1 HUVIKUMMUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA On päiväkodin henki lämmin näin ahkeruus sujuu pirteämmin. Kuuntelemme vanhempaa ja lasta, koska se on meille arvokasta. Kasvatukseen riittää meillä aika, leikin arvostuksessa on sen taika.
2 1. HUVIKUMMUN PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS... 3 1.1 Perustehtävät ja arvot... 3 1.2 Leikin tärkeys arjessa... 4 1.3 Kasvatukselliset painotukset... 4 2. KUVAUS YKSIKÖN KASVATUSYMPÄRISTÖSTÄ... 5 2.1 Ympäristö... 5 2.2 Yksikön turvallisuussuunnitelma... 5 3. KASVATUSKUMPPANUUS... 5 4. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA... 6 5. YKSIKÖN HOITO, KASVATUS JA OPETUS... 6 5.1 Kieli... 6 5.2 Lapselle ominainen tapa toimia... 7 5.3. Sisällölliset orientaatiot (osa-alueet)... 8 5.4. Toimintakauden suunnittelu... 9 6. YKSIKÖN YHTEISTYÖ / VERKOSTOITUMINEN... 9 7. ERITYINEN TUKI... 10 8. ARVIOINTI... 11 8.1. Yksilökohtainen... 11 8.2. Ryhmäkohtainen arviointi... 11 8.3.. Koko yksikön toiminta... 11 8.4. Vanhempien arviointi... 11 9. SEURANTA JA DOKUMENTOINTI... 11 10. KIUSAAMISEN EHKÄISY... 12 11. LIITTEET... 13 Hoi koli kok Liite 1... 13...
3 1. HUVIKUMMUN PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS 1.1 Perustehtävät ja arvot Huvikummun päiväkodin tärkein perustehtävä on tarjota lapselle mahdollisimman turvallinen ja kodinomainen oppimis ja kasvuympäristö. Jotta voimme hoitaa työmme mahdollisimman hyvin haluamme tehdä hyvää työtä yhdessä vanhempien kanssa, jotka ovatkin lapsensa parhaimpia asiantuntijoita. Päiväkodin arjessa haluamme välittää lapsille elämän perusarvoja mm. toisen ihmisen ja elämän kunnioittaminen. Toimintamme punainen lanka ja tärkein itseisarvo on itse lapsi, jokainen omana persoonana. Toiminnan lähtökohtana pidämme kasvatuskumppanuutta, joka tarkoittaa vanhempien ja henkilökunnan välistä avointa ja luottamuksellista suhdetta. Tärkeänä pidämme, että lapsi saa itsestään myönteisen minäkuvan ja tukea mahdollisimman vahvan itsetunnon kehittämiseen ja tätä kautta oppii ilmaisemaan itseään ja omia ajatuksiaan. Tämänikäisten lasten arjessa johdonmukaisuus ja selkeys ovat isossa osassa. Lapsen tasa-arvoinen ja johdonmukainen kohtelu sekä persoonallisten piirteiden huomioonottaminen ja kunnioittaminen antaa lapselle hyväksytyksi tulemisen tunteen. Tavoitteemme onkin tyytyväinen ja iloinen lapsi, joka saa viettää päivänsä lämminhenkisessä ja suvaitsevaisessa kasvuympäristössä..
4 1.2 Leikin tärkeys arjessa Päiväkodissa pyrimme korostamaan leikin tärkeyttä oppimisessa ja sitä, että leikille jätetään päiväohjelmassa riittävästi aikaa. Lapsen leikkiä havainnoimalla opimme tuntemaan lasta paremmin. Lapsi oppii leikin avulla ja leikille tarjotaan välineet, tila, rauha ja aikuisen tuki. Lasten ja aikuisten välistä vuorovaikutusta tuemme jakamalla lapsia pienryhmiin, joka helpottaa sekä lapsen havainnoimista että huomioimista. Tällä varmistamme sen, että jokainen lapsi tulee huomioiduksi yksilönä. Leikin ja erilaisten tapahtumien avulla lapsi käyttää kaikkia aistejaan hyväksi ja oppii näin huomaamattaan. Leikkiessä lapsi oppii mm. sosiaalisia taitoja, selvittämään erimielisyyksiä, toisten huomioon ottamista ja toisten erilaisuutta. Turvallinen leikkiympäristö kannustaa lasta kokeilemaan omia rajojaan. 1.3 Kasvatukselliset painotukset Sosiaalisilla taidoilla ja vuorovaikutuksella on tärkeä sija kasvatuksessamme. Lasten kanssa lähdetään luontoon säännöllisesti ja näin opitaan tuntemaan, kunnioittamaan ja suojelemaan luontoa. Metsämörriretkillä kehitetään myös lapsen minäkuvaa luontoleikkien ja keskustelujen avulla.(liite 1) Liikumme lasten kanssa säännöllisesti ja monipuolisesti, koska liikunnan merkitys lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle on tärkeä.
5 Satujen, lorujen, riimien ja laulujen avulla tuemme sanavaraston, itseilmaisun ja mielikuvituksen kehitystä. Toiminnassamme keskitymme vuorovaikutustaitojen opettelemiseen ja ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen. Lasta säännöllisesti havainnoimalla huomaamme lapsen vahvuudet ja osaamme tukea niitä. Vastaavasti huomaamme, missä lapsi tarvitsee tukea. 2. KUVAUS YKSIKÖN KASVATUSYMPÄRISTÖSTÄ 2.1 Ympäristö Huvikummun päiväkoti toimii vanhassa puutalossa kauniin luonnon ympäröimänä. Päiväkodissamme annetaan hoitoa ja kasvatusta sekä esiopetusta 3-6 vuotiaille lapsille. Alakerrassa on tilat 21 lapselle ja yläkerrassa 12 lapselle. Päiväkodissa työskentelee 2 lastentarhanopettajaa, 2 lastenhoitajaa, 1 ryhmäavustaja ja 1 ravitsemustyöntekijä/laitoshuoltaja. Ajatuksenamme on, että kaikki aikuiset ovat yhteisesti vastuussa päiväkodin lapsista, jolloin lapsi tuntee olonsa mahdollisimman kotoisaksi ja turvalliseksi. 2.2 Yksikön turvallisuussuunnitelma Sipoon kunnalla on päiväkotien yhteinen turvallisuussuunnitelma ja päiväkodin turvallisuussuunnitelma pohjautuu siihen. Meille on ensiarvoisen tärkeää, että lapsen fyysinen ja psyykkinen turvallisuus säilyy kaikissa tilanteissa. Turvaamme lapsen päivän riittävällä määrällä läsnä olevia ja lapsesta aidosti kiinnostuneita aikuisia. Tärkeä osa lapsen turvallista päivää ovat yhtenäiset ja pitävät rajat sekä säännöt. Lapsen vastaanottaminen aamulla ja hyvästeleminen iltapäivällä luovat turvallisuuden tunteen niin lapselle, vanhemmille kuin päiväkodin aikuisillekin. 3. KASVATUSKUMPPANUUS Lapsen hoidossa lähdemme siitä että vanhemmat ovat lapsensa parhaita asiantuntijoita. Kuulemme ja toteutamme perheen toiveita lapsen edun mukaisesti. Vanhempien kanssa käytävät kasvatuskeskustelut ovat lähtökohta lapsen hoidon suunnittelulle ja toteutukselle. Keskustelut käydään kaksi kertaa vuodessa ja tarvittaessa useammin. Vanhempainiltoja pidämme 1-2 kertaa vuodessa. Vanhemmille tarjotaan mahdollisuus tulla osallistumaan/tutustumaan päiväkodin toimintaan arjessa. Päivittäiset kuulumisten vaihdot ovat tärkeä osa kasvatuskumppanuutta. Mikäli emme tapaa lapsen vanhempia päivittäin soitamme ja käytämme sähköpostia yhteydenpitoon ja tiedottamiseen. Mikäli lapsen vanhemmilla on yhteishuoltajuus, niin teemme yhteistyötä molempien vanhempien kanssa. Päiväkodin henkilökunnalla on vaitiolovelvollisuus.
6 4. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen yksilöllisyys, tuentarve ja toiminta määritellään lapsen omassa varhaiskasvatussuunnitelmassa yhdessä vanhempien kanssa. Suunnitelma pyritään tekemään kahden kuukauden sisällä hoidon aloittamisesta. Lisäksi Kissanmintuissa käydään päivähoidon aloitusta edeltävä keskustelu päivähoidossa aloittavan perheen kanssa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on henkilökunnan työväline. 5. YKSIKÖN HOITO, KASVATUS JA OPETUS 5.1 Kieli Kasvattaja toimii kielellisenä mallina lapselle. Kielen rikas ja monipuolinen käyttö mm. satujen, lorujen, riimien, laulujen, nukketeatterin ja sadutuksen avulla tukee ajattelutoimintoja ja kommunikaation kehittymistä. Puhuessamme lapselle muistetaan katsekontakti ja annetaan jokaiselle lapselle vuoro puhua. Pidetään huoli, että myös hitaampi ja hiljaisempi lapsi tulee kuulluksi. Lapset ovat tasa-arvoisia ja puheenvuoro annetaankin sille, joka puhuu toinen odottaa vuoroaan. On tärkeää, että jokaista lasta kuunnellaan aidosti. Lasta rohkaistaan ja ohjataan niin, että hänestä vähitellen kasvaa aktiivinen kielenkäyttäjä. Huvikummussa teemme yhteistyötä ruotsinkielisten päiväkotien Arkenin ja Barnträdgårdin kanssa. Vierailemme Kalevalanpäivän ja Lucian - päivän merkeissä toistemme luona.
7 5.2 Lapselle ominainen tapa toimia Lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella ovat leikkiminen, liikkuminen, taiteen keinoin ilmaiseminen ja tutkiminen. Toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja ympäristössä otamme huomioon nämä lapselle ominaiset toimintatavat. Leikki on tärkeää lapsen kokonaispersoonallisuuden muodostumiselle ja leikin kautta lapsi kokeilee rajojaan, harjoittelee sosiaalisia taitojaan ja opettelee yhteistyötä. Käytämme leikin muotoja päivittäin hyvin monipuolisesti: vapaa leikki, ohjattu leikki, draamaleikki, pelit, ulko- ja liikuntaleikit ym. Lapsi tarvitsee runsaasti omaehtoista liikuntaa ja nauttii myös erilaisista ohjatuista liikunnan muodoista. Lasta rohkaistaan omatoimisuuteen, aloitteellisuuteen ja taitoon toimia yhdessä muiden kanssa. Sosiaalisissa tilanteissa lapsi oppii myös vuoron odottamista sekä onnistumista ja epäonnistumista. Lähimetsän mahdollisuudet liikkumiseen hyödynnetään mm. metsämörrin avulla ja näin lapsi oppii nauttimaan luonnosta ja siellä liikkumisesta. Lasta rohkaistaan käyttämään omia havaintojaan, kokemuksiaan, tunteitaan ja mielikuviaan esim. kuvien tekemisellä ja laululeikeillä. Lapselle ominainen tapa oppia on tehdä kysymyksiä. Aikuisen tärkeä tehtävä onkin olla läsnä, kuunnella aidosti ja ohjata lasta hänen etsiessään vastauksia.
8 5.3. Sisällölliset orientaatiot (osa-alueet) Eri orientaatioiden aiheet ja sisällöt liitetään lapsen lähiympäristöön, jokapäiväiseen toimintaan ja arkeen lapsen omia kiinnostuksen kohteita ja mieltymyksiä kuunnellen. Matemaattisessa orientaatiossa harjoitellaan pari, ja ryhmätyöskentelyä myös liikuntaa avuksi käyttäen. Osa-alueet sisältävät mm. vertaamista, päättelemistä ja laskemista leikinomaisesti lapselle tuttujen materiaalien ja välineiden avulla. Esim. ruokailutilanteessa: voit aluksi ottaa korkeintaan 5 lihapullaa. Luonnontieteellinen orientaatio käsittää luonnon ilmiöihin, eläimiin ja kasveihin eri vuodenaikoina tutustumista ja havainnoimista mm. metsämörrin ja metsäretkien avulla. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio pitää sisällään mm. retket lähiympäristöön ja tutustumiset menneisyyteen ja nykyisyyteen Esteettinen orientaatio on laaja ja monimuotoinen. Kiinnitämme huomiota viihtyvyyteen. Sadutuksen, näyttelemisen, kuvituksen, kaikenlaisen pohdinnan ja mielikuvituksen avulla lapselle syntyy omakohtaisia kokemuksia ja tuntemuksia. Eettinen orientaatio tarkoittaa arvomaailman kysymyksiä. Pohditaan ja keskustellaan lapsen arkeen liittyvistä tilanteista esim. päiväkodin säännöistä, oikeasta ja väärästä, tasa-arvosta ja erilaisuudesta.
9 5.4. Toimintakauden suunnittelu Päiväkodin syksyn toiminta suunnitellaan elokuun loppuun mennessä tapahtuvassa suunnittelupäivässä ja kevään toiminta tammikuun loppuun mennessä. Tällöin henkilökunta miettii yhdessä toimintakauden sisältöä ja mahdollisia yhteisiä projekteja ja tapahtumia. 6. YKSIKÖN YHTEISTYÖ / VERKOSTOITUMINEN Huvikummun päiväkoti tekee yhteistyötä esim. koulun, neuvolan, kirjaston, vanhainkodin ja seurakunnan kanssa. Yhteistyökoulumme on Jokipuiston koulu, jonka kanssa teemme yhteistyötä koko esikouluvuoden ajan. Neuvolan 4- ja 5-vuotistarkastuksen yhteydessä kirjattava lomake on yhteistyöväline päiväkodin ja neuvolan välillä vanhempien antaessa siihen suostumuksensa. Lisäksi teemme tärkeää yhteistyötä puhe- ja toimintaterapeuttien kanssa. Seurakunnan työntekijän vierailut päiväkotiin kerran kuukaudessa sekä yhteisen joulu- ja pääsiäiskirkon järjestäminen päivähoidon väelle ovat myös yksi yhteistyömuoto. Kirjastoauto vierailee pk:lla joka toinen viikko ja satunnaista yhteistyötä tapahtuu pelastuslaitoksen, Nuoren Suomen ja Suomen ladun kanssa.
10 Yhteistyö talon sisällä tapahtuu kuukausiteemojen puitteissa, jotka on suunnitteluillassa yhdessä mietitty. Toisten päiväkotien kanssa pidämme tiedonsiirtopalavereita lapsen vaihtaessa päiväkotia. Vastuu tästä on lähettävällä päiväkodilla ja lapsen tulevan ryhmän oma aikuinen on vastuussa tiedon vastaanottamisesta. 7. ERITYINEN TUKI Jos meillä herää lapsesta huoli ja ilmenee erityisen tuen tarvetta, otamme asian puheeksi viipymättä vanhempien kanssa. Vanhempien suostumuksella olemme yhteydessä varhaiskasvatuksen erityisopettajaan ja päivähoidon perhetyöntekijään. Tämän jälkeen pidämme yhteistyöpalaverin, johon osallistuvat vanhemmat, päiväkodin henkilökunta ja veo ja/tai päivähoidon perhetyöntekijä. Vanhemmat osallistuvat erityisen tuen tarpeen arviointiin, suunnitteluun ja toteutukseen. Palaverissa sovitaan tuen järjestämisestä ja esim. kuntoutussuunnitelman laatimisesta lapselle. Samalla sovitaan seurannasta ja arvioinnista yhdessä vanhempien kanssa. Kuntoutussuunnitelmaa päivitetään kaksi kertaa vuodessa ja useammin, jos tarve vaatii. Kuntoutussuunnitelman koollekutsuja on ryhmän lastentarhanopettaja. Kuntoutussuunnitelma on henkilökunnan työväline, jonka pohjalta tehdään viikkosuunnitelma lapselle. Tästä suunnitelmasta käy ilmi: mitä tehdään, kuka tekee ja milloin? Tämä toimii myös osana dokumentointia. Erityisen tuen muotoja päiväkodissamme on: ryhmäavustaja pienempi ryhmäkoko erilaiset apuvälineet ja materiaalit (esim. kuvat ja tukiviittomat) erityistyöntekijä (veo, toiminta-, puhe-, fysioterapeutit, perhetyöntekijä) lapsiryhmän jakaminen ns. pienryhmät esityslomake erityisen tuen tarpeesta kerran vuodessa Päiväkodin ilmoitustaululta löytyvät Erityispäivähoito Sipoossa tiedote sekä erityistyöntekijöiden yhteystiedot.
11 8. ARVIOINTI 8.1. Yksilökohtainen Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (Vasu) tehdään syksyllä ja tarkistetaan keväällä, jolloin mietitään taas uudet tavoitteet. Lapsen havainnointia suoritetaan jokapäiväisissä toiminnoissa ja tilanteissa. 8.2. Ryhmäkohtainen arviointi Ryhmäkohtaista arviointia suoritetaan päivittäin keskustelujen ja tiedonvaihdon avulla. Oman osaston viikkopalavereissa käydään läpi asetettuja tavoitteita ja tarkistetaan niitä. 8.3. Koko yksikön toiminta Koko talon yhteisissä viikkopalavereissa käsitellään kulloinkin ajankohtaiset asiat. Joka kuukausi pidettävissä palavereissa on tiimeillä mahdollisuus yhdessä käydä läpi koko talon asioita, suunnitella tulevaa toimintaa ja arvioida kulunutta kuukautta. Vuosittaiset kehityskeskustelut esimiehen ja työntekijän välillä ovat myös tärkeä osa koko yksikön toimintaa ajatellen. 8.4. Vanhempien arviointi Kunnalla ei tällä hetkellä ole käytössä asiakastyytyväisyyskyselyä. Rohkaisemme vanhempia kertomaan mielipiteensä, ajatuksensa ja toiveensa päiväkodin toiminnasta suoraan henkilökunnalle tai päiväkodin johtajalle. 9. SEURANTA JA DOKUMENTOINTI Lapsen kehitystä ja taitojen kehittymistä arvioidaan vasun avulla.
12 10. KIUSAAMISEN EHKÄISY Päiväkodissamme noudatetaan Sipoon kunnan Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa ohjeistusta. Käymme materiaalin läpi toimintakauden alussa yksikkömme yhteisessä palaverissa. Mikäli kiusaamista yksikössämme esiintyy, puutumme siihen välittömästi. Tilanteesta riippuen käsittelemme kiusaamista joko yksilötasolla, ryhmän kesken tai tarvittaessa kutsumalla vanhemmat ja muut asianosaiset koolle. Sipoon kunnan laatima Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa lehtinen on luettavissa molempien ryhmien eteisessä.
13 Liite 1 Hoi koli kok Lapset kiipeilevät, ryömivät ja seikkailevat aavistamatta lainkaan tekevänsä jotain todella tärkeää. He harjoittavat kehoaan lihaksia, sydäntä ja varsinkin aivoja. Luontoa parempaa paikkaa liikunnan harjoittamiseen ja tietojen hankkimiseen ei ole olemassakaan. Lapsen mielikuvitus on rajaton ja luonto antaa sille virikkeitä. Metsämörrikoulu syntyi ruotsissa vuonna 1957. Idean ja toiminnan kehittäjänä oli Gösta Frohm. Gösta Frohm halusi viedä lapset ulos metsiin, kallioille ja veden äärelle ja tämä tuli tehdä lapsen mielenkiintoa ja mielikuvitusta herättävällä tavalla. Niinpä hän loi satuhahmon, jota alettiin kutsua Metsämörriksi. Metsämörri elää metsässä ja on eläinten ja lasten ystävä. Metsämörri on leikki- ja satuhahmo, joka voi puhua eläinten kanssa, ja voi siksi kertoa lapsille kaikesta metsässä tapahtuvasta. Metsämörrin sanoma lapsille on huolehtikaa luonnosta. Metsämörrikoulussa: - opitaan tuntemaan, kunnioittamaan ja suojelemaan luontoa. - koetaan luonnon ekologia aistien kautta ( kuulo, näkö, maku, haju ja tunto ) - kehitetään lapsen minäkuvaa luontoleikkien ja keskustelujen avulla.
14
15