MITÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITO ON? Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena: TEHO Plus -hankkeen ja Maaseutuverkoston tiedotuskierros 2014 Anne Piirainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 8.8.2014 1
LUONTO ON PIHASSAMME! 8.8.2014 2
Maatila paikka tai kokonaisuus, jossa tuotetaan ruokaa ihmisille ja/tai eläimille Maatilalla tuotetaan ruokaa Suomen äärevät sääolosuhteet asettavat omat reunaehtonsa ruuantuotannolle, vaikka ilmastonmuutos keskusteluttaakin Kasvien kasvulle suotuisa jakso lyhyt aiheuttaa suurempia paineita kuin etelämpänä Euroopassa Kasvukauden lyhyydestä johtuen pelivara viljelytoimien ajoittamiselle on erittäin lyhyt tämän vuoksi viljelijä joutuu vaikeisiin päätöksentekotilanteisiin, joissa voi ympäristön hyvinvointi joutua välillä koetukselle kompromissit on voitava hyväksyä poikkeamat on oltava mahdollisia, jotta ruuantuotantoa voidaan ylipäätään harjoittaa Suomen oloissa 8.8.2014 3
Ympäristö Ympäristö on jokin jonkin tietyn systeemin (A) ulkopuolinen systeemi (ei-a) ja näillä kahdella on vuorovaikutusta. Tavallisesti ympäristöllä tarkoitetaan ihmisen tai ihmiskunnan ympäristöä, luontoa tai koko maapalloa ts. elinympäristöä (Wikipedia) Maatilan ympäristö: maatilan alue ja maatilan ulkopuolinen alue, johon tilan toimenpiteillä on vaikutusta, ja jolla on vaikutusta maatilaan Maa Vesi Ilma Eliöstö Kulttuuriympäristö (rakennettu ympäristöt, perinteet ja historia, sosiaaliset suhteet) 8.8.2014 4
Maatilan ympäristönhoito Kokonaisvaltaista ajattelua, jossa tähdätään siihen, että myös tulevilla sukupolvilla on oltava mahdollisuus asua, elää ja tuottaa turvallisesti turvallista ja laadukasta ruokaa, ja saada elämyksiä luonnosta Puhtaat vedet Terve ja hyvässä kasvukunnossa oleva maaperä Puhdas ilma Terve äänimaailma (melusaaste minimoitu) Monimuotoinen eliölajisto, joka toimii myös puskurina häiriöille (esim. tuholaisinvaasiot) 8.8.2014 5
Mistä maatilan ympäristönhoito koostuu Maatilan ympäristönhoito koostuu tiedosta, sen soveltamisesta ja fyysisestä (elollinen ja eloton) ympäristöstä Tieto Kokemusperäinen tieto kokemusperäistä tietoa on tuotettu tiloilla niin kauan kuin maataloutta on harjoitettu Tutkimustieto tuotetaan monella eri tasolla tutkimuslaitosten, yliopistojen ja maatilojen toimesta Soveltaminen Kriittinen osa, mistä tietoa saadaan ja miten se sovelletaan Jokainen maatila on ainutlaatuinen kokonaisuus, mallit on sovellettava tilan olosuhteisiin 8.8.2014 6
Fyysinen ympäristö Tilan maat: pellot ja muut maatalouteen liittyvät alueet, metsät, vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja laitteet Eliölajisto Tuotantokasvit ja -eläimet Luonnonkasvit ja eläimet Sienet, bakteerit, virukset, alkueläimet 8.8.2014 7
Miten maatilan päätöksenteko vaikuttaa vesistöjen tilaan? Peltojen ja karjasuojien (ml. lannan varastointi) sijainti, kaltevuus, eroosioherkkyys Käytettävät tuotantopanokset: lannoitus, kasvinsuojelu Lannan käsittely Peltojen kuivatus Keinokastelu Kosteikot Laskeutusaltaat Muut vesiensuojelumenetelmät Kuva: Anne Piirainen Kuva: Anne Piirainen 8.8.2014 8
Miten maatilan päätöksenteko vaikuttaa monimuotoisuuteen? Maatilan monimuotoisuus viljelyn monimuotoisuus luonnonympäristön monimuotoisuus toiminnallisen monimuotoisuuden lisääminen viljely-ympäristössä edistää mm. integroidun kasvinsuojelun mahdollisuuksia Kuva: Anne Piirainen 8.8.2014 9
Ekologinen infrastruktuuri - ekoinfra SINAPPIKUORIAISET TALVEHTIMISPAIKASSA ekologinen infrastruktuuri käsittää viljelylohkoja ympäröivät ja niiden sisällä olevat monimuotoisuuselementit, joista on myös tuotannollista hyötyä luontaisten vihollisten ja pölyttäjähyönteisten elinolojen edistämisessä Integroitu tuholaisten hallinta ekosysteemipalvelut JURMULUDE SAALIIN KANSSA LUTEIDEN HEIMOSSA ON LUKUISIA SAALISTAJIA Kuva: Anne Piirainen Kuva: Anne Piirainen Kuva: Anne Piirainen 8.8.2014 10
PAJUT OVAT KEVÄÄN TÄRKEIMPIÄ RAVINTOKASVEJA ISOLLE JOUKOLLE HYÖTYHYÖNTEISIÄ, SILLÄ NE TUOTTAVAT RUNSAASTI SIITEPÖLYÄ. PAJUKKOMAAMEHILÄISELLE PAJUT OVAT LÄHES AINOITA RAVINTOKASVEJA. 8.8.2014 11
Maatilan ekoinfra Ekoinfraverkosto Koostuu kolmesta peruselementistä, joilla on erilaiset toiminnot : Suuret, pysyvät eliölajien elinympäristöt Pienet, melko pysyvät elinympäristölaikut ( askelkivetstepping stones ), kuten metsäsaarekkeet, lammikot, kiviaidat ja kasat, kalliopaljastumat Käytäväelementit mahdollistavat eliöiden liikkumisen isojen elinympäristöjen ja pienten elinympäristölaikkujen välillä Käytävät ovat nauhamaisia elementtejä muodostaen ekoinfrarakenteita, esim: pensaikot, ruohokaistat, niittykasvikaistat, päällystämättömät tiet, ojat ja purot 12
Suuret elinympäristöt: varsinaisten viljelymaiden ulkopuolisia alueita Metsät, kalliometsät, metsälaitumet, hakamaat, suot, tunturit laaksoineen Järvet, lammet, joet 13
Elinympäristölaikut Voivat sijaita peltoalueiden keskellä ja reunoilla 14
Elinympäristölaikkuja Luonnonlaitumet Rantaniityt Suojelureunukset pellot kylvetään pientareeseen saakka, mutta ei lannoiteta tai käytetä kasvinsuojeluaineita reunaosissa, vähintään 3 m. leveällä osalla ei ole mukana tukijärjestelmissä Suomessa Suojakaistat Metsälaitumet Pysyvät laitumet Riistapellot Monimuotoisuuspellot Viherlannoitusnurmi; usean kasviryhmän lajeja 15
Käytävät Muodostavat eliölajien siirtymisen mahdollistavan verkoston tilan sisällä ja tilojen välillä Käytävät voivat olla suhteellisen pysyviä (tiet, ojat, metsän reunavyöhykkeet, pitkäaikaiset suojavyöhykkeet) tai lyhytaikaisia (kukkivien kasvien kaistat, niittykaistat, monimuotoisuuspellot, viherlannoitusnurmet, lyhytaikaiset suojavyöhykkeet) rakenteita 16
17
18
Lähde: Boller, Häni Poehling: Ecological Infrastructures 2004 19
Maatilan ympäristönhoito miten koulutuksella voisi edistää viljelijät valitsevat omalle tilalleen parhaiten sopivia käytäntöjä kootaan tilakohtainen ympäristönhoito- ja luonnonsuojelusuunnitelma, jonka pohjaksi on kartoitettu tilan nykytilanne nykytilanteen kartoituksien ja viljelijöiden valitsemien parhaiden käytäntöjen perusteella on laaditaan suunnitelman kehittämisehdotukset ja toimenpidesuositukset 8.8.2014 20
Eliöiden tunnistus Kasvit: oheiskasvit pellolla ja luonnonkasvit Nisäkkäät: hyödylliset ja haitalliset Hyönteiset ja muut ötökät: hyödylliset ja haitalliset Maatalousympäristön pesimälinnustot: paikka- ja muuttolinnut ASILIDAE-HEIMON PETOKÄRPÄNEN PELLONPIENTAREELLE Kuva: Anne Piirainen 8.8.2014 21
Miten voin hyötyä ekoinfrasta Pellon sisällä vain harvoja lajeja, puskurivaikutus tulee pellon ulkopuolelta esim. vihanneksilla ja viljoilla Monipuolinen elinympäristö pellon ympärillä - monipuolinen kasvilajisto- monipuolinen fauna yhden lajin dominanssi vaikeampaa kun lajien välinen kilpailu toimii: saalistus ja loisinta rajoittavat Monimuotoisuus lisää ravintoketjujen ja verkkojen monimuotoisuutta ja luo parempaa vakautta häiriöitä vastaan jotkut lajeista selviävät aina 8.8.2014 22
8.8.2014 23
24
25
Luontaiset viholliset
LOISITTU GAMMAYÖKKÖSTOUKKA Kuva: Anne Piirainen 8.8.2014 27
KÄRPÄNEN KUKKAHÄMÄHÄKIN SAALIINA KOIRANPUTKEN KUKINNOSSA PELLONPIENTAREELLA Kuva: Anne Piirainen 8.8.2014 28
KORSIHÄMÄHÄKKI SAALIIN KIMPUSSA PELLONPIENTAREELLA 29
KENTTÄKIITÄJÄINEN HYÖTYISI MONIMUOTOISUUSKAISTOISTA PELLOILLA, JA TORJUISI TEHOKKAAMMIN TUHOLAISIA Kuva: Anne Piirainen 8.8.2014 30
Loiskärpäset Ryhmään on kiinnitetty vähän huomiota Suomessa tärkeänä luontaisten vihollisten ryhmänä Esim. luteisiin erikoistuneita ludekärpäsiä, perhostoukkien loisia Luhtakärpäset etanoiden ja kotiloiden luontaisia vihollisia Kuvan äkäsiilikärpänen loisii pehostoukissa ÄKÄSIILIKÄRPÄNEN ON LOISPETO L. PARASITOIDI 8.8.2014 31
Eri tyyppisten luontaisten vihollisten nuoruusvaiheiden elintavat Loinen (parasiitti) Loispeto (parasitoidi) Peto Ravinnonkäyttö Kehittyminen Ravinnoksi käytettävien tuholaisten määrä Vaikutus isäntään/saaliiseen Harva- tai yksiruokainen Yksittäisen isännän pinnalla tai sisässä Harva- tai yksiruokainen Yksittäisen isännän pinnalla tai sisässä Yksi Yksi Useita Ei yleensä tapa isäntäänsä Tappaa isäntänsä Harva- tai moniruokainen Vapaana elävä Tappaa saaliin Koko Hyvin pieniä Isäntää pienempiä Usein suurempia kuin saalis Loisiminen/saalistus Koko elinkierto isännällä Naaras yleensä valitsee jälkeläisen isännän Nuoruusvaiheet tavallisesti etsivät saaliinsa 8.8.2014 32
ERIKOISTUNEET GENERALISTIT YKSIRUOKAISET SUPPEARUOKAISET HARVARUOKAISET MONIRUOKAISET suppeampi ruokavalion laajuus laajempi 8.8.2014 33
Kukkakärpäset Aikuisvaiheessa kukkakärpäset käyttävät ravinnokseen kukkien siitepölyä ja mettä, toukkavaiheessa ne ovat tehokkaita kirvojen saalistajia. Kukkakärpäsnaaraat munivat vain riittävän suurten kirvayhdyskuntien lähelle, sillä toukka tarvitsee oman kehityksensä läpiviemiseksi 150-900 kirvaa. Kukkakärpästen ryhmästä suurin osa on petoja, mutta joukkoon mahtuu myös sipulin tuholaisena tunnettu sinikuutäpläkärpänen. Kukkakärpäsiä voidaan suosia mm. kylvämällä hunajakukkakaistoja viljapeltoja halkomaan, jolloin aikuiset kukkakärpäset saavat riittävästi hyvälaatuista ravintoa ja voivat tuottaa suuremman määrän jälkeläisiä kirvojen torjuntatyöhön 8.8.2014 34
Harsokorennot Harsokorennot talvehtivat aikuisina erilaisissa suojaisissa onkaloissa, ja hyvin usein ne hakeutuvat myös ikkunoiden väliin talvehtimaan. Harsokorentojen toukat ovat petoja, jotka käyttävät monia eri hyönteisiä saaliinaan, myös ripsiäiset ovat niiden herkkua. Aikuiset ovat meden ja siitepölyn syöjiä, toukkavaihe on saalistava vaihe. 8.8.2014 35
Luteet Osa luteista on pelkästään kasvinsyöjiä, osa käyttää sekä kasvi- että eläinravintoa ja osa on saalistajia, jotka tulevat toimeen pelkällä eläinravinnolla. 8.8.2014 36
NASKALILUTEET OVAT YLEISPETOJA L. GENERALISTEJA. NASKALILUTEISSA ON LYHYT- JA PITKÄSIIPISIÄ MUOTOJA. 8.8.2014 37
Maakiitäjäiset Maakiitäjäiset on saalistavista hyönteisistä ehkä eniten tutkittu ryhmä. Maakiitäjäisissä on yöllä ja päivällä aktiivisia lajeja ja erilaisiin elinympäristöihin erikoistuneita lajeja. Nimensä mukaisesti maakiitäjäiset ovat pääasiassa maanpinnalla hyvin vikkelästi juoksevia kovakuoriaisia. Eri lajien ravintotottumuksia ei ole tutkittu kattavasti, joten lajien merkitystä tietyn tuholaisen hallinnan kannalta on vaikea ennustaa. Nelitäplähyrrät saalistavat mielellään porkkanapelloilla ainakin porkkanakemppejä. 8.8.2014 38
Kyhmykiitäjäinen 8.8.2014 39
ETANAKIITÄJÄISELLÄ ON KAPEA PÄÄ, JOTTA SE VOI SYÖDÄ KOTILOITA SUOJAKUOREN SISÄLTÄ 8.8.2014 40
SYSIKIITÄJÄINEN ON NS. JOKAPAIKAN LAJI SAALISTAJIEN JOUKOSSA. 8.8.2014 41
SILMÄKIITÄJÄINEN ON KOSTEIDEN PAIKKOJEN SAALISTAJA 8.8.2014 42
Loispedot - parasitoidit Loispeto on hyönteinen, joka loisii toisissa hyönteisissä tai niveljalkaisissa. Sille ovat tyypillisiä seuraavat ominaisuudet: Aikuiset elävät vapaana, nuoruusvaiheet ovat kehityksensä alkuvaiheessa loismaisia ja muuttuvat pedoiksi kehityksensä loppuvaiheessa. Vain yksi sukupolvi ja rajallinen jälkeläismäärä voi kehittyä samassa isännässä. Onnistunut loisinta johtaa aina isäntäeläimen kuolemaan. Loispedot ovat suhteellisen suurikokoisia isäntäänsä verrattuna, täysikasvuisina ne voivat olla jopa isäntänsä kokoisia (aidot loiset ovat yleensä mikroskooppisen pieniä isäntäänsä verrattuna). Loispedot tarvitsevat vain yhden isäntäeläimen nuoruuskehityksensä läpiviemiseen (pedot tarvitsevat useita saaliseläimiä). 8.8.2014 43
LOISKÄRPÄNEN 8.8.2014 44
KAALIKOIN LOISPISTIÄINEN LOISIMASSA KAALIKOITOUKKAA 8.8.2014 45
LOISKÄRPÄNEN RUOKAILEMASSA 8.8.2014 46
PHASIA-SUVUN KÄRPÄSET LOISIVAT JOISSAKIN ISOKOKOISISSA LUDELAJEISSA 8.8.2014 47
LEPPÄPIRKON TOUKKA SAALISTAMASSA PORKKANAN LEHDELLÄ 8.8.2014 48
Hämähäkit Hämähäkit kuuluvat niveljalkaisten pääjaksoon (Arthropoda), hämähäkkieläinten luokkaan (Arachnida) (neljä raajaparia kun hyönteisillä kolme), hämähäkkien lahkoon (Araneae) Suomessa on tavattu 645* hämähäkkilajia Hämähäkit ovat poikkeuksetta saalistajia *Koponen & Fritzén: Checklist of spiders in Finland (Araneae), 5th version, February 2013, 49
Linnut Luonnollisia pesäpaikkoja voi tarjota säästämällä lahopuita ja isoja vanhoja puita, lisäksi esim. risukasat ovat mm. peukaloisen pesäpaikkoja Pöllöissä ja haukoissa myyriä saalistavia lajeja, elinoloja voi edistää tekopesillä (pöntöillä) Hyönteissyöjälinnut, elinoloja voi edistää ripustamalla linnunpönttöjä sekä talviruokinnalla Siementen syöjät etsivät siemeniä maasta ja kasveista, elinoloja voi edistää ripustamalla linnunpönttöjä sekä talviruokinnalla 8.8.2014 50
Lepakot Nisäkkäitä Erityisen suojelun kohteita Maatilaympäristöt runsaine rakennuskantoineen hyviä ympäristöjä lepakoille Saalistavat yöllä lentäviä hyönteisiä Elinoloja voi kohentaa rakentamalla tai ostamalla lepakkopönttöjä, saa esim. BirdLifestä Helsingistä Piirustuksia löytyy netistä, tai saa myös Ruraliasta, Tiedustele anne.piirainen@helsinki.fi 8.8.2014 51
Matelijat ja sammakkoeläimet Sisilisko: käyttää ravinnokseen pääasiassa hyönteisiä Rupi- ja vesilisko: elävät vesistöjen varrella, käyttävät ravinnokseen hyönteisiä Ranta- ja kyykäärmeet: pienjyrsijät, mutta myös sammakot ruokalistalla Sammakko ja rupikonna: hyönteissyöjiä 8.8.2014 52
53
54
Uusi ohjelmakausi: 4.2.19 Maatalousalueiden lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen Kohdealat: 3B, 4A 4.2.19 Maatalousalueiden lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen Kohdealat: 3B, 4A 4.2.23 Maaseutumaiseman ylläpitäminen ja edistäminen Kohdeala: 4A 55