TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE"

Transkriptio

1 TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D) Tiedätkö, missä kyseiset eläimet elävät? Selvitä. AASIASSA MAJAVA SUSI ISOPANDA RUSKEAKARHU HIRVI KETTU HUUHKAJA LUMILEOPARDI 2. ILOINEN VAI VIHAINEN? Onko eläimillä tunteet? Kirjoita sopiva tunnetila (leikkisä, huolehtiva, vihainen, alistunut). HUOLEHTIVA LEIKKISÄ VIHAINEN ALISTUNUT 1

2 3. ERILAISIA ELÄIMIÄ A) Etsi tämän monisteen eläimistä KAKSI esimerkkiä jokaiseen eläinryhmään. kissaeläimet näätäeläimet hirvieläimet koiraeläimet karhueläimet jyrsijät linnut ilves, lumileopardi ahma, lumikko hirvi, täpläkauris, metsäkauris, metsäpeura kettu, susi isopanda, ruskeakarhu majava, jänis maakotka, metso, laulujoutsen, huuhkaja B) Eläinryhmiin, kuten lintuihin, kuuluu hyvin erilaisia lajeja. Täydennä laatikosta. nimi: maakotka nimi: laulujoutsen nimi: metso ryhmä: petolinnut ryhmä: sorsalinnut ryhmä: kanalinnut ravinto: jänikset ravinto: vesikasvit ravinto: silmut, lehdet vesikasvit kanalinnut laulujoutsen petolinnut jänikset metso sorsalinnut silmut,lehdet maakotka C) Hirvieläimet. Yhdistä sarvet oikealle eläimelle. 2

3 4. KUKA SYÖ KETÄ? Elämän suuressa kiertokulussa jotkut eläimet syövät kasveja, jotkut taas näitä eläimiä. On niitäkin eläimiä, joille kelpaa purtavaksi melkein mikä vain. Lopulta kuolemansa jälkeen kaikki päätyvät uudelleen luonnon kiertokulkuun, ravinteeksi uusille kasveille. A) Nimeä tästä monisteesta 3 petoa esim. susi, ilves, huuhkaja 3 kasvinsyöjää esim. laulujoutsen, isopanda, majava 2 kaikkiruokaista esim. ruskeakarhu, kettu B) Jatka ravintoketjua monisteessa olevilla eläimillä. Keksitkö kuka voisi olla ketjun viimeinen? mänty esim. hirvi, metso esim. susi, karhu? ihminen kasvi kasvinsyöjä peto C) Luonnossa yksinkertaisista ravintoketjuista muodostuu monimutkaisia ravintoverkkoja. Täydennä ravintoverkko nuolilla. ilves susi siemenet ahma hirvi 3

4 5. ELÄINTEN JÄLJET Metsä voi olla hiljaistakin hiljaisempi, mutta sen kätköissä on silti elämää. Kun katsoo oikein tarkkaan, voi nähdä paljon merkkejä eri eläimistä. 6. MISTÄ RUOKA TULEE? Yhdistä eläin ja siitä saatava ruoka. liha, maito, juusto liha, kananmunat liha, maito, juusto liha, maito, juusto 4

5 7. KARHU AASIASTA A) Ruskeakarhu vai isopanda? Yhdistä viivalla oikeaan karhuun. ELÄÄ SUOMESSA SYÖ BAMBUA SYÖ MARJOJA EI NUKU TALVIUNTA ELÄÄ AASIASSA SYÖ LIHAA EI UHANALAINEN NUKKUU TALVIUNTA UHANALAINEN B) Väritä kartasta ruskeakarhun elinalue (tumman harmaa). Vahvista kartasta sen maan rajat, jossa isopandoja elää. C) Mitä tarkoittaa uhanalainen? Uhanalaisuudella tarkoitetaan lajin todennäköisyyttä kadota eli kuolla sukupuuttoon. Lajien uhanalaisuutta arvioidessa otetaan huomioon mm. levinneisyys, yleisyys ja runsaus eli yksilömäärä. D) Miksi panda on uhanalainen? Jotkin bambulajit ovat herkkiä ilmaston lämpenemiselle, pandojen elinalueet ovat pirstoutuneet mm. maatalouden takia ja pandoja yhä salametsästetään niiden upean turkin vuoksi. 5

6 8. ELÄIMET KADOKSISSA Etsi kaikki monisteessa olevat eläimet ruudukosta. Eläimiä on yhteensä 20. Ne voivat sijaita ruudukossa vaaka- tai pystysuorassa tai vinottain. S U S I H K U L U M I L E O P A R D I A U T E S N M H Ä H O A E H K K P M K O R P P I M T I A A L Ä A A S R J Ä N J Ä H V A K V D A M U I A K Ä R P P Ä U A V Y U S O I A Y R A M E T S O H L R I U I V Ä L A M M A S K P E L T O P Y Y E K S O K E T T U 9. OIKEIN VAI VÄÄRIN? OIKEIN VÄÄRIN 1. Sudella on hyvä hajuaisti. X 2. Kettu ei kuulu koiraeläimiin. X 3. Takineja elää Suomessa. X 4. Ahma on kaikkiruokainen. X X 5. Poro ja metsäpeura voivat saada jälkeläisiä. X 6. Linnuilla ei ole korvia. X 7. Korppi on älykäs. X 8. Huuhkaja on peto. X 9. Vesikko on runsaslukuinen laji Suomessa. X 10. Pikkupanda ja panda ovat läheistä sukua toisilleen. X 11. Näätä ei nuku talviunta. X 12. Ahma kuuluu näätäeläimiin. X 13. Ilveksellä on tarkka näköaisti. X 14. Lumileopardeja elää vuoristoissa. X 15. Saukko on vaihtolämpöinen. X 2. Kettu kuuluu koiraeläimiin. 3. Takineja elää Himalajan vuoristossa. 4. Pääasiassa ahma on peto, mutta syö toisinaan myös esimerkiksi marjoja. 6. Linnulla on korvat, mutta ei korvalehtiä. Korvakäytäväkin on usein höyhenten peitossa, minkä vuoksi korvia on vaikea havaita. 9. Vesikko on luokiteltu hävinneeksi Suomesta. 10. Nimestään huolimatta panda ja pikkupanda eivät ole läheistä sukua toisilleen. Panda kuuluu karhuihin ja pikkupanda on luultavasti läheisempää sukua pesukarhulle. 11. Saukko on muiden nisäkkäiden tavoin tasalämpöinen. 6

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)

Lisätiedot

KARHU. Jos näet metsässä karhun, a) huuda kovaa. b) juokse lujaa. c) kiipeä puuhun. d) leiki kuollutta.

KARHU. Jos näet metsässä karhun, a) huuda kovaa. b) juokse lujaa. c) kiipeä puuhun. d) leiki kuollutta. KARHU karhun, niin a) huuda kovaa. b) juokse lujaa. c) kiipeä puuhun. d) leiki kuollutta. Karhu on Euroopan suurin petoeläin. Suomen kansalliseläin. kaikkiruokainen. Suomen kielessä on monta nimeä karhulle:

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 3 MAKSIMIPISTEET 8. Tavoiteajasta tehtävän suorittamiseen on varattu 30 minuuttia.

TEHTÄVÄ 3 MAKSIMIPISTEET 8. Tavoiteajasta tehtävän suorittamiseen on varattu 30 minuuttia. PARTIOTAITOJEN SUOMENMESTARUUSKILPAILUT 8.-9.3.2003 SARJA Oranssi / Vihreä 1 Puisto TEHTÄVÄ 3 MAKSIMIPISTEET 8 TAITOTEHTÄVÄ LUONNONTUNTEMUS ELÄINPUISTO Tavoiteajasta tehtävän suorittamiseen on varattu

Lisätiedot

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Jäljillä Avainsanat: lajintunnistus Luokkataso: 5.-9. lk Vastaukset: Tehtävä 1. Päästä tippunutta a) Mihin hirvieläin käyttää sarviaan? Hirvieläimet voivat merkitä reviiriään

Lisätiedot

PAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI

PAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI PAKKANEN Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Jos eläimellä on joku näistä korteista, eläin pelastuu: TALVIKARVA TALVIPESÄ PARVI SUOJAA LUMIPEITE ILVES Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU

Lisätiedot

Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Tavoitteet: Tehtävässä

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Ravintoketjut Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III

OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III 1) Elämää tuntureilla Tunturi-Lapissa luonnonolot ovat ankarat. Tuntureiden eläimet ovat sopeutuneet niukkaan kasvillisuuteen ja lyhyeen kesään. Etsi keväisestä

Lisätiedot

RIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA

RIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA RIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA Ekologian peruskäsitteitä Ihmisen vaikutuksia luontoon ja riistalajien elinympäristöihin Eläinten sopeutuminen ja erilaisia keinoja selviytyä lajina Ihminen saalistajana

Lisätiedot

Lataa Lapsen oma petokirja - Suvi Vehmanen. Lataa

Lataa Lapsen oma petokirja - Suvi Vehmanen. Lataa Lataa Lapsen oma petokirja - Suvi Vehmanen Lataa Kirjailija: Suvi Vehmanen ISBN: 9789524924023 Sivumäärä: 67 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.94 Mb Lapsen oma petokirja on jännittävä seikkailu suomalaisten

Lisätiedot

Lasten SUURPETO-OPAS

Lasten SUURPETO-OPAS Lasten SUURPETO-OPAS Lasten suurpeto-opas Suomen suurpedot... 3 Susi... 4 Karhu... 6 Ahma... 8 Ilves... 10 Petotehtäviä... 12 Jälkikortit... 21 Tehtävien oikeat vastaukset 24 Teksti: Minja Heinonen Toimitus:

Lisätiedot

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.).

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.). Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, mitä lajien uhanalaisuus tarkoittaa käsitteenä. Oppilas oppii, miten tärkeää on ottaa yhdessä vastuuta maapallosta ja sen eliöistä niissä ympäristöissä, joissa liikumme.

Lisätiedot

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että olosuhteet maapallolla muuttuvat jatkuvasti ja että se vaikuttaa kasveihin ja eläimiin. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Lajien väheneminen ei ole yksinomaan negatiivinen

Lisätiedot

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 1.-4. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 1.-4. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 3-4 lk. Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo 2 Tässä on museon pohjapiirros. Siihen on merkitty numeroilla, millä kohdalla kukin tehtävä tehdään. Pohjapiirros

Lisätiedot

RIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA

RIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA RIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA Tämä kalvosarja esittelee EKOLOGIAN PERUSKÄSITTEITÄ IHMISEN VAIKUTUKSIA LUONTOON JA RIISTALAJIEN ELINYMPÄRISTÖIHIN ELÄINTEN SOPEUTUMISTA JA ERILAISIA KEINOJA SELVIYTYÄ

Lisätiedot

VINKKEJÄ ÄHTÄRI ZOON TEHTÄVÄMONISTEISIIN

VINKKEJÄ ÄHTÄRI ZOON TEHTÄVÄMONISTEISIIN VINKKEJÄ ÄHTÄRI ZOON TEHTÄVÄMONISTEISIIN Näillä vinkeillä saat tehtävämonisteen tehtävistä toiminnallisempia ja laajempia kokonaisuuksia, jotka auttavat eläinpuistovierailuun valmistautumisessa tai itse

Lisätiedot

Tekemistä alakouluille

Tekemistä alakouluille Tekemistä alakouluille Ympäristöviikko on vihreitä tekoja ja hauskaa yhdessäoloa! Osallistumalla voit osoittaa ympäristöasioiden tärkeyden ja arvostuksesi luontoa kohtaan. Seuraavilla sivuilla on alakouluun

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Tavoitteet: Tehtävässä

Lisätiedot

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto: LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Eläinten luokittelu Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Jäljillä Avainsanat: lajintunnistus Luokkataso: 5.-9. lk Metsä voi vaikuttaa kaikessa hiljaisuudessaan autiolta, mutta oletko katsonut tarkemmin ympärillesi? Metsän eläimiä

Lisätiedot

Miellekartat. oettajan sivuã. 1 Saamelaisten ruokatalous. 2 Poro

Miellekartat. oettajan sivuã. 1 Saamelaisten ruokatalous. 2 Poro oettajan sivuã Miellekartat Ohessa kolme miellekarttaa. Opettaja voi käyttää niitä esim. muokatessaan luokalleen tehtäviä. Niiden avulla voi myös etukäteen tutustua näyttelyssä käytettyihin, oppilaille

Lisätiedot

Suositus erilaisten kärkien käyttämisestä

Suositus erilaisten kärkien käyttämisestä Suositus erilaisten kärkien käyttämisestä SJML koulutusmateriaali http://materiaali.jousimetsastys.fi versio 1.0 Taustaa Metsästysasetuksessa metsästyksessä käytettävälle jouselle on määritelty minimissään

Lisätiedot

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain

Lisätiedot

Lataa Me selkärankaiset - Eeva-Liisa Ryhänen. Lataa

Lataa Me selkärankaiset - Eeva-Liisa Ryhänen. Lataa Lataa Me selkärankaiset - Eeva-Liisa Ryhänen Lataa Kirjailija: Eeva-Liisa Ryhänen ISBN: 9789516279438 Sivumäärä: 91 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 17.03 Mb Me selkärankaiset -kirjassa esitellään 28 erikokoista

Lisätiedot

Sisältö. Yleistä ahmasta. Tutkimuksia muualta. Ahman elinalueen valinta. Ahman ruokavalio. Yhteenveto: ahma suden seuralaisena

Sisältö. Yleistä ahmasta. Tutkimuksia muualta. Ahman elinalueen valinta. Ahman ruokavalio. Yhteenveto: ahma suden seuralaisena Kuva: Ilpo Kojola Sisältö Yleistä ahmasta Tutkimuksia muualta Ahman elinalueen valinta Ahman ruokavalio Yhteenveto: ahma suden seuralaisena 2 Ahma Gulo gulo Maailman suurin maalla elävä näätäeläin Kanta

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

PALLO HUKASSA Kainuun Partiolaisten talvimestaruuskisat 11.2.2005 Kajaanissa

PALLO HUKASSA Kainuun Partiolaisten talvimestaruuskisat 11.2.2005 Kajaanissa Oranssi Vihreä Ruskea Harmaa Rasti 8 Tehtävä 10, 13 Maksimipisteet 5 I ve got some balls 1. 1,95 dl 2. 1,62 dm 2 3. 750 g 4. 1,64 dl 5. 1,45 dm 2 Ruskea Harmaa Rasti 2 Tehtävä 5 Maksimipisteet 6 1. Ukkometso

Lisätiedot

Turun biologisen museon luontotehtäviä koululaisille 2

Turun biologisen museon luontotehtäviä koululaisille 2 Turun biologisen museon luontotehtäviä koululaisille 2 Turun Biologinen Museo TURUN MAAKUNTAMUSEO 2002 Turun biologisen museon koululaistehtäviä 2 Turun biologinen museo on antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden

Lisätiedot

Riistakolmiot Metsäriistan seuranta

Riistakolmiot Metsäriistan seuranta Riistakolmiot Metsäriistan seuranta Katja Ikonen Kuva: Marcus Wikman Riista- ja peltokolmiolaskenta Metsästäjäkunta on avustamassa pienriistan seurantaa vuosittain noin tuhat metsästysseuruetta eri puolilta

Lisätiedot

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte Katja Ikonen, suunnittelija Riista- ja peltokolmiolaskenta Pienriistakantojen vaihteluita on seurattu riistakolmiolaskennoilla jo 28 vuoden ajan. Seuranta

Lisätiedot

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen Hakijan nimi (jos yksityishenkilö, oltava sama kuin yhteyshenkilö) Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 600, 601, 610 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro

Lisätiedot

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 600, 601, 610 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 818. Tasavallan presidentin asetus

SISÄLLYS. N:o 818. Tasavallan presidentin asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2001 N:o 818 824 SISÄLLYS N:o Sivu 818 Tasavallan presidentin asetus Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä

Lisätiedot

BIODIVERSITEETTI. Lue oheinen sanomalehtiartikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. BIODIVERSITEETTI ON RATKAISU YMPÄRISTÖNHOITOON

BIODIVERSITEETTI. Lue oheinen sanomalehtiartikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. BIODIVERSITEETTI ON RATKAISU YMPÄRISTÖNHOITOON BIODIVERSITEETTI Lue oheinen sanomalehtiartikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. BIODIVERSITEETTI ON RATKAISU YMPÄRISTÖNHOITOON 5 10 15 Ekosysteemi, jossa on suuri biodiversiteetti (eli elollinen

Lisätiedot

tehtäviä lajikorteilla

tehtäviä lajikorteilla tehtäviä lajikorteilla Kyselyleikki Olemmeko samaa lajia? Lajien cocktail-kutsut Metsätyypit Kuka syö kenet? Liikkuva muistipeli Eläimet piilossa Lintujen tunnistus Näyttely retkellä havaituista lajeista

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 seurantojen tärkeimmät tulokset Hirvikannan koko ja vasatuotto 2010 Metsäpeurat 2011 Suurpetojen lukumäärä

Lisätiedot

Tekemistä varhaiskasvatukseen

Tekemistä varhaiskasvatukseen Tekemistä varhaiskasvatukseen Ympäristöviikko on vihreitä tekoja ja hauskaa yhdessäoloa! Osallistumalla voit osoittaa ympäristöasioiden tärkeyden ja arvostuksesi luontoa kohtaan. Seuraavilla sivuilla on

Lisätiedot

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön 4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien

Lisätiedot

T e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o

T e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o KEIDAS Luontonäyttely T e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o 1 Luontomuseo KEIDAS Tehtävät 7-9 luokille, Laatinut Hannu Tuomisto lyhyt versio nimi: Opettaja: jos tulostat luokallesi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan metsästysasetuksen (666/1993) 44 ja 45, sellaisena kuin ne ovat 44 asetuksessa 170/2011 ja 45 asetuksessa

Lisätiedot

LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset

LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset RIISTASELVITYS OSANA JOKISUON TURVETUOTANTOALUEEN YVA-MENETTELYÄ Vapo Oy:n tarkoituksena on aloittaa turvetuotanto Kiuruveden Jokisuolla. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain ja metsästyslain muuttamiseksi

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain ja metsästyslain muuttamiseksi Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain ja metsästyslain muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta

Lisätiedot

Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston lumijälkilaskennat 2015 AHLMAN GROUP OY

Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston lumijälkilaskennat 2015 AHLMAN GROUP OY emijärven Nuolivaaran tuulipuiston lumijälkilaskennat 2015 AHLAN GOU OY aportteja 54/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 aportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 yöstä vastaavat henkilöt... 5 utkimusmenetelmät...

Lisätiedot

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Riistalaskennat ja riistantutkimus Riistalaskennat ja riistantutkimus www.rktl.fi/riista www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet www.rktl.fi/riista/suurpedot/ www.riistakolmiot.fi/ Suomen riistakeskus 2014 Kuvitus: Seppo Leinonen www.riista.fi

Lisätiedot

Lataa Mikä eläin? - Lars-Henrik Olsen. Lataa

Lataa Mikä eläin? - Lars-Henrik Olsen. Lataa Lataa Mikä eläin? - Lars-Henrik Olsen Lataa Kirjailija: Lars-Henrik Olsen ISBN: 9789510391990 Sivumäärä: 273 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 25.37 Mb Ainutlaatuinen luonto-opas! Mikä eläin? esittelee eläinten

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

HE 286/2018 vp. Esitykseen sisältyvät lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

HE 286/2018 vp. Esitykseen sisältyvät lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain 8 ja 16 :n ja metsästyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ- KASVATUS. MATTI AHMA - AHMATTI Metsien tuntematon suurpeto

YMPÄRISTÖ- KASVATUS. MATTI AHMA - AHMATTI Metsien tuntematon suurpeto YMPÄRISTÖ- KASVATUS MATTI AHMA - AHMATTI Metsien tuntematon suurpeto Matti-ahma tulee avuksi kasvattajalle Suurpedot kiehtovat lapsia. Ne ovat salaperäisiä, villejä ja jännittäviä. Suurpetoihin liittyy

Lisätiedot

Nisäkäskortit OHJEET. Muis peli

Nisäkäskortit OHJEET. Muis peli Nisäkäskortit Kesto: 15 min Kenelle: Kaikki luokka-asteet Missä: Sisä loissa Milloin: Kaikkina vuodenaikoina Tarvikkeet: Nisäkäskor t (tulosta ja leikkaa) Eräpassin osio: Riistanhoito Oppimistavoi eet:

Lisätiedot

Suden, ilveksen, ahman ja koiran jälkien tunnistaminen talvella

Suden, ilveksen, ahman ja koiran jälkien tunnistaminen talvella Suden, ilveksen, ahman ja koiran jälkien tunnistaminen talvella 1) Kun eteesi tulee jälkijono, seuraa sitä takajälkeen mahdollisimman pitkälle ja tarkkaile eläimen käyttäytymistä jälkien perusteella 2)

Lisätiedot

Metsästyslainsäädännön muutokset vuonna 2013

Metsästyslainsäädännön muutokset vuonna 2013 Metsästyslainsäädännön muutokset vuonna 2013 (14.8.2013 mennessä) Koostanut Sauli Härkönen 16.8.2013 Suomen riistakeskus 1 Muutokset lain ja valtioneuvoston asetuksen tasolla Laki metsästyslain muuttamisesta

Lisätiedot

Lasten ympäristöopas

Lasten ympäristöopas Lasten ympäristöopas Vuodenajat Yhdistä oikeaan vuodenaikaan: Lintu aamuvarhain herää pesään aineksia kerää. On siis Ämpäri, lapio ja hiekkalinna, uimapuku ja pyöränpinna. On siis Siili penkoo lehtikasaa,

Lisätiedot

Supikoira valtaa Pohjois-Suomen ja Ruotsin - auta leviämisen estämisessä!

Supikoira valtaa Pohjois-Suomen ja Ruotsin - auta leviämisen estämisessä! LIFE09 NAT/SE/000344 Vieraslajeihin kuuluvan supikoiran (Nyctereutes procyonoides) torjuminen Pohjois-Euroopan maissa. Supikoira valtaa Pohjois-Suomen ja Ruotsin - auta leviämisen estämisessä! Supikoira

Lisätiedot

Riistalaskennat talvella 2000 Suomessa ja Venäjän Karjalassa

Riistalaskennat talvella 2000 Suomessa ja Venäjän Karjalassa 1 Riistantutkimuksen tiedote 169:1-16. Helsinki, 13.11. 2000. Riistalaskennat talvella 2000 Suomessa ja Venäjän Karjalassa Pekka Helle, Marcus Wikman, Pjotr Danilov, Leo Bljudnik ja Vladimir Belkin Metsäjänis,

Lisätiedot

Pitäisikö kaloja metsästää? vapaa-ajankalastuksen ja metsästyksen eroja

Pitäisikö kaloja metsästää? vapaa-ajankalastuksen ja metsästyksen eroja Pitäisikö kaloja metsästää? vapaa-ajankalastuksen ja metsästyksen eroja Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto ja Konneveden kalatutkimus ry Taimenseminaari, Konneveden tutkimusasema, 27.11.2014 Voiko vapaa-ajankalastusta

Lisätiedot

Metsäpeuran paluu Metsäpeuran EU LIFE hankkeen kuulumisia. Hanna-Maija Lahtinen

Metsäpeuran paluu Metsäpeuran EU LIFE hankkeen kuulumisia. Hanna-Maija Lahtinen Metsäpeuran paluu Metsäpeuran EU LIFE hankkeen kuulumisia Hanna-Maija Lahtinen 6.4.2017 Mikä metsäpeura? Mistä peurasta on kyse? www.suomenluonto.fi Valkohäntäpeura eli -kauris www.maaseutumedia.fi Kuusipeura

Lisätiedot

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Puhelin Sähköposti Koordinaatit: P I Suomen riistakeskuksen

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Talven 2004 riistakolmiolaskennat

Talven 2004 riistakolmiolaskennat 1 Riistantutkimuksen tiedote 193:1 21. Helsinki, 24..04 Talven 04 riistakolmiolaskennat Pekka Helle ja Marcus Wikman Edellistalvista alhaisemmat jälkitiheydet luonnehtivat useimpia lumijälkiseurannan nisäkäslajeja.

Lisätiedot

SUURPETOVIERAILUN OHJE KOULUVIERAILIJALLE. Lyhyemmät osioiden kuvaukset löytyvät erillisellä paperilla.

SUURPETOVIERAILUN OHJE KOULUVIERAILIJALLE. Lyhyemmät osioiden kuvaukset löytyvät erillisellä paperilla. SUURPETOVIERAILUN OHJE KOULUVIERAILIJALLE Lyhyemmät osioiden kuvaukset löytyvät erillisellä paperilla. Luultavasti kaikkia kuutta osiota ei ehdi tekemään 90 minuutin vierailulla. Voit harkintasi mukaan

Lisätiedot

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa.

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa. Nimeni: Eliöt ja lumi Vastaukset löydät seuraavista paikoista: tammikuu: karhun vuosi karhunpesä hangen suojassa marraskuu: lumisateet lumimuodostumat joulukuu: selviytyminen kylmyydestä Lumi on hyvä lämmöneriste,

Lisätiedot

Erilaisia elinympäristöjä 1: Ravintoketju ja ravintoverkko

Erilaisia elinympäristöjä 1: Ravintoketju ja ravintoverkko Erilaisia elinympäristöjä 1: Ravintoketju ja ravintoverkko Toimintatehtävät Taustatietoa: Kasveilla eli tuottajilla on käytössään auringon energiaa hyvin paljon. Kasvinsyöjät ja pedot ovat kuluttajia.

Lisätiedot

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus Lasten Yliopisto, Seinäjoki, 16.4.2016 Luennon sisältö Mitä ovat hyönteiset ja madot Mikä on niiden rooli

Lisätiedot

Lataa Susi luonnossa ja kulttuurissa - Leena Vilkka. Lataa

Lataa Susi luonnossa ja kulttuurissa - Leena Vilkka. Lataa Lataa Susi luonnossa ja kulttuurissa - Leena Vilkka Lataa Kirjailija: Leena Vilkka ISBN: 9789529993543 Sivumäärä: 163 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 36.72 Mb FT, ympäristöfilosofi Leena Vilkka kuvaa kirjassa

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 5 ja 41 :n muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 5 ja 41 :n muuttamisesta LUONNOS 13.2.2018 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 5 ja 41 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metsästyslakia muutettavaksi siten, että naakka (Corvus

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

POLAMK , Tampere

POLAMK , Tampere POLAMK 22.-23.5.2018, Tampere Metsästysrikokset, metsästykseen liittyvät menettämisseuraamukset ja kiellot Kihlakunnansyyttäjä Heikki Ylisirniö Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Kuopio Yleistä Metsästyslaki

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Alkuajoista asti suurpedot ovat kilpailleet ihmisen kanssa samoista saaliseläimistä Hirvet ja peurat saalistettiin lähes sukupuuttoon

Alkuajoista asti suurpedot ovat kilpailleet ihmisen kanssa samoista saaliseläimistä Hirvet ja peurat saalistettiin lähes sukupuuttoon Johdanto Euroopassa on ollut tuhansia vuosia suurpetoja Suurpedot hävitettiin Euroopasta lähes sukupuuttoon Suurpedot vetäytyivät Keski-Euroopasta itään ja pohjoiseen Susia ja karhuja jäi myös Espanjaan,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta /2011 Valtioneuvoston asetus. metsästysasetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta /2011 Valtioneuvoston asetus. metsästysasetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2011 170/2011 Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Ahma (3D) Susi (3D) Metsäkauris (3D) Villisika (3D) Pulska majava (3D) Pikkuörkit. - Ammutaan kolme nuolta. - Pisteytys (vitaali lihas): 6 2 pistettä.

Ahma (3D) Susi (3D) Metsäkauris (3D) Villisika (3D) Pulska majava (3D) Pikkuörkit. - Ammutaan kolme nuolta. - Pisteytys (vitaali lihas): 6 2 pistettä. Ahma (3D) Susi (3D) Metsäkauris (3D) Villisika (3D) Pulska majava (3D) Pikkuörkit - Pusikossa on seitsemän pikkuörkkiä, joita ammutaan. - Ammunta-aika on 40 sekuntia ja aika alkaa ajanottajan merkistä.

Lisätiedot

ilmaisua ja draamaa Luonnon esine, joka kuvaa minua Lajiselitys tai esitys parille Metsän taideväärennökset Eläinelämää Monimuotoisuusdraama

ilmaisua ja draamaa Luonnon esine, joka kuvaa minua Lajiselitys tai esitys parille Metsän taideväärennökset Eläinelämää Monimuotoisuusdraama ilmaisua ja draamaa Luonnon esine, joka kuvaa minua Lajiselitys tai esitys parille Metsän taideväärennökset Eläinelämää Monimuotoisuusdraama Ravintoketjuleikki Luonnon esine, joka kuvaa minua AI yksilötehtävä

Lisätiedot

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Ovelat ötökät Arviolta noin puolet kaikista maapallon eliölajeista kuuluu hyönteisten ryhmään. Maapallolla tunnetaan yli miljoona hyönteislajia ja Suomessakin hiukan alle

Lisätiedot

I-MONIKKO. Heljä Uusitalo

I-MONIKKO. Heljä Uusitalo I-MONIKKO Heljä Uusitalo YKSIKKÖ JA MONIKKO Kun puhut yhdestä ihmisestä, asiasta tai esineestä, käytät yksikköä. Koira haukkuu autossa. Kun ihmisiä, asioita tai esineitä on monta, käytät monikkoa. Koirat

Lisätiedot

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 Biologian opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan luonnon moninaisuutta, ihmisen toimintaa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä itseään. Oma vastuu itsestä

Lisätiedot

Talven 2002 lumijälkilaskennat riistakolmioilla

Talven 2002 lumijälkilaskennat riistakolmioilla 1 Riistantutkimuksen tiedote 179:1-21. Helsinki,.5.02 Talven 02 lumijälkilaskennat riistakolmioilla Pekka Helle ja Marcus Wikman Metsäjäniskantamme oli kuluneena talvena samanvahvuinen kuin edellisenä

Lisätiedot

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Tehtävät Lukuun 15. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Eliöiden kehittyminen vesielämään sopeutuneista eliöistä maalla eläviin kasveihin ja eläimiin vaati monia muutoksia niiden

Lisätiedot

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti.

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi Painut syyskierron mukana syvälle veteen. Pysy meressä ja ota Ajelehdit levämassan seassa heinäkuussa. Pysy meressä ja ota jäätyy talvella ja sinusta

Lisätiedot

KETTU UTELIAS JA MUITA NISÄKKÄITÄ. utelias kettu ILMIÖTÄ SUOMEN LUONNOSTA. ja Muita nisäkkäitä TAMMI JUHA LAAKSONEN & RIKU LUMIARO

KETTU UTELIAS JA MUITA NISÄKKÄITÄ. utelias kettu ILMIÖTÄ SUOMEN LUONNOSTA. ja Muita nisäkkäitä TAMMI JUHA LAAKSONEN & RIKU LUMIARO 1000 ILMIÖTÄ SUOMEN LUONNOSTA UTELIAS KETTU 1000 ilmiötä suomen luonnosta utelias kettu ja Muita nisäkkäitä JA MUITA NISÄKKÄITÄ JUHA LAAKSONEN & RIKU LUMIARO TAMMI juha laaksonen, riku lumiaro ja tammi

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003 1 Riistantutkimuksen tiedote 194:1-7. Helsinki 21.6.4 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 3 Ilpo Kojola ja Elisa Määttä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi suurpetojen vähimmäisyksilömääriksi

Lisätiedot

Suurpetoaiheinen mobiililuontopolku

Suurpetoaiheinen mobiililuontopolku Suurpetoaiheinen mobiililuontopolku Mobiililuontopolku sisältää 20 Suomen suurpetoihin liittyvää kysymystä. Vastaukset kysymyksiin löytyvät kussakin kysymyslapussa olevan QR-koodin takaa. Kysymyslaput

Lisätiedot

CWD-näytekeräys -tämä siitä tulisi tietää

CWD-näytekeräys -tämä siitä tulisi tietää CWD-näytekeräys -tämä siitä tulisi tietää Sirkka-Liisa Korpenfelt tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Virologia, Ruokavirasto sirkka-liisa.korpenfelt@ruokavirasto.fi Riistapäivät 2019 16.1.2019

Lisätiedot

Talven 2001 lumijälkilaskennat riistakolmioilla

Talven 2001 lumijälkilaskennat riistakolmioilla 1 Riistantutkimuksen tiedote 171:1-21. Helsinki, 0.4. 01. Talven 01 lumijälkilaskennat riistakolmioilla Pekka Helle ja Marcus Wikman Suomen metsäjäniskanta on taantunut huomattavasti edellisvuodesta. Perämeren

Lisätiedot

Nukkuva karhu = karhu, joka nukkuu -va/-vä-muoto

Nukkuva karhu = karhu, joka nukkuu -va/-vä-muoto Nukkuva karhu = karhu, joka nukkuu -va/-vä-muoto Muodostetaan monikon 3. (he)- muodosta: (he) nukku/vat nukku/va, nukku/van, nukku/valla, nukku/vaa jne. 1. Mitä alleviivattu osa tarkoittaa? Kirjoita koko

Lisätiedot

Metsästysasetus» 12.7.1993/666

Metsästysasetus» 12.7.1993/666 Metsästysasetus» 12.7.1993/666 Maa- ja metsätalousministerin esittelystä säädetään 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun metsästyslain (615/93) sekä riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta samana päivänä

Lisätiedot

Opettajalle LEMMIKKIELÄIMIÄ TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle LEMMIKKIELÄIMIÄ TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas tuntee tavallisimmat lemmikkieläimet, niiden käyttäytymisen ja sen, mitä ne tarvitsevat voidakseen hyvin. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ LEMMIKKIELÄIMIÄ Lemmikin hankkiminen merkitsee

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Riistakolmiolaskentojen talven 2003 tulokset

Riistakolmiolaskentojen talven 2003 tulokset 1 Riistantutkimuksen tiedote 186: 1-21. Helsinki, 12.6.03 Riistakolmiolaskentojen talven 03 tulokset Pekka Helle ja Marcus Wikman Lumijälkilaskennan runsain laji, metsäjänis, oli kuluneena talvena yhtä

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

Suurpetotutkimus/RKTL

Suurpetotutkimus/RKTL Suurpetotutkimus/RKTL 9.12.2010 Pori photo Ilpo Kojola photo Ilpo Kojola photo: Ilpo Kojola photo de5stora.com Tietoa kestäviin valintoihin! Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on noin 300 hengen asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen

Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen Harri Norberg Metsästäjäin Keskusjärjestö Esityksen sisältö: 1) Petojen lukumäärien kehitys 2) Elo- ja teurasvasamäärien muutos 3) Lihantuoton

Lisätiedot

SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro

SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro Suurpetokannat ovat kasvaneet Ilves- ja karhukannat voimakkaasti Susi- ja ahmakannat hieman Suurpetojen

Lisätiedot