Osastojen ja eri poliklinikoiden henkilöstö on uudelleenkoulutettu niin, että se voi työskennellä yli yksikkörajojen Ulkoinen ja sisäinen koulutus, kehityskeskustelut Koulutettujen henkilöiden lukumäärä, jotka voivat työskennellä yli yksikkörajojen Yhteistyö Henkilömäärää EPLL:n kanssa ei raportoitu. on alkanut. Yhteistyö Turunmaan EPLL:n kanssa sairaalassa on alkanut. työskennelty yli Turunmaan yksikkörajojen sairaalassa työskennelty yli yksikkörajojen Integroitu, tasaarvoinen hoito äidinkielellä Sote-uudistus on kuntavetoinen ja yhteistyö Turunmaan kuntien kanssa jatkuu työryhmässä, joka perustettiin kesällä 2016 Työryhmän ehdotus Toimintasuunnitelma Turunmaan sairaalan tulevalle konseptille soteuudistuksen päälinjojen mukaisesti ottaen huomioon potilaiden oikeuden valinnanvapauteen sekä yhtiöittämisvelvoitteen Projektisuunnitelma hyväksytty. Koska valinnanvapauslakia ei vielä ole hyväksytty, työryhmä jatkaa työtään 2018 Projektisuunnitelma hyväksytty. Koska valinnanvapauslakia ei vielä ole hyväksytty, työryhmä jatkaa työtään 2018 Länsirannikon Työterveys Oy:n hallitus Päämäärät 2017 2018 Tavoitteet 2017 Toimenpiteet 2017 Mittarit Toimintakertomuksessa raportoitu tulos Tarkastuslautakunnan arviointi toteutumisesta Suunnitelmallinen ja tavoitteellinen työterveyshyhteistyö toteutuu: HR, työsuojelu, VSSHP:n ja SATSHP:n johto ja esimiehet: työterveyspalveluiden prosessien synkronointi VSSHP:n sekä SATSHP:n henkilöstöpalveluiden, työsuojelun ja henkilöstön edustajien sekä esimiesten hyvinvointia ja työkykyä tukevien prosessien kanssa Osatyökykyisen työntekijän tunnistamisen jälkeen työterveyshuollossa on tavoitteena tehdä jokaiselle hoitosuunnitelma seurantoineen. Prosessin toteutumisen mittarina lasketaan satunnaisesta osatyökykyisten työntekijöiden otoksesta, jokaiselta toimialueelta, hoitosuunnitelman %-osuus Työterveysneuvotteluiden lukumäärä toimialueittain. Tavoitetrendi on nykytilanteeseen verrattuna laskeva merkkinä varhaisemmasta ongelmien tunnistamisesta ja sitä myötä kevyempien prosessien toteutumisesta ja yhteistyön varhaisemmasta sujumisesta. Ei raportoitu Työterveysneuvotteluiden määrä vuonna 2017 370 kpl. Ei raportoitu Työterveysneuvotteluiden määrä vuonna 2017 370 kpl. Vertailutieto vuodelta 2016 puuttuu Asiakastyytyväisyyttä kartoitetaan yhteistyös-sä HR:n kanssa sovittu-jen kyselyjen avulla suunnatusti ja prosessikohtaisesti. Asteikolla 1-5 tiedustellaan vaikuttavuuden kokemuksia sekä Asiakastyytyväisyyttä kartoitettu jatkuvana aulakyselynä Turun ja Porin yksiköissä Asiakastyytyväisyyttä kartoitettu jatkuvana aulakyselynä Turun ja Porin yksiköissä

14 tyytyväisyyttä työterveyshuollon osuuteen prosessin sujumisessa. Medbit Oy:n hallitus Päämäärät 2017 2018 Tavoitteet 2017 Toimenpiteet 2017 Mittarit Toimintakertomuksessa raportoitu tulos Tarkastuslautakunnan arviointi toteutumisesta Omistajaasiakkaiden toiminnan kehittämisen ja muutoksen tukeminen tarvittavassa laajuudessa ja aikataulussa 60 % kehitystyöstä asiakkaan priorisoiman kymmenen kärkikehityshankkeen tekemiseen Medbitin työajanseurannasta tietovarastoon raportoitu kehitystyön osuus ja kohdistuminen keskiarvona viikkotasolla 1.1. 31.12.2017 53 % 53 % Medbitin kyky toimia tehokkaasti ottaen huomioon muutoksen kriittisyys asiakkaiden toiminnalle Avainasiakkaiden kohtaamiskyselyiden tulos nousee vuositasolla vähintään 0,1 yksikköä Asiakassuhdetutkimus Vuoden 2017 tulos laski 0,1 yksikköä Vuoden 2017 tulos laski 0,1 yksikköä 4 Strategisten ja talousarviotavoitteiden toteutumisen arviointi 4.1 Taloudelliset tavoitteet Havainto: Talousarviossa vuodelle 2017 asetetut sitovat taloudelliset tavoitteet saavutettiin hyvin. Tavoitteista toteutui 16 ja kaksi jäi toteutumatta. Kuntayhtymää ilman liikelaitoksia koskevat neljä taloudellista tavoitetta saavutettiin. Myös Turunmaan sairaalan liikelaitos, Medbit Oy ja Länsirannikon Työterveys Oy saavuttivat niille asetetut sitovat taloudelliset tavoitteet. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksella (EPLL) oli viisi sitovaa tavoitetta, joista jäi saavuttamatta yksi. Tyks-Sapa liikelaitokselta ostetut palvelut eivät vastanneet suunnitelmaa, vaan EPLL:n ostot Tyks-Sapa liikelaitokselta ylittivät määrärahan 5 %. Valtuusto myönsi 28.11.2017 Tyks-Sapa-liikelaitokselle 6,4 M lisämäärärahan sitoviin nettokuluihin, minkä ansiosta neljästä sitovasta taloudellisesta tavoitteesta toteutui kolme. Liikelaitoksen ulkokuntamyynnin kasvutavoitteena oli 5 %, mutta toteutunut kasvu jäi 3,1 %:iin. Koko kuntayhtymän (sis. liikelaitokset) toimintakuluiksi muodostui 709,5 M. Toimintakulut kasvoivat nimellisesti 4,9 % edellisestä vuodesta, mikä sisältää Turun kaupungin psykiatrisen erikoissairaanhoidon fuusion VSSHP:n Psykiatrian toimialueeseen 1.5.2017 alkaen. Fuusion aiheuttamat lisämenot kuntayhtymälle olivat 18,0 M vuonna 2017. Toimintakulut kasvoivat vertailukelpoisesti 1,2 % vuoteen 2016 verrattuna, kun edellä mainitut psykiatrisen erikoissairaanhoidon menot, potilasvakuutusvarauksen 6,8 M vuotta 2016 suurempi kulukirjaus ja 1,3 M suurempi lomarahaleikkaus otetaan vertailussa huomioon.

15 Toimintakulut ylittivät talousarvion 8,3 M (1,2 %), mikä selittyy arviota suuremmalla potilasvakuutusvarauksen muutoksella ja tarvikemyynnistä johtuneella materiaalin ostojen määrärahaylityksellä. Hoitojaksoja oli 1,9 % ja avohoitokäyntejä 3,6 % arvioitua enemmän. Hoidettujen eri potilaiden määrä kasvoi 2,2 %. Havainto: Toimintatuotot ylittivät talousarvion 8,8 M (1,2 %). Myönteistä jäsenkuntien talouden kannalta oli, että ylitys syntyi kokonaan muiden, kuin jäsenkuntatuottojen talousarvioylityksistä ja kasvusta. Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta ylittivät talousarvion 4,4 M (7,1 %). Tuotot jäsenkunnilta alittuivat 7,0 M. Ilman Turun kaupungilta siirtynyttä psykiatrista erikoissairaanhoitoa jäsenkuntien maksuosuuksien muutos olisi ollut -0,4 %. Jäsenkuntien maksuosuuden nimellinen kasvu edellisestä vuodesta, sisältäen psykiatrian fuusion, oli 2,6 %. Sitovana tavoitteena oli korkeintaan 0,9 %. Jäsenkunnat käyttivät erikoissairaanhoidon palveluita suunniteltua enemmän. Jäsenkunnille kertyi hoitojaksoja 1,0 % ja avohoitokäyntejä 3,6 % talousarviossa arvioitua enemmän. Volyymin kasvun seurauksena hallitus päätti tilikauden aikana alentaa kuntalaskutushintoja. Hintoja alennettiin kaikkiaan 16,7 M, josta jäsenkunnille palautui 15,6 M. Kuntayhtymän (sis. liikelaitokset) sitovat nettokulut alittivat talousarvion 9,0 M. Sitovien nettokulujen kasvu oli 4,8 % (sis. Psykiatrian fuusion). Tilikauden ylijäämäksi muodostui hintojen alennusten jälkeen 2,0 M. Tavoitteena oli nollatulos. Kuntayhtymän (sis. liikelaitokset) taseessa oli 31.12.2017 ylijäämäkertymää 6,4 M. Vuoden 2017 tilinpäätös ei näin ollen edellytä talouden tasapainottamista koskevan esityksen tekemistä toimintakertomuksessa. 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista 101,8 106,3 107,8 106,6 108,4 106,4 Vuosikate prosenttia poistoista 5,4 89,2 107,3 102,9 131,2 105,0 Tuotot jäsenkunnilta asukasta kohti (euroa) 982 1 062 1 100 1 153 1 159 1 186 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % 1,7 64,3 262,2 210,5 353,6 136,7 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta (milj. euroa) -217,4-211,0-74,5-85,1 12,2 109,1 Lainanhoitokate 0,2 0,8 1,4 1,4 1,7 1,3 Kassan riittävyys (pv) 6,2 5,6 9,8 8,9 7,7 13,7 Myyntisaamisten kiertoaika (pv) 13,1 15,4 13,6 13,0 13,8 13,5 Ostovelkojen kiertoaika (pv) 45,5 36,9 34,8 35,5 39,3 41,6 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste % 27,7 25,9 28,7 29,9 33,3 33,0 Velkaantumisaste % 162,1 192,1 147,6 131,1 104,8 86,7 Suhteellinen velkaantuneisuus % 65,6 64,0 54,8 49,2 44,2 43,5 Velat ja vastuut prosenttia toimintatuotoista 45,0 47,2 Quick ratio 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,5 Current ratio 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Lainakanta 31.12. (milj. euroa) 268,9 307,6 259,2 231,9 200,6 184,2 Lainakanta 31.12. asukasta kohti (euroa) 572 651 547 487 420 385 Yli-/alijäämäkertymä myyntituotoista % -3,1-3,5-1,8-1,6 0,8 Lähde: VSSHP:n tilinpäätös 2017, s. 57 1,1

16 Johtopäätös: Useiden talouden tunnuslukujen valossa sairaanhoitopiirin talous on viime vuosina kehittynyt kestävämpään suuntaan. On kuitenkin huomattava, että velat ja vastuut prosenttina toimintatuotoista ovat kasvussa. Tilinpäätöksessä esitetystä luvusta puuttuvat vielä vuokra- ja leasingvastuut. Valtakunnallisen kilpailukyky-sopimuksen päättyminen vuonna 2020 ja palkkojen mahdollinen harmonisointi aiheuttavat painetta palkkakustannuksiin tulevaisuudessa. 4.2 Toiminnalliset tavoitteet Havainto: Tarkastuslautakunnan suorittaman arvion mukaan talousarviossa vuodelle 2017 asetetuista sitovista toiminnallisista tavoitteista toteutui kokonaan 36 %. Osittain tai lähes toteutui 28 % ja toteutumatta jäi 18 % tavoitteista. Raportointi mittarin toteutumisesta puuttui 17 % tavoitteen osalta. Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat vuonna 2017 huonommin kuin vuonna 2016, jolloin tavoitteista toteutui 60 %. Syiksi siihen, että tavoitteita on jäänyt toteutumatta, on ilmoitettu mm. resurssien puute, sote-lainsäädännön keskeneräisyys ja digitalisoinnin tekniset vaikeudet. Henkilöstövoimavarojen puute on huomioitu merkittävällä määrärahan lisäyksellä talousarvioon vuodelle 2018. Suositus: Toimintakertomuksessa tulee antaa selvitys jokaisen tavoitteen toteutumista kuvaavan mittarin toteutumisesta. Kuntayhtymän sitovat toiminnalliset tavoitteet Hoitoon pääsy kiireettömään hoitoon nopeutui. Hoitoon pääsyn odotusajan mediaania (puolet asiakkaista pääsee hoitokontaktiin) pystyttiin tavoitteen mukaisesti lyhentämään 32 vuorokaudesta 29 vuorokauteen. Hoitoon pääsyä käsitellään tarkemmin kohdassa 5.2 Kiireellisen ja kiireettömän hoidon odotusajat. Toimialuekohtaiset kokemusasiantuntijat koulutettiin ja he aloittivat tavoitteen mukaisesti toimintansa vuonna 2017. Kokemusasiantuntijat sekä jo vuonna 2015 toimintansa aloittanut asiakasraati osallistuvat palvelujen kehittämiseen entistä potilaslähtöisemmiksi. Ruotsinkielinen viestintä parani, kun viestintäyksikköön palkattiin ruotsinkielinen tiedottaja. Ruotsinkielen kursseihin osallistuneiden määrä on kasvanut ja kielenkäyttölisiä myönnettiin vuonna 2017 19 % enemmän kuin vuonna 2016. Asiakaspalautteiden määrää ja asiakaspalautteiden käsittelyprosessin kehittämistä koskevat tavoitteet sen sijaan jäivät toteutumatta. Asiakaspalautteita oli tarkoitus kerätä kaikilta toimialueilta tekstiviestillä, mutta sovellusta ei teknisistä ongelmista johtuen ehditty saada vuoden aikana muuhun kuin yhden toimialueen pilottikäyttöön. Tavoitteena oli 50.000 asiakaspalautteen kerääminen, mikä osoittautui epärealistiseksi. Henkilöstöä koskevista tavoitteista jäi useampi toteutumatta. Tavoitteena oli, että kokonaissuunnitelma henkilöstön liikkuvuuden kehittämiseksi eri toimipisteiden välillä on tehty. Kokonaissuunnitelma ei valmistunut, mutta tavoitteen suuntaisesti edettiin kuitenkin siten, että malli Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehdyn työn korvaamisesta otettiin käyttöön. Tavoitteena oli, että hakijoiden määrä/vakanssi olisi kasvanut. Hakijoiden määrä per vakanssi kuitenkin väheni. Syynä oli se, että vuonna 2017 mahdollistettiin vakanssien täyttö sisäisellä rekrytoinnilla. Esimieskoulutukseen osallistuneiden määrä väheni tavoitteen vastaisesti. Myös tavoite koskien kehityskeskusteluun osallistuneiden osuutta henkilöstöstä jäi saavuttamatta. Tavoitteena oli, että 80 % olisi

17 osallistunut kehityskeskusteluun, mutta toteutuma oli seurantajärjestelmän mukaan 41,6 %. Eräänä ongelmana oli osaamispuutteet seurantajärjestelmän käytössä, minkä vuoksi osa käydyistä kehityskeskusteluista jäi kokonaan rekisteröimättä. Myönteistä on, että kiusaamisen vähentämistä koskeva tavoite saavutettiin. Tavoitteena oli, että työhyvinvointitutkimuksessa henkilöstöstä alle 10 % on kokenut jatkuvaa tai toistuvaa kiusaamista. Toteutuma oli 9 %. Alueellisiin koulutuksiin osallistuvien määrä kasvoi tavoitteen mukaisesti. Tavoitteena oli, että konsernin johtamisjärjestelmää kehitetään osallistavaan ja ketterään suuntaan ja järjestelmä vakiinnutetaan ja jalkautetaan vastuualuetasolle. Mittarina oli, että johtamisjärjestelmän prosessikuvaus valmistuu ja on käytössä kaikille organisaation tasoilla. Tämä tavoite toteutui vain osittain. Johtajan käsikirja päivitettiin, mutta prosessikuvaus ei valmistunut. Vuonna 2018 otetaan käyttöön uusi laatujärjestelmä SHQS, jonka myötä saadaan tukea johtamisjärjestelmän prosessikuvauksen laadinnalle. Erikoissairaanhoidon työnjaon muutoksia koskeva tavoite toteutui osittain. Työnjako Turun kaupungin kanssa ei edennyt asetetun tavoitteen mukaisesti. Valmisteilla oli tähystyksen fuusio, joka keskeytettiin. Keskeytyksen syynä olivat erilaiset näkemykset siitä, miten kustannuksia ja tuottavuutta tulee vertailla. Anestesiaa edellyttävät leikkaukset kuitenkin keskitettiin tavoitteen mukaisesti Turkuun ja Saloon keskittämisasetuksen vaatimalla tavalla. Turun kaupungin psykiatrisen erikoissairaanhoidon fuusioituminen VSSHP:n Psykiatriseen toimialueeseen toteutui tavoitteen mukaisesti 1.5.2017. Psykiatrian toimitalon rakennushankkeen hankeorganisaation perustaminen siirtyi sen sijaan vuodelle 2018. Tavoitteena oli tiivistää innovaatioyhteistyötä alueen tutkimus- ja opetusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän kanssa. Mittarina oli innovaatioekosysteemin rakentaminen Science Parkin kanssa. Tämän tavoitteen toteuttaminen jäi vielä kesken. Liikelaitosten ja yhtiöiden sitovat toiminnalliset tavoitteet Vuosi 2017 oli Tyks-Sapa-liikelaitoksen viimeinen toimintavuosi. Liikelaitos sulautettiin muilta osin Tyksiin ja Lääkehuollosta muodostettiin oma tulosalueensa 1.1.2018 alkaen. Liikelaitoksen 15 toiminnallisesta tavoitteesta toteutui viisi. Kolme tavoitetta toteutui lähes tai osittain. Seitsemän tavoitteen toteutumisesta ei annettu tarkempaa selvitystä toimintakertomuksessa, joten niiden toteutumisen arviointi ei ollut tarkastuslautakunnalle mahdollista. Varsinais-Suomen Laboratoriokeskusta ei Tyks-Sapa-liikelaitokselle asetetusta tavoitteesta poiketen perustettu vuonna 2017. Perustamista valmisteleva selvitys merkittiin tiedoksi Tyks-Sapaliikelaitoksen johtokunnassa 27.4.2017. Selvityksen sisältämien esitysten toteutumisesta ei annettu toiminta-kertomuksessa tarkempaa tietoa. Myöskään laatupoikkeamista tai tuotevalikoiman uudistumisesta ei annettu tarkempaa tietoa. Terveyskeskusfuusioiden kattavuustavoitteena oli 100 %. Toteutuminen jäi kesken. Johtamiskoulutusta, sairauspoissaoloprosenttia ja kehittämishankkeita koskevat tavoitteet saavutettiin. Tutkimuspalveluiden kysyntään pystyttiin pääosin vastaamaan tavoitteen mukaisesti. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokselle oli asetettu vain yksi sitova toiminnallinen tavoite, joka koski jonotusaikaa päivystyksessä hoidon tarpeen arvioon. Tavoitteena oli korkeintaan 30 minuutin odotusaika. Tavoite lähes toteutui, toteutuma oli 94 %. Hoitoon pääsyä käsitellään tarkemmin kohdassa 5.2 Kiireellisen ja kiireettömän hoidon odotusajat. Turunmaan sairaalan liikelaitokselle oli asetettu kahdeksan toiminnallista tavoitetta, joista suurin osa toteutui vain osittain tai toteutus siirtyi vuodelle 2018. Kahden mittarin toteutumisesta ei raportoitu. SHQS-laatujärjestelmään liittyvä seuranta-auditointi hyväksyttiin asetetun tavoitteen mukaisesti.

18 Tekstiviestimuistutukset kattoivat tavoitteen mukaisesti kaikki poliklinikat, mutta omailmoituksen käyttöönotto siirtyi vuodelle 2018. Tukitoimintojen integrointi toteutui osittain. Sote-uudistusta valmistelevan työryhmän ehdotus siirtyi vuodelle 2018, koska valinnanvapauslainsäädäntöä ei vielä hyväksytty vuonna 2017. Länsirannikon Työterveys Oy:n kolmesta sitovasta toiminnallisesta tavoitteesta toteutui yksi kokonaan. Kahden mittarin toteutumisesta oli raportoitu riittämättömästi. Työterveysneuvotteluiden lukumäärän tuli pienentyä toimialueittain. Vuonna 2017 neuvotteluja järjestettiin 370, mutta vuoden 2016 vertailutieto puuttui. Myöskään osatyökykyisille työntekijöille tehtyjen hoitosuunnitelmien kattavuudesta ei raportoitu. Asiakastyytyväisyyttä seurattiin tavoitteen mukaisesti. Medbit Oy:n kaksi toiminnallista tavoitetta jäivät toteutumatta. Tavoitteena oli, että 60 % kehitystyöstä tehdään asiakkaan priorisoiman kymmenen kärkikehityshankkeen edistämiseksi. Toteutuma oli 53 %. Toinen tavoite koski asiakaskyselyn tulosta, jonka tavoitteen mukaan piti parantua 0,1 prosenttiyksikköä. Tavoitteesta poiketen tulos vuonna 2017 oli 0,1 prosenttiyksikköä heikompi kuin vuonna 2016. 4.3 Talouden vakauttamisohjelma Havainto: Vuonna 2017 saavutettiin vakauttamisohjelman tavoite koskien jäsenkuntien maksuosuuden keskimääräistä kasvua. Jatkossa vakauttamisohjelman tavoitteessa pysyminen näyttää haasteelliselta, johtuen Turun kaupungin psykiatrisen erikoissairaanhoidon fuusioitumisesta VSSHP:n Psykiatrian toimialueen kanssa 1.5.2017. Vuonna 2017 pysyttiin vielä tavoitteessa, koska fuusiosta aiheutui vain kahdeksan kuukauden ajalta lisämenoja. Fuusio kasvattaa käyttömenoja vuodesta 2018 alkaen yli 30 M. Valtuusto hyväksyi vuosien 2012 2014 talousarvion ja -suunnitelman yhteydessä talouden vakauttamisohjelman perusteet kymmenelle seuraavalle vuodelle. Vakauttamisohjelman tarkoituksena on tervehdyttää talouden rakenteita kestävämmälle pohjalle. Lähtökohtana on jäsenkuntien maksuosuuksien maltillinen keskimääräinen vuosikasvu, enintään keskimäärin 3,8 % vuosina 2012 2021. Investointiohjelmaa tulee sopeuttaa niin, että vuonna 2021 pitkäaikaisen vieraan pääoman määrä on enintään n. 200 M. Kuten tilinpäätöksessä vuodelta 2017 todetaan, on vakauttamisohjelman viitearvojen määrittelemisen jälkeen jäsenkunnilta siirretty sairaanhoitopiirin toiminnaksi ensihoitopalvelu ja valtaosa alueen kuntien terveyskeskuspäivystyksestä. Toukokuussa 2017 fuusioitiin lisäksi Turun kaupungin psykiatrinen erikoissairaanhoito sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Suuret toiminnalliset muutokset ja toiminnan laajentaminen ovat tehneet vakauttamisohjelman maksuosuuden kasvua koskevan tavoitteen saavuttamisen haasteelliseksi. Tavoitteessa pysymistä helpottivat vuonna 2017 mm. kilpailukykysopimus, joka vähensi henkilöstökuluja, sekä jatkuvasti kasvava palvelumyynti jäsenkuntien ulkopuolelle. Tilinpäätöksen mukaan ilman Psykiatrian fuusiota jäsenkuntien maksuosuuksien keskimääräinen muutos vuosina 2012 2017 olisi ollut 3,4 %. Psykiatrian fuusioitu toiminta huomioiden keskimääräinen muutos on ollut vuoden 2017 loppuun mennessä 3,8 %. Psykiatrian fuusion vaikutukset toteutuvat täysimäärisesti vasta vuodesta 2018 alkaen. Psykiatrian fuusion taloudellinen vaikutus on vuonna 2018 n. 30,6 M. Fuusion johdosta taloussuunnitelman mukainen keskimääräinen jäsenkuntien maksuosuuden kasvu tulee olemaan 3,9 % vuoden 2020 loppuun mennessä. Toiminnan laajenemisesta johtuen on olemassa riski, että tavoite jää ohjelmakaudella niukasti saavuttamatta.

Jäsenkuntien maksuosuuksien arvioitu kehitys vakauttamisohjelmakaudella* 19 * Ilman psykiatrian fuusiota Lähde: Talouspalvelut 29.3.2018 Havainto: Vuonna 2021 pitkäaikaisen vieraan pääoman määrän tulee talouden vakauttamisohjelman mukaan olla enintään n. 200 M. 31.12.2017 lainakanta oli 184 M, mikä oli tavoitteen mukainen. Talousarvion ja -suunnitelman 2018 2020 mukaan lainamäärää koskevassa tavoitteessa pysytään edelleen. Tosin Psykiatrian toimitalon rakentaminen tulee silloin rahoittaa muulla tavoin kuin lainaa ottamalla, niin kuin on tehty T3-sairaalan rakentamishankkeessa (kiinteistöleasingsopimus) ja Medisiina D-hankkeessa (vuokrasopimus). Pelkkä velan määrä ei anna kokonaiskuvaa taloudellisesta asemasta, vaan oikeampi vakauttamisohjelman mittari olisi ollut velat ja vastuut. Lainamäärän kehitys suhteessa talouden vakauttamisohjelmaan 2012 2021 Lähde: VSSHP:n tilinpäätös 2017

20 4.4 Tuottavuus Havainto: VSSHP:n toiminnan tuottavuus parani vuonna 2017. Kustannukset/DRG-piste pienenivät ja olivat 562 vuonna 2017, kun ne olivat 573 vuonna 2016. Kustannukset per potilas olivat vuonna 2017 3.061 kun ne olivat 3.103 vuonna 2016. Kustannukset/DRG-piste kuvaa toiminnan kustannustehokkuutta. 1 Tuottavuuden nousun syynä on se, että VSSHP:n toimintavolyymi on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, samalla kuin kustannusten kasvu on pysynyt hyvin maltillisena. Toimintavolyymien kehitys vuosina 2012 2017 Lähde: Talouspalvelut 29.3.2018 THL julkaisi maaliskuussa 2018 tiedot sairaaloiden tuottavuudesta vuonna 2016. Yliopistosairaaloiden keskimääräinen tuottavuus nousi hieman vuodesta 2015 vuoteen 2016, mutta oli edelleen alhaisempi kuin keskussairaaloissa ja muissa sairaaloissa keskimäärin. Tuottavuuden nousuun vuonna 2016 on vaikuttanut kirjaamisen laatu ja se, että kustannukset ovat nousseet hitaammin kuin suoritteiden määrä. 1 DRG-piste tarkoittaa hoidon vaativuuden mukaan painotettua hoitojaksoa. Hoitojakson painotuksessa otetaan huomioon potilaiden vaikeusaste voimavarojen kulutuksen kannalta eri sairaaloissa tietyn terveysongelman hoidon aikana.

21 Lähde: THL: Sairaaloiden tuottavuus 2016, Tilastoraportti 8/2018 Lähde: THL: Sairaaloiden tuottavuus 2016, Tilastoraportti 8/2018

22 Lähde: THL: Sairaaloiden tuottavuus 2016, Tilastoraportti 8/2018 Tyksissä deflatoidut kustannukset olivat vuonna 2016 lähes samat kuin vuonna 2015. Myös episodien määrä oli pysynyt samana, minkä vuoksi tuottavuus ei kasvanut vuonna 2016. Episodituottavuus yliopistosairaaloissa vuosina 2014 2016, indeksi 2012 = 100 Yliopistosairaalat 2014 2015 2016 HYKS 98 95 99 KYS 94 88 90 OYS 99 95 96 TAYS 101 99 99 TYKS 105 100 100 Yhteensä 100 96 98 Lähde: THL: Sairaaloiden tuottavuus 2016, Tilastoraportti 8/2018

23 Lähde: THL: Sairaaloiden tuottavuus 2016, Tilastoraportti 8/2018 Yliopistosairaaloiden keskinäisessä vertailussa Tays ja Tyks olivat tuottavimmat vuonna 2016. Molempien sairaaloiden DRG-tuottavuus oli vuonna 2016 3 % parempi kuin yliopistosairaaloissa keskimäärin. Tyksin tulos johtui erityisesti kustannusten maltillisesta kehityksestä. Lähde: THL: Sairaaloiden tuottavuus 2016, Tilastoraportti 8/2018

24 THL:n tuottavuusvertailussa palvelujen käyttöä on tarkasteltu myös maakunnittain, eli kuinka paljon alueen väestö on käyttänyt palveluja suhteessa maan keskitasoon. Palvelujen käyttöä mitataan aivan kuten sairaanhoitopiiri- ja kuntakohtaisessa tarkastelussa painotetuilla hoitoepisodeilla, jotka huomioivat alueiden erilaiset potilasrakenteet. Maakuntakohtaisessa tarkastelussa on otettu huomioon alueiden erot potilaan iän ja sukupuolen lisäksi myös sairastavuudessa sekä tiettyjen sosioekonomisten tekijöiden välillä (ns. tarvevakiointi). Edellisellä sivulla olevassa kaaviossa näkyy somaattisen erikoissairaanhoidon tarvevakioitujen menojen sekä palvelujen käytön ja tuottavuuden poikkeama maan keskiarvosta (%) maakunnittain vuonna 2016. Mitä suurempi positiivinen prosenttiluku, sitä suuremmat kustannukset ovat maan keskitasoon verrattuna. Tuottavuuden ollessa maan keskitasoa parempi näkyy se poikkeamana negatiivisen prosenttiluvun suuntaan. Havainto: Maakuntien välisen tuottavuusvertailun perusteella korkeimmat tarvevakioidut erikoissairaanhoidon menot asukasta kohti laskettuna olivat vuonna 2016 Varsinais-Suomessa, missä ne ylittivät maan keskitason 10 prosentilla. Raportin mukaan ylityksestä kuusi prosenttia johtui keskimääräistä suuremmasta palvelujen käytöstä ja neljä prosenttia huonommasta tuottavuudesta. Varsinais-Suomessa väestön erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö on suurempaa, kuin mitä alueen väestön ikärakenne ja sairastavuus edellyttäisi. Osasyynä on laaja yksityisen sektorin palvelutarjonta Turussa. Suositus: Tuottavuuden heikentymisen estämiseksi tulee jatkossakin huolehtia siitä, että sairaanhoitopiirin toiminnan kustannusten kasvu on maltillinen. 5 Asiakaslähtöisyyttä koskevat havainnot 5.1 Potilaslähetteiden määrän kasvu THL julkaisi 12.2.2018 tilastoraportin Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa 31.12.2017. Raportissa todetaan, että kiireettömän hoidon kysyntä sairaanhoitopiireissä on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2017 sairaanhoitopiireissä käsiteltiin 1.187.810 ei-päivystyksellistä lähetettä. Koko maassa kiireettömän hoidon kysyntä (lähetteiden määrä) kasvoi 6 % vuoden 2016 lopusta vuoden 2017 loppuun. Suhteellisesti eniten lähetteet lisääntyivät syöpätautien erikoisalalla. Koska kiireettömään hoitoon tullaan sairaanhoitopiireissä lähetteellä, niin lähetteiden määrän nousu ennakoi yleensä myös hoidon tarpeen ja hoitoa odottavien määrän kasvua. Myös VSSHP:ssa hoidon kysyntä on kasvanut vuosittain. Vuonna 2017 lähetteitä käsiteltiin 99.730 kpl. Lähetemäärä kasvoi 6,4 %. Osittain kasvua selittää Turun kaupungin psykiatrisen erikoissairaanhoidon siirtyminen VSSHP:n toiminnaksi 1.5.2017 alkaen. Vuonna 2017 tehtiin VSSHP:ssa selvitys lähetemäärän kasvun syistä, mutta yhtä selkeää syytä kasvulle ei löydetty. Analyysin perusteella kasvuun vaikuttaa todennäköisesti mm. parantunut palvelutarjonta ja uudet hoidon indikaatiot (indikaatio=hoidon peruste). Uusilla hoitomenetelmillä ja lääkkeillä pystytään parantamaan uusia potilasryhmiä. Väestön asenne on muuttunut ja nykyään pyritään aiempia sukupolvia aktiivisemmin parantamaan omaa terveyttään. Lisäksi lähetteiden määrää kasvattaa alueellinen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon resurssipula. VSSHP:n Hoitoreitit-sivuston avulla on internetissä annettu potilasryhmäkohtaiset ohjeet terveyskeskuslääkäreille siitä, minkälaisessa tapauksessa potilas voidaan lähettää erikoissairaanhoitoon ja mikä on potilaan oikea hoitoyksikkö.

25 Havainto: Tarkastuslautakunnan suorittamissa haastatteluissa on käynyt ilmi, että tiedottamista sairaanhoitopiirin internetsivuilla perusterveydenhuollon lääkäreille oikeasta hoitopaikasta on vähennetty vuodesta 2016 alkaen, mikä voi olla eräs merkittävä syy lähetemäärien kasvuun. Perusterveydenhuollon lääkäreiden käyttöön tehdyn Hoitoreitit-sivuston keskitetystä ylläpidosta on luovuttu syksyllä 2016. Ylläpito oli kesään 2016 asti Hallintokeskuksen Kehittämispalvelut-yksikön tehtävänä. Uusista hoitoreiteistä järjestettiin koulutuksia ja niistä tiedotettiin keskitetysti. Yhteydenpito terveyskeskuksiin oli aktiivista. Tällä varmistettiin, että perusterveydenhuollon lääkärit tiesivät missä tapauksessa potilas tuli lähettää erikoissairaanhoitoon ja mikä oli tilanteesta riippuen oikea hoitoyksikkö. Syksystä 2016 alkaen järjestämissuunnitelman mukaisesti hoitoreittien ylläpito on hajautettu Tyksin toimialueille, eikä sitä koordinoida tai ohjata enää keskitetysti. Vaarana on hoitoketjujen rapautuminen niin, että ne sisältävät väärää ja vanhentunutta tietoa. Toimialueilla ei välttämättä ole resursseja hoitoreittien ylläpitoon tai terveyskeskuslääkäreiden kouluttamiseen muutoksista hoitoketjussa. Ongelmallisimpia hajautetun ylläpidon kannalta ovat hoitoreitit, jotka koskevat useampia toimialueita. Ne ovat vaarassa jäädä kokonaan päivittämättä. Johtopäätös: Hoitoreitit-sivuston keskitetystä ylläpidosta luopuminen ja ylläpidon ja kouluttamisen siirtäminen Tyksin toimialueiden vastuulle on vaarassa vähitellen johtaa siihen, että läheteohjeet (Hoitoreitit-sivusto) vanhenevat eikä ohjeita kunkin diagnoosin ja potilaan oikeasta hoitopaikasta ole enää hyödynnettävissä terveyskeskuksissa. Hoitoreitit-sivuston ylläpitoon ja kehittämiseen ei ole kaikilla Tyksin toimialueilla ollut riittävästi resursseja. Läheteohjeiden vanhentuminen merkitsee väistämättä terveyskeskuslääkäreiden tekemien erikoissairaanhoitolähetteiden määrän kasvua. Suurin lähetteiden kasvu on kunnissa joissa on ajoittain pulaa lääkäreistä ja ollaan ostopalveluiden varassa. Tilastohuiput löytyvät pienistä ja syrjäisistä kunnista, mutta myös Turussa asiakkaita ohjautuu yhä enemmän erikoissairaanhoitoon. Suositukset: Kuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen resurssipula lisää lähetteitä erikoissairaanhoitoon. Sairaanhoitopiirin tulee vahvistaa nykyisiä hyvin toimivia yhteistyömuotoja kuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa ja löytää niiden rinnalle uusia tehokkaita toimintatapoja, joilla voidaan tukea ja vahvistaa kuntien sote-toimijoita. Tavoitteena tulee olla, että apua tarvitsevat pystytään auttamaan nykyistä aikaisemmassa vaiheessa, jo ennen kuin vaiva vaatii erikoissairaanhoitoa. Konsultaatiomahdollisuuksia pitää edelleen laajentaa. Sairaanhoitopiirin internetsivujen Hoitoreitit-sivuston läheteohjeiden ajan tasalla pitämistä tulee koordinoida sekä resursoida riittävästi. Hoitoreittejä tulee aktiivisesti kouluttaa perusterveydenhuollon lääkäreille. Myös yksityissektorin lääkäreille tulee tiedottaa aktiivisesti läheteohjeista. 5.2 Kiireellisen ja kiireettömän hoidon odotusajat Kiireetön hoito THL:n 12.2.2018 julkaisemasta, hoitoon pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon koskevasta tilastoraportista ilmenee, että koko maassa kiireetöntä hoitoa odottaneista henkilöistä 1,2 % oli odottanut hoitoa yli lakisääteisen ajan, joka on kuusi kuukautta. Koko maassa hoitoon pääsyn tilanne oli kiireettömässä erikoissairaanhoidossa vuoden 2017 lopussa hieman parempi kuin edellisvuoden lopussa. VSSHP:ssa kehitys oli päinvastainen. VSSHP:ssa 31.12.2016 jonossa olleista potilaista hoitotakuun määräaika kuusi kuukautta oli ylittynyt 110 potilaalla. Vastaavasti vuoden 2017 lopussa jonossa olleista hoitotakuun määräaika oli ylittynyt 144 potilaalla.

26 Lähde: THL: Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa 31.12.2017 Varsinais-Suomessa hoitoon odotusajan mediaani oli 29 vuoden lopussa vuorokautta, mikä oli lyhin odotusaika kaikista sairaanhoitopiireistä. Tästä huolimatta ei voi olla täysin tyytyväinen kiireettömän erikoissairaanhoidon saatavuuteen Varsinais-Suomessa, koska 31.12.2017 alueen väestömäärään suhteutettuna yli lakisääteisen määräajan (6 kk) oli odottanut enemmän potilaita kuin maassa keskimäärin. Varsinais-Suomessa 2,9 potilasta/10.000 asukasta oli odottanut yli kuusi kuukautta hoitoa, kun koko maan keskiavo oli 2,4 potilasta/10.000 asukasta. Positiivista oli, että hoidon tarpeen arviointia yli lakisääteisen määräajan (90 vuorokautta) odottaneiden osuus kaikista hoidon tarpeen arviointia odottaneista potilaista oli VSSHP:ssa vähän verrattuna muihin sairaanhoitopiireihin. Osuus oli VSSHP:ssa 1,4 % kun koko maan keskiarvo oli 5,6 %.

27 Lähde: THL: Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa 31.12.2017 Merkittäviä ongelmia kiireettömässä hoitoon pääsyssä oli syksyllä 2017 Psykiatrian toimialueella, mikä johtui mm. Turun kaupungin ja VSSHP:n psykiatrisen erikoissairaanhoidon fuusion aiheuttamasta lisätyöstä. Psykiatriassa vuoden 2017 marraskuussa ja joulukuussa yli lakisääteisen määrärajan odottaneiden osuus ja määrä ylittyivät hoitotakuuta valvovan viranomaisen, Valviran puuttumisrajat. Valviran puuttumisraja on 5 % erikoisalan hoitoa odottavista potilaista ja yli 10 henkilöä. Marraskuun lopussa (27.11.2017) 34 potilasta oli odottanut lainvastaisesti hoitoon pääsyä Psykiatrian toimialueelle yli kuusi kuukautta. Määrä oli 6,3 % erikoisalalle jonottavista. Vuoden 2018 alussa (9.1.2018) tilanne oli edelleen lähes sama, 37 potilasta (6,2 %) oli odottanut yli lakisääteisen määräajan ja Valviran puuttumisraja ylittyi edelleen. Syksyllä 2017 ajoittaisia hoidon saatavuuden ongelmia on ollut ja Valviran puuttumisrajat ovat ylittyneet Psykiatrian toimialueen lisäksi myös eräillä muilla erikoisaloilla: - Hoitoon pääsyssä (määräaika 6 kk, Valviran puuttumisraja 5 % ja yli 10 henkilöä): o Urologiassa, jossa 31.10.2017 6 kk oli jonottanut 28 potilasta (6,1 % erikoisalalle jonottavista) - Hoidon tarpeen arvioinnissa (määräaika 3 kk, Valviran puuttumisraja 15 %) o Verisuonikirurgiassa 28.9.2017 yli 3 kk oli jonottanut 76 (26,5 % ). Verisuonikirurgiassa 31.10.2017 yli 3 kk oli jonottanut edelleen 43 (17,4 % erikoisalan arviointikäynnille jonottavista) o Kardiologiassa 28.9.2017 yli 3 kk oli jonottanut 21 (15,1 %) o Gastroenterologisessa kirurgiassa 31.10.2017 yli 3 kk oli jonottanut 39 (19,9 % erikoisalalle jonottavista).

28 Päivystys Havainto: Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen (EPLL) taloussuunnitelma vuodelle 2018 hyväksyttiin sairaanhoitopiirin valtuustossa 28.11.2017 ( 53). EPLL:n palkkamäärärahaan vuodelle 2018 tuli 27 sairaanhoitajan kustannusten mukainen lisäys ja tarkkailuyksikköön kohdennettiin lisäksi 15 sairaanhoitajan palkkamäärärahan mukainen summa. Vakanssit on perustettu EPLL:n johtokunnan päätöksellä 1.3.2018. Päätöksen perustelujen mukaan vakituisilla työntekijöillä saadaan koko ensihoidon ja päivystyksen potilashoidon laatua parannettua ja palvelutarjonnan vaihtelua vähennettyä. STM on vuonna 2014 antanut päivystyspotilaiden odotusaikoja koskevat ohjearvot. Niiden mukaan kaikille muille kuin hätätilapotilaille tulisi tehdä hoidon tarpeen arviointi alle kymmenessä minuutissa. Hätätilapotilaiden hoidon tarpeen arviointi tulee ohjeen mukaan tehdä alle minuutissa. Tarkastuslautakunta on jo arviointikertomuksessaan vuodelta 2015 antanut suosituksen, jonka mukaan sitovaksi tavoitteeksi tulee asettaa STM:n ohjearvojen mukaiset odotusajat. Vuoden 2016 arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta totesi, että päivystyspotilaan hoidon tarpeen arvioinnin odotusaikatavoite on VSSHP:ssa asetettu kovin vaatimattomalle tasolle. Vuoden 2017 talousarviotavoitteena oli, että hoidon tarpeen arviointi VSSHP:n päivystyspisteissä toteutuu alle 30 minuutissa kaikilla potilailla. Tähänkään tavoitteeseen ei päästy, toteutuma oli 94 %. Päivystys oli joulukuussa hyvin ruuhkainen, minkä vuoksi odotusajat venyivät osalla potilaista yli 30 minuutin määräajan. 72 % VSSHP:n päivystyspisteiden potilaista pääsi alle 10 minuutissa hoidon tarpeen arviointiin. Havainto: Tavoitteeksi on vuoden 2017 talousarviossa asetettu, että vuoden 2018 loppuun mennessä päivystyksen potilas saa ammattilaisen tekemän arvion hoidon tarpeestaan; saa hoidon ja tarvittavan hoidon ohjauksen. Hoidon tarpeen arviointi onnistuu päivystyksissä alle 10 minuutissa 70 %:sti ja alle 20 minuutissa 100 %:sti. Tämäkään tavoite ei vastaa STM:n suositusta. Huomionarvoista on, että yllä mainittua, vuotta 2018 koskevaa tavoitetta ei kuitenkaan löydy valtuuston hyväksymästä talousarviokirjasta vuodelle 2018. Marraskuussa 2017 hyväksytyistä, vuoden 2018 talousarviossa asetetuista tavoitteista EPLL:lle ainoakaan ei ole mitattava. Hoidon tarpeen arviointiin liittyen on asetettu tavoite: Saat tarvitsemaasi päivystyspalvelua ilman turhia viiveitä. Nykytilan kartoitus, arviointi ja suunnitelma palveluprosessin sujuvoittamiseksi. Suositus: Tarkastuslautakunta pitää kiinni jo aiemmin antamastaan suosituksesta, jonka mukaan päivystystoiminnan sitovaksi tavoitteeksi tulee asettaa STM:n ohjearvojen mukaiset odotusajat. Yhteispäivystyksen jonotusajat vaikuttavat ratkaisevasti koko VSSHP:n julkisuuskuvaan, minkä takia on tärkeä, että ne ovat lyhyet. Havainto: Kuntaliiton uutiskirjeessä 14.6.2017 on referoitu ikääntyneiden potilaiden erikoissairaanhoidon päivystyksen kysyntää ja hallintaa käsittelevää Kuntaliiton ja Aalto-yliopiston tutkimusta, jossa on analysoitu rekisteriaineistoja vuosilta 2011 2014. Tutkimustuloksen mukaan päivystyksen kysyntää voitaisiin hallita nykyistä paremmin tarkastelemalla potilaan kokonaishoitoketjua ja parantamalla koko palvelujärjestelmän yhteistyötä. Kuntaliiton ja Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan iäkkäiden laitoshoidon korvaaminen kotihoidolla ja tehostetulla palveluasumisella on ollut vallitseva vanhustenhuollon kehityssuunta jo vuosia. Tämä rakennemuutos kasvattaa samalla päivystyspalveluiden tarvetta ja siihen liittyy päivystyspalvelujen epätarkoituksenmukaisen käytön riski.

29 Kuntaliiton julkaiseman tutkimuksen mukaan iäkkäiden laitoshoidon korvaaminen kotihoidolla ja tehostetulla palveluasumisella on eräänä syynä päivystyspalveluiden kasvaneeseen tarpeeseen. Kuva: VSSHP/ Viestintäyksikkö. Tutkijat toteavat, että lisääntyvällä päivystyspalvelujen kysynnällä on taloudellisia ja hoidon laatuun liittyviä seurauksia. Taloudellisten resurssien niukentuessa ja kysynnän kasvaessa päivystyspalvelujen kysynnän hallinta on entistä tärkeämpää. Kysynnän hallintaan kuuluu kysynnän vähentäminen muun muassa hoitamalla potilaita muualla ja tasoittamalla kysyntää eri vuorokaudenaikoihin. Tutkimuksesta selviää, että vuosina 2011 2014 noin 70 % iäkkäistä potilaista saapui erikoissairaanhoidon päivystykseen kotoa. Päivystykseen ohjaavilla tahoilla, kuten neuvontapuhelimella, hätäkeskuksella ja terveysasemilla, on tärkeä rooli potilaan ohjaamisessa sopivaan hoitoon. Muita merkittäviä lähtöpaikkoja ovat tutkimuksen mukaan kotihoito (lähes 20 %) ja tehostettu palveluasuminen (lähes 10 %). Näissä lähtöpaikoissa asumispalvelun hoitohenkilökunta voi vaikuttaa potilasohjaukseen. Tutkimus osoittaa, että iäkkäiden potilaiden erikoissairaanhoidon päivystyksen käytössä on isot erot Suomen suurimmissa kaupungeissa. Vertailujakson aikana käyntimäärät vaihtelivat Lahden, Oulun ja Vantaan alle 400 käynnistä Jyväskylän, Kouvolan ja Porin yli 800 käyntiin tuhatta 75 vuotta täyttänyttä kohti. Kaupunkien välillä on jonkin verran eroja eri sairausryhmien osuudessa erikoissairaanhoidon päivystyskäynneistä. Kaupunkien väliset erot ohjauskäytännöissä ja kiireellistä hoitoa tarjoavien tahojen työnjaossa voivat paljastaa toimivia alueellisia käytäntöjä, joita voidaan soveltaa muuallakin. Tutkimusjulkaisu kuuluu Kuntaliiton ja Aalto-yliopiston yhteiseen tutkimushankkeeseen, joka oli osa Suomen Kuntaliiton projektia Ikääntyneen väestön palvelut: käyttö, kustannukset, vaikuttavuus ja rahoitus (Elderly people s services: use, costs, effectiveness and financing ELSE). Projektissa selvitettiin valtakunnallisten rekisteriaineistojen ja muiden tietojen avulla, kuinka ikääntyneen väestön palvelut voidaan järjestää kokonaistaloudellisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Projektissa levitettiin myös tietoa

30 siitä, miten palvelutuotantoa kehittämällä voidaan parantaa tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Vuosina 2014 2017 toteutettavan projektin yhteistyökumppaneina olivat Kela, STM ja Hyvinvointialan liitto. Suositukset: Myös VSSHP:n alueella kuntien väliset erot ovat suuret siinä, kuinka suuri osuus väestöstä on käyttänyt VSSHP:n palveluja. Muualla Suomessa käytössä oleviin hyviin käytäntöihin potilaiden ohjauksessa kysynnän hallitsemiseksi tulee tutustua ja niistä tulee ottaa mallia. Potilas, joka ei heti saa aikaa oman kunnan terveyskeskuksesta, tulee helposti päivystykseen, vaikka vaivan voisi hoitaa terveyskeskuksessa. Tulevaisuudessa tulee tähdätä siihen, että jos päivystyksestä ohjataan asiakasta hakeutumaan kiireettömän vaivan vuoksi päivystyksen sijaan terveyskeskukseen, niin ajan saisi varattua heti samalla puhelinsoitolla terveyskeskuksesta. Tämän toteuttaminen lienee mahdollista ainakin sote- ja maakuntauudistuksen voimaan astuttua tulevassa maakunnan sote-liikelaitoksessa. Muu kiireellinen hoito Havainto: VSSHP:n alueella syövän esiintyvyys väestössä on suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Varsinais-Suomen väestön ikärakenteen vuoksi vanhusten osuus väestöstä ja siten myös syöpäpotilaiden määrä kasvaa. Lounais-Suomen aluehallintovirasto on 8.6.2017 pyytänyt selvitystä VSSHP:ltä koskien syöpäpotilaiden hoitoon pääsyä. 7.7.2017 annetun selvityksen sairaanhoidollisia palveluja koskevassa osuudessa todettiin, että sairaanhoidollisten palvelujen (kuvantaminen ja patologia) resurssit ovat riittämättömät suhteessa jatkuvasti kasvavaan syövän diagnostisointipalvelujen kysyntään nähden: Varsinais-Suomen Kuvantamiskeskuksen (VSKK) resurssit sekä kuvantamislaitteiden, lääkäreiden, fyysikoiden että muun hoitohenkilökunnan suhteen tulevaisuudessa lisääntyviä tutkimuksia ajatellen on puutteellinen. Erikoislääkärien vakansseja on edelleen täyttämättä ja käytettävissä oleva fyysikoiden määrä on liian pieni nykyistä ja nykyaikaista laitemäärää ajatellen. VSKK tiedostaa, että on olemassa riski syöpäpotilaiden hoidon viivästymisessä ja on aktiivisin esityksin ja toimenpitein sopeuttanut toimintojaan vastaamaan resurssipulan aiheuttamaan henkilöstövajetta. Riskiä voidaan torjua riittävällä laite- ja henkilöstöresurssilla. Patologia: Tyks-Sapan patologian palvelualue pystyy nykyisin resurssein vastaamaan solunäytteet keskimäärin alle neljässä (4) työpäivässä ja kudosnäytteet keskimäärin viidessä (5) työpäivässä. Vastausajat ovat jopa lyhentyneet huolimatta vuosittain noin 5 % kasvaneesta näytemäärästä. Taustalla on ollut mm. määrätietoinen työ prosessien sujuvoittamiseksi. Kasvava näytemäärä edellyttää jatkossa kuitenkin joukon toimenpiteitä, jotta asetetut aikarajat toteutuvat. 1. Ruuhkahuippujen ja yllättävien poissaolojen vuoksi nyt jo käytössä olevaa virka ajan ulkopuolella suoritettavaa EVES-työmallia pitää voida käyttää myös jatkossa. 2. Patologia on ottamassa itse tehtäväksi työksi Tyksin Salon, Tyksin Loimaan, Tyksin Vakka-Suomen ja Turunmaan sairaalan nyt ulkoa ostettavien histologisten näytteiden valmistuksen ja analyysin Medisiina D:n uusien tilojen valmistuttua. Tässä yhteydessä lisäresursointi henkilökuntaan tulee olla riittävä, jotta vastausviiveiden kasvulta vältytään. Näytemäärä vaatii lisää kolme (3) patologian erikoislääkäriä ja kolme (3) laboratoriohoitajaa/bioanalyytikkoa. 3. Patologian sisäisiä sujuvoittamistoimia (lean-projektit) jatketaan. Suositus: Väestön ikärakenteesta johtuva syöpäpotilaiden määrän kasvu Varsinais-Suomen alueella on otettava huomioon diagnostisten palveluiden resursoinnissa tarkoituksenmukaisella tavalla. Hoidon tarpeen arvioinnissa ja hoitoon pääsyssä on noudatettava 1.1.2017 voimaan astunutta THL:n ohjetta Hoitoon pääsyn seuranta syövän hoidossa, määrittelyt ja ohjeistus.

31 5.3 Kuntoutuksen järjestäminen Havainto: Varsinais-Suomessa aivoverenkiertohäiriöiden moniammatillinen kuntoutuksen saatavuus on merkittävästi heikompaa kuin koko Suomessa keskimäärin. Aivoliitto ry:n julkaiseman AVH-kuntoutuksen seurantatutkimuksen loppuraportin mukaan Varsinais- Suomessa aivoverenkiertohäiriön sairastaneista pääsi vuosina 2013 2015 vain alle 10 % moniammatilliseen kuntoutuksen. Tyksin Neuro-toimialueen johdon joulukuussa 2017 tarkastuslautakunnalle antamien tietojen mukaan Varsinais-Suomessa vaativan osastokuntoutuksen paikkaluku tulisi kaksinkertaistaa, jotta päästäisiin yliopistollisten keskussairaaloiden keskimääräiselle tasolle. Tarve olisi noin kahdeksalle neurokuntoutuksen lisäpaikalle nykytasosta. Lisäksi Tyksin AVH-vastuualueella on riittämätön erikoislääkärimiehitys, minkä vuoksi yliopistosairaalatasoinen erikoislääkärikoulutus, kehittäminen ja huippuluokan tutkimus on vaikea toteuttaa. Lähde: AVH:n sairastuneiden kuntoutukseen ohjautuminen ja kuntoutuksen toteutuminen 2013 2015. AVH-kuntoutuksen seurantatutkimuksen loppuraportti. Mika Koskinen. Aivoliitto ry:n julkaisusarjan raportti Aivoliitto ry:n julkaiseman AVH-kuntoutuksen seurantatutkimuksen loppuraportissa todetaan, että lähes 25.000 suomalaista sairastuu vuosittain aivoverenkiertohäiriöön (AVH). Maassamme elää arviolta vähintään 100.000 AVH:n sairastanutta. Aivoinfarktin Käypä hoito -suosituksen mukaan jokaiselle aivoinfarktin sairastaneelle tulee tehdä kuntoutuksen tarpeen arvio. Sairastuneet hyötyvät moniammatillisen AVHyksikön hoidosta ja kuntoutuksesta iästä ja sairauden vaikeusasteesta riippumatta. Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että moniammatillista intensiivistä kuntoutusta saaneiden hoitoajat ovat lyhempiä ja kuntoutumistulos merkitsevästi parempi verrattuna tavalliseen viikoittaiseen kuntoutukseen. Lisäksi tällainen kuntoutus on kustannustehokasta ja kuntoutuksen hyöty voidaan todeta useankin vuoden kuluttua.

32 Kuntoutuminen aivoverenkiertohäiriön jälkeen on nopeinta ja kuntoutus tehokkainta ensimmäisten kuukausien aikana sairauden akuutin vaiheen jälkeen. Yleisesti on arvioitu, että lähes puolet sairastuneista tarvitsee ja hyötyy kuntoutuksesta moniammatillisella kuntoutusosastolla. Suositus: Moniammatillisen kuntoutuksen nopeaa saatavuutta juuri siinä vaiheessa, jolloin siitä on eniten hyötyä potilaalle, tulee parantaa. Saatavuus VSSHP:ssä tulee saada vähintään samalle tasolle kuin muissa yliopistollisissa sairaanhoitopiireissä keskimäärin. Tämä koskee AVH-potilaiden lisäksi myös muita neurokuntoutusta tarvitsevia potilaita. Alueellisia kuntoutusresursseja tulee hyödyntää nykyistä tehokkaammin yhteistyösopimuksilla. 5.4 Sähköinen potilaskutsukirje Havainto: Sähköinen potilaskutsukirje (e-kirje) on asteittain otettu käyttöön Tyksin toimialueilla vuoden 2017 kuluessa. E-kirjeen etuna on ajansäästö automatisoimalla kutsukirjeiden laadinta ja postitus. Sähköisen potilaskutsukirjeen teksti koostuu automaattisesti tuotetuista tekstiosuuksista ja on sen vuoksi usein potilaalle vaikeaselkoinen. Erilaiset lyhenteet ja epäselvät yksiköiden nimet voivat aiheuttaa väärinkäsityksiä. Ruotsinkielisille lähetetyt kirjeet sisältävät tekstiosuuksia sekä suomeksi että ruotsiksi. Hoitoyksiöiden saaman potilaspalautteen perusteella potilaat eivät löydä kirjeen avulla siihen yksikköön mihin heidän tulee mennä. Potilaita ohjataan oikeaan paikkaan sairaalarakennusten pääsisäänkäyntien tuntumassa olevista neuvontapisteistä. Tyksin laajalla sairaala-alueella väärään sairaalarakennukseen päätyminen aiheuttaa pitkiä, turhia kävelymatkoja ja myöhästymisiä. Samaan sähköiseen potilaskutsukirjeeseen sisältyy usein lääkärikäynnin lisäksi kutsu laboratorioon tai kuvantamiseen, joten kartta- ja ohjeliitteitä voi kirjeessä olla useita. Kuitenkaan sähköiseen kutsukirjeeseen ei ole mahdollista lisätä sivunumeroita eikä sivuja nidota yhteen. Saadun palautteen mukaan kirjeen sivut menevät helposti epäjärjestykseen, jolloin potilas ei enää tiedä mikä liite kuuluu mihin vastaanottoaikaan. Yksikkökoodit, joita kirjeessä käytetään kunkin toimipisteen yksilöimiseen, eivät kerro asiakkaalle mitään, mutta sairaalan neuvonnasta pystytään niiden avulla kyllä ohjaamaan potilas oikeaan toimipisteeseen. E-kirjeessä olisi paljon kehitettävää, mutta kehittämistä rajoittaa joustamaton ohjelma, jolla kirje on toteutettu. Kirjeiden käsin muokkaaminen lähettävissä yksiköissä on työlästä ja vie automatisoinnista saadun ajansäästön. Lisäksi käsin muokkaamisen yhteydessä kirjeeseen saattaa tulla virheitä, minkä vuoksi muokkaamista on pyydetty välttämään. Johtopäätös: Sähköinen potilaskutsukirje ei nykymuodossaan ole asiakasystävällinen. Kirjeen muokkaaminen käsin on tarpeen, kunnes ohjelmaparannuksia on tehty niin että kirjeestä on saatu asiakkaalle ymmärrettävämpi. Suositus: Sähköinen potilaskutsukirje tulee kehittää asiakasystävällisemmäksi. Tekstin tulee olla kokonaan käännetty ruotsiksi ruotsinkielisissä kirjeissä. Kirjepohjan ja kirjeen laadinnassa käytettävän ohjelman kehittämisessä tulee tehdä moniammatillista yhteistyötä ja aktiivisesti hyödyntää asiakkaiden, asiakasraadin, hoitoyksiköiden ja muiden tahojen antamaa palautetta.

33 Tyksin T-sairaalan alueen kartta. Kuva: VSSHP. 5.5 Opasteet ja kyltit Havainto: Tyksin sairaala-alueella Turussa on poliklinikoita ja vuodeosastoja lukuisissa eri rakennuksissa, jotka sijaitsevat etäällä toisistaan. T-sairaalan laajennus valmistui vuonna 2013, jolloin sairaalarakennusten pinta-ala kasvoi huomattavasti. Monet yksiköt ovat viime vuosina rakennusten sisäilmakorjauksista johtuen siirtyneet väistötiloihin korjausten ajaksi ja muuttaneet taas takaisin korjausten valmistuttua. Jatkuvat muutot ja tilojen laajuus asettavat haasteita sairaala-alueen ulko- ja sisäopasteiden ja kylttien selkeydelle ja opaskarttojen ajantasaisuudelle. Aina asiakas ei opasteiden, karttojen ja kylttien puutteellisuuden vuoksi löydä ajoissa hoitopaikkaansa, vaan myöhästyy. Asiakkaan myöhästyminen siirtää helposti myös muiden asiakkaiden aikoja eteenpäin. Myöhästyminen tai eksyminen on asiakkaalle suuri stressitekijä. Rakennusten väliset välimatkat ovat pitkiä, mikä voi olla eksyneelle vanhukselle tai huonojalkaiselle potilaalle jopa mahdoton kävelymatka. Opasteiden puutteellisuudesta aiheutuva huono asiakaskokemus haittaa sairaanhoitopiriin imagoa ja poliklinikkaaikojen viivästyminen haittaa toiminnan tuottavuutta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston kokouksessa 28.11.2017 jätettiin aloite, jossa esitettiin, että VSSHP laatisi sairaala-alueille yhtenäisen opastesuunnitelman, jotta ihmisten olisi helppo liikkua monimutkaisella sairaala-alueilla ja rakennuksissa, ja joka huomioisi myös esteettömyyden vaatimukset. Hallitus päätti 19.12.2017 lähettää aloitteen Tekniikan ja huollon tulosalueelle valmisteltavaksi. Päätöksen mukaan valmistelijan tuli antaa hallitukselle 30.4.2018 mennessä selvitys niistä toimenpiteistä, joihin aloitteen johdosta on ryhdytty tai ryhdyttävä.

34 Tekniikan ja huollon tulosalueen antamassa selvityksessä esitettiin opaste- ja esteettömyysraadin perustamista, jossa olisi edustettuna Tekniikan ja huollon tulosalue, Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos, Hallintokeskuksen kehittämispalvelut, Tyks Medisiininen toimialue, Tyks Laboratoriotoimialue ja T3- sairaalaprojekti. Sairaanhoitopiirin johtajan päätöksellä nimettiin 7.2.2018 sairaanhoitopiirin opaste- ja esteettömyysraati sekä vahvistettiin sen kokoonpano ja tehtävät. Työryhmä kuulee asiantuntijana Turun kaupungin esteettömyysasiamiestä ja tarvittaessa muita asiantuntijoita. Johtopäätös: Opaste- ja esteettömyysraati on vuonna 2018 aloittanut työnsä asiakkaiden liikkumisen helpottamiseksi. Suositus: Oikeaan hoitopaikkaan löytämistä helpottaisi selkeiden opasteiden lisäksi myös säännöllinen henkilökuljetus tunnelien kautta A-, U- ja T-sairaalarakennusten välillä. Kuljetus voisi toimia määrätyllä aikataululla, ilman että tarvitaan erillistä tilausta kuten nykyisin. Säännöllinen kuljetus olisi erityisesti tarpeen iäkkäille ja heikkokuntoisille asiakkaille, alaraajapotilaille ja muille, joille pitkät kävelymatkat ovat haasteellisia. Kuljetusta voisivat käyttää potilaat, omaiset ja myös henkilökunta siirtyessään työpisteestä toiselle. Myös matkan varrelta tulisi olla mahdollista nousta kyytiin. 5.6 Potilaiden tekemien reklamaatioiden käsittelyajat Havainto: Potilasasiamiehet ovat raportoineet, että potilaiden tekemien reklamaatioiden käsittelyaika pidentyi huomattavasti sairaanhoitopiirissä vuonna 2017. Sairaanhoitopiirissä on voimassa johtajaylilääkärin ohjekirje reklamaatioiden käsittelystä (1/2015). Raportin mukaan pitkittynyt reklamaatioiden käsittelyprosessi ei noudata valvovan viranomaisen antamaa ohjeistusta 1-2 kk:n käsittelyajasta eikä johtajaylilääkärin ohjekirjettä. Potilasasiamiesten huomiot perustuvat vastausta kaipaavien tai vastaukseen tyytymättömien potilaiden yhteydenottoihin. Osa muistutuksen tekijöistä on joutunut odottamaan vastinetta 3 4 kuukautta ja jopa kauemminkin. Reklamaatioiden käsittely on osa terveydenhuollon omavalvontaa. Potilaiden tekemillä reklamaatioilla tarkoitetaan johtajaylilääkärin ohjeessa: - potilasvahinkoilmoituksia - lääkevahinkoilmoituksia - kanteluita - muistutuksia - edellä mainittuihin liittyviä muita asiakirjoja (mm. selvitys- ja lausuntopyynnöt). Johtajaylilääkärin ohjeiden mukaan muistutukset käsitellään kirjallisesti ja niihin sovelletaan hallintolakia. Muistutuksen tekijällä on oikeus saada ratkaisu muistutukseensa kohtuullisessa ajassa sen tekemisestä. Kohtuullisella ajalla tarkoitetaan enintään kuukautta. Jos muistutuksen käsittely vaatii laajojen selvitysten tai vastaavien tekemistä, voi kohtuullinen aika olla enintään yhdestä kahteen kuukautta. Tulosalueiden reklamaatioiden omavalvontaa ohjeistetaan tarkemmin VSSHP:n potilasturvallisuussuunnitelmassa. Potilasasiamiehet huomauttavat, että pitkittynyttä vastausta odotellessaan potilaat ovat yhteyksissä sähköpostitse tai puhelimitse useisiin eri henkilöihin, jotka alkavat tahoillaan selvitellä asiaa. Tämän seurauksena reklamaatioiden puutteellisen käsittelyprosessin aiheuttama työmäärä on moninkertainen. Pitkän vastausajan lisäksi potilasasiamiehet ovat saaneet yhteydenottoja siitä, että muistutusvastaukset

35 ovat olleet pintapuolisia, niissä ei ole vastattu potilaan kysymyksiin eikä niistä ole käynyt ilmi, mihin toimiin muistutus on johtanut. Muistutuksista on satunnaisesti tehty myös merkintöjä potilasasiakirjoihin, vaikka ne tulisi pitää sieltä erillään ohjeistuksen ja hyvien käytänteiden mukaisesti. Potilasasiamiesten mielestä erilaisia reklamaatioita tulisi tarkastella rakentavasti osana omavalvontaa. Niiden avulla saadaan autenttista tietoa palvelu- ym. poikkeamista. VSSHP:n potilasasiamiehiin otetut yhteydenotot reklamaatioasioissa 2016 ja 2017 2016 2017 Kantelu 32 41 Lokitietojen tarkastaminen 13 18 Muistutus 391 433 Muutoksenhaku 59 48 Omaisuus- / esine- / vastuuvahinko 93 119 Potilasvahinko / korvauksenhaku 50 59 Potilasvahinkoepäily 968 873 Kaikki yhteensä 1.626 1.701 Lähde: Potilasasiamiehet, VSSHP 5.3.2018 Potilasasiamiehet ovat informoineet vuonna 2017 tulos- ja toimialueiden johtoa havaitsemistaan puutteista reklamaatioiden käsittelyssä ja palvelupoikkeamien lisääntymisistä. Jotkin toimialueet ovat saaneet potilasasiamiehiltä listauksia muistutuksista, joihin ei ole vielä vastattu. Sairaanhoitopiirin johtoryhmälle on tiedotettu asiasta 14.11.2017. Potilasasiamiehet ovat tehneet aloitteen jo vuonna 2015 yhtenäisen toimintamallin aikaansaamiseksi, jotta erilaisia reklamaatioita ja palvelupoikkeamailmoituksia voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti toiminnan kehittämisessä ja että niistä voitaisiin ottaa opiksi. Tarkastuslautakunta on pyytänyt toimialuejohtajien kommentit reklamaatioiden käsittelyaikoihin. Saatujen kommenttien perusteella merkittävimmät syyt viivästymiseen ovat lomat ja muut poissaolot sekä jossain tapauksessa organisaatiomuutosten aiheuttama, väliaikainen työnjakoon liittyvä epätietoisuus. Toimialuejohdon antamien kommenttien perusteella tarvittaisiin nykyistä tehokkaampia työkaluja reklamaatioiden käsittelyaikataulujen seurantaan sekä reklamaatioiden käsittelyprosessia koskevaa koulutusta. Lisäksi reklamaatioiden sisältöä pitäisi hyödyntää toiminnan kehittämisessä nykyistä tehokkaammin. Suositukset: Reklamaatioiden käsittelyprosessia, käsittelyaikojen seurantaa ja valvontaa koskevaa koulutusta tulee järjestää sairaanhoitopiirissä säännöllisesti. Reklamaatioiden käsittelyaikojen valvontaa tulee tehostaa. Seurantaan käytettäviä työvälineitä tulee kehittää tai käynnistää erillinen, koko sairaanhoitopiirin kattava keskitetty seuranta ja raportointi. Reklamaatioiden sisältöä tulee hyödyntää yksiköissä nykyistä systemaattisemmin asiakaspalvelun ja potilasturvallisuuden kehittämisen näkökulmasta.

36 6 Muut havainnot 6.1 Organisaatiomuutosten vaikutukset Havainnot: Organisaatiomuutoksilla on tavoiteltu toiminnan parempaa taloudellisuutta ja tuottavuutta. Talous- ja toimialuejohdon arvioiden mukaan Tyksin tuottavuus on tehostunut selvästi Tyksin vuonna 2013 käyttöön otetun uuden organisaation ja johtamisjärjestelmän ansiosta. Johtamisjärjestelmä siirsi taloudellista ja toiminnallista vastuuta alemmas organisaatiossa toimialuejohdolle. Toinen ratkaisevasti tuottavuutta parantava organisaatiomuutos oli Yksi sairaala -muutos, jossa lähisairaalat liitettiin Tyksiin ja niiden erikoisalojen toiminta siirtyi Tyksin toimialuejohdon alaisuuteen. Talouden vakauttamisohjelmassa 2012 2021 asetetut tavoitteet koskien jäsenkuntien maksuosuuden keskimääräisen kasvun supistamista ja lainamäärää saavutettiin vuonna 2017 pitkäjänteisellä työllä ja organisaatiomuutosten avulla. VSSHP:n organisaatiossa on tehty muutoksia kiihtyvällä tahdilla viime vuosina. Eräs suurimmista muutoksista oli Turun yliopistollisen keskussairaalan organisaation muutos 1.1.2013, kun kahden tulosryhmän tilalle perustettiin kahdeksan toimialuetta ja kaksi palvelualuetta. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos perustettiin vuonna 2012. Viime vuosina myös Hallintokeskuksen ja Teknisten ja huoltopalveluiden tulosalueiden organisaatioita on muutettu. Yksi sairaala -organisaatiouudistuksen myötä alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalue on purettu ja lähisairaalat on liitetty Tyksiin. Yksi-sairaalamuutoksen yhteydessä toteutettiin päivystysuudistus, jossa ympärivuorokautinen erikoissairaanhoidon päivystys lain vaatimalla tavalla keskitettiin Turkuun ja Saloon. VSSHP:n organisaatio 1.1.2018 alkaen. Lähde: VSSHP.

37 Organisaatiomuutosten lisäksi talouden ja toiminnan seuranta- ja valvontajärjestelmän toimivuutta parannetaan jatkuvasti. Vuonna 2017 käyttöön otettu Talouspalveluportaali helpottaa jo aikaisempaan verrattuna selvästi toiminnan ja talouden sisäistä valvontaa ja mahdollistaa puuttumisen poikkeamiin jo aikaisemmassa vaiheessa. Keväällä 2018 on otettu käyttöön Johdon työpöydän testiversio, joka tulee valmistuessaan tukemaan johtamista ja sisäistä valvontaa entistä paremmin. Toukokuussa 2017 Turun kaupungin psykiatrinen erikoissairaanhoito fuusioitiin VSSHP:n Psykiatrian tulosalueen kanssa. Vuoden 2018 alusta Psykiatrian tulosalue liitettiin Tyksiin. Psykiatrian tulosalueesta tuli Tyksin alainen Psykiatrian toimialue ja kolmen tulosyksikön tilalle perustettiin kahdeksan vastuualuetta. Turun kaupungin ja VSSHP:n psykiatrisen erikoissairaanhoidon fuusiolla varauduttiin maakunnan liikelaitoksen muodostamiseen. Psykiatrian haasteena on palvelutarpeen jatkuva kasvu. Fuusiolle asetettiin kovat taloudelliset vaatimukset, mutta niihin on pystytty sitoutumaan. Turun kaupungin näkemys on kuitenkin, että palvelujen saatavuus on huonontunut aiemmasta. Asian korjaamiseksi tehdään toimialueella koko ajan työtä. Sisäilmaongelmasta kärsivästä vuokratilasta luovuttiin ja tilalle on saatu uudet tilat. Meneillään on yhtenäisen toimintakulttuurin luominen. Hallituksen kokouksessa 24.4.2018 käsiteltiin psykiatrian toimialueen palkkaharmonisaatiota. Kymmenen vakanssin suunniteltu lakkauttaminen tuo säästöä 617.000 ja palkkojen yhtenäistämisen kustannukset ovat n. 850.000 vuonna 2018. Esitetty palkkaharmonisaatio aiheuttaa kuntayhtymätasolla arviolta noin 300.000 euron sopeuttamistarpeen, jonka Tyksin tulosalueen on katettava sisäisin toimenpitein. Tyks-Sapa-liikelaitos (Sairaanhoidollisten palvelujen liikelaitos) on perustettu 1.1.2009. Vuonna 2017 valmistauduttiin liikelaitoksen purkamiseen ja se liitettiin Tyksiin 1.1.2018 alkaen. Erään arvion mukaan entisen liikelaitoksen henkilöstön palkanmuodustusjärjestelmän harmonisointi yhteen muun Tyksin organisaation kanssa tulee vaatimaan henkilöstöltä joistakin saavutetuista eduista luopumista. Havainto: Tyks-Sapa-liikelaitoksen purkaminen, kahden uuden toimialueen perustaminen Tyksin alaisuuteen ja yhden uuden tulosalueen perustaminen on vaatinut esimiehiltä ja henkilöstöltä venymistä ja runsaasti ylityötä. Tyks-Sapa-liikelaitoksen organisaatiomuutokseen liittyen on raportoitu lukuisista tietojärjestelmien päivittämiseen, tiedottamiseen, henkilöstön perehdyttämiseen ja muutoksen toteuttamisen ohjeistamiseen liittyvistä puutteista. Kysymyksiin on ollut vaikea saada vastauksia kohtuullisessa ajassa. Samankaltaisista, vaikkakin lievemmistä vaikeuksista on raportoitu psykiatrisen erikoissairaanhoidon organisaatiomuutokseen liittyen. Tyksin organisaatiomuutoksessa perustettiin vuonna 2013 Asiantuntijapalvelut-palvelualue, johon kerättiin koko piiriä palvelevat erityistyöntekijät, kuten esim. fysioterapeutit. Uudessa mallissa on koettu hyväksi mm. erityistyöntekijöiden yhtenäisten toimintatapojen varmistaminen, kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen ja yhtenäistäminen ja resurssien oikea kohdentaminen. Yhteistyö eri sidosryhmiin on parantunut ja keskitetyllä toiminnalla on voitu tehdä parempia järjestelyjä. Käytäntö ei ole soveltunut kaikille toimialueille, vaan eräät toimialueet haluavat omia terapeutteja, jotka ovat erikoistuneet juuri tämän toimialueen potilaiden hoitoon. Tyksin johtoryhmässä käsiteltiin 14.2.2018 Lasten ja nuorten klinikan, Tules-toimialueen ja Neurotoimialueen toimialajohtajien 20.11.2017 tekemää esitystä, että toimialueille tulisi palauttaa ne erityistyöntekijät, jotka työskentelevät tiiviisti ainoastaan kyseisen toimialueen tiimeissä. Esityksen mukaan organisaatiouudistuksessa vuonna 2013 tehty muutos, missä erityistyöntekijät siirrettiin asiantuntijapalveluihin, ei ole kaikilta osin perusteltu, ja sitä tulisi arvioida uudelleen. Puheenjohtaja päätti perustaa työryhmän, johon kuuluvat edustajat Neuron, Lasten ja nuorten, Tuleksen, Medisiinisen ja Psykiatrian toimialueilta sekä palvelualuejohtaja Asiantuntijapalveluista. Työryhmän tehtävä on selvittää asiaa.

38 Suositukset: Organisaatiomuutosten toteuttaminen on suunniteltava huolellisesti ja resursoitava riittävästi. Organisaatiomuutoksilla tulee olla yksi tai useampi nimetty vastuuhenkilö. Muutosten läpiviennin kokonaissuunnittelua sekä henkilöstön perehdytystä ja ohjausta muutoksen vaatimien toimenpiteiden toteuttamiseen ja mahdollisiin uusiin tehtäviin tulee parantaa. Organisaatiomuutoksissa tulee tiedottaa tehokkaasti muutoksesta ja muutoksen perusteluista koko henkilöstölle, ei pelkästään uuden organisaation henkilöstölle. Keskitetty toimintatapa ei aina palvele potilasta parhaimmalla tavalla, jos on riski, että se vaikuttaa heikentävästi palvelun laatuun. Tiimin tehokas johtaminen voi olla haasteellista jos tiimin jäsenillä on eri esimiehet. Eri erikoisaloilla saattaa olla erilaisia tarpeita, mikä tulee ottaa huomioon toiminnan tarkoituksenmukaisessa järjestämisessä. Keskeinen tekijä mahdollisen muutoksen suunnittelussa on potilasturvallisuuden varmistaminen. 6.2 Laadunhallinta Havainto: VSSHP:n hallitus päätti 19.12.2017, että VSSHP:n uudeksi laatujärjestelmäksi valitaan SHQS. Aiemmin laatujärjestelmänä oli EFQM. SHQS-laatujärjestelmä tulee olemaan myös tulevan Varsinais- Suomen maakunnan laatujärjestelmä, mikä tukee päätöstä. Taustalla laatujärjestelmän vaihtamiselle on se, että SHQS on akkreditoidun sertifiointi-organisaation sertifioima eurooppalaisten tai kansainvälisten standardien mukaisesti sertifioitu laadunhallintajärjestelmä. Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta (HE 52/2017) on otettu kantaa palvelutuottajien laatujärjestelmiin siten, että jos palveluntuottajalla on tällainen sertifioitu laadunhallintajärjestelmä, ei rekisteriviranomaisen tarvitsisi tarkastaa sairaalaa tai vaativan sosiaalihuollon palveluyksikköä ennen sen merkitsemistä palvelutuottajarekisteriin. SHQS-laatuohjelma muodostuu kansainvälisestä arviointikriteeristöstä, joka on kehitetty vastaamaan suomalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden arviointitarvetta. Se luo selkeät puitteet strategiseen johtamiseen, toimintojen järjestämiseen ja asiakas/potilasturvallisuuteen sekä antaa työkaluja oman toiminnan laadun arviointiin ja kehittämiseen. SHQS-laatujärjestelmä on jo käytössä VSSHP:ssä Tyks Vakka-Suomen ja Turunmaan sairaaloissa sekä Tyksin erityisvastuualueella mm. Vaasan keskussairaalassa. Alkuvaiheessa kahdeksan toimialuetta on jo ilmaissut halunsa SHQS-laatutyön nopeaan käynnistykseen. Päätöksen esittelytekstin mukaan käyttöönotto edellyttää lisenssin hankintaa (noin 9.000 ), koulutuksen järjestämistä, Kehittämispalveluiden yksikön koordinaatiopalveluja (1 1,5 henkilötyövuotta) sekä kullakin toimialueella 0,25 1 henkilötyövuotta käyttöönoton tehtäviin. Aikaa on varattava kolmisen vuotta yksikön käyttöönotosta akkreditointiin. Kehittämispalvelujen maaliskuussa 2018 järjestämän tiedotus-/koulutustilaisuuden mukaan SHQSlaatujärjestelmän käyttöönotto aloitetaan menetelmäkoulutuksilla ja sisäisten auditoijien koulutuksilla keväällä 2018. Koulutuksen saaneet toimivat oman yksikön itsearvioinnin vetäjinä. Koulutukseen kuuluu toiminnan kehittämistyö, joka perustuu yksikön itsearvioinnin tulokseen. Seuraavassa vaiheessa voidaan tehdä sisäisiä auditointeja. Muutaman vuoden kuluttua voidaan halutessa edetä viralliseen ulkoiseen auditointiin ja laaduntunnustukseen, mutta sitä koskevaa tavoitetta ei vielä tässä vaiheessa ole asetettu. Sairauskohtaiset laaturekisterit on otettu käyttöön monella erikoisalalla ja uusia otetaan jatkuvasti lisää käyttöön. Ne parantavat mahdollisuuksia seurata hoidon vaikuttavuutta, koska niihin kirjataan potilaan hoitomenetelmä ja hoitovaste. Lisäksi kirjataan hoidon haittavaikutukset. Näitä ei kirjata tavalliseen potilastietojärjestelmään yhtä systemaattisesti, koska se on hankalampaa. Arvion mukaan vain noin puolet hoidon haittavaikutuksista kirjataan tällä hetkellä potilastietojärjestelmään.

39 6.3 Investointibudjetin ja vastuiden seuranta Havainto: Sairaanhoitopiirin pitkäaikainen lainakanta 31.12.2017 oli 184,2 M. Jos mukaan lasketaan T3- sairaalan koko käyttöajan kiinteistöleasing-vastuut ja Medisiina D-rakennuksen koko vuokra-ajan vuokravastuut, VSSHP:n taloudelliset vastuut olivat vuonna 2017 vähintään kaksinkertaiset, mikä ei riittävän selvästi käy ilmi tilinpäätöksestä. Tilinpäätös ei myöskään sisällä merkittävistä rakennushankkeista hankekohtaista, koko hankkeen kattavaa seurantaa siitä, kuinka kunkin hankkeen kokonaismäärärahassa on pysytty. T3-sairaalan rakennushankkeen tarkennettu kustannusarvio oli tammikuussa 2018 projektinjohtajan mukaan 189 M. Laajaa T3-sairaalahanketta rahoitetaan kiinteistöleasing-rahoituksena. Tästä syystä hankkeen taloudelliset vastuut eivät näy eriteltynä sairaanhoitopiirin talouden tunnusluvuissa, mikä antaa todellisuutta myönteisemmän kuvan VSSHP:n taloudellisista vastuista ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätöksestä vuodelta 2017 ilmenee, että T3-sairaalahankkeen rahoitussopimukseen sisältyviä menoja on toteutunut 31.12.2017 mennessä yhteensä 23,1 M. Varsinainen kiinteistöleasingin mukainen vuokraaika alkaa rakennuksen käyttöönotosta 2021. Tyksin sairaala-alueelle valmistuu toukokuussa 2018 Yliopistokiinteistöt Oy:n rakennuttama Medisiina D- rakennus, johon on rakennettu vuokratiloja sairaanhoitopiirille. VSSHP:n seuraava suurempi rakennushanke tulee olemaan Psykiatrian toimitalo, jonka suunnitteluhanke on alkanut huhtikuussa 2018. Rakennukselle on vuonna 2017 vuokrattu Turun kaupungilta tontti vastapäätä Tyksin A-sairaalaa. Investointimenot olivat vuonna 2017 koko kuntayhtymässä 32,6 M. Määrärahasta käytettiin 69,1 %. Investointimenojen hankekohtainen, vuoden 2017 talousarvion toteutumisvertailu (ilman liikelaitoksia) on tilinpäätöksessä sivulla 92. Psykiatrian toimitalon tontin ostamiseen oli varattu 4,9 M, mutta kauppa peruuntui kun Turun kaupunki käytti etuosto-oikeuttaan. 5,5 M oli varattu pysäköintilaitoksen rakentamiseen, mutta sitä ei ehditty käyttää vuonna 2017. Lääkehuoltorakennuksen korjaukseen varatusta määrärahasta jäi käyttämättä 1,2 M. Suositukset: Taloudellisista vastuista tulee antaa kattava ja perusteellinen selvitys tilinpäätöksessä, sisältäen kiinteistöleasing- ja vuokravastuut, joihin on sopimuksin sitouduttu. Tilinpäätöksen tulee sisältää merkittävistä rakennushankkeista hankekohtaista, koko hankkeen suunnitteluja rakentamisaikaa kattavaa seurantaa siitä, kuinka kunkin hankkeen kokonaismäärärahassa on pysytty. 6.4 Henkilöstön riittävyyden varmistaminen Havainto: Tarkastuslautakunta haastatteli syksyllä 2017 Tyksin toimialuejohtajia, jolloin selvästi tuli esiin resurssien riittämättömyys eräillä vastuualueilla. Myös syyskuussa 2017 suoritetun henkilöstön työhyvinvointikyselyn keskeinen tulos oli, että psykososiaalinen kuormitus on kasvanut. Vastaajilla oli aikaisempaa enemmän kiireen ja keskeytyksen kokemuksia ja kokemuksia siitä, että töitä ei ehditä tekemään kunnolla, mikä johtaa riittämättömyyden tunteeseen. Kehittämisalueista juuri psykososiaalinen kuormitus valittiin koko sairaanhoitopiiritasoiseksi kehittämisalueeksi kyselyn tulosten perusteella. Riskien kartoitus ja hallinta ovat osa vuosisuunnitteluprosessia ja tavoiteasetantaa. Vuoden 2017 riskikartoituksessa osaavan työvoiman saatavuuden heikkeneminen tunnistettiin yhdeksi merkittävimmäksi riskiksi.

40 TYÖN STRESSITEKIJÄT Häiriö-, huolestuttavat tai rasitustekijät viimeisen 6 kuukauden aikana? 1 = erittäin usein tai jatkuvasti, 2 = melko usein, 3 = silloin tällöin, 4 = melko harvoin, 5 = erittäin harvoin tai ei koskaan Lähde: VSSHP:n työhyvinvointitutkimus 2017 Valtuusto hyväksyi 28.11.2017 vuoden 2018 talousarvion, jossa oli merkittäviä lisäyksiä henkilöstömäärärahaan. Hallitus päätti 30.1.2018 talousarvioon 2018 sisältyvistä Tyksin uusista viroista ja toimista. Hallitus perusti 46,5 virkaa ja tointa ja lakkautti seitsemän. Vakanssien kustannukset ovat yhteensä noin 2,34 M vuodessa. Hallituksen päätöksen perustelutekstissä todetaan, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on vuoden 2013 organisaatiouudistuksen jälkeen kiinnitetty erityisesti huomiota työn tuottavuuteen. Tätä on saatu parannettua merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Muutos on edellyttänyt monia toiminnallisia muutoksia. Samaan aikaan potilasmäärät ovat kasvaneet, väestö on ikääntynyt ja hoidon aiheet muuttuneet siten, että yhä useampia potilasryhmiä, joille ei ennen ollut hoitokeinoja pystytään nykyään auttamaan. Lisääntynyt hoidon tarve on edellyttänyt runsaasti resurssien uudelleen allokoimista, joka on pitkälti pystytty toteuttamaan sisäisin järjestelyin toimi- ja tulosalueiden kesken. Vuonna 2013 uuden organisaation alkaessa Tyksin ja alueellisen erikoissairaanhoidon henkilöstömäärä oli 3.696 henkeä ja vuoden 2017 lopussa 3.570. Toiminnan muutoksilla on siis saavutettu henkilöstösäästöjä, vaikka Tyksin potilasmäärä on kasvanut (kolmen vuoden aikana 4,3 %) ja hoidon vaativuus lisääntynyt. Esittelytekstissä todetaan edelleen, että päivystysasetus ja tiettyjen toimintojen keskittäminen yliopistollisiin keskussairaaloihin osana tulevaa sote-muutosta on nyt aiheuttanut tilanteen, jossa erityisen vaativaa hoitoa tarvitsevien potilaiden määrä kasvaa niin nopeasti, että siihen ei pystytä sisäisin siirroin riittävällä tavalla reagoimaan. Tämä on johtanut siihen että Tyksiin on pitänyt palkata henkilöstöä väliaikaisiin työsuhteisiin ilman vakanssipohjaa. Nyt esitetään näiden henkilöiden työsuhteen vakinaistamista sekä varautumista joihinkin alkaneen vuoden aikana tuleviin välttämättömiin tarpeisiin. Tilinpäätöksissä 2016 ja 2017 edellä kuvattu tilanne näkyy siten, että jäsenkuntien maksurasitusta kuvaava sitovat nettokulut alittavat talousarvion sekä kuntayhtymätasolla että Tyksin tulosalueella. Lisääntyneen potilasmäärän johdosta on jo jouduttu siis reagoimaan ja monelta osin nyt esitettävän vakanssipaketin kustannukset tosiasiassa ovat jo toteutuneessa kustannuskehityksessä mukana ja rahoitus niihin on tullut jäsenkuntien ulkopuolelta. Myös jäsenkunnat ovat hyötyneet volyymietujen tuomasta kehityksestä ja vaikka lisäyksiä henkilöstöön on jouduttu tekemään, on tavoitteet jäsenkuntien maksuosuuksissa jopa alittuneet samaan aikaan kun potilasmäärä myös jäsenkuntalaisten suhteen on kasvanut koko ajan. Johtopäätös: Tarkastuslautakunta toteaa, että Tyksin henkilöstön riittävyyden varmistamiseksi on ryhdytty toimenpiteisiin. Päätökset ja rahoitus on saatu 46 uudelle vakanssille, jotka täytetään vuonna 2018.

41 7 Aikaisempien havaintojen jälkiseuranta 7.1 Riskien hallinnan jalkauttaminen Tarkastuslautakunta antoi vuoden 2016 arviointikertomuksessa suosituksen, jonka mukaan uusi, kattava riskien kartoitus tulee tehdä mahdollisimman pian. Riskien hallitsemiseksi tulee laatia toimenpideohjelma aikatauluineen. Tarpeelliset resurssit riskien hallinnan toimenpiteiden toteuttamiseen, koordinointiin ja valvontaan tulee varmistaa. Sairaanhoitopiiritasoinen koordinointi- ja valvontatehtävä tulee vastuuttaa nimetylle henkilölle. Hallitus on 13.6.2017 hyväksynyt Riskien hallinnan politiikan, joka kuvaa vastuut riskien hallinnan toteuttamisessa. Hallituksen antaman selvityksen mukaan kaikki tulosalueet kattava riskianalyysi on tehty kesällä 2017 itsearviointina SWOT-toimintaympäristöanalyysin yhteydessä. Tunnistetut toiminnan riskit on käsitelty johtoryhmän ja toimialuejohdon yhteisessä vuosisuunnitteluseminaarissa. Erikseen on laadittu myös talouden ja turvallisuuden riskianalyysit. Hallituksen valtuustolle 28.11.2017 antaman selvityksen mukaan rahoitusriskien arviointia suoritetaan jatkuvasti osana rahoitussalkun hoitoa samoin kuin potilasturvallisuusriskien, jotka kartoitetaan vuosittain ja käsitellään johtoryhmissä. Tunnistettujen merkittävien riskien hallinnan tila arvioidaan ja tarvittaessa laaditaan uusi riskienhallintasuunnitelma, joka voidaan esittää esim. vuosisuunnittelussa sitovana tai muuna tavoitteena toimenpiteineen. Riskien hallintaa seurataan silloin osavuosikatsausten yhteydessä. Riskienhallinta vakiinnutetaan osaksi vuosisuunnittelua ja riskianalyysejä tehdään sekä laaja-alaisesti että kohdennetusti. Hallituksen kesäkuussa 2017 tekemän päätöksen mukaan riskeistä ja riskienhallinnasta raportoidaan sairaanhoitopiirin hallitukselle/johtoryhmälle osana vuotuista toiminnan ja talouden suunnittelua, tavoiteasetantaa ja seurantaa. Sairaanhoitopiirin johtoryhmä vastaa toimenpiteiden toteuttamisen vastuutuksesta sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden seurannasta. Vuonna 2017 riskianalyysit ja toimenpiteet on käyty läpi toimialueiden kanssa. Sairaanhoitopiirin johtajan mukaan riskianalyysi on otettu hyvin huomioon toimialueiden tavoitteiden asettelussa ja riskienhallintaan liittyviä toimenpiteitä on otettu talousarviotavoitteeksi. Riskianalyysillä on vaikutusta myös sairaanhoitopiirin strategian päivitystyöhön. Myös kehityskeskustelut on valjastettu riskien hallintaan. Havainto: Ajan tasalla olevat menettelyohjeet ja niihin perustuva toimiva sisäinen valvonta ovat oleellinen osa riskienhallintaa. Hallitus hyväksyi 13.6.2017 Johtamisen käsikirjan, jonka päätöksen esittelytekstin mukaan korvasi yli kymmenen vuotta vanhat, 13.1.2006 hyväksytyt Hyvän johtamis- ja hallintotavat periaatteet. Maaliskuussa 2018 uudet ohjeet oli päivitetty VSSHP:n internet-sivuille, muttei sairaanhoitopiirin sisäisille intranet-sivuille (Santra). Santrassa oli edelleen kohdassa Yleis- ja taloushallinnon ohjeet kesäkuussa 2017 kumotut Hyvän johtamis- ja hallintotavan periaatteet. Erilaisten ohjeiden liian hidas päivittäminen sisäisille verkkosivuille lisää riskiä, että esimiehet ja henkilöstö noudattavat työssään vanhentuneita ohjeita. Suositus: Sairaanhoitopiirin sisäiset ja ulkoiset verkkosivut tulee pitää ajan tasalla. Verkkosivuilla olevat hallintoa ja taloutta koskevat ym. ohjeet tulisi huolella käydä läpi ja tarkistaa ovatko ne edelleen voimassa vai onko niiden tilalle tullut uusia ohjeita. Uudet ohjeet ja säännöt tulee aina viipymättä päätöksen voimaantulon jälkeen päivittää verkkosivuille ja joko poistaa vanhentuneet ohjeet tai ilmoittaa selkeästi mihin asti ne ovat voimassa.

42 7.2 Kiinteistöstrategia Havainto: Tarkastuslautakunta on useampana vuonna arviointikertomuksessa peräänkuuluttanut pitkän aikavälin tilasuunnitelmaa tai kiinteistöstrategiaa. Kiinteistöstrategia valmistui vuonna 2017. Hallitus hyväksyi 10.10.2017 VSSHP:n kiinteistöstrategian. Strategian yhtenä tavoitteena on kohdentaa sairaanhoitopiirin saneerauksiin ja peruskorjauksiin liikenevät varat toiminnan kannalta strategisesti oikeisiin kohteisiin. Menettelyllä pyritään vähentämään korjausvelkaa niissä rakennuksissa, jotka tarvitaan tulevaisuudessakin. Rakennukset, joita ei tarvita tai joista luovutaan määräajan jälkeen, kohdistetaan ensisijaisesti tehostettuja ylläpitotoimia käyttöaikana. Hallituksen antamassa selvityksessä todetaan, että talouden vakauttamisohjelman puitteissa ei pystytä kohdentamaan saneeraus- ja korjaustoimia kaikkiin tiedossa oleviin rakennuskorjaustarpeisiin, eikä LVISverkostojen uusimiseen. Korjaustarpeet joudutaan ajallisesti hajauttamaan riskiarvioinnin perusteella. Tekniikan ja huollon tulosalueen johdon mukaan uudet, valmistuneet rakennukset ovat aiheuttaneet poistojen merkittävää kasvua, mikä on vähentänyt rakennusten ylläpitokorjauksiin käytettävissä olevaa osuutta budjetin käyttömenoista. Rakennusten poistot olivat 25,8 M vuonna 2017. T-sairaalan laajennus valmistui vuonna 2013. Kuva: VSSHP/ Viestintäyksikkö.

VSSHP:n kiinteistöjen poistojen kehitys v. 2006 2017 43 Lähde: Tekniikan ja huollon tulosalue 23.4.2018. Suositukset: Kasvavien poistojen aiheuttama käyttökatteen kasvattamistarve tulee ottaa paremmin huomioon budjetin laadinnassa. Muuten kasvaneet poistot aiheuttavat sen, etteivät käyttömenot riitä olemassa olevien kiinteistöjen kunnon ylläpitämiseen. Investointimenoihin on saatu helpommin budjettirahoitusta kuin käyttömenojen kasvattamiseen olemassa olevan rakennuskannan ylläpitämiseksi ja korjaamiseksi. Tämä on johtanut vanhempien rakennusten kunnon rapautumiseen. Tätä virhettä ei tule toistaa uudempien tilojen, kuten T-sairaalan ylläpidossa. 7.3 Lääkehuoltorakennus Lääkehuoltorakennuksen alkuperäinen valmistumisaikataulu oli keväällä 2013. Rakentamisen aikana tapahtuneiden virheiden ja niiden aiheuttamien kosteusvaurioiden vuoksi jo asennettuja laitteita ja rakenteita on jouduttu purkamaan ja siirtämään toimintoja väistötiloihin. Keväällä 2018 arvioitiin, että tilat ovat kaikilta osin muuttovalmiit vasta vuonna 2019. Vuoden 2017 aikana on suoritettu eräiden määriteltyjen urakka-alueiden purkutöitä ja osa uudelleen rakentamistöistä. Puretun lääkevarastorobotin uudelleen asennus ja testaukset validointeineen tehdään keväällä 2018. Rakennustöiden osalta suunniteltu valmistuminen on vuoden 2018 aikana. Tiloihin ja järjestelmiin liittyviä validointeja ja käyttäjän validointeja sekä prosessi- ja laitevalidointeja suoritetaan tämän jälkeen vuonna 2019. Sairaanhoitopiiri on 10.10.2017 allekirjoitetulla sovintosopimuksella hyväksynyt kertakaikkisen 3,5 M :n sovintokorvauksen Lääkehuoltorakennuksen vaurioiden korjaustöiden toteuttamiseksi. Kiinteistöjaosto käsitteli kokouksessaan 27.2.2018 Lääkehuollon rakennuksen korjausprojektin kustannusseurantaraporttia, jonka mukaan 1.2.2018 mennessä oli korjausprojektiin käytetty 3,27 M. Johtopäätös: Lääkehuoltorakennus tulee viivästymään alkuperäisestä aikataulustaan vähintään yli kuusi vuotta. Sovintosopimus on hyväksytty vuonna 2017 ennen kuin viivästymisestä aiheutuneet lopulliset kustannukset ovat tiedossa. Tämän vuoksi on mahdollista, ettei kaikkia viivästyksestä aiheutuneita taloudellisia menetyksiä saada takaisin.

44 7.4 T3-sairaalan rakentaminen Havainto: T3-sairaalan rakennushankkeen alkuperäinen, valtuuston 25.11.2014 hyväksymä kustannusarvio oli 158 M. Talousarviossa vuodelle 2018 on arvioitu, että rakentamisen kokonaiskustannukset tulevat olemaan päivitetyn kustannusarvion mukaan 189 M. Hankkeen kustannusarvion nousu on merkittävä, 31 M (19,6 %). Hankkeen kustannusten nousua on käsitelty kiinteistöjaostossa 6.6.2017 sekä hallituksessa 13.6. ja 22.8.2018, mutta asiaa ei ole viety erillisenä valtuuston käsittelyyn. Valtuustossa 28.11.2017 käsitellyssä talousarviossa vuodelle 2018 on investointisuunnitelman perusteluissa todettu, että T3-sairaalan rakentamisen kustannusten arvioidaan olevan 189 M. T3-sairaalan rakentaminen aloitettiin kesällä 2016. Rakennuksen bruttopinta-ala on noin 55.000 m². Kahdeksankerroksinen sairaala rakennetaan moottoritien päälle, kannelle, jonka pinta-ala on 9.010 m 2. Hankkeen rahoitus toteutetaan kiinteistöleasingjärjestelyllä. Rakennuksen piti alkuperäisen aikataulun mukaan valmistua vuonna 2020, mutta kannen rakentamisen yhteydessä havaittiin, että betonin virheellisyyden vuoksi kesällä 2016 tehdyt betonirakenteet eivät vastanneet kestävyysvaatimuksia. Rakenteet jouduttiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen. Tästä aiheutui 10 kuukauden viive ja sairaalan valmistuminen lykkääntyy kesään 2021. VSSHP on tehnyt reklamaation koskien virheellistä kansirakennetta. T3-sairaalan arvioidaan valmistuvan kesällä 2021. Kuva: VSSHP/ Viestintäyksikkö.

45 Kiinteistöjaosto raportoi hallitukselle hankkeen kustannusnoususta 13.6.2017, jolloin esitettiin laskelmat kahdella eri olettamalla. Ensimmäisessä vaihtoehdossa arvioitiin, että rakennuskustannukset nousevat nykyisen suhdannetilanteen mukaan 5 % vuodessa ja toisessa vaihtoehdossa 4 % ensimmäisenä vuonna ja seuraavina 2 %. Viiden prosentin nousu vuosittain tarkoittaa noin 181 M :n loppukustannusarviota ja 3 % nousu noin 168,6 M :n loppukustannusarviota. Esittelytekstissä todetaan, että kun laskelmaan lisätään halvin elementtiurakan tarjoushinta sekä arvio projektinjohtourakan loppukustannuksesta vaihtelevat arviot hankkeen loppukustannuksista kustannusnoususta riippuen välillä 179,1 186,7 M :n välillä, jolloin saadut tarjoukset aiheuttavat noin 3.1-6.2 % kustannustason nousun loppukustannusarvioon. Edelleen esittelytekstissä todetaan, että mikäli betonin lujuusongelmasta esitetyt korvaukset saadaan täysimäärisenä, ovat hankkeen loppukustannukset arviolta noin 166,1 173,7 M. Projektinjohtourakan toteutuessa kattohinnalla (1,1 kertaa tavoitehinta) loppukustannusarvion maksimikustannus on 192,6 197,5 M. Urakoitsijalle tämä tarkoittaisi tappiollista urakkaa. Esittelytekstistä ilmenee, että mikäli kustannuskatosta olisi pidetty kiinni, ainoa vaihtoehto olisi ollut rakennuksen pienentäminen kerroksia vähentämällä. Yhden kerroksen vähentämisen kustannusvaikutus olisi ollut noin 18 M. Lisäkustannuksia olisi kuitenkin syntynyt uudelleen suunnittelusta ja rakentamiseen tulevasta pitkästä viiveestä, jolloin reaalisäästö olisi arvion mukaan jopa puolittunut. Lisäksi vähennys tiloihin olisi ollut niin iso, että toiminnallinen suunnittelu ja hankesuunnittelu jouduttaisiin tekemään uudelleen. Kaikki nyt suunniteltu toiminta ei rakennukseen supistuksen jälkeen olisi enää mahtunut. Kiinteistöjaosto ja hallitus päätyivät päätöksissään siihen että hyväksytään hintatason nousu. Kiinteistöjaosto esitti 6.6.2017 hallitukselle, että T3-hankkeen rahoituksesta tehdään tarkentava lisäsopimus Kuntarahoitus Oyj:n kanssa. Hallitus päätti kokouksessaan 13.6.2017, että hanketta jatketaan valtuuston hyväksymän hankesuunnitelman laajuuden ja uuden kustannusarvion mukaisesti, sekä valtuutti talousjohtajan neuvottelemaan hankkeen rahoitus uudelleen muuttunut kustannustaso huomioiden. Hallitus päätti kokouksessaan 22.8.2017 että hankkeen rahoitusta jatketaan Kuntarahoituksen kanssa kiinteistöleasing -ratkaisulla. Suositukset: Rakennushankkeiden sopimukset tulisi laatia sellaisiksi, että pystytään nykyistä paremmin suojautumaan rakennusvirheiden aiheuttamilta lisäkustannuksilta ja rakentamisen kustannustason nousulta. Suurten rakennushankkeiden merkittävät kustannusarvioiden poikkeamat tulee tuoda valtuuston hyväksyttäväksi. 7.5 Tietojärjestelmien toimintavarmuus Havainto: Tarkastuslautakunta antoi vuoden 2016 arviointikertomuksessa suosituksen, jonka mukaan ennakoimattomien käyttökatkojen ennaltaehkäisyä on edelleen parannettava. Ennakoimattomien käyttökatkojen kokonaismäärä väheni vuonna 2017 suosituksen mukaisesti. Huolestuttavaa on kuitenkin, että tietojärjestelmien operoinnissa tai ylläpidossa tapahtuneiden, vahinkoa aiheuttaneiden ennakoimattomien tilanteiden määrä kasvoi. Tietoturvaryhmälle on 29.1.2018 raportoitu tietoturvamittareiden toteutumisesta vuonna 2017: Tietojärjestelmien ennakoimattomien käyttökatkojen määrä: 108 kpl (133 kpl vuonna 2016), joista 74 Medbit Oy:n vastuulla (100 vuonna 2016) Tietojärjestelmien operoinnissa tai ylläpidossa tapahtuneet vahinkoa aiheuttaneet ennakoimattomat tilanteet: 14 kpl (9 kpl vuonna 2016) Todettujen väärinkäytösten määrä: 2 kpl (2 kpl vuonna 2016)

46 Tehtyjen lokiselvitysten määrä ja spontaanien (ei ilmoituksiin perustuvien) lokiselvitysten määrä: lokiselvityksiä yhteensä 184 kpl (162 kpl vuonna 2016), joista spontaaneja lokiselvityksiä 36 kpl (32) Kehittämissuunnitelmaan kirjattujen tehtävien toteutumisen seuraaminen. Tarkastellaan vuoden 2017 kehittämissuunnitelman toteutuminen: tehtävistä 12/17 valmistunut, 5/17 edistetty, 0/17 aloittamatta (vuonna 2016 tehtävistä 7/12 valmistunut, 5/12 edistetty, 0/12 aloittamatta). Potilasturvallisuuden näkökulmasta tuli kesällä 2017 ilmi vakavia ongelmia. VSSHP:n sisäverkossa havaittiin kesäkuun alussa 2017 virustartuntoja, jossa hyökkäyspintana oli ensisijaisesti asiakkaan ja sovellustoimittajan kesken jaetun ylläpito- ja tietoturvavastuun piirissä olevia lääkintälaitteita ja muita vastaavia kohteita. Toimittajavaatimuksista johtuen lääkintälaitteissa ei ollut riittävää virustorjuntaa tai riittävän usein virustorjunnan päivitystä. Sairaanhoitopiirin johtoryhmälle raportoitiin 15.8.2017, että tartunnan saaneita lääkintälaitteita oli löytynyt n. 20 kpl. Lääkintälaitehuolto, fyysikot ja Medbit Oy ovat sopineet toimenpiteistä, seurannasta ja jatkotoimista. Potilastietojärjestelmän kaatui 5.8.2017, mikä aiheutti ongelmia mm. sähköisten kulkuavainten toiminnassa ja lääkekaappien avaamisessa. Ovien lukitus, sairaanhoidolliset laitteet ja potilaskutsujärjestelmät ovat kaikki yhteydessä toisiinsa. Mikäli yhteen osakokonaisuuteen tulee virhe, niin se vaikuttaa myös muihin siihen yhteydessä oleviin osakokonaisuuksiin. Osa varajärjestelmien salasanoista oli tietokoneilla, joten niitä ei saatu käyttöön, eivätkä hoitajien turvakutsut toimineet. Ongelmia oli myös tiedotuksessa. Häiriö kesti varhaisesta aamusta alkuiltapäivään. Uranus- ja Safir-järjestelmiin ei päässyt tuona aikana kirjautumaan, ja potilashoito häiriytyi. Myöskään häiriöviestintä johdolle ei toteutunut optimaalisesti. Potilastietojärjestelmän kaatumisen 5.8.2017 aiheutti Medbit Oy:n ja Tekniikan ja huollon tulosalueen suorittamien huoltotoimenpiteiden yhteydessä toimenpiteiden samanaikaisuudesta johtuva virhe. Virhe aiheutti laaja-alaisen häiriön potilastietojärjestelmiin. Virhe olisi voitu ennaltaehkäistä, jos kommunikointi Medbit Oy:n ja tekniikan välillä olisi toiminut paremmin. Muita vuoden 2017 aikana esille tulleita potilasturvallisuusriskejä ovat olleet esimerkiksi päivityksen puuttuminen lääkärin puhelimesta, jolloin häntä ei ole tavoitettu kiireellisesti. Puhelinten käyttäjiin ei olla yhteydessä henkilökohtaisesti esimerkiksi sähköpostilla, jotta varmistettaisiin tiedon perillemeno pakollisesta päivityksestä. Potilasturvallisuusongelmia on aiheutunut myös siitä, että tietoja konvertoitaessa vanhasta tietojärjestelmästä uuteen, on tapahtunut virhe siten että potilasta koskeva keskeinen tieto oli siirtynyt väärään kenttään. Suositus: Tietojärjestelmien ennakoimattomien, potilasturvallisuusriskin aiheuttamien käyttökatkojen ennaltaehkäisyä on edelleen parannettava. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, ettei tietojärjestelmien operoinnissa tai ylläpidossa tapahdu vahinkoa aiheuttavia tai potilasturvallisuutta vaarantavia ennakoimattomia tilanteita. Huoltotoimenpiteen tai konvertoinnin virheettömyys on varmistettava testauksella. Laitteiden tietoturva- ja muiden pakollisten päivitysten suorittamista on valvottava ja muistutettava esimerkiksi automaattisella sähköpostiviestillä asianomaisia henkilöitä päivityksen tekemisestä. 7.6 Yhteistyö kuntien kanssa ja sote- ja maakuntauudistukseen valmistautuminen Sote- ja maakuntauudistusta koskevien lakien viivästymisestä johtuen Varsinais-Suomessa oli vielä vuonna 2017 niukasti kokopäiväisiä henkilöresursseja valmistelemassa uudistusta. Loppuvuonna 2017 saatiin aikaan päätökset, joilla saatiin rahoitus kunnilta valmisteluorganisaation kasvattamiseen. Vuoden 2018 keväällä jo n. 20 henkilöä teki Varsinais-Suomessa kokopäiväisesti sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyötä.

47 VSSHP:ssa kunkin viranhaltijan, työryhmän ja johtoryhmän vastuulla on osallistuminen uudistuksen valmisteluun siltä osin kun rooli ja perustehtävä sairaanhoitopiirissä sisältävät uudistuksessa muutoksen kohteeksi joutuvia vastuita, ilman erillistä nimeämistä. Sairaanhoitopiirin johtoryhmä toimii sisäisen valmistelun ohjausryhmänä ja yhteyskanavana maakunnallisen valmistelun ja sairaanhoitopiirin hallituksen suuntaan. Johtoriihi vahvistettuna hallintoylilääkärillä ( sote-riihi ) toimii asioiden valmisteluelimenä ja valmistelee asioita sairaanhoitopiirin johtoryhmälle kokoontuen viikoittain. Maakunnallisissa valmistelun ryhmissä jäsenet edustavat koko sairaanhoitopiiriä eivätkä ainoastaan itseään tai taustaryhmäänsä. Ryhmissä esille tulevia asioita valmistellaan ennakoiden ja yhdessä piirin muiden valmistelijoiden kanssa. Valmistelutehtävät, jotka kuuluvat erityisesti sairaanhoitopiirin vastuulle ovat - Näkemyksen muodostaminen yliopiston ja yliopistollisen keskussairaalan tulevasta suhteesta ja yhteistyöstä ja sitä tukevasta hallinnon rakenteesta - Yliopistosairaalan toimintojen integroiminen maakunnan muuhun sote-toimintaan - Kliinisten tukipalvelujen tuottaminen maakunnalle (diagnostiikka, lääkehuolto, välinehuolto, lääkintälaitehuolto) ja - Oman henkilöstön pitäminen ajan tasalla, asiallisen ja ajanmukaisen tiedon jakaminen soteuudistuksesta. Sote- ja maakuntauudistuksen organisoituminen ja työryhmärakenne. Lähde: Antti Parpo 4.10.2017. Sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluorganisaatioon on rekrytoitu VSSHP:n henkilöstöä enenevässä määrin vuoden 2018 alusta alkaen. Tehtävät ovat aluksi määräaikaisia vuoden 2018 touko-kesäkuuhun asti. Työsopimuksia pidennetään kun tiedetään hyväksyykö eduskunta sote-lait. Uudistuksen valmisteluorganisaation lisäksi myös yksityissektori rekrytoi sairaanhoitopiirin henkilöstöä valmistautuessaan soteuudistukseen. VSSHP:n henkilöstön vaihtuvuus oli vuonna 2017 vielä alhainen ja vastasi 161 henkilön irtisanoutumista (3 %). Luvut eivät sisällä eläkkeelle jääneitä. Vaikka vaihtuvuus pysyi aikaisempien vuosien tapaan alhaisena, erityisesti lääkäreiden ja hoitohenkilöstön vaihtuvuus kasvoi

48 edellisvuoteen verrattuna. Henkilöstöjohtajan antamien tietojen mukaan vuoden 2018 aikana arvioidaan huolella, mitkä tekijät pitävät työntekijät VSSHP:ssä ja miten vältetään vaihtuvuuden kasvun kiihtyminen. Vaihtuvuusprosentti oli vuonna 2017 korkein Psykiatrian tulosalueella (4,9 %) sekä Hallintokeskuksessa (3,3 %). Sairaanhoitopiirin johtajan mukaan lain vaikuttavuusarvioinnin talouslaskelmat perustuvat osittain vanhentuneisiin tietoihin. Pohjana on käytetty vuoden 2017 talousarviotietoja, jotka on arvioitu syksyllä 2016. Sairaanhoitopiiri osallistuu koetalousarvion laadintaan syksyllä 2018, jotta pystytään suunnittelemaan tulevan toiminnan taloutta paremmin. Menojen kasvua hillitään ottamalla koko hoitoketju hallintaan, antamalla tukea lähipalveluille ja keskittämällä huippuosaamista vaativat palvelut. Arvion mukaan entistä nopeampi hoitoon pääsy leikkaa kustannuksia, vähentää hallinnointityötä ja hoitokustannuksia. Suositus: Sairaanhoitopiirin tehtävissä vaadittava tarpeellinen osaaminen ja tehtävien riittävä resursointi tulee varmistaa rekrytoitaessa sijaisia henkilöille, jotka siirtyvät sairaanhoitopiiristä valmistelemaan sote- ja maakuntauudistusta. 8 Yhteenveto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin toiminnan tuottavuus parani vuonna 2017. Tuottavuuden nousun syynä oli se, että VSSHP:n toimintavolyymi on kasvanut voimakkaasti, samalla kuin kustannusten kasvu on pysynyt hyvin maltillisena. Tuottavuuden heikentymisen estämiseksi tulee jatkossakin huolehtia siitä, että sairaanhoitopiirin toiminnan kustannusten kasvu on maltillinen. Talousarviossa vuodelle 2017 asetetut sitovat taloudelliset tavoitteet saavutettiin hyvin. Tavoitteista toteutui 16 ja vain kaksi jäi toteutumatta. Kaikki kuntayhtymää (ilman liikelaitoksia) sekä Turunmaan sairaalan liikelaitosta, Medbit Oy:tä ja Länsirannikon Työterveys Oy:tä koskevat taloudelliset tavoitteet saavutettiin. Saavuttamatta jäi yksi Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen tavoitteista ja yksi Tyks-Sapaliikelaitoksen tavoitteista. Tyks-Sapa-liikelaitoksen alkuperäisen talousarvion nettokulutavoitetta ei saavutettu, mutta valtuusto myönsi 28.11.2017 Tyks-Sapa-liikelaitokselle 6,4 M lisämäärärahan sitoviin nettokuluihin, minkä ansiosta nettokulutavoite saavutettiin. Sitovista toiminnallisista tavoitteista toteutui kokonaan runsas kolmannes, osittain tai lähes toteutui vajaa kolmannes ja toteutumatta jäi vajaa viidennes tavoitteista. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että raportointi mittarin toteutumisesta puuttui 17 % tavoitteen osalta. Toimintakertomuksessa tulee antaa selvitys jokaisen tavoitteen ja sitä kuvaavan mittarin toteutumisesta. Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat vuonna 2017 heikommin kuin vuonna 2016, jolloin tavoitteista toteutui kokonaan 60 %. Pääsyitä toteutumatta jäämiseen olivat mm. henkilöstöresurssien puute, sotelainsäädännön keskeneräisyys ja digitalisoinnin tekniset vaikeudet. Voimavarojen puute näkyi myös huolestuttavasti työtyytyväisyyden heikentymisenä vuoden 2017 työtyytyväisyyskyselyssä. Tarkastuslautakunta toteaa, että henkilöstövoimavarojen puute on huomioitu merkittävällä ja aiheellisella henkilöstömenojen lisäyksellä talousarvioon vuodelle 2018. Vuonna 2017 saavutettiin talouden vakauttamisohjelman pitkän aikavälin tavoite koskien jäsenkuntien maksuosuuden keskimääräistä kasvua vuosina 2012 2021. Tuotot jäsenkunnilta alittivat vuoden 2017 talousarvion 7,0 M. Ilman Turun kaupungilta 1.5.2017 siirtynyttä psykiatrista erikoissairaanhoitoa jäsenkuntien maksuosuuksien muutos olisi ollut -0,4 %. Jäsenkuntien maksuosuuden nimellinen kasvu edellisestä vuodesta, sisältäen psykiatrian fuusion, oli 2,6 %. Sitovana tavoitteena oli korkeintaan 0,9 %:n kasvu, mikä jäi saavuttamatta.

49 Jatkossa vakauttamisohjelman tavoitteessa pysyminen näyttää haasteelliselta, johtuen Turun kaupungin psykiatrisen erikoissairaanhoidon fuusioitumisesta VSSHP:n Psykiatrian toimialueen kanssa 1.5.2017. Fuusio kasvattaa vuosittaisia käyttömenoja vuodesta 2018 alkaen yli 30 M verrattuna aikaan ennen fuusiota. Vuoden 2017 lopussa lainakanta oli 184 M, mikä oli talouden vakauttamisohjelman tavoitteen mukainen. Talousarvion ja -suunnitelman 2018 2020 mukaan lainamäärää koskevassa tavoitteessa pysytään edelleen. Tosin Psykiatrian toimitalon rakentaminen tullee silloin rahoittaa muulla tavoin kuin lainaa ottamalla, niin kuin on tehty T3-sairaalan rakentamishankkeessa (kiinteistöleasingsopimus) ja Medisiina D-hankkeessa (vuokrasopimus). Pelkkä velan määrä ei anna kokonaiskuvaa taloudellisesta asemasta, vaan oikeampi talouden vakauttamisohjelman mittari olisi ollut velat ja vastuut. Sairaanhoitopiirin talous on viime vuosina useiden talouden tunnuslukujen valossa kehittynyt kestävämpään suuntaan. On kuitenkin huomattava, että velat ja vastuut prosenttina toimintatuotoista ovat kasvussa. Tarkastuslautakunnan mielestä tilinpäätöksen tulisi sisältää nykyistä kattavampaa raportointia taloudellisista vastuista, joihin on eri tavoilla sitouduttu esimerkiksi rakennushankkeissa. Kuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen resurssipula lisää lähetteitä erikoissairaanhoitoon. Sairaanhoitopiirin tulee vahvistaa nykyisiä hyvin toimivia yhteistyömuotoja kuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa ja löytää niiden rinnalle uusia tehokkaita toimintatapoja, joilla voidaan tukea ja vahvistaa kuntien sote-toimijoita. Tavoitteena tulee olla, että apua tarvitsevat pystytään auttamaan nykyistä aikaisemmassa vaiheessa, jo ennen kuin vaiva vaatii lähetettä erikoissairaanhoitoon. Terveyskeskuslääkäreiden ja yksityissektorin lääkäreiden kouluttaminen ja informointi oikeista lähetekäytännöistä on eräs keino vähentää lähetteiden määrää. Potilasasiamiehet ovat raportoineet, että potilaiden tekemien reklamaatioiden käsittelyaika pidentyi huomattavasti sairaanhoitopiirissä vuonna 2017. Osa muistutuksen tekijöistä on joutunut odottamaan vastinetta 3 4 kuukautta ja jopa kauemminkin, kun ohjeiden mukaan kohtuullinen odotusaika on 1-2 kuukautta. Tarkastuslautakunta pitää tarpeellisena, että reklamaatioiden käsittelyprosessia, käsittelyaikojen seurantaa ja valvontaa koskevaa koulutusta järjestetään sairaanhoitopiirissä säännöllisesti. Reklamaatioiden käsittelyaikojen valvontaa tulee tehostaa sekä seurantaan käytettäviä työvälineitä kehittää. Lisäksi reklamaatioiden sisältöä tulee hyödyntää yksiköissä nykyistä systemaattisemmin asiakaspalvelun ja potilasturvallisuuden kehittämisen näkökulmasta. Lääkehuoltorakennus tulee viivästymään alkuperäisestä aikataulustaan vähintään yli kuusi vuotta ja otetaan kaikilta osin käyttöön näillä näkymin vuonna 2019. Sovintosopimus on hyväksytty vuonna 2017 ennen kuin viivästymisestä aiheutuneet lopulliset kustannukset olivat tiedossa. Tarkastuslautakunta toteaa, että on mahdollista, ettei kaikkia viivästyksestä aiheutuneita taloudellisia menetyksiä saada takaisin. T3-sairaalan rakennushankkeen alkuperäinen, valtuuston 25.11.2014 hyväksymä kustannusarvio oli 158 M. Talousarviossa vuodelle 2018 on arvioitu, että rakentamisen kokonaiskustannukset tulevat olemaan päivitetyn kustannusarvion mukaan 189 M. Hankkeen kustannusarvion nousu on merkittävä, 31 M (19,6 %). Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan suurten rakennushankkeiden näin merkittävät kustannusarvioiden poikkeamat tulee tuoda valtuuston hyväksyttäväksi. Tilinpäätöksen tulee sisältää merkittävistä rakennushankkeista hankekohtaista, koko hankkeen suunnittelu- ja rakentamisaikaa kattavaa seurantaa siitä, miten hyvin kunkin hankkeen kokonaismäärärahassa on pysytty. Sairaanhoitopiirin vaikuttamismahdollisuuksia parantaa se, että sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun on rekrytoitu runsaasti henkilöstöä organisaatiostamme. Näiden henkilöiden tehtävien hoidon järjestämisessä tulee varmistaa tehtävien hoidon vaatima riittävä resursointi ja osaaminen. Potilashoidon ja sitä tukevan toiminnan häiriötön jatkuvuus tulee turvata ja henkilöstön työkuormitusta on hallittava.

51 Käsitteet ja lyhenteet Liite 1 DRG = (Diagnosis Related Group) DRG on luokitusjärjestelmä, jossa potilaan saama hoito ryhmitellään päädiagnoosin, mahdollisten hoitoon vaikuttavien sivudiagnoosien, suoritettujen toimenpiteiden, hoitoajan sekä potilaan iän ja sukupuolen ja sairaalasta poistumistilan mukaan kliinisesti mielekkäisiin ryhmiin. Kunkin ryhmän sisällä hoitojakson vaatima voimavarojen kulutus on keskimäärin samaa luokkaa. DRG-pisteet = Painotetut hoitojaksot. Hoitojakson painotuksessa otetaan huomioon potilaiden vaikeusaste voimavarojen kulutuksen kannalta eri sairaaloissa tietyn terveysongelman hoidon aikana. EPLL = Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos Episodi = Episodi käsittää potilaan koko hoitoprosessin, eli kaikki vuodeosastohoitojaksot, päiväkirurgian hoitojaksot, avohoitokäynnit, toimenpiteet ja muut suoritteet, jotka on tehty potilaan tietyn terveysongelman ratkaisemiseksi kalenterivuoden aikana. Erva-alue = Erityisvastuualue. Jotkut erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään yli sairaanhoitopiirien rajojen yliopistosairaaloiden erityisvastuualueiden pohjalta. Tyksin erityisvastuualueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit. Länsirannikon Työterveys Oy = Länsirannikon Työterveys Oy on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vuonna 2012 perustama ja 1.5.2013 toimintansa aloittanut työterveydenhuollon palveluita tuottava yhtiö. Medbit Oy = Medbit Oy on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vuonna 2008 perustama ICT-palveluyritys, jonka toimialana on erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tietotekniikan kehittämis- ja käyttöpalvelut Tyksin erityisvastuualueella. Medbit Oy fuusioitui 2M-IT Oy:öön 1.3.2018. Polikliininen hoito (POKI) = Poliklinikassa tapahtuva hoito, joka annetaan potilaan käydessä vastaanotolla ja johon ei sisälly yöpymistä sairaalassa Päiväkirurgia (PÄIKI) = Kirurginen toimenpide, johon ei sisälly yöpymistä sairaalassa SASKE = Synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulontakeskus Tyks-Sapa-liikelaitoksen alaisuudessa Sitovat nettokulut = Käyttötalouden osalta talousarvion sitovuudet määritellään Vsshp:ssä sitovina nettokuluina, jotka lasketaan tuloslaskelmasta seuraavasti: Toimintakulut + Korko- ja muut rahoituskulut + Poistot ja arvonalentumiset. Summasta vähennetään Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta, Erityisvaltionosuus, Muut myyntituotot, Maksutuotot, Tuet ja avustukset, Muut toimintatuotot ja Korko- ja muut rahoitustuotot Somaattinen erikoissairaanhoito = Käsittää kaiken muun erikoissairaanhoidon paitsi psykiatristen erikoisalojen hoidon STM = Sosiaali- ja terveysministeriö THL = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Toimintakulut = Toimintakulut sisältävät Henkilöstökulut, Palvelujen ostot, Aineet, tarvikkeet ja tavarat, Avustukset ja Muut toimintakulut Totek = Toimenpide-, teho- ja kivunhoitopalvelujen palvelualue Triage = Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Tyks = Turun yliopistollinen keskussairaala Tyks-Sapa-liikelaitos = Tyks Sairaanhoidollisten palvelujen liikelaitos UNA-hanke = Valtakunnallinen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöhanke, jonka avulla sote-tietojärjestelmien ekosysteemiä uudistetaan vaiheittain VSKK = Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus VSSHP = Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

52 Tarkastuslautakunnan toiminta Liite 2 Tarkastuslautakunnan keskeinen tehtävä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kuntayhtymässä ja kuntayhtymäkonsernissa ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunta vastaa kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä sekä tarkastusta koskevien asioiden valmistelusta valtuustolle. Toimikauden 2017 2020 tarkastuslautakuntaan kuuluu seitsemän varsinaista jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Tarkastuslautakunta 2017 2020: Jäsen Reino Lindqvist, puheenjohtaja, Marttila Annika Sirén, varapuheenjohtaja, Turku Mona Nylund, Turku (28.11.2017 asti) Eija Adenius-Tiilikainen, Turku (29.11.2017 alkaen) Leena Rautiola, Mynämäki Jukka Sirén, Kaarina Sanna Vauranoja, Kaarina Antti Ääritalo, Kustavi Varajäsen Heikki Vainio, Loimaa Kirsti Lannermaa, Salo Eija Adenius-Tiilikainen, Turku (28.11.2017 asti) Arja Iho, Turku (29.11.2017 alkaen) Päivi Föhr, Kaarina Olli Vestu, Pöytyä Piki Kettinen, Rusko Ari Aalto, Salo Vuoden 2017 aikana toimi kaksi tarkastuslautakuntaa. Toimikauden 2013 2016 tarkastuslautakunta piti keväällä 2017 viisi kokousta. Valtuusto hyväksyi kokouksessaan 13.6.2017 tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille, lähetti tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen kuntayhtymän hallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten sekä velvoitti hallituksen tuomaan valtuuston syyskokoukseen selvityksen toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai joihin on ryhdyttävä tarkastuslautakunnan esille nostamien asioiden korjaamiseksi. Hallituksen antama selvitys käsiteltiin valtuustossa 28.11.2017. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että useimmissa esille nostetuissa asioissa on edetty tarkastuslautakunnan suositusten suuntaisesti. Valtuusto valitsi 19.9.2017 uuden tarkastuslautakunnan toimikaudeksi 2017 2020. Uusi lautakunta kokoontui syksyllä 2017 kolme kertaa. Lautakunta hyväksyi toimikauden työohjelman, jonka mukaisesti tutustui syksyllä mm. VSSHP:n osavuosikatsaukseen, Turun yliopistollisen keskussairaalan toimi- ja palvelualueisiin sekä Turunmaan sairaalaan. Uutena tehtävänä aloitettiin kuntalain mukaisesti tarkastuslautakunnan raportointi valtuustolle laissa mainittujen luottamushenkilöiden ja virkamiesten sidonnaisuuksista. Toimikauden 2013 2016 tarkastuslautakunnan jäsenet ja kuntayhtymätarkastaja osallistuivat Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tarkastuslautakunnan järjestämään yliopistollisten sairaanhoitopiirien tarkastuslautakuntien ja valmistelijoiden seminaariin Kuusamon Rukalla 19. 21.4.2017. Seminaarin aiheena olivat mm. lainsäädännön muutokset ja tarkastuslautakunnan uudet lakisääteiset tehtävät. Toimikauden 2017 2020 tarkastuslautakunnalle pidettiin perehdytystilaisuus kokouksen yhteydessä 19.10.2017, jossa kouluttajana toimi kuntayhtymän vastuunalainen tilintarkastaja, JHTT Hannu Laurila. Kuntayhtymän valtuusto on valinnut kokouksessaan 29.11.2016 tilintarkastajaksi vuodesta 2017 alkaen BDO Audiator Oy:n. Vastuunalaisena tilintarkastajana on toiminut JHTT Hannu Laurila. Tarkastuslautakunnan esittelijänä ja sihteerinä on toiminut kuntayhtymätarkastaja Synnöve Niemi. Sairaanhoitopiirin johtajan alaisuudessa sisäisenä tarkastajana on toiminut Vesa Koski. Kuntayhtymätarkastajan varahenkilönä toimii sisäinen tarkastaja.