VUODEN 2019 TALOUSARVION KEHYS

1 VUODEN 2019 TALOUSARVION KEHYS Alavieskan kunta

2 Sisällys Talouden suhdannenäkymät... 2 Raami vuodelle 2019... 2 Verotuloennuste... 2 Valtionosuudet... 4 Henkilöstökustannukset... 4 Henkilösivukuluprosentit... 4 Varhe- ja eläkemenoperusteinen maksu... 5 Investointien valmistelu... 5 Liite 1. Tuloslaskelma... 6 Liite 2. Rahoituslaskelma... 7 Talouden suhdannenäkymät Keskeiset ennusteluvut: (määrän muutos %) 2015 2016 2017 2018 2019 BKT:n muutos (markkinahintaan) 0,1 2,1 2,6 2,6 2,2 Työn tuottavuus, muutos % 0,2 1,7 2,4 0,9 1,2 Koko teollisuus, määrän muutos% -1,7 1,2 3,9 3,2 3,2 Kuluttajahintaindeksi, muutos % -0,2 0,4 0,7 1,2 1,4 Ansiotasoindeksi, muutos% 1,4 1,1 0,2 1,9 2,5 (%-yksikköä) Työllisyysaste 68,1 68,7 69,4 71,1 71,9 Työttömyysaste 9,4 8,8 8,6 8,1 7,5 Vaihtotase/% BKT:sta -1,0-1,4 0,7 0,8 0,9 Julkisyhteisöjen menot/bkt 57,1 56,0 53,7 52,7 52,0 Valtion velka/bkt 47,6 47,4 47,3 46,9 45,6 Valtion rahoitusjäämä/bkt -3,0-2,7-1,7-1,6-0,9 Lyhyet korot (Euribor 3 kk) 0,0-0,3-0,3-0,3 0,0 Pitkät korot (valtion obligaatiot 10 v) 0,7 0,4 0,5 1,0 1,4 Raami vuodelle 2019 Raami on bruttoraami, jolloin sekä tulo- että menomäärärahat ovat sitovia. Toimintatuottoja korotetaan vähintään kustannuskehitystä vastaavasti. Verotuloennuste Verotuloennuste perustuu Kuntaliiton huhtikuun verotulokehikkoon. Kokonaisuudessaan kuntien verotulojen ennustetaan kasvavan kuluvana vuonna 3 prosentilla, jota selittää suotuisa tuloja työllisyyskehitys. Alavieskan kunnallisverototeuma on kesäkuun lopun tilanteessa 1,3 %:ia edellisvuotta korkeampi (n.

3 50 000 euroa), siitäkin huolimatta, että kilpailukykysopimus vaikuttaa verotulopohjaan edelleen heikentävästi. Vuoden 2018 aikana on tehty kuitenkin sopimuskorotuksia, jotka kasvattavat ansiotuloja. Vuonna 2019 verotulojen ennustetaan kasvavan koko maan tasolla 4,5 prosenttia ja jatkavan maltillista kasvua vuonna 2020, mutta maakunta- ja soteuudistuksen tullessa voimaan vuonna 2021, kunnallisveron sekä yhteisöveron tuotto alenee ja kuntien verotulot vähenevät yhteensä noin 10,6 mrd. eurolla. Yhteisöveroa on toteutunut edellisvuotta vähemmän ja talousarvio-odotuksen toteutumista on seurattava aktiivisesti. Kiinteistövero toteutuu syys-lokakuussa. Vuodelle 2019 on nähtävissä vain vähän kunnallisveron tilityksiin vaikuttavia veroperustemuutoksia: - kunnallisveron veropohjaa pienentävät kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksin jäädytys vuosina 2018 2019. - Kuluttajahintaindeksin nousua kompensoiva tarkistus vuodelle 2019 vähentää kunnallisveron tuottoa 149 milj. eurolla - Asuntolainan korkovähennysoikeuden vuosittaisen leikkauksen vaikutus näkyy kunnallisveron tuotossa siten, että vuonna 2019, jolloin vähennysoikeus on enää 25 prosenttia, vaikutus on 13 milj. euroa. Kunnallisveron tilityksissä vuosina 2019-2021 on huomioitu verotuksen joustava valmistuminen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että veron kohtaanto kuluvalle vuodelle parantuu. Verovuodesta 2018 alkaen luonnollisten henkilöiden ja yritysten tuloverotuksessa siirrytään verovelvolliskohtaiseen verotuksen valmistumiseen. Verotus ei enää päätykään kaikilla verovelvollisilla samaan aikaan esimerkiksi lokakuun lopussa vaan joustavasti kesä-lokakuun välillä. Tämän johdosta myös veronpalautusten ja jäännösverojen maksaminen jaksottuu eri tavalla kuin nykyisin, joka vaikuttaa tilitysten jaksottumiseen. Tämä nostaa hetkellisesti v. 2019 verotulototeumaa, mutta toteuma tasaantuu seuraavina vuosina. Aluehallintouudistus toteutunee vasta 1.1.2021 alkaen. Aluehallintouudistuksella ei Valtiovarainministeriön viimeisimmän laskelman mukaan ole Alavieskan kunnan taloudellista tasapainoa heikentävää vaikutusta. Aluehallintouudistuksen yhteydessä asetettaneen väliaikainen tuloveroprosentin muutoskielto uudistusta edeltävälle vuodelle sen vuoksi, että kaikkien kuntien tuloveroprosenttia pienennetään yhtä suurella määrällä, jotta maakunnalle voidaan siirtää osuus kunnalle tulevasta verotuotosta. Veroratkaisut on tehtävä siis viimeistään uudistusta edeltävänä vuonna. Kuntakohtaiset yhteisöverotuotot lasketaan yritystalouden ja metsätalouden tietojen perusteella. Yksittäisille kunnille saadaan näin laskennalliset yritystoimintaerät ja metsäerät. Yritystoimintaerä muodostuu kunnassa toimivien yhteisöjen maksamista yhteisöveroista. Metsäerän perusteena ovat metsäkeskusten bruttokantorahatulot ja kunnittainen metsämaan pinta-ala. Alavieskan kunnan jako-osuus yhteisöverosta näyttää olevan v. 2018 tasossa, joten merkittävä muutosta ei ole nähtävissä. Kiinteistöveron osalta vuodelle 2019 ei ole merkittäviä muutoksia tulossa. Maanmittauslaitos valmistelee uutta maapohjan arvostamisjärjestelmää kiinteistöverotusta varten. Hinta-alueet määritellään hyödyntämällä kehittyneitä tilastoanalyysimenetelmiä sekä kiinteistö- ja asunto-kauppojen tietoja pitkältä aikaväliltä. Digitaalinen arvostamisjärjestelmä lisää verotuksen tehokkuutta ja pitää verotusarvot paremmin ajan tasalla. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2020. Verotuloarvio vuodelle 2019 on tehty tiedossa olevat muutokset huomioiden. Laskelma sisältää tuloveroprosentin korotuksen 0,5 % yksiköllä 22,00 %:iin. Vaikutus on n. +160 000 euroa. Veroprosenteista päätetään erikseen marraskuun 17 päivään 2018 mennessä. Verotuloennuste vuodelle 2019 (tarkentuu syksyllä 2018) 2019 2018 Muutos Muutos % Kunnallisvero 7 090000 6 689 000 401 000 6,0 Yhteisövero 285 000 277 000 8 000 5,4 Kiinteistövero 754 000 750 000 4 000 0,5 8 129 000 7 716 000 224 000 5,4

4 Valtionosuudet Kuntien valtionavut ovat vuonna 2019 noin 10,3 mrd. euroa, kun ne vuonna 2018 olivat 10,19 mrd. euroa. Kevään 2018 maan hallituksen lisätalousarviopäätöksessä ei ollut merkittäviä valtionosuuden määrään vaikuttavia tekijöitä. Kuntaliitto on antanut kesäkuussa arvionsa vuoden 2019 kuntakohtaisesta valtionosuudesta, jonka määrä tarkentuu vielä syksyn mittaan. Alavieskan kunnan yhteenlaskettu ennakollinen valtionosuus olisi 8,74 milj. euroa, ollen 0,26 milj. euroa edellisvuotta pienempi. Suurin muutos on peruspalvelujen valtionosuudessa, jossa kustannustenjaon tarkistus sekä kuntien perustoimeentulotuen rahoitusosuus vähentävät valtionosuutta. Valtionosuuden lasku on mittava ja koska kaikkia määräytymistekijöitä ei ole vielä päivitetty tämän hetken ennusteeseen, valtionosuusennakkolaskentaa on seurattava syksyllä aktiivisesti. Kunnan valtionosuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon kaksiosaisen järjestelmä kumpikin osa: peruspalvelujen valtionosuus ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen valtionosuus. Valtionosuus tarkennetaan syksyn ennusteiden perusteella. Valtionosuusennuste 2019 2019 2018 Muutos Muutos % Peruspalvelujen vos 6 527 901 6 978 000-450 099-6,5 % Verotulojen tasaus 2 777 461 2 657 000 120 461 4,5 % OKM VOS -559 170-626 000 66 830-10,7 % Valtionosuudet yhteensä 8 746 192 9 023 463-262 808-2,9 % Henkilöstökustannukset KVTES sopimuskausi on voimassa 1.2.2018 31.2.2020. Sopimuskaudella palkkoihin tulee merkittävästi sopimuskorotuksia: -Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.5.2018 lukien 1,25 prosentilla, jos tehtäväkohtakohtainen palkka on 30.4.2018 vähintään 2 080,00 euroa. Jos tehtäväkohtainen palkka 30.4.2018 on alle 2 080 euroa, tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 26 eurolla kuukaudessa. -Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.4.2019 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,0 prosenttia. -Paikallinen järjestelyerä 1.1.2019 lukien on 1,2 prosenttia kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkkasummasta. -Paikallinen tuloksellisuuteen perustuva kertaerä tammikuussa 2019, joka tulee kirjattavaksi jo tilinpäätöksessä 2018, sillä erä perustuu marraskuun tuloksellisuuteen (n.0,67 % palkasta). Palkankorotuksiin on varauduttu raamissa. Palkkahallinto toimittaa korotetut palkkatiedot juhannukseen 2018 mennessä palveluiden käyttöön. Mahdolliset aloitetut palvelussuhteet v. 2018 ja v. 2019 tulee palvelun itse huomioida budjetissa siten, että ne ovat mukana talousarviossa riittäviltä osin. Henkilösivukuluprosentit Käytettävät henkilösivukuluprosentit vuodelle 2019 on esitetty alla. Kuntatyönantajan henkilösivukulut 2019 Kunnallinen eläkemaksu KuEL 16,75 % Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 1,50 % Työnantajan sosiaaliturvamaksu 0,90 % Valtion eläkemaksu VaEL 16,83 % Tapaturmavakuutus 0,60 %

5 Työkyvyttömyysmaksu 1,00 % Varhe- ja eläkemenoperusteinen maksu Työnantaja on tähän saakka maksanut varhaiseläkemenoperusteisesta eli varhe-maksua, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai työttömyyseläkkeelle. Työntekijän ikä ei vaikuta varhe-maksun määrään. Alkavat eläkkeet vaikuttavat työnantajan varhe-maksuun 36 kalenterikuukauden ajan eläkkeen alkamisesta. Tätä ollaan uudistamassa siten, että se korvataan työkyvyttömyyseläkemaksulla, jonka suuruus on 1 % palkkasummasta. Kevan valtuuskunta päättää varhaiseläkemenoperusteisen maksun lakkauttamisesta ja uuden työkyvyttömyyseläkemaksun laskuperusteista marraskuussa 2018. Vuodesta 2019 alkaen uusi työkyvyttömyyseläkemaksu korvaisi nykyisen varhaiseläkemenoperusteisen eläkemaksun. Työkyvyttömyyseläkemaksu lasketaan etukäteen prosenttina palkkasummasta ja se peritään osana jäsenyhteisön palkkaperusteista eläkemaksua. Työkyvyttömyyseläkemaksu on kerralla lopullinen. Työkyvyttömyysmaksuun varaudutaan talousarviossa 1 %:lla palkkasummasta. Varhe-maksua erikseen ei budjetoida. Eläkemenoperusteista maksua maksetaan vain niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005. Kevan valtuuskunta vahvistaa vuosittain eläkemenoperusteisen maksun kokonaismäärän. Maksu jaetaan jäsenyhteisöjen kesken sen perusteella, kuinka paljon nyt maksussa olevista eläkkeistä on karttunut kunkin jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005 tehdystä työstä. Eläkemenoperusteisella maksulla ei ole yhteyttä maksussa oleviin palkkoihin, joten se budjetoidaan erillään palkkaperusteisesta maksusta. Eläkemenoperusteinen maksuosuus budjetoidaan v. 2018 kertoimella 1,08. Investointien valmistelu Talouden kannalta kestävä taso olisi, että nettoinvestoinnit olisivat korkeintaan vuosikatteen määrän suuruiset, jolloin investointien rahoittamiseen ei tarvita lisälainanottoa. Investointien valinnassa otetaan huomioon jo tehdyt investointipäätökset, investoinnilla saavutettavat toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt käyttötaloudessa sekä käytössä olevien rakennusten ja rakennelmien peruskorjaustarpeet. Investoinnista on aina oltava tiedossa sen vaikutus käyttötalouteen sekä sen takaisinmaksuaika (hankintameno / vuotuinen tuotto).

6 Liite 1. Tuloslaskelma Tuloslaskelmaraami 2017-2019 Muutos 18-19 Muuotos % 18-19 Muutos % 17-19 TP2017 TA2018 TAE2019 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 790 754 849 215 853 461 4 246 0,5 7,9 Maksutuotot 186 944 179 470 154 367-25 103-14,0-17,4 Tuet ja avustukset 96 317 46 900 72 900 26 000 55,4-24,3 Vuokratuotot 1 072 916 1 091 100 1 107 000 15 900 1,5 3,2 Muut toimintatuotot 9 074 166 300 22 000-144 300-86,8 142,5 Toimintatuotot yht. 2 156 005 2 332 985 2 209 728-123 257-5,3 2,5 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -4 205 168-4 340 595-4 398 098-57 503 1,3 4,6 Palkat ja palkkiot -3 246 339-3 299 022-3 411 968-112 946 3,4 5,1 Henkilöstösivukulut -958 829-1 041 573-986 130 55 443-5,3 2,8 Eläkekulut -895 152-896 876-911 130-14 254 1,6 1,8 Muut henkilösivuk. -63 677-144 697-75 000 69 697-48,2 17,8 Palvelujen ostot -11 750 481-11 996 450-12 165 032-168 582 1,4 3,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -990 727-994 320-995 320-1 000 0,1 0,5 Avustukset -561 248-596 300-1 358 300-762 000 127,8 142,0 Muut kulut -92 709-76 160-76 160 0 0,0-17,9 Toimintakulut yht. -17 600 333-18 003 825-18 992 910-989 085 5,5 7,9 TOIMINTAKATE -15 444 328-15 670 840-16 783 182-1 112 342 7,1 8,7 Verotulot 7 284 274 7 716 000 8 129 000 413 000 5,4 11,6 Tulovero 6 493 731 6 689 000 7 090 000 401 000 6,0 9,2 Yhteisövero 285 626 277 000 285 000 8 000 2,9-0,2 Kiinteistövero 504 917 750 000 754 000 4 000 0,5 49,3 Valtionosuudet 8 917 084 9 009 000 8 746 192-262 808-2,9-1,9 Peuspalv:n vo 6 831 304 6 978 000 6 527 901-450 099-6,5-4,4 Verotulojen tasaus 2 659 380 2 657 000 2 777 461 120 461 4,5 4,4 OKM VOS -573 600-626 000-559 170 66 830-10,7-2,5 Rahoitustuoto ja -kulut -35 673-70 700-70 700 0 0,0 98,2 Korkotuotot 0 0 0 0 Muut rah.tuotot 17 248 10 500 10 500 0 0,0-39,1 Korkokulut -42 813-70 000-70 000 0 0,0 63,5 Muut rah. Kulut -10 108-11 200-11 200 0 0,0 10,8 VUOSIKATE 721 357 983 460 21 310-962 150-97,8-97,0 Poistot -816 631-840 910-770 910 70 000-8,3-5,6 TILIKAUDEN TULOS -95 274 142 550-749 600-892 150-106,2-102,6 YLI-/ALIJÄÄMÄ -95 274 142 550-749 600-892 150-106,2-102,6

7 Liite 2. Rahoituslaskelma Rahoituslaskelma 2017-2019 Muutos 18-19 Muuotos % 18-19 Muutos % 17-19 TP2017 TA2018 TAE2019 Varsinainen toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate +/- 721 357 983 460 21 310-962 150-97,8-97,0 Satunnaiset erät +/- 0 0 0 Tulorahoituksen korjauser 0 0 0 Investoinnin rahavirta Käyttöomaisuusinvestoin nit - -859 572-918 000-600 000 318 000-34,6-30,2 Rahoituosuudet investointeihin + 189 138 9 000 0-9 000-100,0-100,0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot + 0 10 000 10 000 0 0,0 Nettoinvestoinnit -670 434-899 000-590 000 309 000-34,4-12,0 Toiminnan ja investointien rahavirta 50 923 84 460-568 690-653 150-773,3-1216,8 Rahoitustoiminta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys + 0 340 000 0-340 000-100,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - Lyhytaikaisten lainojen -599 830-492 700 492 700-100,0-100,0 lisäys/vähennys +/- -2 000 000 0 600 000 600 000-130,0 Lainankannan muutokset yht. Muut maksuvalmiuden -2 599 830-152 700 600 000 752 700-492,9-123,1 muutokset +/- 2 584 082 5 000 5 000 0 0,0-99,8 Rahoituksen rahavirta -15 748-147 700 605 000 752 700-509,6-3941,7 Rahavarojen muutos 35 175-63 240 36 310 99 550-157,4 3,2