YRITYSVASTUURAPORTTI 2017 BOREAL KASVINJALOSTUS OY

YRITYSVASTUURAPORTTI 2017 BOREAL KASVINJALOSTUS OY 1 (19)

2 (19) Yritysvastuuraportti Sisällys Sisällys... 2 Johdanto... 3 Valtion omistuksen strateginen intressi... 3 Boreal yhtiönä... 4 Strategia, missio ja visio... 4 Toimintaympäristö... 4 Yritysvastuun johtaminen... 6 Sidosryhmäyhteistyö... 7 Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa ja sen välineet... 7 Borealin jäsenyydet eri yhteistyöelimissä... 7 Olennaisuusanalyysi... 8 Yritysvastuun osa-alueet... 10 Taloudellinen vastuu... 10 Talouden tunnuslukuja... 10 Rahavirrat... 11 Verojalanjälki... 11 Yhteiskunnallinen vastuu... 13 Turvaamme suomalaisen elintarviketuotannon huoltovarmuuden... 13 Parannamme elintarvikeketjun kilpailukykyä... 13 Härkäpavulla kohti valkuaisomavaraisuutta... 14 Henkilöstövastuu... 15 Työhyvinvointi... 15 Osaamisen kehittäminen... 15 Osaava henkilöstö... 15 Henkilöstön tunnusluvut... 16 Ympäristövastuu... 17 Ilmastonmuutokseen varautuminen kasvinjalostuksen keinoin... 17 Lajikekehityksellä tuottavuutta ympäristöystävällisesti... 17 Monipuolinen laji- ja lajikevalikoima riskienhallinnan työkaluna...18 Energiankäyttö ja päästöt... 19

Yritysvastuuraportti Johdanto Vastuullisuus on nykyaikaisen ruoantuotannon ja kasvinjalostuksen perusta niin maailmanlaajuisesti kuin paikallisestikin. Kasvinjalostuksella kehitetään modernia viljelyä ja sen edellytyksiä ympäristön ja luonnonvarojen kestävän kehityksen arvojen mukaisesti. Boreal Kasvinjalostus Oy on ollut osa kotimaista elintarvikeketjua jo yli 20 vuoden ajan. Jalostamme ja markkinoimme peltokasvilajikkeita pohjoisissa oloissa toimiville ammattiviljelijöille. Työllämme mahdollistamme suomalaisen ruoan tuotannon ja sen kilpailukyvyn kehittymisen. Boreal on yhteiskunnallisesti merkittävä yritys. Sen tehtävänä on varmistaa sellaisten kasvilajikkeiden jalostus, jotka sopivat pohjoisiin oloihimme, vastaavat markkinoiden tarpeita ja varmistavat elintarviketuotantomme huoltovarmuutta. Myös jalostusaineistojen ja niiden omistuksen säilyttäminen kansallisissa käsissä on tärkeä osa huoltovarmuutta. Yhteiskunnallisten tavoitteiden lisäksi Boreal pyrkii toiminnassaan liiketaloudellisesti kannattavaan tulokseen. Vastuullisuus on luonnollinen osa toimintaamme ja näkyy työmme kaikissa vaiheissa ja eri osa-alueilla. Se alkaa lajikejalostustyön alkumetreistä ja välittyy lajikkeissa asiakkaiden sekä sidosryhmien kautta aina loppukäyttäjälle eli suomalaisen ruoan kuluttajalle asti. Asiakaslähtöisyys, hyvinvoiva ja osaava henkilöstö sekä kestävän kehityksen mukaiset ympäristöarvot ovat avaintekijöitä työssämme suomalaisen elintarviketuotannon parhaaksi. Tässä raportissa tutustutaan tarkemmin Borealin yritysvastuun eri osa-alueisiin sekä vastuullisuuden johtamiseen, mittaamiseen ja kehittämiseen. Valtion omistuksen strateginen intressi Boreal Kasvinjalostus Oy on valtioenemmistöinen (60,8 %) osakeyhtiö. Valtio on määritellyt omistukselle strategisen intressin, joka liittyy valtion perustehtävien kannalta merkityksellisiin yrityksen tehtäviin tai toimintoihin. Tämä strateginen intressi on varmistaa huoltovarmuuden edellyttämä pohjoisiin oloihimme soveltuvien peltokasvilajikkeiden jalostus ja saatavuus sekä jalostusaineistojen omistuksen säilyttäminen. Valtion omistajaohjauksesta vastaa Valtioneuvoston kanslia ja strategisen intressin osalta Maa- ja metsätalousministeriö. Valtion omistajapolitiikkaa koskevan vuoden 2016 periaatepäätöksen linjauksen mukaan valtionyhtiöiden on näytettävä esimerkkiä arvojohtamisesta ja yhteiskuntavastuusta osana yritykselle määritettyjä arvoja. Yhteiskuntavastuun kantaminen lähtee periaatteesta, että yritys osana yhteiskuntaa pärjää sitä paremmin, mitä paremmin ympäröivä yhteiskunta voi. 3 (19)

4 (19) Yritysvastuuraportti Boreal yhtiönä Strategia, missio ja visio Toimintaympäristö Boreal Kasvinjalostus perustettiin 1994 kokoamalla yhteen kotimainen kasvinjalostustoiminta. Borealilla on siten kunnia jatkaa yli 110-vuotista kotimaista kasvinjalostustyötä, joka on mahdollistanut laajamittaisen elintarviketuotannon pohjoisissa viljelyoloissamme. Olemme merkittävä osa suomalaista elintarvikeketjua, ja toimintakenttämme on kansainvälinen. Boreal on alansa markkinajohtaja Suomessa. Jalostusohjelmissamme ovat mukana kattavasti tärkeimmät Suomessa viljeltävät peltokasvilajit: viljat, öljy- ja nurmikasvit sekä herne ja härkäpapu. Jalostamillamme lajikkeilla viljellään lähes kaksi kolmasosaa Suomen pelloista. Uusien, tehokkaammin ravinteita käyttävien ja käyttötarkoitukseensa sopivien lajikkeiden jalostamisen kautta vaikutamme positiivisesti ympäristöön sekä ihmisten ja eläinten hyvinvointiin. Työmme lähtökohtana ovat asiakkaiden eli siemenkaupan, viljelijöiden ja sadon käyttäjien tarpeet. Ainoana kotimaisena kasvinjalostusyrityksenä tärkein tehtävämme on huolehtia yksilöllisiin viljelyoloihimme soveltuvien lajikkeiden kehittämisestä. Tuotteemme, pohjoisiin oloihin soveltuvat lajikkeet, mahdollistavat tuottavan ja kestävän kotimaisen kasvintuotannon. Yhtiön hallitus on vahvistanut vuosille 2017 2019 uusitun strategian, jonka keskiössä ovat kasvu ja kehitys. Tavoitteenamme on vahvistaa markkina-asemaamme kotimaassa sekä kasvaa myös vientimarkkinoilla, etenkin Suomen lähialueilla. Kasvun avaimena on kannattava toiminta. Tavoitteiden saavuttamiseksi panostamme jalostusohjelmien, osaamisen ja organisaation kehittämiseen samalla brändiämme ja asiakkuuksiamme vahvistaen. Investoinnit moderniin teknologiaan ja kenttäkoetoimintaan tehostavat toimintaa ja varmistavat tuotteiden korkean laadun. Borealin missio on mahdollistaa suomalaisen ruoan tuotanto oloihimme jalostetuilla lajikkeilla, joilla tuotetaan turvallisia elintarvikkeita kestävästi ja kilpailukykyisesti. Visiomme on olla pohjoisten lajikemarkkinoiden halutuin kumppani. Asiakkaidemme tarpeet tunnistaen tuotamme kilpailukykyisen lajikevalikoiman ja lajikkeiden käyttöön liittyvät palvelut. Toimintamme tuottaa lisäarvoa koko elintarvikeketjulle ja omistajillemme. Osaamistamme kehittämällä ja kannattavalla kasvulla varmistamme työmme jatkuvuuden. Toimintaympäristössämme tapahtuu jatkuvaa muutosta. Väestönkasvu ja elintason nousu lisäävät ruoan kulutusta FAO:n ennusteiden mukaan 70 % vuoteen 2050 mennessä. Samalla ilmastonmuutos aiheuttaa viljelylle merkittäviä haasteita maailmanlaajuisesti ja kansallisesti. Muuttuvien sääolosuhteiden vuoksi viljelykelpoinen maatalousmaa globaalisti vähenee ja sään ääriolosuhteiden, kasvitautien sekä tuholaisten aiheuttamat riskit kasvavat myös meillä Suomessa. Pitkällä aikavälillä kasvukauden pidentyminen voi kuitenkin parantaa myöhäisemmän kasvuajan lajikkeiden viljelyedellytyksiä pohjoisissa oloissamme. Suomen poikkeukselliset viljelyolosuhteet edellyttävät nyt ja tulevaisuudessa paikallista, yhteistyössä viljelijöiden ja teollisuuskumppaneiden kanssa käytännön tarpeisiin suunnattua kasvinjalostustyötä. Vain näin voimme varmistaa pohjoiseen ammattiviljelyyn sopivat lajikkeet ja turvata kotimaisen ruoantuotannon toimintaedellytykset myös muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa.

Yritysvastuuraportti Suomessa maatalouden rakennekehitys etenee, tilojen määrä vähenee ja tilakoot kasvavat, mutta kokonaisviljelypinta-alaan ei ole odotettavissa suuria muutoksia. TNS Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n Maatilojen kehitysnäkymät 2022 raportin mukaan vuoteen 2022 mennessä tilamäärä vähenee reilun viidenneksen nykyisestä noin 50 000 tilasta noin 37 000 tilaan, ja samalla tilojen keskimääräinen peltoala kasvaa 45 hehtaarista yli 62 hehtaariin. Arvion mukaan vuonna 2022 40 % pelloista on yli 100 hehtaarin tiloilla. Muutokset tulevat heijastumaan varmasti niin ostopäätösprosesseihin kuin markkinoiden toimintaan yleisemmin. Maatalouskaupan kansainvälistyminen ja uudelleenjärjestäytyminen puolestaan lisäävät kilpailua lajikemarkkinoilla. Toimintaympäristömme merkittävä epävakautta aiheuttava tekijä on etenkin lyhyellä aikavälillä markkinatilanne; matalat maataloustuotteiden hinnat aiheuttavat tällä hetkellä vakavia kannattavuusongelmia suomalaisille maatalousyrittäjille. Taloudellinen tilanne heijastuu suoraan siemen- ja lajikemarkkinoille sekä Borealin toimintaan. Myös maatalouspolitiikan epävarmuus on heikon kannattavuuden ohella yksi tärkeimmistä tilan kehittämistä ja kilpailukykyä rajoittavista tekijöistä. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan CAP:n seuraavan, vuonna 2020 alkavan kauden valmistelu on meneillään ja sen päätavoitteiksi on määritelty maatalouden kriisinsietokyvyn kehittäminen sekä ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden ja maaseudun elinvoimaisuuden vahvistaminen. Lisäksi Suomi on tuonut esiin, että kilpailukykyisen maataloustuotannon edistäminen, tuotannon jatkuminen kaikilla yhteisön alueilla sekä bio- ja kiertotalouden edistäminen tulisi olla EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tärkeitä tavoitteita. 5 (19)

6 (19) Yritysvastuuraportti Yritysvastuun johtaminen Boreal Kasvinjalostus Oy on osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen lakeja ja yhtiön yhtiöjärjestystä. Vastuu yhtiön hallinnosta ja toiminnasta ovat hallintoelimillä, joita ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Borealin hallitus on vahvistanut toimintaperiaatteet (Code of Conduct), joiden mukaan noudatamme voimassa olevia lakeja ja määräyksiä, harjoitamme liiketoimintaamme rehellisesti ja eettisesti, suoritamme hankinnat kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti vapaassa kilpailutilanteessa. Liiketoimintaa johdetaan ja kehitetään asiakaslähtöisesti markkinoilla, sidosryhmissä ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset huomioiden. Potentiaalisia riskejä arvioidaan säännöllisesti, ja tunnistettuihin riskeihin tartutaan tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä. Tavoitteena on kehittää yrityksen toimintaa asiakastarpeiden mukaisesti sekä ylläpitää hyvää työturvallisuuden ja riskinhallinnan tasoa. Hyvä ja vastuullinen johtaminen tukee tavoitteiden saavuttamista ja luo kannustavaa työilmapiiriä. Borealilla yritysvastuu on tärkeä osa päivittäistä työtämme, johtamista sekä suhteita asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin. Yritysvastuuta johdetaan Borealin yleisten hallintoperiaatteiden mukaisesti hyviä hallintotapoja noudattaen. Boreal ottaa huomioon toiminnassaan standardin ISO 26000 ohjeet yhteiskuntavastuusta. Yritysvastuun johtaminen perustuu yhteisiin arvoihimme, joita ovat kumppanuus, kehittyminen ja menestyminen. Yritysvastuun johtamisen kivijalkana on tunnistaa yritysvastuun kannalta toiminnan kriittiset pisteet ja luoda niihin pohjautuen yritysvastuuta kuvaavat mittarit, tavoitteet ja seurannan menetelmät. Yritysvastuun ja sen johtamisen tuloksellisuutta mitataan Borealilla neljällä osa-alueella, jotka ovat talous, yhteiskunta, henkilöstö ja ympäristö. Kullekin osa-alueelle on asetettu yritysvastuun kehittämiseksi mittarit ja tavoitteet, joita seurataan ja kehitetään jatkuvasti.

Yritysvastuuraportti Sidosryhmäyhteistyö Sidosryhmät ovat merkittävässä roolissa koko toimintamme ja sen vastuullisuuden kehittämisessä. Aktiivinen ja monipuolinen yhteistyö eri sidosryhmien kanssa varmistaa yhä kilpailukykyisimpien lajikkeiden ja oman toimintamme kehittämisen. Yhteistyömme sidosryhmien kanssa edistää tietämystä sidosryhmien tarpeista ja nykyisistä ja tulevista haasteista. Yhteistyömme auttaa löytämään uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia ja kumppanuuksia myös perinteisen toimintakentän laidoilta tai ulkopuolelta. Borealin tärkeimmät ulkoiset sidosryhmät ovat siemenkaupan yritykset, viljelijät, satoa käyttävä teollisuus, yhtiön omistajat, alan tutkimuslaitokset, oppilaitokset, viranomaiset sekä Huoltovarmuuskeskus ja media. Viestintämme on ennakoitavaa, rehellistä ja avointa. Tärkeimpiä tiedotuskanavia ovat verkkosivut, oma tiedotuslehti, alan lehdistö sekä sosiaalinen media. Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa ja sen välineet Boreal tekee jatkuvaa yhteistyötä asiakkaiden eli siemenkaupan yritysten, viljelijöiden sekä satoa käyttävän teollisuuden kanssa. Tärkeimmät vuorovaikutuksen välineet ovat suorat asiakaskontaktit, yhteiset kehitysprojektit, sidosryhmäviestintä, verkkosivut, tapahtumat, tiedotuslehti, viljelijätilaisuudet, viljelijätapaamiset, myynnin tukitoimet kuten koulutukset ja myynnin tukimateriaali verkossa sekä mediaviestintä. Toimimme tiiviisti myös omistajien, poliittisten päättäjien ja hallintoviranomaisten kanssa. Vuorovaikutuksemme perustuu tapaamisiin, yhtiökokoukseen ja hallitustyöskentelyyn. Muita vuorovaikutuksen välineitä ovat myös verkkosivut, vuosikertomus ja yritysvastuuraportti sekä suorat kontaktit. Borealin jäsenyydet eri yhteistyöelimissä Edistääksemme kasvinjalostusta ja siemenmarkkinoiden toimivuutta vaikutamme seuraavissa kansallisesti sekä Euroopan tasolla alan yhteistyöelimissä: Siemenkauppiaitten Yhdistys ry (SKY)* Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry Kasvinsuojeluseura ry Pro Ruis ry Suomen Kaurayhdistys ry Suomen Nurmiyhdistys ry EUCARPIA European Association for Research on Plant breeding Suomen Maataloustieteellinen Seura ry Suomen Viljateknikkojen Seura ry Maataloustoimittajat ry Elinkeinoelämän Keskusliitto Palvelualojen Työnantajat PALTA ry Veronmaksajien Keskusliitto ry Suomalaisen Työn Liitto * SKY:n jäsenyyden kautta Boreal on välillisesti jäsenenä seuraavissa organisaatioissa: European Seed Association (ESA) ja International Seed Federation (ISF). ESA:ssa jalostusjohtaja Merja Veteläisellä on aktiivinen työryhmäjäsenyys. 7 (19)

8 (19) Yritysvastuuraportti Alan tutkimuslaitosten kanssa teemme tutkimustyötä niin tutkimusprojektien kuin kehityshankkeiden parissa. Vuorovaikutuksemme tärkeimpiä kanavia ovat suorat kontaktit, projektit ja tapaamiset. Boreal on myös jäsenenä useissa yhteistyöelimissä. Lisäksi Boreal kehittää jatkuvasti yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa. Toteutamme opiskelijavierailuja, annamme asiantuntijaluentoja ja tuotamme opintomateriaaleja. Aktiivinen vuoropuhelu, henkilöstöinfot, kehityskeskustelut, intranet, yhteistyöryhmä, henkilöstökyselyt ja työhyvinvointikyselyt takaavat, että vuorovaikutus henkilöstömme kanssa on toimivaa ja pidettyä. Median kanssa vuorovaikutuksemme tärkeimpiä kanavia ovat verkkosivut, mediatiedotteet, asiantuntijahaastattelut ja -artikkelit sekä suorat kontaktit. Olennaisuusanalyysi Borealin liiketoimintaan vaikuttavat yritysvastuun osa-alueet on tunnistettu ja määritelty yhtiössä sisäisenä työskentelynä. Osa-alueiden eri tekijöiden olennaisuutta sidosryhmille selvitetään ja seurataan kyselyllä, joka tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2016 ja toistetaan joka toinen vuosi. Kyselyyn perustuva olennaisuusanalyysi ja sen pohjalta tehty olennaisuusmatriisi (kuva 1) nostavat esiin niin Borealille kuin sidosryhmillemme olennaisia vastuullisuuden teemoja ja näkökohtia. Olennaisuusanalyysia syvennettiin tietyiltä osin henkilökohtaisilla haastatteluilla vuoden 2017 aikana ja työtä tullaan jatkamaan asiakasryhmissä myös vuoden 2018 aikana. Kuva 1. Olennaisuusmatriisi. Borealin yritysvastuun olennaisimmiksi näkökohdiksi nousevat jalostamiemme lajikkeiden kautta tuleva vaikuttavuus sekä lisäarvo asiakkaillemme ja koko yhteiskunnalle. Erityisesti kotimaisen kasvinviljelyn kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen oloihimme jalostetuilla lajikkeilla sekä kotimaisen elintarviketuotannon toimintaedellytysten

Yritysvastuuraportti parantaminen koetaan sidosryhmissämme tärkeiksi. Henkilöstövastuun näkökulmasta olennaiseksi nähdään erityisesti henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen sekä hyvä ja vastuullinen esimiestyö. Taloudellisen vastuun näkökulmasta sidosryhmät pitävät olennaisimpana hyviä hallintotapoja ja johtamista. Yhtiön kannattava toiminta on sidosryhmille tärkeää, mutta taloudellisen tuloksen maksimoimista ei odoteta. Ympäristövastuun näkökulmasta lajikkeiden, muun muassa taudinkestävyyden parantumisen ja tehokkaan ravinteiden käytön kautta saatavat positiiviset vaikutukset ovat sidosryhmien mielestä tärkeimmät osa-alueet. Yhtiön omien toiminnan ympäristövaikutusten merkitystä sen sijaan pidetään vähäisenä. 9 (19)

10 (19) Yritysvastuuraportti Yritysvastuun osa-alueet Taloudellinen vastuu Talouden tunnuslukuja Yritysvastuu on tärkeä osa liiketoimintaamme. Taloudellisen vastuun näkökulmasta Boreal tuottaa lisäarvoa omistajien, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien lisäksi koko yhteiskunnalle. Taloudellisen vastuun keskiössä on myös toimia ja kasvaa kannattavasti eettiset liiketoimintaperiaatteet huomioiden sekä samalla kasvattaa yhteiskunnan hyvinvointia. Vastuullisuus on Borealille myös mahdollisuus luoda kestävän kehityksen mukaista kasvua, turvata liiketoiminnan edellytyksiä ja tehostaa yrityksen riskienhallintaa. Taloudellisen vastuun kriittiseksi pisteeksi ja toteutumisen mittariksi on määritelty liikevoitto, joka päättyneellä tilikaudella oli 0,2 milj.. Yhtiön osakkeen omistajille syntyy taloudellista tuottoa osinkoina sekä yhtiön arvon nousun kautta. Merkittävin hyöty ja lisäarvo sekä omistajille että yhteiskunnalle syntyy lajikekehityksen mahdollistaman koko elintarvikeketjun kilpailukyvyn kasvun kautta. Kuvassa 2 on esitetty liikevoitto kuluneelta viideltä vuodelta. Kuva 2. Liikevoitto 2013-2017. Liikevoitto 2017, t 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2013 2014 2015 2016 2017

Yritysvastuuraportti Rahavirrat Rahavirrat sidosryhmille kuvasta yrityksen tulojen ja menojen virtausta eri sidosryhmille. Rahavirrat sidosryhmille 2017 m Asiakkaat Liikevaihto 9,5 Liiketoiminnan muut tuotot 0,3 Yhteensä 9,8 Tavaroiden ja Materiaali- ja palveluostot 4,2 palveluiden toimittajat Liiketoiminnan muut kulut 1,3 Yhteensä 5,5 Henkilöstö Henkilöstökulut 3,5 Julkinen sektori Verot 0,0 Osakkeenomistajat Omistajille maksetut osingot 0,3 Yhtiön oman toiminnan kehittämiseen jääneet varat 0,5 Investoinnit 0,7 Verojalanjälki Verojalanjälki antaa kuvan toiminnan kokonaisverokuormasta eli kuinka paljon yrityksen toiminnasta kertyy yhteiskunnalle verotuloja. Boreal maksaa kaikki verot Suomeen. Borealin verojalanjälki vuonna 2017 oli 2,7 milj. (vuonna 2016: 2,9 milj. ). Kuvassa 3 on esitetty verojalanjäljen jakautuminen vuonna 2017. Kuva 3. Borealin vuoden 2017 verojalanjälki. Ennakonpidätykset 25 % Tuloverot 1 % Työnantajamaksut 20 % Kiinteistö, vakuutus, auto ja ajoneuvoverot 1 % Arvonlisäverot 53 % 11 (19)

12 (19) Yritysvastuuraportti Taloudellisen vastuun mittarina tarkastellaan liikevoittoa. Liikevoitto kertoo yrityksen kannattavuudesta, eli siitä kuinka paljon varsinaisesta liiketoiminnasta syntyy tuottoa. Kannattavuus on pitkäjänteisen liiketoiminnan perusedellytys ja varmistaa yrityksessä sen, että pystymme hoitamaan erityistehtävämme jalostaa peltokasvilajikkeita pohjoisiin oloihimme. Taloudellisen vastuun mittari: liikevoitto t 2015 2016 2017 Tavoite Liikevoitto 502 t 710 t 185 t

Yritysvastuuraportti Yhteiskunnallinen vastuu Kasvinjalostuksella varmistetaan ruoantuotannon edellytykset niin globaalisti kuin kansallisestikin. Ruoan kulutus on jatkuvassa kasvussa, mutta ilmastonmuutos, väestönkasvu ja -keskittyminen sekä epävarmat poliittiset tilanteet luovat haasteita viljelylle maailmanlaajuisesti. Ennusteiden mukaan kasvuolosuhteet heikkenevät Suomea eteläisemmillä viljelyalueilla ja käytössä olevaa maatalousmaata poistuu tuotannosta. Entistä tuottavampien viljelykasvilajikkeiden tarve korostuu, kun ruoan kasvavaan kysyntään pyritään vastaamaan supistuneella tuotantoalalla. Samaan aikaan pohjoisten alueiden rooli ruoantuottajina kasvaa. Turvaamme suomalaisen elintarviketuotannon huoltovarmuuden Parannamme elintarvikeketjun kilpailukykyä Borealin tehtävä on huolehtia kotimaisen ruoantuotannon edellytyksistä tuottamalla lajikkeita, jotka sopivat viljelyoloihimme nyt ja tulevaisuudessa. Jalostusaineistojen omistuksen ja elintarviketuotannollemme tärkeiden lajien lajikejalostuksen säilyminen Suomessa on erityisen merkityksellistä myös kansallisen huoltovarmuuden kannalta. Toiminnallamme turvaamme sen myös pitkällä aikavälillä. Tulevaisuuden lajiketarpeiden ennakointi on haastavaa, ja erilaisia tarpeita varten on ylläpidettävä mahdollisimman monipuolista geeniainesta. Boreal on mukana varmistamassa geenivarojen saatavuutta tuleville sukupolville viljelijöiden, jalostuksen ja tutkimuksen tarpeisiin. Osallistumme geenipankkitoimintaan tunnistamalla ja säilyttämällä geenivaroja. Borealin jalostustyön keskeisin tehtävä on parantaa viljelyn edellytyksiä ja suomalaisen elintarvikeketjun kannattavuutta ja kilpailukykyä. Sidosryhmien kanssa yhteistyössä suunnatun lajikejalostuksen kautta luomme lisäarvoa koko ketjulle, mikä koetaan sidosryhmiemme keskuudessa erittäin tärkeäksi. Borealin jalostusohjelmissa panostetaan viljelyvarmuuden ja satoisuuden lisäksi lajikkeiden laatuominaisuuksiin. Kotimaisen kasvinjalostuksen ansiosta viljelyyn saadaan lajikkeita, jotka vastaavat satoa käyttävän teollisuuden tarpeita, laatuvaatimuksia ja ovat saannoltaan hyviä. Viljelyn taloudellinen kannattavuus paranee ja tuotantoketjuun syntyy lisäarvoa, kun viljelyssä on laatuominaisuuksiltaan käyttötarkoitukseensa jalostettuja lajikkeita. Muun muassa nurmilajikkeiden jalostuksen ansiosta nurmirehujen sulavuus on parantunut ja siten kasvattanut maitotuotosta, tilan tuottavuutta ja lisännyt maidontuotannon kannattavuutta. Nurmirehun laatuun panostamalla on lisätty tuottavuutta ja luotu kilpailukykyä koko ketjuun. Borealin työ on yhteiskunnallisesti merkittävää, kun vaikuttavuutta tarkastellaan esimerkiksi viljelyalojen kautta. Suomen vilja-alasta Borealin lajikkeilla viljellään lähes 60 %, nurmialasta noin 2/3. Lajikevalikoima kattaa kaikki suomalaisen ruoantuotannon tärkeimmät kasvilajit ja niiden käyttötarkoitukset; viljat, öljy- ja nurmikasvit sekä herne ja härkäpapu. Lajikkeita viljellään kaikilla viljelyvyöhykkeillä koko Suomessa kasvintuotantoja kotieläintuotantotiloilla. Borealin työ on ratkaisevassa roolissa myös silloin, kun maataloustuotannon painopisteissä tapahtuu muutoksia. 13 (19)

14 (19) Yritysvastuuraportti Härkäpavulla kohti valkuaisomavaraisuutta Valkuaisomavaraisuus on Suomen ruokahuollon kannalta tärkeää, sillä se yhdistetään hyvään huoltovarmuuteen. Tuotantoeläinten ruokinnassa käytettävän täydennysvalkuaisen omavaraisuus on kuitenkin heikko. Esimerkiksi vuonna 2013 täydennysvalkuaisena käytettyjen kasvien kotimainen tuotanto kattoi vain noin 15 prosenttia niiden käytöstä Suomessa 1. Soijaa puolestaan tuodaan Suomeen noin 156 000 tonnia vuodessa. Tästä valtaosa käytetään rehuksi tuotantoeläimille. Kotimaisen valkuaisen käyttö rehutuotannossa vähentäisi soijan tuontia merkittävästi. Vuonna 2015 julkaistun Sitran raportin mukaan esimerkiksi kotimaisella härkäpavulla voidaan korvata rehusoijan tuontia 52 miljoonalla eurolla vuodessa. 2 Lisäksi härkäpavulla on merkittävä arvo viljelykierron monipuolistajana ja maanparannuskasvina. Härkäpapu sitoo maahan typpeä ja toimii siten luontaisena maanparantajana myös seuraaviin satokausiin. Sitran selvityksen mukaan tuontisoijan korvaaminen härkäpavulla vähentäisi typpilannoitteiden käyttöä 5 000 tonnia vuodessa ja nostaisi maan arvoa 1,3 miljoonaa eurolla vuodessa. Borealin härkäpavun jalostusohjelmassa korostetaan kasvuajaltaan viljelyoloihimme soveltuvien aikaisten, satoisien ja korkean valkuaispitoisuuden omaavien lajikkeiden jalostusta. Jalostuksella parannetaan myös uusien lajikkeiden rehukäytöllistä laatua esimerkiksi rehukäyttöä rajoittavien visiinin, konvisiinin ja tanniinien määrää vähentämällä. Tämä positiivinen kehitys on mahdollista jatkossakin markkinoille tuomillamme uusilla härkäpapulajikkeilla. 1 Jarkko Niemi, Hyvä valkuaisomavaraisuus turvaa huoltovarmuutta. https://www.luke.fi/blogi/hyvavalkuaisomavaraisuus-turvaa-huoltovarmuutta/. Viitattu 29.1.2018. 2 Sitran selvityksiä 99 (2015). Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle. Boreal tekee teollisuuden kanssa yhteistyössä myös täsmäjalostushankkeita. Hankkeiden tavoitteena on kehittää lajikkeita, joiden ominaisuudet ovat juuri tiettyyn erikoiskäyttötarkoitukseen soveltuvia. Erikoistumalla luodaan kilpailuetua ja lisäarvoa koko tuotantoketjulle. Vaikuttavuuttamme yhteiskunnassa voidaan tarkastella viljelyalojen kautta, ja siksi yhteiskunnallisen vastuun mittariksi on valittu Borealin peltokasvilajikkeiden viljelylaajuus hehtaareissa. Jalostusohjelmissamme olevien viljojen, öljy- ja valkuaiskasvien sekä rehunurmien kokonaisviljelyala Suomessa on vuosittain hieman alle 2 000 000 hehtaaria. Yhteiskunnallisen vastuun mittari: Borealin peltokasvilajikkeiden viljelyala, ha Suomessa Bor-lajikkeiden viljelylaajuus, 1000 ha Kokonaisviljelyala noin 2 000 000 ha Viljat, rypsi- ja rapsi, herne ja härkäpapu, rehunurmet 2015 2016 2017 Tavoite 1101 1109 1080

Yritysvastuuraportti Henkilöstövastuu Työhyvinvointi Osaamisen kehittäminen Borealilla panostetaan henkilöstön työhyvinvointiin, hyvään työkykyyn, turvalliseen ja tasa-arvoiseen työympäristöön sekä osaamisen kehittämiseen. Hyvinvoiva, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö on menestyksemme avain ja olennainen tekijä myös kestävän kasvun kannalta. Henkilöstöjohtaminen perustuu oikeudenmukaisuuteen ja tasapuolisuuteen. Tasa-arvoinen, motivoitunut ja kannustava työilmapiiri syntyy hyvän ja vastuullisen johtamisen kautta. Vastuullista esimiestyötä tehdään Borealin yhteisten arvojen perusteella laadittujen pelisääntöjen ja toimintaperiaatteiden mukaisesta. Esimiehiä myös koulutetaan tehtäviinsä säännöllisesti. Säännöllisesti päivitettävä tasa-arvosuunnitelma ja koko henkilöstön kattava kannustava palkkausjärjestelmämme varmistavat, ettei Borealilla tapahdu henkilöstöryhmiin, sukupuoleen tai ikään liittyvää syrjintää. Onnistumista vastuullisessa henkilöstöjohtamisessa työhyvinvoinnin ja työympäristön osalta mitataan kolmella mittarilla; sairauspoissaolot (työpv/htv), tapaturma- tai ammattitautipoissaolot (työpv/htv) ja koulutuspanostus (työpv/htv). Hyvinvoiva henkilöstö ja vakaat työsuhteet ovat erittäin tärkeitä Borealin liiketoiminnalle. Henkilöstön työnhyvinvointia kartoitetaan säännöllisesti vuosittain esimiehen ja työntekijän välisissä kehityskeskusteluissa. Joka toinen vuosi myös toteutetaan laaja työhyvinvointikysely koko henkilöstölle. Työhyvinvointikyselyllä selvitetään työyhteisön vahvuudet ja kehittämiskohteet. Esille nousseita asiakokonaisuuksia ja kehittämiskohteita käsitellään yhteisesti esimiesten ja henkilöstön kanssa. Kehityskohteille asetetaan selkeät tavoitteet sekä tehdään toimenpide-ja seurantasuunnitelma. Viimeksi työhyvinvointikysely toteutettiin marraskuussa 2017 yhteistyössä Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Elon kanssa. Tärkeimmiksi kehityskohteiksi nousivat työyhteisön toimivuus ja vuoropuhelu sekä osaamisen kehittäminen. Borealilla on käytössä varhaisen puuttumisen malli, jonka mukaan pitkittyneisiin ja usein toistuviin sairauspoissaoloihin puututaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa yhdessä työterveyshuollon kanssa. Panostamme erityisesti ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon, johon sisältyy työhöntulotarkastus ja kolmen vuoden välein tehtävä terveystarkastus. Lisäksi henkilökunnan työkykyä ylläpitävää toimintaa on lisätty vuonna 2017 KKI-ohjelman osittain rahoittaman Kaikki liikkeelle! -hankkeen liikuntalajikokeilujen avulla sekä tukemalla henkilökunnan liikunta- ja kulttuuriharrastuksia virikeseteleillä. Osaava henkilöstö on toimintamme ja tuotteidemme laadun kivijalka. Boreal panostaa henkilöstön ammattitaitoon ja työntekijöitä kannustetaan erilaisin koulutusmahdollisuuksin kehittämään omaa osaamistaan. Työntekijöille on tarjolla koulutuksia niin ryhmässä kuin yksilötasollakin. Myös sähköistä koulutustarjontaa hyödynnetään. Osaava henkilöstö Borealin henkilöstöön kuuluu ihmisiä monilta eri koulutusaloilta. Suoritettuja tutkintoja ovat mm. filosofian tohtori, maataloustieteiden tohtori, maatalous- ja metsätieteiden maisteri, kauppatieteiden maisteri, agronomi, agrologi, hortonomi, tradenomi, laboratorioanalyytikko, biotekniikan insinööri, tietotekniikan insinööri, merkonomi, laborantti ja maatalousteknikko. 15 (19)

16 (19) Yritysvastuuraportti Borealilla henkilöstön koulutustarpeet ja -tavoitteet selvitetään vuosittaisissa kehityskeskusteluissa. Koulutustarpeen määrittelyn ja henkilöstön kehittämistarpeiden kartoituksen jälkeen on laadittu henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelma, jonka toteutumista seurataan säännöllisesti. Henkilöstön tunnusluvut Tilikaudella 2017 henkilövuosien määrä Borealilla oli 65,6 (2016:69,5). Henkilöstön lukumäärä oli 67, joista 66 oli vakituisia. Henkilöstöstä pääosa tekee työtä tuotekehityksessä, 76 %. Markkinoinnissa ja tuotannossa työskentelee 12 % ja hallinnossa 12 % henkilöstöstä. Ruuhkahuippujen tasoittamiseksi ja runsaiden ylitöiden välttämiseksi käytetään vuokratyövoimaa tilikaudella 2017 kaikkiaan 2 htv (2016: 2,1). 80 60 40 20 0 Borealin vakituisen henkilökunnan ikärakenne 2013 2014 2015 2016 2017 66-60-65 50-59 40-49 30-39 20-29 Palkallisesta työajasta koulutukseen käytettiin keskimäärin 1,7 työpv/htv (2016: 3,3 työpv/htv). Vuonna 2016 sairauspoissaoloja oli 8 (2016: 9 työpv/htv). Tapaturma- tai ammattitautipoissaoloja 0,3 työpv /htv (2016: 0,1 työpv/htv). Koska henkilöstön terveys ja hyvinvointi ovat Borealin liiketoiminnalle hyvin tärkeää, on henkilöstövastuun mittareiksi valittu sairauspoissaolot, tapaturma- tai ammattitautipoissaolot sekä koulutuspanostus, työpv/htv. Henkilöstövastuun mittarit: - Sairauspoissaolot (työpv/htv) - Tapaturma- tai ammattitautipoissaolo (työpv/htv) - Koulutuspanostus, työpv/htv 2015 2016 2017 Tavoite Sairauspoissaolot, työpv/htv 7,2 9 8 Tapaturma/ammattitautipoissaolot, työpv/htv 0,1 0,1 0,3 Koulutuspanostus, työpv/htv 2,4 3,3 1,7

Yritysvastuuraportti Ympäristövastuu Ympäristön arvostaminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö ovat ruoantuotannon jatkuvuuden edellytyksiä elintarvikeketjun kaikissa osissa. Kestävän kehityksen periaatteet ohjaavat Borealin toiminnan jokaista osa-alueita. Borealin ympäristövastuu koostuu oman toiminnan ympäristövaikutusten arvioinnista sekä tuotekehityksen tuottamasta hyödystä koko suomalaiselle ruokaketjulle. Borealin oman toiminnan ympäristövaikutusten arvioidaan olevan vähäisiä. Suurin positiivinen vaikutus tulee lajikkeittemme käytöstä viljelyssä. Ilmastonmuutokseen varautuminen kasvinjalostuksen keinoin Lajikekehityksellä tuottavuutta ympäristöystävällisesti Ilmastonmuutos aiheuttaa viljelylle merkittäviä haasteita maailmanlaajuisesti ja kansallisesti. Meillä Suomessa ilmastonmuutoksen ennustetaan tuovan muutoksia sekä kasvukauden pituuteen että kasvien talvehtimisoloihin. Myös sään ääri-ilmiöt kuten voimakkaat sateet ja myrskyt sekä äärevät lämpötilat yleistyvät. Lämpenevä ilmasto edesauttaa uusien kasvitautien- ja tuholaisten leviämistä pohjoiseen. Sään ääri-ilmiöt ovat kasvinjalostukselle suurin haaste. Esimerkiksi kuivuuden tai tulvankestävyyden jalostamiseksi tarvitaan suuria ponnistuksia. Samalla pitää huomioida myös se, että erilaiset sään ääri-ilmiöt voivat ajoittua samaan kasvukauteen. Lajikejalostuksessa ja ilmastomuutoksen varautumisessa keskitytään viljelyvarmuuden parantamiseen jalostuksen avulla. Avainasemassa ovat korrenlujuus, lämpötilastressin ja kosteusstressin sietokyky, resistenssi kasvintuhoojia vastaan sekä talvehtivilla lajeilla talvenkestävyys. Kasvinjalostuksella viljelyn positiiviset ympäristövaikutukset ovat lisääntyneet, kun lajikkeiden viljelyominaisuudet, viljelyvarmuus ja satovaste ovat parantuneet. Kasvinjalostuksella on keskeinen rooli pyrittäessä sopeutumaan ilmastonmuutoksen elintarviketuotannolle tuomiin haasteisiin. Uusien lajikkeiden korkeammat satotasot mahdollistavat kasvintuotannon pinta-alayksikkökohtaisen tuotannon tehostamisen ja esimerkiksi monitahoisilla ohrilla on lajikekokeissa saavutettu 10 vuoden aikana noin 15 prosentin satokehitys. Maatalouden ympäristö- ja ilmastokuormitus pienenevät merkittävästi, kun tuotanto tehostuu ja samalla pinta-alalla voidaan tuottaa enemmän. Tehtyjen selvitysten mukaan EU:ssa viime vuosikymmenten tuottavuuden kasvusta kasvintuotannossa yli 70 % perustuu kasvinjalostuksen tuomaan hyötyyn. Uusilla lajikkeilla myös ravinteiden- ja vedenkäyttö on tehostunut. Taudinkestävyyden parantuminen on puolestaan pienentänyt kasvinsuojeluaineiden käyttötarvetta. Esimerkiksi ohralla jalostus on merkittävästi parantanut lajikkeiden kestävyyttä verkkolaikkua vastaan. 17 (19)

18 (19) Yritysvastuuraportti Monipuolinen laji- ja lajikevalikoima riskienhallinnan työkaluna Äärevissä sää- ja kasvuoloissa perusasioiden merkitys korostuu. Niin myös kasvukaudella 2017, jolloin muun muassa maan kasvukunto eli maan rakenne ja ojituksen onnistuminen nousi keskeiseksi menestystekijäksi silloin, kun vettä satoi paikoin runsaasti. Maan kasvukunnosta huolehtiminen onkin erityisen tärkeää ilmastonmuutoksen edetessä. Kasvukunnon perustasta huolehdittaessa monipuolinen viljelykierto on avainroolissa. Monipuolisesta viljelykierrosta on hyötyä myös riskienhallinnan näkökulmasta; viljelyyn kannattaa ottaa eri kasvilajeja, joilla on toisistaan poikkeava kehitysrytmi ja joiden stressille altistumisen herkkyydet ovat erilaiset. Tilakoon kasvaessa viljelykiertoon sisältyvän laji- ja lajikevalikoiman suunnittelu on entistä tärkeämpää, jotta työhuippuja saadaan tasattua ja viljelyn riskejä hallitaan paremmin. Viljelyalueen keskimääräinen lämpösummakertymä sekä siinä esiintyneet vaihtelut on hyvä huomioida laji- ja lajikevalintaa tehtäessä. Lajikkeiden aikaisuutta hyödyntämällä voi merkittävästi parantaa ilmastokestävyyttä juuri viileinä kasvukausina. Viime vuonna onnistumisia tuli erityisesti aikaisilla lajikkeilla, kun taas myöhäisemmät lajikkeet jäivät osin korjaamatta. Myöhäisten lajikkeiden viljelyssä on tärkeää painottaa lajikkeen korrenlujuutta, sillä myöhäisemmät lajikkeet ovat lähes poikkeuksetta vaihtelevampien säiden armoilla syksyn edetessä. Borealin lajikevalikoimassa on tarjolla niin aikaisia kuin myöhäisiäkin lajikkeita, ja monipuoliset jalostusohjelmamme takaavat lajikkeiden satopotentiaalin kehityksen sekä ravinteiden ja veden käytön tehostamisen myös ilmastonmuutoksen tuomissa äärevissä oloissa. RISKIENHALLINTAAN ERI KASVUAJAN LAJIT JA LAJIKKEET Monitah. ohra Kaksitah. ohra Kaura Kevätvehnä Rypsi Rapsi Herne Härkäpapu 800 850 900 950 1000 1050 1100 1150 1200 Tehoisa lämpösumma 15.10.2017 Ruukki 955 C / Seinäjoki 1020 C Jokioinen 1167 C / Salo 1300 C

Yritysvastuuraportti Energiankäyttö ja päästöt Panostamme oman ympäristökuormituksemme vähentämiseen ja teemme tavoitteeseen tähtäävää kehitystyötä jatkuvasti niin kiinteistöjen kuin omien prosessien osalta. Investointipäätöksiin liittyy myös niiden ympäristövaikutusten arviointi. Borealin varsinaisesta toiminnasta ei arvioida syntyvän merkittävästi suoria kasvihuonekaasupäästöjä eikä siihen liity ympäristöuhkia. Epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä syntyy lähinnä työmatkoista ja siementavaran rahdeista. Toiminnan vesistöpäästöt ovat vähäisiä. Suurin osa Borealissa käytetystä energiasta kuluu lämmitykseen, kasvihuoneiden valaistukseen, koneelliseen jäähdytykseen ja viljan kuivaamiseen. Energiankäyttöä seurataan aktiivisesti ja sitä pyritään optimoimaan tarpeiden ja sääolojen mukaisesti. Lämmityksessä käytetään osittain maalämpöä ja sen käyttöä lisättiin vuonna 2017 nykyiseen maksimitehoon. Lisäksi lämmitykseen käytetään pääsääntöisesti jyrsinpolttoturpeella ja metsähakkeella tuotettua kaukolämpöä. Käytetty sähkö on tuotettu pääasiassa vesienergialla. Borealin ympäristöpolitiikka on kuvattu ympäristöselvityksessä, jossa on kartoitettu yrityksen ympäristövaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä esitetty ympäristötavoitteet. Toimintamme tärkein ympäristötavoite on energian tehokas hyödyntäminen, muita keskeisiä tavoitteita ovat jätteen vähentäminen ja kierrätyksen tehostaminen. Boreal noudattaa toiminnassaan ympäristölainsäädäntöä, toimintaa koskevia lupaehtoja sekä muita määräyksiä. Peltoviljelyssä noudatamme samoja ympäristötukiehtoja kuin viljelijät. Osana ympäristövastuun toteutumista tarkastellaan vuosittaista energian kulutusta mittaamalla (MWh/v). Jätteeksi päätyvän materiaalin määrää vähennetään Borealissa kierrättämällä ja materiaaleja uudelleenkäyttämällä. Kaikki jätteet lajitellaan ja kierrätyskelpoiset materiaalit kierrätetään. Vaikutamme työllämme ympäristöön positiivisesti tuomalla viljelyyn lajikkeita, jotka edesauttavat luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tulevaisuuden tavoitteenamme on kehittää tapoja mitata tarkemmin toimintamme välillisiä vaikutuksia. Oman toimintamme ympäristöystävällisyyden kehittämiseksi olemme valinneet ympäristövastuun mittariksi energiankulutuksen, tavoitteenamme toimia energiatehokkaasti ja hyödyntää mahdollisimman paljon uusiutuvaa energiaa. Ympäristövastuun mittari: Energiankulutus (sähkö+lämpö) (MWh/v) 2015 2016 2017 Tavoite Energia MWh (sähkö + lämpö) 3391 4278 3463 19 (19)