Edistääkö koulupäivän aikainen liikunta oppimista? Liikkuen läpi elämän 20.3.2018 Marko Kantomaa, FT
Tutkimuskatsaus: Koulupäivän aikainen liikunta ja oppiminen Tarkastellaan vuosien 1990 2016 aikana ilmestyneitä tutkimuksia. Yhteensä 99 tutkimusta 39 koulumenestys 43 tiedollinen toiminta 17 oppimisen mahdollistavat tekijät ¾ interventiotutkimuksia Tekijät: Marko Kantomaa (LIKES), Heidi Syväoja (LIKES), Sirpa Sneck (LIKES), Timo Jaakkola (Jyväskylän yliopisto), Kirsi Pyhältö (Oulun ja Helsingin yliopistot), Tuija Tammelin (LIKES)
Välitunnit Liikuntatunnit Koulumatkat Koulupäivän aikainen liikunta Liikuntakerhot Istumisen tauottaminen ja liikunta oppitunnilla Opetukseen integroitu liikunta
Koulupäivän aikainen liikunta ja koulumenestys
Koulumenestys Kuinka hyvin oppilas saavuttaa opetussuunnitelman tavoitteet? Suomessa arvioidaan oppimistuloksia, työskentelyä ja käyttäytymistä. Kansainvälisissä tutkimuksissa mittareina usein standardoidut testit.
Koulupäivän aikaisen liikunnan vaikutus koulumenestykseen Oppitunnin aikaisella liikunnallisella tauolla ja opetukseen integroidulla liikunnalla on positiivinen vaikutus koulumenestykseen. Myös liikuntakerhoilla ja muulla koulupäivän aikaisella ohjatulla liikunnalla on positiivisia vaikutuksia. Lisää tutkimustietoa tarvitaan liikuntatuntien, välituntien ja koulumatkaliikunnan vaikutuksista.
Istumisen tauottaminen ja koulumenestys Tekijä, vuosi, ikä (n) Fedewa ym. 2015 3 5 lk (n=460) Mitä tehtiin? Järjestettiin 5 minuutin liikunnallisia taukoja koulupäivän aikana (yht. 20 min reipasta liikuntaa). Tulokset Matematiikan testitulokset paranivat koeryhmässä. Lukemisessa ei eroa koe- ja vertailuryhmien välillä.
Opetukseen integroitu liikunta ja koulumenestys Tekijä, vuosi, ikä (n) Mullender- Wijnsma ym. 2016 8 v (n=499) Mitä tehtiin? Lisättiin oppitunneille reipasta perusliikuntaa ja akateemisiin tavoitteisiin nivottua liikuntaa kolme kertaa viikossa. Tulokset Koeryhmän oppilaat menestyivät vertailuryhmää paremmin matematiikan ja oikeinkirjoituksen testeissä. Lukemisessa ei eroja ryhmien välillä.
Koulupäivän aikainen liikunta ja tiedollinen toiminta
Tiedollinen toiminta Liittyy tiedon vastaanottamiseen, tallentamiseen, käsittelyyn ja käyttöön. Esim. tarkkaavaisuus, havaitseminen, muisti ja ajattelu. Toiminnanohjaus ohjaa ja säätelee ajattelua ja muita tiedollisia toimintoja.
Koulupäivän aikaisen liikunnan vaikutus tiedolliseen toimintaan Koulupäivän aikainen liikunta vaikuttaa myönteisesti tiedolliseen toimintaan. Erityisesti toiminnanohjaukseen ja tarkkaavaisuuteen. Voi osaltaan selittää koulupäivän aikaisen liikunnan myönteisiä vaikutuksia koulumenestykseen.
Liikuntatunnit ja tiedollinen toiminta Tekijä, vuosi (n) Schmidt ym. 2015 (n=104) Mitä tehtiin? Koe ryhmä osallistui erilaisia koordinaatioharjoituksia sisältävälle liikuntatunnille. Vertailuryhmä osallistui inaktiiviselle äidinkielen tunnille. Tarkkaavaisuutta mitattiin 90 min oppituntien jälkeen. Tulokset Liikuntatunnille osallistuneet oppilaat pärjäsivät tarkkaavaisuustestissä paremmin kuin inaktiiviselle äidinkielen tunnille osallistuneet oppilaat.
Välituntiliikunta ja tiedollinen toiminta Tekijä, vuosi, ikä (n) Van der Niet ym. 2016 8 12 v (n=105) Mitä tehtiin? Lisättiin koulupäivään puoli tuntia reipasta liikuntaa lounastauon aikana 2 kertaa viikossa. Tulokset Osallistuminen välituntiliikuntaan oli positiivisesti yhteydessä inhibitioon, tarkkaavaisuuteen ja työmuistiin, mutta ei muihin toiminnanohjauksen osaalueisiin.
Koulupäivän aikainen liikunta ja oppimisen mahdollistavat tekijät
Oppimisen mahdollistavat tekijät Oppimisen kannalta tärkeitä tekijöitä. Esim. luokkahuonekäyttäytyminen, tehtäviin keskittyminen ja oppitunteihin osallistuminen. Taitava oppija tarkkailee, arvioi ja säätelee ajatteluaan, motivaatiotaan ja käyttäytymistään.
Koulupäivän aikaisen liikunnan vaikutus oppimisen mahdollistaviin tekijöihin Koulupäivän aikaisella liikunnalla on myönteinen vaikutus oppimisen mahdollistaviin tekijöihin. Lisää tutkimustietoa kaivataan esim. vaikutuksista viihtyvyyteen. Uusi ja oppimisen kannalta mielenkiintoinen tutkimusalue.
Oppitunnin aikainen tauko ja oppimisen mahdollistavat tekijät Tekijä, vuosi, ikä (n) Carlson ym. 2015 9 v (n=1 322) Mitä tehtiin? Sisällytettiin opetukseen vähintään yksi 10 minuutin liikunnallinen tauko päivittäin. Tulokset Oppitunnin aikainen tauko vaikutti myönteisesti tehtäviin keskittymiseen, käyttäytymiseen, motivaatioon, asenteisiin ja yrittämiseen oppitunnilla.
Liikuntakerhot ja oppimisen mahdollistavat tekijät Tekijä, vuosi, ikä (n) Spitzer & Hollmann 2013 12 v (n=148) Mitä tehtiin? Lisättiin kouluviikkoon 30 minuutin ohjattu liikuntatuokio kolmena aamuna viikossa. Tulokset Ohjatulla liikunnalla oli positiivinen vaikutus sosiaaliseen toimintaan, erityisesti toisten oppilaiden auttamiseen.
Koulupäivän aikaisen liikunnan ja oppimisen yhteyksiä välittäviä tekijöitä
Aivojen rakenne ja toiminta Koulupäivän aikainen liikunta Uni Motoriset taidot Oppiminen Ravinto Vuorovaikutus
Liikunta, aivot ja oppiminen Hyvin suoriutuneet Heikosti suoriutuneet Levossa Liikunnan jälkeen Liikkuminen Lisää aivojen verenkiertoa, parantaa hapensaantia, lisää välittäjäaineiden ja aivoperäisen hermokasvutekijän (BDNF) määrää, lisää aivojen sähköistä aktiivisuutta. Drollette ym. 2014. Developmental Cognitive Neuroscience.
Muutokset aivojen rakenteissa Tilavuus (mm2) 9000 8250 7500 6750 6000 Heikkokuntoiset Hyväkuntoiset Hippokampuksen tilavuus hyväkuntoisilla ja heikkokuntoisilla. (Chaddock ym. 2010. Brain Research.) Hyvä kestävyyskunto on yhteydessä suurempaan hippokampuksen ja tyvitumakkeiden etuosien tilavuuteen lapsilla. Liikunnan vaikutukset aivojen rakenteisiin ja toimintaan lisäävät ihmisen oppimispotentiaalia.
Motoriset ja tiedolliset taidot Motoriset ja tiedolliset taidot kehittyvät rinnakkain. Samat keskushermoston mekanismit vastaavat sekä motoristen että tiedollisten taitojen ohjauksesta. Tiedollista toimintaa edistävät etenkin motorisesti haastavat liikuntamuodot, kuten pallopelit, tanssi ja voimistelu.
Vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot Liikunta: Tarjoaa mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja sosiaalisten taitojen oppimiseen. Kehittää kykyä ottaa vastuuta itsestään ja muista, asettua toisen asemaan, ja nähdä vaivaa asioiden eteen. Tarjoaa mahdollisuuksia tunteiden purkamiseen ja käsittelyyn.
Kouluruokailu tukee oppimista Hyvä ravitsemus on yhteydessä hyviin oppimistuloksiin, vähäisempiin poissaoloihin ja vähäisiin käyttäytymisen häiriöihin. Aterioiden välttely ja epäterveellinen ruoka aiheuttaa väsymystä, heikentää keskittymiskykyä ja altistaa oppimisen vaikeuksille. Koulupäivän aikainen liikunta tukee kouluruokailusuosituksen toteutumista.
Uni ja oppimisen edellytykset Riittävällä unella on positiivisia vaikutuksia oppimiseen, muistiin ja tunteiden säätelyyn. Lasten yöunen pituus on lyhentynyt viime vuosikymmeninä 30 60 minuuttia. Liikunta voi pidentää unen kestoa, lisätä unen tehokkuutta, lyhentää nukahtamiseen kuluvaa aikaa sekä vähentää uneliaisuutta.
Pohdintaa ja johtopäätöksiä
Yhteenveto tutkimustuloksista Koulupäivän aikainen liikunta edistää oppimista. Erityisesti oppitunnin aikainen tauko ja opetukseen integroitu liikunta ovat yhteydessä hyviin oppimistuloksiin. Useat koulupäivän aikaisen liikunnan osa-alueet vahvistavat tiedollista toimintaa ja vaikuttavat myönteisesti oppimisen mahdollistaviin tekijöihin. Liikunnan myönteiset vaikutukset sosiaaliseen toimintaan, käyttäytymiseen, tehtäviin keskittymiseen, motivaatioon ja yrittämiseen oppitunnilla tukevat taitavaa oppimista.
Tutkimustulosten tulkitseminen ja soveltaminen Suurin osa tutkimuksista on tehty ulkomailla, pääosin Yhdysvalloissa. Monissa maissa koulupäivä poikkeaa merkittävästi suomalaisesta koulupäivästä. Kansainvälisten tutkimustulosten tulkitseminen ja soveltaminen edellyttää kulttuuristen tekijöiden huomioimista.
Johtopäätökset Koulu tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet koulupäivän aikaisen liikunnan lisäämiseen ja sitä kautta oppimisen tukemiseen. Monipuolista, ikä- ja kehitystasolle sopivaa liikuntaa tulisi sisällyttää osaksi pedagogisia ratkaisuja oppimisessa ja opettamisessa.
liikkuvakoulu.fi