Henkilöstöraportti 2017 Punkalaitumen kunta
Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Henkilöstömäärä... 2 3. Henkilötyövuosi... 5 4. Työajan jakautuminen... 5 5. Henkilöstön ikärakenne... 6 6. Henkilöstön osaamisen kehittäminen... 7 7. Terveysperusteiset poissaolot... 8 8. Eläköityminen... 9 9. Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit... 11 10. Palkitseminen... 12 1
1. Johdanto Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut järjestetään. Henkilöstövoimavarojen ennakointi on osa strategiatyötä. Tavoitteena on pyrkiä turvaamaan työvoiman saatavuus, henkilöstön osaaminen, työhyvinvointi ja työn tuloksellisuus. Tieto henkilöstövoimavaroista auttaa henkilöstösuunnittelua myös palvelutarpeiden muuttuessa. Henkilöstöraportissa kuvataan henkilöstön määrälliset ja laadulliset tunnusluvut, kehittämistoimenpiteet ja näiden vaikutukset henkilöstöön, toimintaan ja talouteen. Henkilöstövoimavaroja kuvaavat tunnusluvut kertovat henkilöstömäärästä, henkilöstörakenteesta, työpanoksesta ja työvoimakustannuksista. Henkilöstöön kohdistuvat kehittämistoimenpiteet kuvataan kunnan omista lähtökohdista. Henkilöstön aikaansaannoskyvyssä tarkastellaan mm. mitä työhyvinvoinnin tunnusluvut kertovat henkilöstön terveydestä, osaamisesta, sitoutumisesta ja aloitteellisuudesta. Kunnan strategian mukaan motivoitunut henkilöstö tunnistetaan kunnan tärkeimmäksi voimavaraksi. Henkilöstöjohtamisen tavoitteena on turvata ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön pysyminen ja saatavuus. Tämä edellyttää jatkuvien muutosten avointa ja hallittua johtamista, työhyvinvoinnin korostamista ja työssä jaksamisen parantamista jatkuvan työelämän kehittämisen kautta. Henkilöstöraportti laaditaan vuosittain 31.12. tilanteen mukaan. Tämä raportti on laadittu KT Kuntatyönantajien antaman suosituksen mukaisesti. Suosituksen mukaisessa raportissa painotetaan kehittämisen ja vaikuttavuuden arviointia. Henkilöstöresurssia arvioidaan erilaisilla määrällisillä ja laadullisilla tunnusluvuilla. Tunnuslukujen yhdenmukainen kerääminen mahdollistaa kuntien välisen vertailun. 2. Henkilöstömäärä Kunnan työntekijät ovat joko virka- tai työsuhteisia. Viranhaltija on julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa ja hän käyttää julkista valtaa. Ellei hoidettavaan tehtävään kuuluu julkisen vallan käyttöä, henkilö palkataan työsuhteeseen. Työntekijä on yksityisoikeudellisessa palvelussuhteessa. Punkalaitumen kunnan koko henkilöstön määrä vuoden 2017 päättyessä oli 130 henkilöä. Henkilöstöstä oli 61 virkasuhteista ja 69 työsuhteista. Heistä 102 oli vakinaisessa ja 28 määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vakinaisen henkilöstön osuus oli 78,5 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty henkilöstön jakautuminen vakinaisiin ja määräaikaisiin työntekijöihin. Taulukossa on esitetty myös henkilöstön sukupuolijakauma. Vakinaisen henkilöstön osalta luvuissa on mukana myös virkavapaalla tai työlomalla olevat työntekijät. Taulukossa osaaikainen henkilö on laskettu yhdeksi työntekijäksi. Taulukkoa tarkasteltaessa on syytä muistaa, että se ei kerro absoluuttista totuutta henkilöstön määrästä, koska siinä on sijaiset mukana. 2
Palvelussuhteet 31.12.2017 Miehet Naiset Yhteensä Palvelussuhteet 31.12.2016 Muutos % ed. vuodesta Vakinaiset 23 79 102 108-5,6 % Määräaikaiset, joista 9 19 28 22 27,3 % - työllistettyjä 5 4 9 5 - oppisopimuksella 1 1 1 Yhteensä 32 98 130 130 0,0 % Henkilöstöstä oli naisia 98 eli 75,4 %. Määräaikaiset työntekijät sisältävät sijaiset, työllistetyt sekä muut määräaikaisessa työsuhteessa olevat. Määräaikaisista työntekijöistä sijaisia on 5, työllistettyjä 9 ja oppisopimuskoulutuksessa olevia 1 henkilöä. Loput 13 työntekijää ovat työ- tai virkasuhteessa, joka on sovittu muutoin määräaikaiseksi. Henkilöstön jakautuminen toimialoittain ja vertailu edellisen vuoden lukuihin Toimiala Vakinaiset Yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset 2017 Määräaikaiset 2016 Yhteensä 2017 2017 2016 2016 Hallintotoimi 26 2 28 26 2 28 Sivistystoimi 62 22 84 68 17 85 Tekninen toimi 14 4 18 14 3 17 Yhteensä 102 28 130 108 22 130 Sivistystoimi on toimialoista suurin, kun sitä mitataan henkilöstön määrällä. Sivistystoimessa työskentelee noin 64,6 % Punkalaitumen kunnan työntekijöistä. 3
Henkilökunnan määrä toimipisteittäin Yksikkö Vakinaiset Määräaikaiset Oppisopimus Työllistetyt Yhteensä Kunnanhallitus 1 1 Hallintotoimi 6 6 Ruoka- ja puht.pitopalvelut 18 1 1 1 21 Sivistystoimisto 1 1 Keskuskoulu 14 1 15 Pohjoisseudun koulu 6 4 10 Yhteiskoulu 14 5 19 Lukio 7 7 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut 3 3 6 Nuoriso- ja liikuntapalv.hallinto 1 1 Liikuntatoimi 1 1 1 3 Työllistäminen 1 1 2 4 Päivähoito 6 2 8 Perhepäivähoito 9 1 10 Tekniset toimistopalvelut 5 5 Toimitilapalvelut ja vesilaitos 9 4 13 Yhteensä 102 18 1 9 130 Vuoden 2017 lopussa kokoaikaisia työntekijöitä oli 105 ja osa-aikaisia oli 25 henkilöä. Vastaavasti vuoden 2016 lopussa kokoaikaisia työntekijöitä oli 105 ja osa-aikaisia oli 25 henkilöä. Osa-aikaisten jakautuminen Määrä Työntekijän omasta pyynnöstä 2 Osa-aikaeläkeläiset 3 Koulunkäyntiavustajat 10 Työllistetyt 1 Muu syy 9 yhteensä 25 Kunnassa käytetään etätyötä ainoastaan määräaikaisesti poikkeustapauksissa. 4
Henkilöstön määrän kehitys toimialoittain vuosina 2012 2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Hallintotoimi 9 35 30 29 28 28 Perusturvatoimi 26 Sivistystoimi Tekninen toimi 98 26 98 18 95 19 91 18 85 17 84 18 Yhteensä 159 151 144 138 130 130 Vuonna 2013 viimeiset perusturvatoimen työntekijät siirtyivät Sotesille, ruoka- ja puhtaanapitopalveluiden yksikkö siirtyi hallintotoimen alaisuuteen ruokapalvelut siirtyivät perusturvatoimesta ja puhtaanapitopalvelut teknisestä toimesta. 3. Henkilötyövuosi Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä 31.12. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Henkilötyövuodet Miehet Naiset Yhteensä 2016 Henkilötyövuodet palvelussuhteessa 32,5 92,1 124,6 129,1 Kunnassa ei ole käytetty vuokratyövoimaa. 4. Työajan jakautuminen Henkilöstömäärätietojen lisäksi on hyödyllistä tietää, miten työntekoon tarkoitettua työaikaa todellisuudessa on käytetty. Teoreettista säännöllistä vuosityöaikaa laskettaessa kalenterivuoden päivistä on vähennetty lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentävät arkipyhät. Palkkakustannukset eivät sisällä työnantajan maksamia eläkevakuutus- ja muita sosiaaliturvan kuluja. 5
Tehty työaika/koko henkilöstö Kalenterivuoden päivät (vähennetty la, su, arkipyhät) = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) Työpäivät 34 190 % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta 100,0 euroa 4 481 581 % palkkakustannuksista Vähennetään työpäivinä - Vuosilomat ja muut lomat - Terveysperusteiset poissaolot - Perhevapaat - Koulutus - Muut palkalliset poissaolot - Muut palkattomat poissaolot - Vapaana annetut työaikakorv. 2 633 1 036 785 160 106 1 259 51 7,7 3,0 2,3 0,5 0,3 3,7 0,1 299 345 91 995 24 937 16 594 12 175 0 4 509 6,7 2,1 0,6 0,4 0,3 0,0 0,1 + Rahana korvatut lisä- ja ylityötunnit 190 0,6 25 281 0,6 = Tehty vuosityöaika 28 350 83,0 4 057 307 Vuoden 2017 aikana yksi henkilö on ollut opintovapaalla. Muut palkattomat poissaolot johtuvat henkilökohtaisista syistä. 5. Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön ikätietoja tarvitaan varautumisessa eläkepoistumaan ja ennakoitaessa tulevaisuuden henkilöstön rekrytointitarvetta. Seuraavissa taulukoissa on esitetty tietoja henkilöstön jakautumisesta eri ikäryhmiin 31.12.2017 Henkilöstömäärät ikäryhmittäin Ikä vuosina Naiset Miehet Lukumäärä %-osuus alle 30 7 2 9 6,9 30-39 20 8 28 21,5 40-49 25 7 32 24,6 50-59 31 9 40 30,8 60-64 14 6 20 15,4 65 ja yli 1-1 0,8 Yhteensä 98 32 130 100 % Keski-ikä 46,8 47,4 47,3 6
Kunnan työntekijöiden keski-ikä 31.12.2017 oli 47,3 vuotta. Vuoden 2016 lopussa vastaava luku oli 47,9 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 49,0 vuotta. Ikäjakauma toimialoittain Ikä vuosina alle 30 30-39 40-49 50-59 60-64 65 ja yli Yhteensä Hallintotoimi 3 2 5 13 5 28 Sivistystoimi 4 23 25 20 11 1 84 Tekninen toimi 1 3 3 7 4 18 Yhteensä 8 28 33 40 20 1 130 6. Henkilöstön osaamisen kehittäminen Osaaminen vaikuttaa sekä henkilöstön työhyvinvointiin että tulokselliseen toimintaan. Osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen on osa osaamisen johtamisen ja varmistamisen kokonaisuutta, johon kuuluvat myös osaamisen ylläpito ja siirtäminen sekä uuden osaamisen hankkiminen. Henkilöstön koulutusmenot olivat yhteensä 38.596 euroa, josta matka- ja majoituskuluja oli 8.934 euroa. Vuonna 2016 koulutusmenot olivat 35.027 euroa ja matka- ja majoituskuluja 4.949 euroa. Luvut eivät ole täysin vertailukelpoiset, koska matkakulujen kirjaamiskäytäntöä on muutettu. Kunnassa käydään vuosittain kehityskeskustelut koko henkilöstön kanssa. Keskustelun yhteydessä kartoitetaan tarpeet osaamisen kehittämiseen sekä sovitaan tarvittavat toimenpiteet. Vuonna 2017 koulutuspäiviä oli yhteensä 142 päivää. Työttömyysvakuutusrahastosta saatiin koulutuskorvausta 124 koulutuspäivään, korvaus oli yhteensä 1 961 euroa. Opintovapaa on henkilöstön omaehtoista koulutusta, jota varten myönnetään palkatonta vapaata. Vuonna 2017 yksi henkilö on ollut opintovapaalla. 7
7. Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot, työtapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot sekä määräaikaiset kuntoutustuet. Terveysperusteiset palkalliset ja palkattomat poissaolot lasketaan kalenteripäivinä. Terveysperusteisten poissaolojen määrät poissaolon pituuden mukaan jaoteltuna Terveysperusteiset poissaolot Kalenteripäivät 2015 Kalenteripäivät 2016 Kalenteripäivät 2017 Lyhyet poissaolot alle 4 päivää 277 178 262 4-29 pv 343 412 455 30-60 pv 208 148 244 61-90 pv 226 0 145 91-180 pv 420 0 98 Yli 180 päivää 0 0 0 Yhteensä 1474 738 1204 Määräaikainen kuntoutustuki 944 700 365 Yhteensä 2418 1 438 1569 Keskimäärin/henkilötyövuosi Sairauslomat 10,8 5,7 9,4 Kaikki poissaolot 17,7 11,1 12,2 Vuonna 2017 terveysperusteisia poissaoloja oli yhteensä 1569 päivää. Yksi työntekijä on ollut määräaikaisella kuntoutustuella. Sairauslomien määrä on lisääntynyt niin lyhyiden kuin pitkienkin poissaolojen osalta. Pienessä yksikössä sairauspoissaolojen määrissä voi olla merkittäviä eroja ja yksittäisillä pitkillä sairauslomilla on suuri merkitys. Tärkeämpää on seurata lyhyiden poissaolojen kehitystä ja tässä suhteessa kasvu on ollut maltillisempaa. Vertailun vuoksi taulukossa on myös vuoden 2015 sairauslomat. Vaikka edelliseen vuoteen verrattuna kasvu on noin 1,5-kertainen, niin sairauslomien määrä on kuitenkin pienempi kuin esimerkiksi kaksi vuotta sitten. Terveysperusteisia poissaoloja on ollut 68 %:lla henkilökunnasta, 32 %:lla henkilöstöstä ei ole ollut lainkaan terveysperusteisia poissaoloja. Työssä sattuneita tapaturmia oli 1, joista aiheutui poissaoloja 1 kalenteripäivää. Sairauslomien seurantaan ja mahdollisimman varhaiseen puuttumiseen on annettu ohje Varhainen tuki, puheeksiotto ja sairauslomien hallinta sekä Päihdeohjelma, jonka tavoitteena on ongelmien ennaltaehkäisy sekä puheeksiotto mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 8
8. Eläköityminen Seuraamalla toteutunutta eläkepoistumaa ja ennusteita kyetään ennakoimaan työvoima- ja osaamistarpeita. Vanhuuseläkkeelle on vuonna 2017 siirtynyt kuusi henkilöä. Heidän keski-ikänsä oli 62,4 vuotta. Eläkkeelle siirtyneet v. 2003 2017 Lähde: Kevan tilasto Eläköitymisennuste 2018 2037 Lähde: Kevan tilasto 9
Kolmen seuraavan vuoden aikana eläkkeelle ennustetaan jäävän noin 20 työntekijää. Tämän jälkeen lähivuosina määrä on noin viisi työntekijää vuosittain. Eniten työntekijöitä eläköityy opettajien, päivähoidon ja teknisen toimen ammattiryhmistä. Kunta-alan eläkepoistuma vuosittain on n. 3 %. Punkalaitumen kunnan eläkepoistuma on lähivuosina prosentuaalisesti enemmän, mutta tasaantuu valtakunnalliselle tasolle. Työnantajan KuEL-maksut koostuvat palkkaperusteisesta, eläkemenoperusteisesta ja varhaiseläkemenoperusteisesta eläkemaksusta. Palkkaperusteista eläkemaksua työnantaja maksaa kaikesta työstä, josta karttuu eläkettä. Eläkemenoperusteista maksua maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005. Varhe-maksua maksetaan työntekijän jäädessä työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle. Työntekijöiden eläkemaksut v. 2016 2017 Eläkemaksulaji 2016 euroa 2017 euroa KuEL-maksu 597 479 590 825 VaEL-maksu 165 030 139 166 Eläkemenoperusteinen KuEL-maksu 527 614 396 067 Varhe-maksu 39 782 34 175 yhteensä 1 329 905 1 160 233 10
9. Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Työvoimavaltaisella kunta-alalla työvoimakustannukset ja investoinnit henkilöstön työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen muodostavat merkittävän osan kunnan taloudesta. Työvoimakustannukset 2016 2017 Maksetut palkat, josta 4 384 978 4 257 638 - vuosiloma-ajan palkat 297 476 299 344 - terveysperusteisen poissaolojen palkat 57 930 91 944 - perhevapaiden palkat 19 585 24 937 - henkilöstömenojen korjauserät Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut - 28 908-44 693 1 563 469 1 321 657 Henkilöstöinvestoinnit - työterveyshuolto, netto 15 068 12 654 - koulutus 35 027 38 596 - muut henkilöstömenot 18 607 32 073 Työterveyshuolto on kilpailutettu yhdessä muiden aikaisemmin Akaasiaan kuuluneiden kuntien kanssa. Työterveyshuollon palvelut on ostettu Työterveystalolta 1.1.2017 alkaen. Henkilöstölle tarjotaan lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ja työtapaturmien ja ammattitautien hoidon lisäksi myös yleislääkäritasoinen sairaanhoito ja muu terveydenhuolto. Työterveyshuollon suunnitelman mukaisesti työhöntulotarkastus tehdään vakinaiseen sekä yli 4 kuukauden palvelussuhteeseen tuleville työntekijöille. Terveystarkastukset tehdään säännöllisesti kolmen vuoden välein ja samassa yhteydessä tehdään tarvittavat työpaikkaselvitykset. Terveystalolle maksetut työterveyshuollon kustannukset oli 28.403 euroa, josta saadaan Kelalta korvaus 15.749 euroa. Vuonna 2016 menot olivat 35.632 euroa, johon on saatu Kelalta korvausta 19.736 euroa. Henkilökunnalla on mahdollisuus käyttää veloituksetta uimahallia kaksi kertaa ja kuntosalia kerran viikossa. Lisäksi on järjestetty virkistyspäiviä sekä yksiköittäin että koko henkilökunnalle. 11
10. Palkitseminen Palkitsemisjärjestelmä on osa organisaation johtamisjärjestelmää. Toimivalla palkitsemisjärjestelmällä henkilöstöä kannustetaan hyviin työsuorituksiin ja vaikutetaan henkilöstön saatavuuteen ja pysyvyyteen. Palkitsemisen kokonaisuus muodostuu aineellisista ja aineettomista palkitsemistavoista. Seuraavassa taulukossa on esitetty palkansaajien keskiansiot joulukuun palkan mukaan. Keskiansiot on laskettu kokoaikaisesti työskennelleestä koko kuukauden palkan saaneesta henkilöstöstä. Laskelmassa keskiansiot on eritelty sopimusaloittain. Keskiansiot joulukuu 2017 Työntekijämäärä Keskiansio/kk KVTES 50 2381 OVTES 38 3617 TS 11 2525 Yhteensä 99 2871 Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus oli voimassa 1.1.2016 31.1.2017. Sopimusta jatkettiin ajalle 1.2.2017 31.1.2018. Uudessa sopimuksessa ei ollut palkankorotuksia, vaan ns. kilpailukykysopimuksessa sovittiin lomarahojen vähentämisestä 30 prosentilla alennettuna 1.2.2017 30.9.2019 välisellä ajanjaksolla. Punkalaitumen kunta muistaa työntekijöitään heidän 50- ja 60-vuotispäivinään sekä eläkkeelle jäämisen johdosta. Vakinaisen henkilökunnan pitkäaikainen palvelus kunnassa palkitaan vapaapäivinä - 20, 30 ja 40 vuoden palveluksesta saa 2, 3 tai 4 vapaapäivää. Suomen Kuntaliitto myöntää kunnia- ja ansiomerkkejä liiton jäsenkuntien henkilöstölle tunnustukseksi pitkäaikaisesta palveluksesta. Punkalaitumen kunta on hakenut Suomen Kuntaliiton hopeisia ja kultaisia ansiomerkkejä 20, 30 ja 40 vuoden palveluksesta niihin oikeutetuille työntekijöille. Kunnassa toimii 14 sisäistä uudistajaa Sisua, jotka edustavat kunnan eri yksiköitä. Sisäiset uudistajat toimivat yksiköissään esimiesten tukena varmistamassa uusien kehitysideoiden eteenpäin viemisen. Sisut kokoontuvat neljä kertaa vuodessa hallinto- ja talousjohtajan johdolla. Ryhmässä päätettiin, että koko kuntaa koskevia yhteisiä kehittämiskohteita ideoidaan eri teemojen avulla. Loppuvuonna kehittämiskohteena oli sisäisen viestinnän ja tiedottamisen parantaminen. 12