Sastamalan kaupungin kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma 2018-2019 1 Sastamalan kaupungin KAAVOITUSOHJELMA 2018-2019 ja kaavoituskatsaus 2018 Sastamalan keskusta Ympäristölautakunta 23.1.2018 (korjattu päätöksen mukaiseksi 25.1.2018) Kaupunginhallitus
Sastamalan kaupungin kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma 2018-2019 2 KAAVOITUSKATSAUS Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisesti kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Katsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsaukseen on, kysynnän sitä edellyttäessä, liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Sastamalassa kaavoituskatsauksen yhteydessä on tehty kaavoitusohjelmaa tulevalle kaksivuotiskaudelle. Kaavoitusohjelmassa esitettyjen töiden lisäksi saattaa ohjelmakaudella tulla vireille muitakin kohteita kaavoitus-/maankäyttösopimusten kautta. Yleiskaavoituksen, muun yleispiirteisen suunnittelun ja asemakaavoituksen painopistealueiden osalta ohjelmaa käsitellään valtuustokausittain, jolloin kaavoitusohjelman merkitys kaupungin strategisena asiakirjana korostuu. Selvimmin strategisuus tulee näkymään Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelman ajanmukaisuuden arviointina ja tarvittaessa päivittämisenä valtuustokausittain. SASTAMALAN KAUPUNGIN TONTTITARJONTA Asuintontit Kaupungilla on asuinpientaloille asemakaavoitettuja tontteja noin 400 kpl eri osa-alueilla. Pientalojen rakennuspaikoista noin 220 kpl on kunnallistekniikan piirissä. Vähiten asemakaavoitettuja rakennuspaikkoja kaupungilla on Häijään alueella. Häijään alueella on joitakin rakentamattomia kaavoitettuja asuinpientalotontteja yksityisessä omistuksessa. Tässä kaavoitusohjelmassa varaudutaan uusien asuinpientalojen kaavoittamiseen pääasiassa Mouhijärvi - Häijään alueelle. Asuinpientalovarantoa muilla kaupungin osa-alueilla on riittävästi. Asuinkerrostalotuotanto keskittyy Vammalaan, jossa yrityksillä on rakennuskelpoisia tontteja usean vuoden kysyntää vastaava määrä. Kaupungilla on asemakaavan mukaisia ja helposti rakennuskelpoisiksi saatettavia muutamia kerrostalotontteja sekä tavanomaiseen tuotantoon että erityisryhmien asuntotarpeisiin. Asuinkerrostalotuotannon edellytyksiä selvitetään erityisesti keskusta-alueen ja Kilpinokan alueen yleissuunnittelun yhteydessä. Yritystontit Tuotannollista toimintaa varten kaupungilla on asemakaavoitettuja rakennuspaikkoja kaikissa taajamissa yhteensä yli 40 kpl. Osa tonteista sijaitsee asutukseen nähden siten, että ympäristö asettaa niille erityisiä vaatimuksia. Kaavoitusohjelmassa on varauduttu teollisuustonttivarannon lisäämiseen erityisesti Vammalaan. Palvelujen ja kaupan alan tontteja kaupungilla on tarjolla keskustassa ja useissa taajamissa. Palveluyritysten toimintaedellytysten parantamiseksi tehdään usein yrityskohtaisesti räätälöityjä toimenpiteitä.
Sastamalan kaupungin kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma 2018-2019 3 KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ Lähtökohtana maankäytön suunnittelujärjestelmässä on tarkentuva suunnittelu. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä yleispiirteiset kaavat, maakuntakaava ja yleiskaava, ohjaavat yksityiskohtaisten asemakaavojen suunnittelua. Yleiskaavat ja asemakaavat laaditaan ja hyväksytään kunnissa. Maakuntakaavojen laadinta ja hyväksyminen kuuluu maakuntien liitoille. Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan. Pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle laadittava asemakaava on ranta-asemakaava. Sen laatimisesta voi huolehtia myös maanomistaja, vaikka rantaasemakaavankin käsittely ja hyväksyminen kuuluu kunnalle. 1. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) tulivat voimaan 1.3.2009. Tavoitteet koskevat toimivaa aluerakennetta, eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua, kulttuuri- ja luonnonperintöä, virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja sekä toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa. Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden edistäminen ja huomioiminen kaavoituksessa
Sastamalan kaupungin kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma 2018-2019 4 Alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava (MRL 24.2 ) valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet ovat keskenään samanarvoisia, eikä niitä ole laitettu tärkeys- tai kiireellisyysjärjestykseen. Yleistavoitteet on tarkoitettu sovellettavaksi yleispiirteisiin kaavoihin. Alueidenkäyttöä koskevat erityistavoitteet koskevat kaikkia kaavamuotoja. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet asettavat maankäyttö- ja rakennuslaissa annettujen kaavan sisältövaatimusten ohella reunaehtoja kaavasuunnitteluun ja joiltakin osin myös lupavalmisteluun alueilla, joilla kaava ei ohjaa rakentamista. 2. MAAKUNTAKAAVOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaava voidaan laatia kokonaiskaavana, vaiheittain tai osa-alueittain. Pirkanmaalla maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Pirkanmaan liitto, joka on 22 kunnan omistama kuntayhtymä. Maakuntakaavat hyväksyy maakuntavaltuusto ja ne vahvistetaan ympäristöministeriössä. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen (MRL 25 ). Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32 ). Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaalla on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040, joka on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kokonaismaakuntakaava. Siinä on käsitelty maakunnan keskeiset maankäyttökysymykset. Näitä ovat kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät osa-alueet, muun muassa keskusta-alueet, palveluiden alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt, asuin- ja työpaikka-alueet, liikenteen ja logistiikan verkostot ja alueet, teknisen huollon verkostot ja alueet (mukaan lukien vesi- ja jätehuolto sekä energiahuolto), virkistys- ja suojelualueet, viheryhteydet sekä maisemaalueet ja kulttuuriympäristöt. Pirkanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan keväällä 2017. Hyväksymistä koskevasta päätöksestä jätettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 12 valitusta. Valitusajan päätyttyä maakuntahallitus päätti MRL 201 :n nojalla maakuntakaavan voimaantulosta ennen kuin se on saanut lainvoiman. Voimaantulopäätöksestä kuulutettiin 8.6.2017. Hallinto-oikeus teki asiasta välipäätöksen 19.9.2017, jonka mukaan täytäntöönpanon kieltämiseen ole ilmennyt aihetta. Maakuntakaavaprosessin etenemisestä tiedotetaan myös valitusvaiheessa, kunnes kaava tulee lainvoimaiseksi. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 -internetsivusto http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/ pidetään jatkuvasti ajan tasalla. Maakuntakaavaan voi tutustua myös osoitteessa: https://kartta.pirkanmaa.fi/
Sastamalan kaupungin kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma 2018-2019 5 Ote Pirkanmaan maakuntakaava 2040:sta Sastamalan alueelta. Varautuminen vaihemaakuntakaavoitukseen Kokonaismaakuntakaavan valmistumisen jälkeen maakuntahallitus on nostanut esiin Pirkanmaan elinkeinoelämän edistämismahdollisuudet vaihemaakuntakaavoituksella. Pirkanmaan elinvoimakaavan käynnistämiseksi liitto tekee taustatyötä tutkimalla esimerkiksi aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuuksia, siniseen biotalouteen liittyvää potentiaalia (mm. matkailu, ravinteet, puhtaat pinta- ja pohjavedet, vesi- ja kiertovesiviljely) sekä tarkastelee uusien lakimuutosten vaikutusta vähittäiskaupan kokonaisuuden mitoitukseen. Vaihekaavan käynnistämispäätöksen ajankohta riippuu Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 etenemisestä oikeuskäsittelyssä
Sastamalan kaupungin kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma 2018-2019 6 3. YLEISSUUNNITELMAT JA SELVITYKSET SEKÄ YLEIS- KAAVOITUS YLEISSUUNNITELMAT JA SELVITYKSET Kaavoitusohjelmaan 2015-2016 otettiin uutena kokonaisuutena merkittävät keskustaalueen yleissuunnitelmat ja selvitykset, joiden pohjalta voidaan harkita ja arvioida tulevia kaavoitustarpeita. Yleissuunnitelmat vahvistavat kaikkia kaupungin strategisia tavoitteita ja niistä ennen kaikkea vetovoiman vahvistamista sekä yritystoiminnan edellytysten kehittämistä. Yleissuunnitelmien ja kehittämishankkeiden yhteydessä etsitään ratkaisuja myös kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kehittämiseen sekä liityntä- ja asiointipysäköinnin tarpeisiin. Yleissuunnitelmat ja selvitykset pyritään tekemään pääosin yhdyskuntasuunnittelun omana työnä. A) Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelman ajantasaisuus Kaupunkirakennesuunnitelma on kaupunginvaltuuston hyväksymä strateginen karttamuotoinen esitys, jossa kuvataan kaupungin keskushierarkia, liikenteen pääverkosto sekä kehittämisalueet ja muut kartalla esitettävät keskeiset kehittämistavoitteet, kuten joukko- ja palveluliikenteen sekä virkistyskäytön kehittämistarpeet. Kaupunkirakennesuunnitelma tähtää noin 15 vuoden päähän. Jotta kehittämisen suuntaa voidaan ohjata johdonmukaisesti, kaupunkirakennesuunnitelman ajanmukaisuus arvioidaan valtuustokausittain, ja mahdolliset muutokset suunnitelmaan päättää sama valtuusto, joka on tehnyt ajanmukaisuuspäätöksen. B) Keskusta-alueen täydennysrakentamis- ja kehittämisselvitys Kehittämisselvitys on aloitettu v. 2015 syksyllä siirtämällä tehtyjä olemassa olevia selvityksiä paikkatietoon sekä laatimalla alustavia aineistoluetteloja, mitä kaikkea tietoa kehittämisselvitykseen välttämättä tarvitaan. Keskusta-alueen täydennysrakentamisja kehittämisselvitys liittyy SYKETTÄ SASTAMALAN SYDÄMEEN hankkeeseen. Hankkeen selvityksen ovat valmistuneet ja selvityksen kautta tulleita toiveita on jo joitakin toteutettu. Varsinainen toimenpideohjelma on vielä kesken. Keskustan kehittämishankkeen johdosta kaavoitusohjelmaan on käynnistettäviksi kaavamuutoskohteiksi ensimmäisenä otettu tori ja sen ympäristön asemakaavan muutos ja Sillankorvan alueen asemakaavamuutos sekä keskustan 10 korttelin osan asemakaavamuutos.
Sastamalan kaupungin kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma 2018-2019 7 C) Sylvään alueen yleis- ja kehittämissuunnitelma (ent. Tuomiston kiertoliittymän ja Kilpinokan välisen alueen yleis- ja kehittämissuunnitelma) Kehittämisen kohteena oleva alue keskustan itäpuolella on pituudeltaan noin 1,5 km. Alueella voimassa olevissa asemakaavoissa on n. 14 ha tilavaraus ohitustielle. Suunnitelmassa on tarkoitus selvittää kyseiselle alueelle toimivat liikenneratkaisut niin kevyen liikenteen kuin ajoneuvoliikenteenkin osalta kytkettynä keskustan alueen kokonaisverkkoon. Lisäksi suunnitelman tarkoituksena on selvittää alueen tulevat maankäyttömahdollisuudet erityisesti keskustan palveluihin tukeutuvan tiiviin asuntorakentamisen osalta. Suunnittelussa varaudutaan edelleen Keskustan rakenneosayleiskaavan mukaisesti Kilpinokan sillan rakentamiseen, mutta alueen toteutumisedellytykset selvitetään myös siltaratkaisusta riippumattomasti. Tarvittaessa suunnittelualuetta laajennetaan Tervakallion ja Siikasuon alueille vesistön pohjoispuolella. Yleissuunnitelman liikennejärjestelyistä ja katulinjauksista ja risteysalueista on valmistunut. Alueen arkeologinen täydennysinventointi sekä alueen pohjatutkimukset ovat valmistuneet 2017. Yleissuunnitelman luonnosvaihtoehtoja on arvioitu ja niitä työstetään edelleen v. 2018.
Sastamalan kaupungin kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma 2018-2019 8 VIREILLÄ OLEVAT MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISET YLEISKAA- VAT Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavan muutos ja laajennus Osayleiskaavan tarkoituksena on tarkastella alueen maankäyttöä kriittisesti Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelman pohjalta. Keskeisiä kysymyksiä ovat uuden asutuksen ja elinkeinoelämän rakentamisen sijoittaminen ja liikenteelliset ratkaisut sekä Mouhijärven (yhdistettynä Uotsola ja Häijää) asema Sastamalassa aluekeskuksena. Mouhijärvi Häijää Salmi yleiskaava on maanhankintaa, asemakaavoitusta ja suunnittelutarveratkaisuja ohjaava yleiskaava. Yleiskaava on oikeusvaikutteinen ja toimii ohjeena laadittaessa ja muutettaessa alueen asemakaavoja. Osalla alueesta (rantavyöhykkeillä) kaavaa käytetään suoraan rakennuslupien myöntämisen perusteena Kaavaehdotus oli nähtävillä 18.9. 18.10.2013. Kaavaehdotuksesta saatiin useita muistutuksia ja lausuntoja. Osayleiskaavassa on saatu yhteensovitettua kaupungin näkemykset ja muitten viranomaistahojen välillä ja se on viimeisteltävissä uuden maakuntakaavan tultua voimaan. Tavoitteena on saada uusi ehdotus nähtäville mahdollisimman pian.
Sastamalan kaupungin kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma 2018-2019 9 ALUEET, JOILLA ON TARVE YLEISKAAVALLISELLE TARKASTELULLE TAI SELVITYKSILLE Käynnistettävät yleiskaavahankkeet Liekoveden ja Kokemäenjoen yläjuoksun osayleiskaava Kaava-alue tulisi sisältää Keskustaajaman rakenneosayleiskaavan alueelta Liekoveden ranta-alueet sekä Nokkakylän, Kaukolan ja Vinkkilän selvitysalueet, joilla rakenne-osayleiskaavassa on katsottu olevan lisäselvitystarvetta. Kokemäenjokivarressa kaava-alue ulottuu vähintään entiseen kunnanrajaan ja enintään Kiikan taajamaan (Kiikkapäänkoskeen) asti. Kaava-alueelle, erityisesti Nokkakylän alueelle ja Liekoveden etelärannalle, on kohdistunut useita poikkeamislupahakemuksia. Lisäksi alueeseen kohdistuu mm. maiseman- ja luonnonsuojelullisia, rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaisjäännöksiin liittyviä sekä virkistyskäytön selvitystarpeita ja yhteensovittamista muun maankäytön kanssa Yleiskaavan laadintatarpeet, jotka eivät sisälly tähän kaavoitusohjelmaan Rautaveden ja Kuloveden itärannan osayleiskaava osa 1 ja osa 2 Kaava-alue sisältää kaikki Rautaveden ja Kuloveden ranta-alueet, jotka jäävät jo voimassa olevien oikeusvaikutteisten osayleiskaavojen (Keskustaajama, Rautaveden länsiranta, Karkku, Ellivuori) ja Stormin kyläosayleiskaavan ulkopuolelle. Lisäksi kaava-alueeseen otetaan mukaan kyläalueita, joilla rakentamista on tarpeen kaavallisesti ohjata ympäristön arvojen huomioon ottamiseksi. Kaavalla pyritään lisäämään kestävällä tavalla toteutuvaa maaseutuasumista. Kaava sisältää myös Lopenkulman alueen, jolla osayleiskaavan laadinta on jäänyt kesken sekä alueita, jotka on jouduttu jättämään ulkopuolelle Stormin kyläosayleiskaavasta. Osayleiskaava on sisältynyt 2017-2018 kaavoitusohjelmaan käynnistettävänä kaavana, mutta on tässä ohjelmassa siirretty myöhemmäksi kaavoitusresurssien takia. Pohjoisten järvien rantaosayleiskaava Rakennusvalvontaa, yhdyskuntasuunnittelua ja ELY-keskusta kuormittavat kaupungin pohjoisosien lukuisten järvien ja jokien varsille sijoittuvat rakennushankkeet. Rantayleiskaavalla voitaisiin ratkaista useimmat nykyisin erityistarkastelua vaativat lupakysymykset. Kaava-alueen rajaus ja sen jako osiin tehdään myöhemmin tarveselvityksen pohjalta kaavan tultua kaavoitusohjelmaan suunnitelmakausilla aloitettavaksi kaavaksi. 4. ASEMAKAAVOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 51 :n mukaan asemakaava on pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys, erityisesti asuntotuotannon tarve, taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Lain 60 :ssä käsketään kunnan seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden uudistamiseksi. Vuonna
Sastamalan kaupungin kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma 2018-2019 10 2013 on astunut voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 60 :n määräys, jonka mukaan eräillä yli 13 vuotta vanhojen asemakaavojen alueilla rakennuslupaa ei saa myöntää merkittävien rakennusten rakentamiseen ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Tulevien kaavoitusohjelmien pohjaksi ja edellä mainittujen lainkohtien soveltamisen tueksi yhdyskuntasuunnittelu on laatinut selvityksen asemakaavojen ajanmukaisuudesta. Kaupunginhallitus on hyväksynyt selvityksen 17.6.2013. Vireillä olevat asemakaavahankkeet A007 Asemanseudun asemakaavan muutos Tarkoituksena on tarkistaa asemakaava ajanmukaiseksi ja säilyttää keskustakuva rikkaana ja ajallisesti moninaisena rautatieaseman ympäristössä. Nykyinen kaava ei vastaa alueen kiinteistöjakoa, käyttötarkoitusta eikä maanomistusta. Rakennusinventoinnin perusteella tutkitaan rakennusten suojelua koskevien määräysten sisällyttämistä kaavaan. Luonnosvaihtoehdot ovat olleet nähtävillä 4.2. 4.3.2016 ja tarkoituksena on saada ehdotus nähtäville vuoden 2018 aikana, mikäli tarvittavat lisäselvitykset saadaan tehtyä. Lisätiedot: kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa A029 Mouhijärven rinnakkaisväylän asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa uuden liikenteellisen yhteyden rakentaminen Mouhijärven ja Häijään välille. Uudella yhteydellä saataisiin sekä paikallinen ajoneuvoliikenne että kevyt liikenne erotettua valtatien pitkämatkaisesta liikenteestä. Samalla parannetaan liikenneturvallisuuden lisäksi maankäytön kasvumahdollisuuksia. Asemakaavalla ohjataan pientalorakentamista Mouhijärven taajaman tuntumaan ja
Sastamalan kaupungin kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma 2018-2019 11 edistetään Uotsolan ja Häijään rakenteellista yhdistämistä ja nauhamaista rakennetta. Asemakaavan luonnos on ollut nähtävillä. Ehdotus on ollut nähtävillä 27.9. 6.11.2017. Kaava on odottanut rinnakkaisväylän tiesuunnitelmien vahvistamista. Nyt kun tiesuunnitelmat on vahvistettu, voidaan kaava viedä hyväksymiskäsittelyyn. Lisätiedot: kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa A044 Karkun teollisuusalueen asemakaava Asemakaavan tarkoituksena on tarjota uusia teollisuustontteja hyvien maantie- ja rautatieyhteyksien varrelta Karkun alueella ja kasvattaa Sastamalan kaupungin teollisuustonttivarantoa. Luonnos on ollut nähtävillä 2.12. 23.12.2015. Lausuntojen johdosta alueelle tehtiin lisäselvityksiä ja yhdyskuntasuunnittelussa on tämän jälkeen laadittu ehdotusvaihtoehtoja. Alueen toteutusten kustannusarviointien perusteella kaavoitus on ainakin toistaiseksi keskeytetty. Lisätiedot: kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa A048 Mouhijärven maisemakylien Wähätiisalan asemakaava Asemakaavan tarkoituksena on tarjota uusia pientalojen rakentamismahdollisuuksia maisemallisesti haastavalla paikalla ja edistää Uotsolan ja Häijään rakenteellista yhdistämistä ja nauhamaista rakennetta. Samalle alueelle on tarkoitus laatia vaiheittain useampia maisemakylien asemakaavoja, joista Wähätiisalan asemakaava on ensimmäinen.
Sastamalan kaupungin kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma 2018-2019 12 Luonnos on ollut nähtävillä 2.12. 23.12.2015 ja ehdotus on jäänyt odottamaan Mouhijärvi-Häijää-Salmi osayleiskaavaa ja/tai Pirkanmaan uutta maakuntakaavaa sekä Rinnakkaisväylän tiesuunnitelman vahvistamisia ja investointipäätöksiä. Ehdotusta voidaan viedä nyt eteenpäin, kun Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on tullut voimaan ja tiesuunnitelmat on vahvistettu. Lisätiedot: kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa A051 Uotsolan koulun asemakaavan muutos Kaavan tarkoituksena on tutkia alueen käyttötarkoituksen muuttamista mahdollisesti asuinalueeksi ainakin osittain. Uotsolan koulu ja vanha kirjasto ovat puretut ja vanha puukoulun käyttötarkoitus tulee tulevaisuudessa muuttumaan ja rakennus on inventoitu suojeltavaksi. Ehdotus on ollut nähtävillä 20.4.2017 22.5.2017 ja tavoitteena on viedä ehdotus hyväksymiskäsittelyyn alkuvuodesta 2018. A052 Uotsolan asemakaavan muutos ja laajennus Kaupungin omistukseen on hankittu Mouhijärveltä raakamaata Uotsolantien pohjoispuolella yhteiskoulua vastapäätä ja alue rajoittuu asemakaavoitettuun alueeseen. Asemakaavan tarkoituksena on luoda uusia pientalojen ja urheilualueen/virkistysalueen rakentamismahdollisuuksia hyvien palvelujen läheisyyteen Mouhijärvelle. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 20.12.2017 12.1.2018. Lisätiedot: vt kaavoitusarkkitehti Jorma Tuomisto ja maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela A054 Tyrvään pappilan ympäristön asemakaavan muutos Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on maankäyttösopimuksen mukaisesti muuttaa pappilan osalta käyttötarkoitus ja rakennusoikeudet myönnetyn poikkeamisluvan mukaisiksi ja selvittää mahdollisuudet seurakuntatalon laajennukseen. Alueella toimi-
Sastamalan kaupungin kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma 2018-2019 13 valle museorakennukselle etsitään uutta alueen elinvoimaa vahvistavaa käyttöä. Samalla on mahdollisuus tarkastella koko korttelin 18 täydennysrakentamisen ja liikenteen järjestämisen muutostarpeita. Luonnosvaihtoehdot ovat olleet nähtävillä 7.1.-5.2.2016. Kaavaehdotusta laaditaan saadun palautteen ja alueen maanomistajien tarkentuvien tavoitteiden ja kehitysnäkymien pohjalta. Lisätiedot: vt kaavoitusarkkitehti Jorma Tuomisto ja maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela A055 Tuomiston kiertoliittymän alueen asemakaavan muutos Tavoitteena on ajantasaistaa kiertoliittymää ympäröivät asemakaavat vastaamaan toteutunutta kiertoliittymäratkaisua. Suunnittelutyön yhteydessä pyritään löytämään mahdollisuuksia lisärakentamiseen sekä luomaan edellytyksiä liittymäalueeseen rajoittuvien toimintojen kehittymiseen. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 30.11. 16.12.2016. Ehdotus tulee nähtäville vuoden 2018 alussa. Lisätiedot: vt kaavoitusarkkitehti Jorma Tuomisto A063 Uotsolan Hyssän- ja Pentinpuiston asemakaavan muutos Asemakaavamuutos on tullut vireille 2017 maankäyttösopimuksen perusteella. Kaavan tarkoituksena on tutkia alueen käyttötarkoitukset ja rakennusalat sekä rakennusoikeudet nykyisten ja tulevien tarpeitten mukaisiksi. Kaavamuutos on kuulutettu vireille 2017 ja kaavan yhdyskuntasuunnittelussa työstetään luonnosvaihtoehtoja. Lisätiedot: vt kaavoitusarkkitehti Jorma Tuomisto ja maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela A064 Ellivuori Resort asemakaavan muutos 2017 Asemakaavamuutos on tullut vireille maankäyttösopimuksen perusteella. Marko Mikkola ja Leo Pitkänen Oy huolehtivat kustannuksellaan em. asemakaavanmuutoksen laatimisesta kaupungin hyväksymää konsulttia apuna käyttäen.
Sastamalan kaupungin kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma 2018-2019 14 Kaavamuutoksen tarkoituksena on päivittää Ellivuoren asemakaava alueella toteutunutta ja suunniteltua maankäyttöä vastaavaksi, mahdollistaa alueelle suunnitellun liikuntahallin rakentaminen, tarkastella alueen katujärjestelyjä ja tutkia kevyen liikenteen yhteyden toteuttamismahdollisuus Ellivuorentien varteen. R005 Lahdenperän ranta-asemakaava Ranta-asemakaava laaditaan maanomistajien aloitteesta Koivunkylän kiinteistöille Lahdenperä 790-424-7-18 ja Kirkkolahti 790-424-7-15. Kaavan laadinnasta vastaa maanomistajien kaavoituskonsultti. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 9.-31.1.2017 ja ehdotus on tulossa nähtäville. Lisätiedot: vt kaavoitusarkkitehti Jorma Tuomisto ja maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela Käynnistettävät asemakaavahankkeet 1. Yrityspuisto Sykkeen asemakaavan muutos ja laajennus Kaavan tavoitteena on kehittää ja laajentaa keskustaajamassa Sastamalantien varressa olevan teollisuus- ja työpaikka-alueen toiminnan edellytyksiä ja tarjota sijoittumisvaihtoehtoja uudelle yritystoiminnalle. Kaava laaditaan ensisijaisesti kaupungin omistamalle alueelle, mutta kaavaan voidaan liittää laajempikin aluekokonaisuus. Lisätiedot: kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa ja maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela 2. Karkun asemakaavamuutokset, osa 1 Voimassa olevat alueet vuonna 1965 laaditusta rakennuskaavasta on todettu vanhentuneeksi asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioinnissa 2013. Kaava ei vastaa nykytilannetta eikä nykyisiä tavoitteita ja on osin toteutumaton. Kaava on osin myös osayleiskaavan vastainen. Osalta Maakunnantien ja Riippiläntien varresta rakennuskaava on kumottu. Vanhentuneisuus koskee suurta osa Karkun asemakaavoitetusta alueesta.
Sastamalan kaupungin kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma 2018-2019 15 Tarkoituksena on ajantasaistaa kaava vaiheittain vastaamaan toteutunutta kiinteistöjakoa, liikennejärjestelyjä ja rakennetun ympäristön tilannetta. Samalla kumotaan toteutumattomaksi jääneitä osia rakennuskaavasta. Tavoitteena on tutkia alueen uusia asuinrakentamismahdollisuuksia sekä tukea rakennetun kulttuuriympäristön arvoalueen säilymistä rakennusinventointeihin perustuvin kaavamääräyksin. Kaavamuutosten laatimisjärjestys päätetään tarveselvitysten perusteella. Tarve asemakaavan muuttamiseen tai kumoamiseen koskee erityisesti seuraavia alueita: A B C Passinmäki: Passin-, Hyönän- ja Latauksentien ympäristö ja Asemantien koillispuolinen alue Suruttomantie: Suruttoman- ja Nimettömäntien ympäristö Tillonkallio: Tillonkallion-, Gallenin-, Raesuon-, Ruskepään- ja Vuorelantien ympäristö Lisätiedot: kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa ja maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela 3. Sastamalankadun varren asemakaavan muutos Tarkoituksena on tarkistaa asemakaava ajanmukaiseksi ja säilyttää keskustakuva rikkaana ja ajallisesti moninaisena. Tavoitteena on parantaa alueen asemakaavan toteuttamiskelpoisuutta alentamalla tonttitehokkuutta ja tutkimalla alueen talotyypin muuttamista pientalovaltaisemmaksi. Rakennusinventoinnin perusteella tutkitaan rakennusten suojelua koskevien määräysten sisällyttämistä kaavaan. Alueesta on irrotettu osa eri kaavahankkeeksi (Asemakatu 5-7:n asemakaavanmuutos). Lisätiedot: kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa 4. Kiikoisten Tervahaudan asemakaava Tervahauta on tiiviisti rakennettu alue, jolla on melko hyvät palvelut. Kiikoisten kunta myi alueelta pieniä alle 2000 m 2 rakennuspaikkoja ja vastaavia kiinteistöjä on edelleen kaupungin omistuksessa. Tarkoituksena on laatia asemakaava, joka turvaa asukkaiden oikeudet, mahdollistaa loppujen kaupungin omistamien kiinteistöjen myymisen ja samalla tutkitaan alueen kehittämismahdollisuuksia. Lisätiedot: kaavasuunnittelija Ida Montell 5. Kiikoisten Vuolteentien ympäristön asemakaava Vuolteentien ympäristö on tiiviisti rakennettu alue Tervahaudan lounaispuolella. Kiikoisten kunta myi alueelta pinta-alaltaan pieniä rakennuspaikkoja ja vastaavia kiinteistöjä on edelleen kaupungin omistuksessa. Alue käsittää omakoti- ja rivitaloja. Tarkoituksena on laatia asemakaava, joka turvaa asukkaiden oikeudet, mahdollistaa loppujen kaupungin omistamien kiinteistöjen myymisen ja samalla tutkitaan alueen kehittämismahdollisuuksia. Lisätiedot: kaavasuunnittelija Ida Montell 6. Vammalan kauppatorin ja sen ympäristön asemakaavan muutos Sykettä Sastamalan Sydämeen hankkeen selvityksien perusteella on tullut ilmi, että torin ja sen ympäristön asemakaavan muutos on välttämätöntä alueen tiivistämisen ja elävöittämisen sekä liikennejärjestelyjen kannalta. Alueelle on myönnetty esim. poikkeamislupa kahvilarakennukselle. Mahdollisesti kaavamuutoksen pohjaksi järjestetään jonkin asteinen idea- tai arkkitehtikilpailu.
Sastamalan kaupungin kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma 2018-2019 16 7. Sillankorvan alueen asemakaavan muutos Sykettä Sastamalan Sydämeen hankkeen selvityksien perusteella on tullut ilmi, että vanhan meijerirakennuksen ja sen ympäristön asemakaavan muutos on välttämätöntä alueen tiivistämisen ja elävöittämisen kannalta. Kaavamuutoksen lähtökohtana on tarkistaa asemakaava ajanmukaiseksi ja saada keskustakuva rikkaaksi ja moderniksi sekä pitää ajallisesti moninaisena. Tavoitteena on parantaa myöskin alueen asemakaavan toteuttamiskelpoisuutta. Mahdollisesti kaava voidaan yhdistää Sastamalankadun varren asemakaavan muutokseen. ja kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa 8. Vammalantien jatkeen asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskisi Tuomiston kiertoliittymän ja Tampereentien välistä aluetta. Kaavan tarkoituksena on selvittää alueen tuleva maankäyttö laadittavan yleissuunnitelman pohjalta. Yleissuunnitelman yhteydessä on laadittu Vammalantien yleissuunnitelma eli tien linjaussuunnitelma. Tarkoituksena on mahdollistaa tulevan tien varteen erityisesti keskustan palveluihin tukeutuvaa tiivistä asuntorakentamista. 9. Keskustan 10-korttelin osan asemakaavanmuutos Tavoitteena on parantaa alueen asemakaavan toteuttamiskelpoisuutta alentamalla todennäköisesti tonttitehokkuutta ja etsiä maanalaiselle paikotukselle ainakin osittaisesti muunlaisia toteuttamismahdollisuuksia. Alueet, joilla on tarve asemakaavan muutokselle tai uudelle kaavahankkeelle, mutta jotka eivät sisälly tähän kaavoitusohjelmaan 10. Mouhijärven terveyskeskuksen alueen asemakaavan muutos Alue on toteutunut jonkin verran kaavasta poikkeavasti. Entinen lääkärintalo on yksityisen omistuksessa. Alueelta on purettu vanha päiväkoti ja alueelle rakennetaan yksityinen vanhusten palveluasuntola. Kaavamuutoksen yhteydessä tulisi tutkia lisärakentamisen mahdollisuudet ja mahdollisesti uudet käyttötarkoitukset. 11. Mouhijärven Mätikkö-järven rannan asemakaavan muutos Alueelle on tarve laatia tarkoituksenmukainen nykytilanteen ja kaupungin sekä sen asukkaiden tavoitteiden mukainen asemakaava asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioinnissa 2013 vanhentuneeksi todetulle kaava-alueelle. 12. Rienilän asemakaava Kaavoituksen tarkoituksena on luoda pientalojen rakentamismahdollisuuksia Häijään alueelle, jossa ei tällä hetkellä ole lainkaan kaupungilla kaavoitettuja pientalotontteja. Rieniläntien ja Saikkalanjoen välialueella on nykyisellään suhteellisen tiivistä rakentamista ja alueeseen liittyy noin 4,7 ha rakentamattomat maa-alueet, jotka kaupunki on ostanut. Huittisten puhdistamon valmistuttua alueelle on mahdollisuus järjestää vesihuolto. 13. Keskustan pientaloalueen ja Puistokadun eteläpään asemakaavan muutos Suunnittelualueen kaava on todettu vanhentuneeksi asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioinnissa 2013. Tarkoituksena on tarkistaa asemakaava ajanmukaiseksi ja tukea rakennetun kulttuuriympäristön arvoalueiden säilymistä. Rakennusinventointien
Sastamalan kaupungin kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma 2018-2019 17 perusteella tutkitaan rakennusten suojelua koskevien määräysten sisällyttämistä kaavaan. 14. Tyrvään korttelin 12 ja korttelien 11 ja 13 osien asemakaavan kumoaminen tai muuttaminen Korttelien asemakaava on toteutumattomana todettu MRL 60 mukaisesti vanhentuneeksi asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioinnissa 2013. Korttelien maaperä on pohjatutkimusten mukaan rakentamiseen heikosti soveltuvaa. Korttelien teollisuusaluevaranto on keskustan rakenneosayleiskaavaehdotuksessa siirretty Ritakallion teollisuus- ja liiketoiminta-alueelle. Asemakaava on näiden kortteleiden osalta tarkoituksenmukaista kumota tai muuttaa. 15. Marttilan korttelin 66 asemakaavan muutos Tarkoituksena on laajentaa rivitalotonttia 2 tontin 1 alueelle niin, että tontille on mahdollisuus rakentaa autokatos ja varastotilaa. Tontin 1 käyttötarkoitus muutetaan erillispientalojen korttelialueeksi. Kaavoitus aloitetaan vasta, kun maanomistajien kanssa on tehty kirjallinen kaavoitussopimus. 16. Kiikan korttelien 736 ja 737 asemakaavan kumoaminen Korttelien asemakaava on toteutumattomana todettu MRL 60 mukaisesti vanhentuneeksi asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioinnissa 2013. Lisäksi asemakaava on sitä uudemman osayleiskaavan vastainen. Asemakaava on näiden kortteleiden osalta tarkoituksenmukaista kumota. 17. Marttilan korttelin 3 ja Painonpuiston asemakaavanmuutos Vammalan kirjapaino Oy:lle on myönnetty poikkeamislupa toimitilarakennuksen laajentamiseksi puistoon v. 2009. Asemakaava muutetaan poikkeamispäätöksen ja rakentamistoimenpiteiden mukaiseksi. Samalla tutkitaan korttelin mahdolliset kehittämistarpeet. Suunnittelualuetta laajennetaan tarvittaessa kortteliin 2. 18. Pehulan korttelin 109 asemakaavanmuutos Asemakaavan muutos laaditaan Äetsän entisen kunnantalon, Äetsä-talon alueelle. Rakennus on siirtynyt Sastamalan kaupungilta yksityiseen omistuksen. Yleisten rakennusten korttelialueella Keikustien varrella olevan rakennuksen asemakaavaa muutetaan vastaamaan muuttunutta käyttötarkoitusta. 19. Kiikoisten Vakkalan alueen ranta-asemakaavan muutos Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on tutkia kaupungin omistamien lomaasuntotonttien muuttamista omarantaisiksi tonteiksi sekä selvittää rantasaunan alueen maankäytön tarpeet. Ohjelmakaudella tehdään pohjakartan täydennys ja perusselvitykset. 20. Uittonimenkadun ja Tervakallion asemakaavan muutos Alueelle on solmittu yhteistyösopimus vuorovaikutteisen kehittämissuunnitelman laatimisesta. Kehittämissuunnitelman pohjalta laaditaan alueen asemakaavamuutos. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia puukerrostaloasumisen edellytyksiä Rautaveden rantamaisemassa. Asemakaavan muutos oli vuoden 2017-2018 kaavoitusohjelmassa käynnistettävissä asemakaavoissa, mutta koska kehittämissuunnitelman laatiminen ei ole edennyt yhteistyösopimuksen mukaisesti, niin kaavamuutos on otettu ohjelmasta pois ja siirretty tuonnemmaksi ja se on ohjelmassa listauksessa
Sastamalan kaupungin kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma 2018-2019 18 ASEMAKAAVALLINEN PIENTALOTONTTIEN VARANTO Alue AO(AP) ei kun.tek. yht. AR(AP) ei kun.tek. yht. AR/A0/AP Vammala etelä 59 61 120 4 0 4 124 Vammala pohjoinen 10 1 11 6 0 6 17 Karkku 6 3 9 1 0 1 10 Kiikka 14 2 16 1 3 4 20 Keikyä 47 72 119 5 1 6 125 Mouhijärvi 17 4 21 5 0 5 26 Häijää 5 2 7 5 1 6 13 Suodenniemi 14 26 40 5 0 5 45 Kiikoinen 32 11 43 3 1 4 47 Yht. 204 182 386 35 6 41 427 VAIKUSTUSMAHDOLLISUUDET JA OSALLISTUMINEN Yleis- ja asemakaavat ohjaavat kaupungin maankäyttöä. Kaavat valmistellaan vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Vuosittaisessa kaavoituskatsauksessa tiedotetaan kaavoituskohteista. Kaavoituksen työohjelma löytyy myös kaupungin internet-sivuilta. Kaavojen vireilletulosta kuulutetaan ilmoituslehdissä ja kaupungin www-sivuilla. Kustakin kaavatyöstä laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS, jossa kerrotaan kaavan tavoitteista, sisällöstä, käsittelyvaiheista ja aikataulusta. Siinä esitetään osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt ja kaavan vaikutusten arviointi. Kuntalaiset voivat ottaa kantaa OAS:n sisältöön, selvitystarpeeseen sekä osallisten listaan ja antaa palautteen suunnittelijalle. Kaavan aikataulusta saa parhaiten tietoa kaavan laatijalta. Asemakaavaluonnoksista ilmoitetaan osallisille (luonnosvaiheen kuuleminen) lehtiilmoituksella ja tarvittaessa henkilökohtaisella kirjeellä. Luonnos asetetaan nähtäville noin 14 vuorokaudeksi. Osalliset voivat esittää mielipiteensä kirjallisesti. Mielipiteet pyritään ottamaan huomioon kaavan laadinnassa. Valmis kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville (julkinen nähtävilläolo) 30 vuorokaudeksi. Tästä ilmoitetaan ilmoituslehdessä ja kaupungin ilmoitustauluilla, yhdyskuntasuunnittelun ilmoitustaululla sekä kaupungin internet-sivuilla. Tänä aikana kaavaehdotuksesta voi jättää kirjallisen muistutuksen kaupunginhallitukselle. Kaavat hyväksyy kaupunginvaltuusto tai niissä tapauksissa, joissa kaavan vaikutukset ovat vähäisiä kaupunginhallitus Päätöksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen ja hallinto-oikeuden päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.