MITÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITO ON? Rovaniemi Anne Piirainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
|
|
- Riikka Kyllönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MITÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITO ON? Rovaniemi Anne Piirainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
2 LUONTO ON PIHASSAMME! Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
3 Maatila paikka tai kokonaisuus, jossa tuotetaan ruokaa ihmisille ja/tai eläimille Maatilalla tuotetaan ruokaa Suomen äärevät sääolosuhteet asettavat omat reunaehtonsa ruuantuotannolle, vaikka ilmastonmuutos keskusteluttaakin Kasvien kasvulle suotuisa jakso lyhyt aiheuttaa suurempia paineita kuin etelämpänä Euroopassa Kasvukauden lyhyydestä johtuen pelivara viljelytoimien ajoittamiselle on erittäin lyhyt tämän vuoksi viljelijä joutuu vaikeisiin päätöksentekotilanteisiin, joissa voi ympäristön hyvinvointi joutua välillä koetukselle kompromissit on voitava hyväksyä poikkeamat on oltava mahdollisia, jotta ruuantuotantoa voidaan ylipäätään harjoittaa Suomen oloissa Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
4 Ympäristö Ympäristö on jokin jonkin tietyn systeemin (A) ulkopuolinen systeemi (ei-a) ja näillä kahdella on vuorovaikutusta. Tavallisesti ympäristöllä tarkoitetaan ihmisen tai ihmiskunnan ympäristöä, luontoa tai koko maapalloa ts. elinympäristöä (Wikipedia) Maatilan ympäristö: maatilan alue ja maatilan ulkopuolinen alue, johon tilan toimenpiteillä on vaikutusta, ja jolla on vaikutusta maatilaan Maa Vesi Ilma Eliöstö Kulttuuriympäristö (rakennettu ympäristöt, perinteet ja historia, sosiaaliset suhteet) Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
5 Maatilan ympäristönhoito Kokonaisvaltaista ajattelua, jossa tähdätään siihen, että myös tulevilla sukupolvilla on oltava mahdollisuus asua, elää ja tuottaa turvallisesti turvallista ja laadukasta ruokaa, ja saada elämyksiä luonnosta Puhtaat vedet Terve ja hyvässä kasvukunnossa oleva maaperä Puhdas ilma Terve äänimaailma (melusaaste minimoitu) Monimuotoinen eliölajisto, joka toimii myös puskurina häiriöille (esim. tuholaisinvaasiot) Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
6 Mistä maatilan ympäristönhoito koostuu Maatilan ympäristönhoito koostuu tiedosta, sen soveltamisesta ja fyysisestä (elollinen ja eloton) ympäristöstä Tieto Kokemusperäinen tieto kokemusperäistä tietoa on tuotettu tiloilla niin kauan kuin maataloutta on harjoitettu Tutkimustieto tuotetaan monella eri tasolla tutkimuslaitosten, yliopistojen ja maatilojen toimesta Soveltaminen Kriittinen osa, mistä tietoa saadaan ja miten se sovelletaan Jokainen maatila on ainutlaatuinen kokonaisuus, mallit on sovellettava tilan olosuhteisiin Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
7 Fyysinen ympäristö Tilan maat: pellot ja muut maatalouteen liittyvät alueet, metsät, vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja laitteet Eliölajisto Tuotantokasvit ja -eläimet Luonnonkasvit ja eläimet Sienet, bakteerit, virukset, alkueläimet Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
8 Miten maatilan päätöksenteko vaikuttaa vesistöjen tilaan? Peltojen ja karjasuojien (ml. lannan varastointi) sijainti, kaltevuus, eroosioherkkyys Käytettävät tuotantopanokset: lannoitus, kasvinsuojelu Lannan käsittely Peltojen kuivatus Keinokastelu Kosteikot Laskeutusaltaat Muut vesiensuojelumenetelmät Kuva: Anne Piirainen Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Kuva: Anne Piirainen
9 Miten maatilan päätöksenteko vaikuttaa monimuotoisuuteen? Maatilan monimuotoisuus viljelyn monimuotoisuus luonnonympäristön monimuotoisuus toiminnallisen monimuotoisuuden lisääminen viljely-ympäristössä edistää mm. integroidun kasvinsuojelun mahdollisuuksia Kuva: Anne Piirainen Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
10 Ekologinen infrastruktuuri - ekoinfra SINAPPIKUORIAISET TALVEHTIMISPAIKASSA ekologinen infrastruktuuri käsittää viljelylohkoja ympäröivät ja niiden sisällä olevat monimuotoisuuselementit, joista on myös tuotannollista hyötyä luontaisten vihollisten ja pölyttäjähyönteisten elinolojen edistämisessä Integroitu tuholaisten hallinta ekosysteemipalvelut JURMULUDE SAALIIN KANSSA LUTEIDEN HEIMOSSA ON LUKUISIA SAALISTAJIA Kuva: Anne Piirainen Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Kuva: Anne Piirainen Kuva: Anne Piirainen
11 PAJUT OVAT KEVÄÄN TÄRKEIMPIÄ RAVINTOKASVEJA ISOLLE JOUKOLLE HYÖTYHYÖNTEISIÄ, SILLÄ NE TUOTTAVAT RUNSAASTI SIITEPÖLYÄ. PAJUKKOMAAMEHILÄISELLE PAJUT OVAT LÄHES AINOITA RAVINTOKASVEJA. Ruralia-instituutti / Anne Piirainen
12 Maatilan ekoinfra Ekoinfraverkosto Koostuu kolmesta peruselementistä, joilla on erilaiset toiminnot : Suuret, pysyvät eliölajien elinympäristöt Pienet, melko pysyvät elinympäristölaikut ( askelkivetstepping stones ), kuten metsäsaarekkeet, lammikot, kiviaidat ja kasat, kalliopaljastumat Käytäväelementit mahdollistavat eliöiden liikkumisen isojen elinympäristöjen ja pienten elinympäristölaikkujen välillä Käytävät ovat nauhamaisia elementtejä muodostaen ekoinfrarakenteita, esim: pensaikot, ruohokaistat, niittykasvikaistat, päällystämättömät tiet, ojat ja purot
13 Suuret elinympäristöt: varsinaisten viljelymaiden ulkopuolisia alueita Metsät, kalliometsät, metsälaitumet, hakamaat, suot, tunturit laaksoineen Järvet, lammet, joet
14 Elinympäristölaikut Voivat sijaita peltoalueiden keskellä ja reunoilla
15 Elinympäristölaikkuja Luonnonlaitumet Rantaniityt Suojelureunukset pellot kylvetään pientareeseen saakka, mutta ei lannoiteta tai käytetä kasvinsuojeluaineita reunaosissa, vähintään 3 m. leveällä osalla ei ole mukana tukijärjestelmissä Suomessa Suojakaistat Metsälaitumet Pysyvät laitumet Riistapellot Monimuotoisuuspellot Viherlannoitusnurmi; usean kasviryhmän lajeja
16 Käytävät Muodostavat eliölajien siirtymisen mahdollistavan verkoston tilan sisällä ja tilojen välillä Käytävät voivat olla suhteellisen pysyviä (tiet, ojat, metsän reunavyöhykkeet, pitkäaikaiset suojavyöhykkeet) tai lyhytaikaisia (kukkivien kasvien kaistat, niittykaistat, monimuotoisuuspellot, viherlannoitusnurmet, lyhytaikaiset suojavyöhykkeet) rakenteita
17 17
18
19 Lähde: Boller, Häni Poehling: Ecological Infrastructures 2004
20 Maatilan ympäristönhoito miten koulutuksella voisi edistää viljelijät valitsevat omalle tilalleen parhaiten sopivia käytäntöjä kootaan tilakohtainen ympäristönhoito- ja luonnonsuojelusuunnitelma, jonka pohjaksi on kartoitettu tilan nykytilanne nykytilanteen kartoituksien ja viljelijöiden valitsemien parhaiden käytäntöjen perusteella on laaditaan suunnitelman kehittämisehdotukset ja toimenpidesuositukset Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
21 Eliöiden tunnistus Kasvit: oheiskasvit pellolla ja luonnonkasvit Nisäkkäät: hyödylliset ja haitalliset Hyönteiset ja muut ötökät: hyödylliset ja haitalliset Maatalousympäristön pesimälinnustot: paikka- ja muuttolinnut ASILIDAE-HEIMON PETOKÄRPÄNEN PELLONPIENTAREELLE Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Kuva: Anne Piirainen
22 Miten voin hyötyä ekoinfrasta Pellon sisällä vain harvoja lajeja, puskurivaikutus tulee pellon ulkopuolelta esim. vihanneksilla ja viljoilla Monipuolinen elinympäristö pellon ympärillä - monipuolinen kasvilajisto- monipuolinen fauna yhden lajin dominanssi vaikeampaa kun lajien välinen kilpailu toimii: saalistus ja loisinta rajoittavat Monimuotoisuus lisää ravintoketjujen ja verkkojen monimuotoisuutta ja luo parempaa vakautta häiriöitä vastaan jotkut lajeista selviävät aina Ruralia-instituutti / Anne Piirainen
23 Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
24
25
26 Luontaiset viholliset Ruralia-instituutti / Henkilön nimi / Esityksen nimi
27 LOISITTU GAMMAYÖKKÖSTOUKKA Kuva: Anne Piirainen Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
28 KÄRPÄNEN KUKKAHÄMÄHÄKIN SAALIINA KOIRANPUTKEN KUKINNOSSA PELLONPIENTAREELLA Kuva: Anne Piirainen Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
29 KORSIHÄMÄHÄKKI SAALIIN KIMPUSSA PELLONPIENTAREELLA
30 KENTTÄKIITÄJÄINEN HYÖTYISI MONIMUOTOISUUSKAISTOISTA PELLOILLA, JA TORJUISI TEHOKKAAMMIN TUHOLAISIA Kuva: Anne Piirainen Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
31 Loiskärpäset Ryhmään on kiinnitetty vähän huomiota Suomessa tärkeänä luontaisten vihollisten ryhmänä Esim. luteisiin erikoistuneita ludekärpäsiä, perhostoukkien loisia Luhtakärpäset etanoiden ja kotiloiden luontaisia vihollisia Kuvan äkäsiilikärpänen loisii pehostoukissa ÄKÄSIILIKÄRPÄNEN ON LOISPETO L. PARASITOIDI Ruralia-instituutti / Anne Piirainen
32 Eri tyyppisten luontaisten vihollisten nuoruusvaiheiden elintavat Loinen (parasiitti) Loispeto (parasitoidi) Peto Ravinnonkäyttö Kehittyminen Ravinnoksi käytettävien tuholaisten määrä Vaikutus isäntään/saaliiseen Harva- tai yksiruokainen Yksittäisen isännän pinnalla tai sisässä Harva- tai yksiruokainen Yksittäisen isännän pinnalla tai sisässä Yksi Yksi Useita Ei yleensä tapa isäntäänsä Tappaa isäntänsä Harva- tai moniruokainen Vapaana elävä Tappaa saaliin Koko Hyvin pieniä Isäntää pienempiä Usein suurempia kuin saalis Loisiminen/saalistus Koko elinkierto isännällä Naaras yleensä valitsee jälkeläisen isännän Nuoruusvaiheet tavallisesti etsivät saaliinsa Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
33 ERIKOISTUNEET GENERALISTIT YKSIRUOKAISET SUPPEARUOKAISET HARVARUOKAISET MONIRUOKAISET suppeampi ruokavalion laajuus laajempi Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
34 Kukkakärpäset Aikuisvaiheessa kukkakärpäset käyttävät ravinnokseen kukkien siitepölyä ja mettä, toukkavaiheessa ne ovat tehokkaita kirvojen saalistajia. Kukkakärpäsnaaraat munivat vain riittävän suurten kirvayhdyskuntien lähelle, sillä toukka tarvitsee oman kehityksensä läpiviemiseksi kirvaa. Kukkakärpästen ryhmästä suurin osa on petoja, mutta joukkoon mahtuu myös sipulin tuholaisena tunnettu sinikuutäpläkärpänen. Kukkakärpäsiä voidaan suosia mm. kylvämällä hunajakukkakaistoja viljapeltoja halkomaan, jolloin aikuiset kukkakärpäset saavat riittävästi hyvälaatuista ravintoa ja voivat tuottaa suuremman määrän jälkeläisiä kirvojen torjuntatyöhön Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
35 Harsokorennot Harsokorennot talvehtivat aikuisina erilaisissa suojaisissa onkaloissa, ja hyvin usein ne hakeutuvat myös ikkunoiden väliin talvehtimaan. Harsokorentojen toukat ovat petoja, jotka käyttävät monia eri hyönteisiä saaliinaan, myös ripsiäiset ovat niiden herkkua. Aikuiset ovat meden ja siitepölyn syöjiä, toukkavaihe on saalistava vaihe. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
36 Luteet Osa luteista on pelkästään kasvinsyöjiä, osa käyttää sekä kasvi- että eläinravintoa ja osa on saalistajia, jotka tulevat toimeen pelkällä eläinravinnolla. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
37 NASKALILUTEET OVAT YLEISPETOJA L. GENERALISTEJA. NASKALILUTEISSA ON LYHYT- JA PITKÄSIIPISIÄ MUOTOJA. Ruralia-instituutti / Henkilön nimi / Esityksen nimi
38 Maakiitäjäiset Maakiitäjäiset on saalistavista hyönteisistä ehkä eniten tutkittu ryhmä. Maakiitäjäisissä on yöllä ja päivällä aktiivisia lajeja ja erilaisiin elinympäristöihin erikoistuneita lajeja. Nimensä mukaisesti maakiitäjäiset ovat pääasiassa maanpinnalla hyvin vikkelästi juoksevia kovakuoriaisia. Eri lajien ravintotottumuksia ei ole tutkittu kattavasti, joten lajien merkitystä tietyn tuholaisen hallinnan kannalta on vaikea ennustaa. Nelitäplähyrrät saalistavat mielellään porkkanapelloilla ainakin porkkanakemppejä. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
39 Kyhmykiitäjäinen Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
40 ETANAKIITÄJÄISELLÄ ON KAPEA PÄÄ, JOTTA SE VOI SYÖDÄ KOTILOITA SUOJAKUOREN SISÄLTÄ Ruralia-instituutti / Henkilön nimi / Esityksen nimi
41 SYSIKIITÄJÄINEN ON NS. JOKAPAIKAN LAJI SAALISTAJIEN JOUKOSSA. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
42 SILMÄKIITÄJÄINEN ON KOSTEIDEN PAIKKOJEN SAALISTAJA Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
43 Loispedot - parasitoidit Loispeto on hyönteinen, joka loisii toisissa hyönteisissä tai niveljalkaisissa. Sille ovat tyypillisiä seuraavat ominaisuudet: Aikuiset elävät vapaana, nuoruusvaiheet ovat kehityksensä alkuvaiheessa loismaisia ja muuttuvat pedoiksi kehityksensä loppuvaiheessa. Vain yksi sukupolvi ja rajallinen jälkeläismäärä voi kehittyä samassa isännässä. Onnistunut loisinta johtaa aina isäntäeläimen kuolemaan. Loispedot ovat suhteellisen suurikokoisia isäntäänsä verrattuna, täysikasvuisina ne voivat olla jopa isäntänsä kokoisia (aidot loiset ovat yleensä mikroskooppisen pieniä isäntäänsä verrattuna). Loispedot tarvitsevat vain yhden isäntäeläimen nuoruuskehityksensä läpiviemiseen (pedot tarvitsevat useita saaliseläimiä). Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
44 Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
45 Kaalikoin loispistiäinen Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
46 Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
47 Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
48 PHASIA-SUVUN KÄRPÄSET LOISIVAT JOISSAKIN ISOKOKOISISSA LUDELAJEISSA Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
49 Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
50 Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
51 Hämähäkit Hämähäkit kuuluvat niveljalkaisten pääjaksoon (Arthropoda), hämähäkkieläinten luokkaan (Arachnida) (neljä raajaparia kun hyönteisillä kolme), hämähäkkien lahkoon (Araneae) Suomessa on tavattu 645* hämähäkkilajia Hämähäkit ovat poikkeuksetta saalistajia *Koponen & Fritzén: Checklist of spiders in Finland (Araneae), 5th version, February 2013,
52 Linnut Luonnollisia pesäpaikkoja voi tarjota säästämällä lahopuita ja isoja vanhoja puita, lisäksi esim. risukasat ovat mm. peukaloisen pesäpaikkoja Pöllöissä ja haukoissa myyriä saalistavia lajeja, elinoloja voi edistää tekopesillä (pöntöillä) Hyönteissyöjälinnut, elinoloja voi edistää ripustamalla linnunpönttöjä sekä talviruokinnalla Siementen syöjät etsivät siemeniä maasta ja kasveista, elinoloja voi edistää ripustamalla linnunpönttöjä sekä talviruokinnalla Ruralia-instituutti / Anne Piirainen
53 Lepakot Nisäkkäitä Erityisen suojelun kohteita Maatilaympäristöt runsaine rakennuskantoineen hyviä ympäristöjä lepakoille Saalistavat yöllä lentäviä hyönteisiä Elinoloja voi kohentaa rakentamalla tai ostamalla lepakkopönttöjä, saa esim. BirdLifestä Helsingistä Piirustuksia löytyy netistä, tai saa myös Ruraliasta, Tiedustele Ruralia-instituutti / Anne Piirainen
54 Matelijat ja sammakkoeläimet Sisilisko: käyttää ravinnokseen pääasiassa hyönteisiä Rupi- ja vesilisko: elävät vesistöjen varrella, käyttävät ravinnokseen hyönteisiä Ranta- ja kyykäärmeet: pienjyrsijät, mutta myös sammakot ruokalistalla Sammakko ja rupikonna: hyönteissyöjiä Ruralia-instituutti / Anne Piirainen
55
56
57 Uusi ohjelmakausi: Maatalousalueiden lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen Kohdealat: 3B, 4A Maatalousalueiden lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen Kohdealat: 3B, 4A Maaseutumaiseman ylläpitäminen ja edistäminen Kohdeala: 4A 57
MITÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITO ON?
MITÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITO ON? Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena: TEHO Plus -hankkeen ja Maaseutuverkoston tiedotuskierros 2014 Anne Piirainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
LisätiedotKuhiseeko luomutilan pientareella? Monimuotoisuuden hyödyntäminen viljelyssä
Kuhiseeko luomutilan pientareella? Monimuotoisuuden hyödyntäminen viljelyssä Anne Piirainen Projektipäällikkö Helsingin yliopisto, Ruralia-instituuutti 9.11.2011 Luomu viljelyä sopusoinnussa luonnon kanssa
LisätiedotLUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi
LisätiedotVinkkejä oman puutarhan hoitamiseen
Ötökkäystävällinen kaupunkiluonto Vinkkejä oman puutarhan hoitamiseen Oppaaseen on koottu vinkkejä, joilla voit auttaa mm. pölyttäjien ja muiden hyötyhyönteisten elinoloja. Leena Luoto, kuvat Heikki Luoto
LisätiedotLuonnon monimuotoisuuden tarjoamat ekosysteemipalvelut onko merkitystä viljelylle?
Luonnon monimuotoisuuden tarjoamat ekosysteemipalvelut onko merkitystä viljelylle? Juha Tiainen ja Tuomas Seimola OPAL-Life, tutkijoiden ja viljelijöiden tapaaminen Tampereella 10.12.2018 Mitä on luonnon
LisätiedotLuonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen
Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen YMPÄRISTÖHANKKEISTA YHTEISTYÖN MAHDOLLISUUKSIA MAASEUDULLE KOKKOLA 31.10.2012 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus,
LisätiedotKylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
LisätiedotPirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli
LisätiedotHyönteismaailman hyvät, pahat ja rumat keinoja hyötyeliöstön tukemiseen peltoviljelyssä
Hyönteismaailman hyvät, pahat ja rumat keinoja hyötyeliöstön tukemiseen peltoviljelyssä Kuva: Elina Nurmi. Mikkelin Tiedepäivien seminaari 19.4.2018 Sari Himanen, erikoistutkija Luonnonvarakeskus (Luke)
LisätiedotKUINKA HYÖTYÄ PUUTARHAN TUHOLAISTEN LUONTAISISTA VIHOLLISISTA?
KUINKA HYÖTYÄ PUUTARHAN TUHOLAISTEN LUONTAISISTA VIHOLLISISTA? Mikkelin yliopistokeskus, Studia Generalia luentosarja 28/01/2016 Anne Piirainen, HY/Ruralia instituutti anne.piirainen@helsinki.fi Puutarha
LisätiedotMaaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla
Maaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto VILKKU Plus hanke 20.11.2018 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperä on moniulotteinen
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotYhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
LisätiedotViljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke
Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna 2013 Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke 9.4.2013 2 Maatalousluonnon erityispiirteitä Viljeltyjen peltojen lisäksi
LisätiedotMaaperäeliöt viljelijän tukena
Maaperäeliöt viljelijän tukena Millaista elämää mullassa on? Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 19.4.2017 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperä on eliöille moniulotteinen mosaiikki
LisätiedotTunnista lajit ja logot
Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.
LisätiedotTuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013
Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläinmäärissä vaihtelua hyönteisille tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu - lämpötila vaikuttaa lisääntymiseen
LisätiedotKellosalmi, Seitniemi, Virmaila
Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuskohteiden kartoitus Kellosalmi, Seitniemi, Virmaila 13.3.2013 Maire Heija 1 Esityksen sisältö Miksi kartoitettiin Miten ja missä kartoitettiin Kartoituksen kohteet
LisätiedotPörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa
Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus Lasten Yliopisto, Seinäjoki, 16.4.2016 Luennon sisältö Mitä ovat hyönteiset ja madot Mikä on niiden rooli
LisätiedotKaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja
Ravintoketjut Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan
LisätiedotMitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä
Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä Aino Juslén Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto Diat Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö ja
LisätiedotRamsar kosteikkotoimintaohjelma
Ramsar kosteikkotoimintaohjelma 2016-2020 Ramsar -kosteikkotoimintaohjelman valmistelu Tavoitteena kansainvälisen Ramsarin sopimuksen toimeenpanon eli kosteikkojen suojelun ja kestävän käytön edistäminen
LisätiedotMerja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1
Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Ovelat ötökät Arviolta noin puolet kaikista maapallon eliölajeista kuuluu hyönteisten ryhmään. Maapallolla tunnetaan yli miljoona hyönteislajia ja Suomessakin hiukan alle
LisätiedotEkosysteemipalveluja erikoiskasveista
Ekosysteemipalveluja erikoiskasveista Erja Huusela-Veistola, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, 31600 Jokioinen, erja.huusela-veistola@luke.fi Ekosysteemipalvelut käsittävät ihmisen luonnosta saamat aineelliset
LisätiedotPientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet
Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten
LisätiedotMaatalousluonnon monimuotoisuus
Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen
LisätiedotYmpäristönhoito info Tuet yhdistyksille
Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille HYMY hanke, Aisapari ry Ympäristötuen erityistuet Hoitosopimukset 5 10 vuotta EI-tuotannolliset investoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotPIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET
PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä
LisätiedotMiksi luonnonsuojelu on tärkeää?
BIOS 3 jakso 3 Luonnonsuojelu Miksi luonnonsuojelu on tärkeää? BIOS 3 jakso 3 Luonnonsuojelussa suojellaan alkuperäistä luontoa Luonnonsuojelun tarkoituksena on varjella alkuperäistä luontoa ja sen monimuotoisuutta.
LisätiedotMAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010
MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen
LisätiedotMerja Vaaramaa Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1
Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1 Lajikortit 1-18: 1. Etanahaiskiainen (haiskiaiset) 2. papintappaja (sarvijäärät) 3. pääkallokiitäjä (kiitäjät) 4. pääkallokiitäjän toukka (kiitäjät) 5. isosittiäinen
LisätiedotNeuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä
Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Kevät 2015 Katja Anttila Mavi, Eläin- ja erikoistukiyksikkö Sivu 1 Esityksen sisältö Neuvonnan aihealueet Kuka neuvontaa voi saada? Suunnitelmat maatilojen neuvontajärjestelmässä
LisätiedotMaisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset
Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset Maatalouden ympäristösopimus maisemanhoitoon Perinnebiotoopin, luonnonlaitumen
LisätiedotKOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
LisätiedotRantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT
Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja
LisätiedotMerja Vaaramaa Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1
Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1 1. 2. 3. 4. 5. 6. Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 2 7. 8. 9. 10. 11. 12. Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 3 13. 14. 15. 16. 17. 18. Ovelat ötökät,
LisätiedotKöyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus
Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen
LisätiedotNeuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä
Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Viljelijätukihakukoulutus hallinnolle Kevät 2015 Merja Uusi-Laurila Mavi, Eläin- ja erikoistukiyksikkö Sivu 1 Esityksen sisältö Neuvonnan aihealueet Kuka neuvontaa
LisätiedotTULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä
Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen
LisätiedotMaatalousluonnon monimuotoisuus. FT, Ympäristöasiantuntija Heli Jutila Maatalouden uusimman ympäristötiedon vaihtopäivät
Maatalousluonnon monimuotoisuus FT, Ympäristöasiantuntija Heli Jutila vaihtopäivät 17.-18.1.2017 Maatalousluonnon monimuotoisuus on vähentynyt Ilmastonmuutos + Lumo Vieraslajit Luontotyypit Lajistollinen
LisätiedotMetsästys ja riistanhoito saaristossa
Metsästys ja riistanhoito saaristossa KALVOSARJA 4 Haapana kuuluu metsästettäviin riistalajeihin. Metsästykseen kuuluu lajintunnistaminen. Sorsilla eri lajien naaraat muistuttavat usein toisiaan. Lisäksi
LisätiedotH e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
LisätiedotROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila
POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään
LisätiedotMaatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista
Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista Juha Tiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Luonnon monimuotoisuus maataloustuotannon edellytyksenä
LisätiedotMAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle
MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita
LisätiedotMaaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla
Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 24.11.2015 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperässä elää ja vaikuttaa
LisätiedotJoen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
LisätiedotKestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM
Kestävä ruoantuotanto Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM 25.1.18 Ilmastomuutos Ekosysteemipalvelujen heikkeneminen Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt. Osasta nykyhetken
LisätiedotKANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena
LisätiedotPerinnemaisemien hoito
Perinnemaisemien hoito Kylämaisemat kuntoon 23.10.2009 1 Esityksen teemat 1. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 2. Laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona 3. Härkää sarvista (HÄÄVI) - hanke 4. Erilaiset
LisätiedotSuo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka
Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti
LisätiedotVINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group
VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE
LisätiedotLuvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan?
Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan? Tarkoittaa maapallon tai jonkun sen osan monimuotoisuutta. Lajin sisäinen monimuotoisuus; Biodiversiteetti on elävän
LisätiedotLAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA
LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta
LisätiedotLUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011
LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 2 LUMO-kohteet ja perinnebiotoopit Mustialassa: kuvateos ja hoitopäiväkirja Luonnon monimuotoisuus
Lisätiedothakkuut rakent am ja monimuotoisuus
Bioenergia, Metsien tulevaisuutta lisääntyvät hakkuut rakent am ja monimuotoisuus assa 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 16.02.20178 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi Suojeluasiantuntija Paloma 050 Hannonen
LisätiedotBioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus
Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotJärki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi
Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi 02.03.2017 Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi 02.03.2017 Järki Pelto-tapaaminen
LisätiedotMaatilan monimuotoiset elinympäristötyypit
Maatilan monimuotoiset elinympäristötyypit Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö TEHO Plus ympäristöneuvojakoulutuksen monimuotoisuuspäivä, TAMPERE 3.6.2013 Osa 2/3 klo 9.15-10:00. Kuvat K. Härjämäki,
LisätiedotHelsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa
Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) 2008 2017 tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa LUMO seminaari 3.6.2014 Helsingin ympäristökeskus Tiina Saukkonen, luonnonhoidon
LisätiedotLajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä
Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä Annika Uddström Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin 2019 julkistus 8.3.2019 Säätytalo, Helsinki Uhanalaiset lajit eri elinympäristöissä Uhanalaisten lajien
LisätiedotMAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura
MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu 9.2.2013 Eura Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen
LisätiedotValittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015
Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Peltomaa on viljelijän tärkein pääoma, ja siitä kannattaa pitää huolta. Ympäristökorvausjärjestelmä kannustaa lisäämään peltojen talviaikaista
LisätiedotHelsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito
Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia
LisätiedotSuomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen
Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ZIG KOCH / WWF BENNY ANG / FLICKR WWF:n tavoitteet vuoteen 2020 Luonnon monimuotoisuus ei heikkene 2020 jälkeen Ekologinen jalanjälki ei kasva 2020 jälkeen
LisätiedotTuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet
Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet Jarmo Ketola, MTT PesticideLife-hankkeen aloitusseminaari 19.2.2010 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön
LisätiedotLuonnon monimuotoisuus osana maatalouden ympäristöneuvontaa
Luonnon monimuotoisuus osana maatalouden ympäristöneuvontaa FM Eija Hagelberg Projektijohtaja Baltic Sea Action Group Maaseutuverkoston Ympäristö- ja ilmastoryhmä 15.3.2016 Neuvojakoulutus Tampereella
LisätiedotBIODIVERSITEETTI. Lue oheinen sanomalehtiartikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. BIODIVERSITEETTI ON RATKAISU YMPÄRISTÖNHOITOON
BIODIVERSITEETTI Lue oheinen sanomalehtiartikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. BIODIVERSITEETTI ON RATKAISU YMPÄRISTÖNHOITOON 5 10 15 Ekosysteemi, jossa on suuri biodiversiteetti (eli elollinen
LisätiedotMitä kuluttajat ovat valmiita maksamaan ympäristöä vähemmän kuormittavasta ruoasta?
Mitä kuluttajat ovat valmiita maksamaan ympäristöä vähemmän kuormittavasta ruoasta? Eija Pouta, Luonnonvarakeskus Tienhaara, A., Liski E., Ahtiainen, H., Koikkalainen, K. & Miettinen, A. Ekosysteemipalvelut
LisätiedotHÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa
HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden
LisätiedotVesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen
Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen hankekoordinaattori Kolmen helmen joet Vesistökunnostus -verkoston vuosiseminaari Kolmen helmen joet Hämeenkyrön kunnan, Nokian kaupungin
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotLuonnonympäristön suojelu arktisella alueella
Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Hannele Pokka Ympäristöministeriö 19.1.2015 LEVI, Kestävä kaivannaisteollisuus arktisilla alueilla Kes Luonnonsuojelusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun
LisätiedotPäijänne Brändiksi. Kooste verkkokyselyn tuloksista.
Päijänne Brändiksi Kooste verkkokyselyn tuloksista www.aitomaaseutu.fi/hankkeet/paijannebrandiksi Tausta Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä ajalla 25.6. 9.11.2018 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa
LisätiedotMaanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen
Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen Kuva: Arttu Muukkonen Maanviljelijä, agronomi Juuso Joona Tyynelän tila, Joutseno Ilmastonmuutokseen varautuminen Miten ilmastonmuutos vaikuttaa? Ei niin
LisätiedotAjankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin
Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa
LisätiedotLuontoarvopankit mahdollisen toiminnanharjoittajan puheenvuoro. Eduskunnan ympäristövaliokunta. Lauri Kivekäs
Luontoarvopankit mahdollisen toiminnanharjoittajan puheenvuoro Eduskunnan ympäristövaliokunta Lauri Kivekäs 8.3.2016 Rudus Oy Historia ulottuu Suomessa yli 110 vuoden taakse. Kiviainestoiminta aloitettiin
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet
LisätiedotBiologiset torjuntaeliöt sinunkin pellossasi
Biologiset torjuntaeliöt sinunkin pellossasi 13.06.2012 Heikki Hokkanen Maataloustieteitten laitos Helsingin yliopisto Miksi maapallo on vihreä? jokaista kasvilajia kohti >100 eläinlajia! - kasveja noin
LisätiedotYmpäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei
Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely
LisätiedotMehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa?
Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa? Maa- ja metsätalousministeriön toiminta-ajatus Turvaamme kotimaisen ruuan tuotannon ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön sekä luomme edellytyksiä
LisätiedotMiten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
LisätiedotEkosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen
Ekosysteemipalvelut ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen 15.11. 2016 Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivät, Helsinki Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Sisältö
LisätiedotErilaisia elinympäristöjä 1: Ravintoketju ja ravintoverkko
Erilaisia elinympäristöjä 1: Ravintoketju ja ravintoverkko Toimintatehtävät Taustatietoa: Kasveilla eli tuottajilla on käytössään auringon energiaa hyvin paljon. Kasvinsyöjät ja pedot ovat kuluttajia.
LisätiedotOULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III
OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III 1) Elämää tuntureilla Tunturi-Lapissa luonnonolot ovat ankarat. Tuntureiden eläimet ovat sopeutuneet niukkaan kasvillisuuteen ja lyhyeen kesään. Etsi keväisestä
LisätiedotSitowise Oy / Jaakko Kullberg. YKK64262 / Mäntsälän lentokenttäalueen kirjoverkkoperhoskartoitus
Sitowise Oy / Jaakko Kullberg YKK64262 / Mäntsälän lentokenttäalueen kirjoverkkoperhoskartoitus 1/4 2.10.2018 YKK64262 / Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tutkimusalue... 2 4 Tulokset...
LisätiedotEkosysteemipalvelut kaupunkiviheralueiden suunnittelussa Varpu Mikola, maisema-arkkitehti MARK
Ekosysteemipalvelut kaupunkiviheralueiden suunnittelussa Varpu Mikola, maisema-arkkitehti MARK 28.9.2017 Ekosysteemipalvelut aluesuunnittelussa taustatietoa suunnittelijoille Helsingin kaupungin rakennusviraston
LisätiedotEliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma
Eliömaailma BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Aitotumalliset l. eukaryootit Esitumalliset l. prokaryootit kasvit arkit alkueliöt sienet bakteerit eläimet Eliökunnan sukupuu Tumattomat eliöt
LisätiedotYmpäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos
Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Juha Lappalainen 29.11.2013 Ohjelma on vasta luonnos Ohjelman lopullinen rahoitus, sisältö ja korvaustasot ovat vielä auki Valvontaan liittyviä asioita ei ole
LisätiedotTuusulan Rantamo-Seittelin linnusto
Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotMonimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa
Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa Kestävän gastronomian huippuseminaari 21.9.2018 Personal farmer Heidi Hovi Luonnon monimuotoisuus Monimuotoisuus:
LisätiedotJohdat us eläinplankt onin maail maan
Johdat us eläinplankt onin maail maan Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti 1 Eläinplankt onryhmät Alkueläimet (Protozoa) Rataseläimet (Rotatoria) Äyriäiseläinplankton Vesikirput (Cladocera) Hankajalkaisäyriäiset
LisätiedotR U K A. ratkaisijana
R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA
LisätiedotITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010
ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010 Maatilaintarkastaja Timo Sirkiä Metsänhoitaja Juha Mäkitalo Kiinteistöliikelaitos toimii kaupungin maa/vesiomaisuuden
LisätiedotViitasammakko Suomen luonnossa ja lainsäädännössä
Viitasammakko Suomen luonnossa ja lainsäädännössä Jarmo Saarikivi Biologi, FT Ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto jarmo.saarikivi@helsinki.fi Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 14.6.2017
Lisätiedot