LAPSIBUDJETOINTI. Kati Honkanen, THL

Samankaltaiset tiedostot
Lapsibudjetointi Elina Välikangas Kehittämis- ja laatupäällikkö

Kohti lapsiystävällistä maakuntaa - Lapsibudjetointi Jyväskylä

Oulun lapsibudjetoinnin malli Elina Välikangas Kehittämis- ja laatupäällikkö

Lapsibudjetointi muutoksen välineenä

Näkökulmia tietojohtamiseen sote-uudistuksessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyö

Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

Vastuu lasten hyvinvoinnista ja oppimisesta on valtion, maakuntien ja kuntien yhteinen - Lapsibudjetointi antaa välineitä tiedolla johtamiseen

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

Lapsibudjetointi maakunnan akatemiassa

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012

Kohti Lapsiystävällistä Oulua

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulevaisuuden kunnassa näkökulmia oululaisten hyvinvointiin ja sen edistämiseen

Tietopaketti 10: Toimintakyky ja kuntoutuminen. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

PoPSTer-hankkeen tilannekatsaus TR4

Tietopaketti 9: Vammaispalvelut. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa

Hyvinvointitavoitteet teoiksi ja vaikutuksiksi yhteisellä budjetoinnilla. LAPE-akatemia Elina Välikangas Kehityspäällikkö, SoteDigi

SOTE -TIETOPAKETIT. Lasten ja nuorten palveluiden palvelupakettitestaus. POP maakunta. - Oulun kaupungin vuoden 2016 tausta- aineistolla

Tietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Tiedätkö mikä maksaa? Lapsibudjetointi apuna vaikuttavuuteen

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit

POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2016 Taulukko 1. Esiopetus

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari Diakonialaitos Martintalo

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Pohjois-Pohjanmaalla Muutosagentti Rita Oinas

Tietopaketti 3: Nuoret aikuiset ja työikäiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Miten tästä eteenpäin? Muutosagentti I&O Kärkihanke Pohjois-Pohjanmaa. Rita Oinas, TtM, sh

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma hallituksen kehittämiskärkenä. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys ja kulttuuripalvelut

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2011 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi.

PoPSTer -hanke Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana IHA kokonaisuutta

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2012 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus tammi-syyskuu Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Vanhuspalveluiden tilannekatsaus

PALVELUJEN JA RAKENTEIDEN MUUTOS POHDINTAA ALUEHALLINNON NÄKÖKULMASTA

Sisältö. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan rakentuminen. Monialaisen maakunnan tulo- ja menovirrat. Talouden ohjausmekanismeista

LAPE HANKE TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Oulun palvelumalli 2020:

Airi Martikainen Lapsi- ja perhetoiminnan järjestökoordinaattori. LAPE - Mitä ihmettä?

15 Pohjois-Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Raahe Hannu Kallunki kuntayhtymän johtaja

LABU-kokonaisuus osana vaikutusten ennakkoarviointia - mitä se on, miten kiinni lapsibudjetointiin?

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

Tilannekuva: Rannikko

Kuntatalouden syyskuulumiset

ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

Perhekeskus, palveluohjaus ja yhdyspinnat

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Toimitilat ja kiinteistöt. Pasi Keskitalo Vastuuvalmistelija p

Tietopaketti 8: Mielenterveys ja päihteet. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Nuoret tekevät tulevaisuuden

Tilannekuva: Koillismaa

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys:

Tilannekuva: Oulu ja ympäristö

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelukuvausten laadinta

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Sote- ja maakuntauudistus

LAPE Pohjois-Pohjanmaalla Taloudelliset tavoitteet, lapsibudjetointi

Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille Pauli Harju maakuntajohtaja

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman sisältö

Savuton kunta

Tilannekuva: Jokilaaksot

Maakuntauudistus. Tukipalvelut. Talous, omaisuus, vastuut ja velat. POPmaakunta. Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) 20.2.

KAINUUN PERHEKESKUKSET

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto

Lapsibudjetointi yhteensovittavan johtamisen ja vaikuttavuuden työvälineenä

Soteka kierros kunnissa; verkoston rakentaminen. Mari Tuomikoski Projektipäällikkö, kasvupalvelut p

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu

Lausunnot PoPSTer-loppuraporttiin. Sote-ryhmä

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti (liite 1)

Huhtikuu 4/2016 Osavuosikatsaus I

Kuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus. Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi

Elokuu 8/2016 Osavuosikatsaus II

Kuntajohtajapäivät Kuopio

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Miten ja miksi tulisi laatu- ja vaikuttavuustieto yhdistää euroihin? Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Tyks lasten ja nuorten klinikka

Elintaparyhmätoiminnan arviointi ja tiedonkeruu Pohjois-Pohjanmaalla. Leea Järvi Sirpa Hyyrönmäki Lea Mäkelä PPSHP

Pohjoisen sote-alueen valmistelu

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston katsaus alueen ajankohtaisiin kehitysvammahuollon asioihin

Tietopaketti 5: Välitön avun tarve. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Transkriptio:

LAPSIBUDJETOINTI Kati Honkanen, THL

MISTÄ ON KYSE? Lapsibudjetointi tarkoittaa talousarvion tarkastelemista lapsenoikeusnäkökulmasta. Kyse on sekä 1) lapsiin kohdistuvien määrärahojen jäljittämisestä ja seurannasta eli lapsilähtöisestä budjettianalyysista; että 2) talousarviopäätösten lapsivaikutusten arvioinnista. Lapsilähtöinen budjettianalyysi on osa väestölähtöistä budjettianalyysia, jossa julkisen budjettitalouden menot järjestetään väestömomentteihin. Lapsibudjetoinnissa tarkastelussa ovat lapsiin ja nuoriin kohdistuvat menot. Budjetin menokuvauksessa esitetään, mihin väestöryhmään ja minkälaiseen palveluun kyseinen määräraha kohdistuu. 2 22.8.2018 Kati Honkanen, THL

MISTÄ ON KYSE? Lapsibudjetointi mahdollistaa lapsia koskevan seurantatiedon keräämisen ja sitä kautta lapsiin kohdistuvien investointien vaikuttavuuden arvioinnin. Tämä tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa, jonka avulla lapsiin kohdistuvat määrärahat voidaan kohdentaa sekä oikeudenmukaisesti että mahdollisimman tehokkaasti. 3 22.8.2018 Kati Honkanen, THL

Lapsibudjetoinnin esimerkki Oulusta ja Pohjois- Pohjanmaalta Perustuu kehittämis- ja laatupäällikkö Elina Välikankaan esitykseen 22.9.2017. Elinan esitys katsottavissa Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=1u5zczuhklk&feature=youtu.be > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen Yhteiset tavoitteet kokonaisuuksille Lasten ja nuorten terveen kehityksen, oppimisen ja sivistyksen mahdollistaminen heidän omissa kasvu- ja kehitysympäristöissään. *Varhainen tunnistaminen 9.6.2017 Lasten ja nuorten toimintakyvyn ja elämänhallinnan vahvistaminen, joka edellyttää erityistä osaamista. Palveluissa lapsella, nuorella tai perheellä voi olla säännöllistä tuen tarvetta, joka edellyttää lyhytaikaista palvelua heidän kasvu- ja kehitysympäristöissään. Lasten ja nuorten erityistarpeisiin vastaaminen, joka sisältää vaativaa tai ympärivuorokautista palvelua.

Mihin haemme yhdessä muutosta? - vaikuttavuus Tehokas ja tarkoituksenmukainen toiminnan ohjaus - yhteinen strategia, elämänkaari, alueellinen viitekehys ja hyvinvointialueet, roolit Toiminnan/palveluiden vaikuttavuus - painopisteenä ennaltaehkäisevät ja varhaisen tuen palvelut, Sis. sähköiset palvelut, verkostoyhteistyö ja monituottajamalli Lapsi tai nuori kohtaa vain yhden palvelukokonaisuuden ilman hallinnollisia rajoja elämäntilanne/perheen tilanne kokonaisuutena

Perhe ja eriikäinen lapsi/nuori Lasten ja nuorten terveen kehityksen, oppimisen ja sivistyksen mahdollistaminen heidän omissa kasvuja kehitysympäristöissä än. *Varhainen tunnistaminen Lasten ja nuorten toimintakyvyn ja elämänhallinnan vahvistaminen, joka edellyttää erityistä osaamista. Palveluissa lapsella, nuorella tai perheellä voi olla säännöllistä tuen tarvetta, joka edellyttää lyhytaikaista palvelua heidän kasvu- ja kehitysympäristöissä än. Lasten ja nuorten erityistarpeisiin vastaaminen, joka sisältää vaativaa tai ympärivuorokautista palvelua. Y h t e i s t y ö a v u s t u k s e t Raskausaika s e k t o r i n k a n s s a Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut 0-6 v 7-12 v 13-15 v 16-20 v Yö(päivä)hoito Palveluohjaus ja valvonta (ulkoinen) Neuvolatoiminta Kouluterveydenhulto Opiskeluterveydenhuolto Vastaanottotoiminta alle 18-vuotiaat Vapaasivistystyö Lisäopetus Aikuislukio-opetus, Kv.koulu ammatillinen Mamu valmistava opetus koulutus (musiikki) ja etälukioverkko Nuorisotiedotus, Nappi, Nuorten kesätyö, Työpörssi-toiminta Suunhoito alle 18-vuotiaat Maahanmuuttajapalveluiden neuvolapalvelut Kulttuurilaitokset (tulevaisuuden monialaiset kulttuurikeskukset, kulttuuriperintöpalvelut) Kilpailuolosuhdekentät ja hallit, erikoisliikuntapaikat liikuntaneuvonta (yleinen) Ohjatut liikuntaryhmät suurtapahtumat j Perhepalvelut (sisältää myös a perheneuvolapalvelut, perhekuntoutuksen, oma ja osto) 3 Perheoikeudelliset palvelut Perhepalvelut jakautuu kaikille värialueille!. Sosiaalipäivystys Erityiskoulut Vammaisten lasten avopalvelut Nuorten työllisyyspalvelut Nuorten ohjauspalvelut (oma ja osto) Vammaisten lasten ap ja ip - toiminta Lastensuojelun avohuolto (tilannearvio, avohuolto, jälkihuolto) Lasten- ja nuorisopsykiatrinen psykiatrinen avohoito (oma ja osto) Kehitysvammaisten alle 18-vuotiaiden laitospalvelut Lasten- ja nuorisopsykiatrinen laitoshoito, nuorten laitospäihdepalvelut (osto) Lastensuojelun laitoshoito (oma ja osto) Lasten ja nuorten somaattinen laitoshoito esim. syöpähoidot (osto) Lastensuojelun perhehoito (osto) Aikuisten laitos psyk.esh (osto) ja päihdepalvelut (oma ja osto)(vanhemmat esim. psyk.klinikka, päihdeklinikka, Polokka), Ensi- ja turvakoti) Sosiaalinen vahvistaminen - nuorten työpajat - Etsivä nuorisotyö - Nuorten moniammatilliset ohjausja neuvontapalvelut (Byström, Tsekpoint) Sairaalakoulu

Määrittelytyö Tiedonkeruupohjat on rakennettu kirjanpitohierarkian päälle vastuualueiden mukaisesti Pohjassa tehdään määrittely kustannuspaikkakohtaisesti, jolloin jokaiselle kustannuspaikalle määritellään erikseen sijoittuminen elämänkaaren mukaisessa kehikossa ja palvelun raskautta kuvaavissa liikennevaloissa Varmistaa toistettavuuden ja pitkän aikavälin seurannan luotettavuuden Ohessa esimerkki tiedonkeruupohjasta yhden kustannuspaikan osalta: Kustannuspaikka Prosessi (merkitse X) Värikoodi (merkitse X) 1900 Lapset ja nuoret Prosessi & laskentaperuste Toiminnallinen: mikä ja mistä saadaan? %-peruste: määrittele %-jako Värikoodi-peruste Toiminnallinen: mikä ja mistä saadaan? %-peruste: määrittele %-jako Työikäiset Ikäihmiset

Sote tietopaketit ja Pohjois-Pohjanmaan testauksen tavoitteet Sitra ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat kuntien kanssa yhteistyössä kehittäneet palvelupakettimallia (Sote-tietopaketit), jonka tavoitteena on tuottaa läpinäkyvää ja vertailukelpoista tietoa sote-palveluiden järjestämisen ja johtamisen tueksi uudistuvassa toimintaympäristössä Laatia tiekartta Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan palvelupakettien käyttöönotolle, huomioiden mahdollisuuksien mukaan erva alueen näkökulma Kommentoida kaikkien testaajaorganisaatioiden yhteisesti tuottamia palvelupakettimallin määrittelyjä ja vastaavuustaulukoita erilliseen dokumenttiin Laajentaa lasten, nuorten ja perheiden palvelupaketti peruspalveluista erityispalveluihin sisältäen sivistys- ja kulttuuripalvelut siten, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta muodostuu kokonaiskäsitys (elämänkaari) Tuottaa vaihtoehtoisia raportointimalleja useammasta eri näkökulmasta (järjestäjän tietotarpeet ja seuranta) sekä arvioida lasten, nuorten ja perheiden palveluiden mittaristoa osana raportoinnin kokonaisuutta ja kuvata esimerkkejä johdon työpöydästä 9.6.2017

Sote-tietopaketit - laajennus Lähtökohtana lasten ja nuorten palveluiden tarkastelulle oli, että huomioidaan kaikki alle 18-vuotiaiden käyttämät palvelut ja niistä syntyneet kustannukset. Tarkastellaan heidän palvelukäyttöönsä liittyviä kirjauksia ja palveluiden käytöstä syntyneitä kustannuksia sekä perustason ja erityistason sosiaali- ja terveyspalveluissa että sivistys- ja kulttuuripalveluissa Hyvinvointipalveluissa ennestään käytössä vastaavan kaltainen palvelukokonaisuusmalli Sivistys- ja kulttuuripalveluiden kaikki toiminta paketoitiin samalla logiikalla ja toteutustavalla, noudattaen myös Sote-tietopaketin periaatteita. Tarkastelussa huomioitiin lakien ja asetusten mukaiset määrittelyt, jotta päästäisiin myös kansallisen tason tarkastelussa mahdollisimman geneeriseen lopputulokseen. 9.6.2017

Lasten ja nuorten palvelukokonaisuus, väreittäin Oulun kaupunki Vyörytetty toteuma (EK) vihreä keltainen punainen Väri Avosairaanhoito -273 641-5 235 956-875 693-6 385 289 Avoterveydenhoito -9 792 243-3 537 108 0-13 329 351 Kehitysvammaisten palvelut 0-122 497-514 918-637 414 Kuntoutus 0-2 575 085 0-2 575 085 Lastensuojelu -57 471-520 739-30 594 061-31 172 270 Maahanmuuttajapalvelut -33 457-98 124-1 350 326-1 481 907 Mielenterveyspalvelut 0-2 610 174 0-2 610 174 Muut asumispalvelut alle 65-v. SHL 0 0-12 967-12 967 Omaishoito alle 65 v. 0-2 104 673-1 602 710-3 707 383 Perheiden tukipalvelut -308 203-4 040 011 0-4 348 215 Perheoikeudelliset palvelut -613 042 0 0-613 042 Perusterveydenhuollon sairaalahoito 0 0-7 519-7 519 Psykiatrinen erikoissairaanhoito 0 0-7 834 499-7 834 499 Päihdepalvelut 0 0-64 898-64 898 Somaattinen erikoissairaanhoito 0-11 882 751-16 446 354-28 329 106 Sosiaalityö- ja ohjaus 0-881 127-684 412-1 565 539 Suun terveydenhuolto -1 758 106-7 306 077 0-9 064 183 Vammaisten palvelut 0-524 478-187 275-711 753 Palvelukokonaisuus 9.6.2017-12 836 162-41 439 860-60 175 632-114 451 655

Porautuminen seuraavalle tasolle Kuva 9. Esimerkki: Sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminnasta, lasten ja nuorten raskaimmat palvelut kuvattuna samassa raportissa. Saatavissa myös asiakkuudet ja kustannukset henkilötunnus kertaalleen periaatteella = raskaimman asiakkuuden keskihinta. Jatkossa tähän kuvaan on mahdollista liittää myös sivistys ja kulttuuripalveluissa toteutuvat palvelut, jolloin syntyy kokonaiskuvaa koko kaupungin lasten ja nuorten raskaimpien palvelujen käytöstä. 9.6.2017

Lasten ja nuorten palvelukokonaisuus, sosiaalija terveyspalvelut Toimintamenot vihreä keltainen punainen Yhteensä /asukas Avosairaanhoito 273 641 5 235 956 875 693 6 385 289 142 Avoterveydenhoito 9 792 243 3 537 108 0 13 329 351 296 Kehitysvammaisten palvelut 0 122 497 514 918 637 414 14 Kuntoutus 0 2 575 085 0 2 575 085 57 Lastensuojelu 57 471 520 739 30 594 061 31 172 270 691 Maahanmuuttajapalvelut 33 457 98 124 1 350 326 1 481 907 33 Mielenterveyspalvelut 0 2 610 174 0 2 610 174 58 Muut asumispalvelut alle 65-v. SHL 0 0 12 967 12 967 0 Omaishoito alle 65 v. 0 2 104 673 1 602 710 3 707 383 82 Perheiden tukipalvelut 308 203 4 040 011 0 4 348 215 96 Perheoikeudelliset palvelut 613 042 0 0 613 042 14 Perusterveydenhuollon sairaalahoito 0 0 7 519 7 519 0 Psykiatrinen erikoissairaanhoito 0 2 554 086 4 830 766 7 384 852 164 Päihdepalvelut 0 0 64 898 64 898 1 Somaattinen erikoissairaanhoito 0 9 738 485 15 020 434 24 758 919 549 Sosiaalityö- ja ohjaus 0 881 127 684 412 1 565 539 35 Suun terveydenhuolto 1 758 106 7 306 077 0 9 064 183 201 Vammaisten palvelut 0 524 478 187 275 711 753 16 Palvelukokonaisuus 12 836 162 41 849 679 55 745 979 110 431 821 2 448 9.6.2017 22.6.2017

Lasten ja nuorten palvelukokonaisuudet, sivistys- ja kulttuuripalvelut PALVELUKOKONAISUUS Yhteensä %-osuus /asukas Perusopetus -184 249 347,07 49,7 % -4 085,17 Varhaiskasvatuspalvelut -128 539 042,75 34,7 % -2 849,96 Nuorisopalvelut -12 003 040,93 3,2 % -266,13 Liikuntapalvelut -7 240 673,90 2,0 % -160,54 Kulttuuripalvelut -6 220 276,09 1,7 % -137,92 Toinen aste (lukio) -27 127 260,96 7,3 % -601,46 Vapaa sivistys ja taiteen perus -5 382 568,72 1,5 % -119,34 Sivistys- ja kulttuuripalvelut -370 762 210,42 100 % -8 220,53 9.6.2017

Lasten ja nuorten tietopaketti sivistysja kulttuuripalvelut Toiminto Palvelu TP 2016 Perusopetus Alakoulu -104 528 692,20 Yläkoulu -68 717 971,45 Erityiskoulu -6 317 703,75 Sairaalakoulu -942 434,35 Oppilaskuljetukset -3 742 545,32 Perusopetus -184 249 347,07 Varhaiskasvatuspalvelut Kokopäivähoito -87 158 019,07 Osapäivähoito -4 011 440,61 Avoin varhaiskasvatus -5 172 131,88 Esiopetus -14 707 520,42 Palveluohjaus -2 799 477,65 Avustukset -14 690 453,12 Varhaiskasvatuspalvelut -128 539 042,75 Nuorisopalvelut Kasvatuksellinen ohjaus -2 381 590,40 Sosiaalinen vahvistaminen -2 253 078,76 Avustukset, nuorisopalvelut -782 299,43 Kulttuurinen nuorisotyö -111 765,28 Aluenuorisotyö -1 125 785,79 Tieto- ja neuvontapalvelut -171 306,64 Nuorisopalvelut projektit -1 293 308,58 AP/IP -3 883 906,05 Nuorisopalvelut -12 003 040,93 1/8 9.6.2017

2/2 Lasten ja nuorten palvelukokonaisuus sivistysja kulttuuripalvelut PALVELUKOKONAISUUS vihreä keltainen punainen Väri Perusopetus -156 022 829,87-27 284 082,85-942 434,35-184 249 347,07 Varhaiskasvatuspalvelut -124 258 190,83-4 280 851,92 0,00-128 539 042,75 Nuorisopalvelut -11 081 258,20-921 782,73 0,00-12 003 040,93 Liikuntapalvelut -7 240 673,90 0,00 0,00-7 240 673,90 Kulttuuripalvelut -6 220 276,09 0,00 0,00-6 220 276,09 Toinen aste (lukio) -27 127 260,96 0,00 0,00-27 127 260,96 Vapaa sivistys ja taiteen perusopetus -5 382 568,72 0,00 0,00-5 382 568,72 Sivistys- ja kulttuuripalvelut -337 333 058,57-32 486 717,50-942 434,35-370 762 210,42 Keltaiset kustannukset muodostuvat pääasiassa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tehostetusta ja erityisestä tuesta sekä nuorisopalveluiden työpajatoiminnasta Punaiset kustannukset ovat sairaalakoulun kustannuksia 9.6.2017

Lasten ja nuorten palveluiden kokonaisuus Oulussa vihreä keltainen punainen Yhteensä /asukas Hyve ilman erikoissairaanhoitoa 12 836 162 29 557 108 35 894 779 78 288 050 1 736 Erikoissairaanhoito 0 12 292 571 19 851 200 32 143 771 713 Hyvinvointipalvelut yhteensä 12 836 162 41 849 679 55 745 979 110 431 821 2 448 11,6 % 37,9 % 50,5 % 100,0 % Sivistys- ja kulttuuripalvelut 337 333 059 32 486 718 942 434 370 762 210 8 221 91,0 % 8,8 % 0,3 % 100,0 % Yhteensä 350 169 221 74 336 397 56 688 414 481 194 031 10 669 72,8 % 15,4 % 11,8 % 100,0 % Kaikki Oulun kaupungin alle 18-vuotiaiden palveluiden käytöstä aiheutuneet kustannukset yhteensä, jaettuna organisaatioittain sekä lasten ja nuorten palvelutarpeiden vaativuuden mukaisesti väreihin. 9.6.2017

Väestötason seuranta ja budjetointi Siku punainen 0,2 % Oulun lasten ja nuorten toimintamenot 2016 Hyve vihreä 3 % Siku keltainen 7 % Hyve keltainen 6 % Hyve punainen 7 % Esh keltainen 3 % Esh punainen 4 % Siku vihreä 70 % 21.9.2017 Sanna Suistio Toimintamenot yhteensä 481,2 M 10 669 /alle 18-vuotias 9.6.2017

Liminka Tyrnävä Kempele Muhos Lumijoki Sievi Ii Nivala Oulu Alavieska Ylivieska Merijärvi Haapavesi Haapajärvi Siikajoki Reisjärvi Kalajoki Oulainen Kärsämäki Raahe Pyhäntä Pyhäjoki Kuusamo Utajärvi Siikalatva Taivalkoski Pudasjärvi Pyhäjärvi Vaala Lähde: Sotkanet 2016 Hailuoto 62,2 Lapsiperheiden osuus perheistä (%) v. 2015, Pohjois-Pohjanmaa 54,5 Kaupunkialueet Maaseudun paikalliskeskukset ja kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu 50,6 47 46,7 45,744,2 43,443,343,242,7 42 40,6 40 39,838,838,438,238,137,6 35,8 34,5 34 33 31,231,1 30,730,6 27,7 27

Lisätietoa (3) LAPE-oppimisverkosto: Lapsibudjetointi ja tietopohja, 4.4.2017 (esitykset ja videotallenne) https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/- /event/3189095 Valtakunnalliset LAPE-päivät, lapsibudjetoinnin työpaja 22.9.2017, mm. Elina Välikankaan esitys ja videotallenteet https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/- /event/3176752#lapsiystävällinen kunta 20 22.8.2018 2 0

LAPSIBUDJETOINTI KATI HONKANEN kati.honkanen@thl.fi