Selänteen Yksityisten sosiaalipalvelujen valvontaohjelma Johdanto Tämä suunnitelma ohjaa Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnan toteuttamista käytännössä. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne vastaa alueensa sosiaalihuollon ja siihen sisältyvien palveluiden järjestämisestä. Palveluita tuotetaan kuntayhtymän omana toimintana, sekä yksityisten palvelutuottajien toimesta ostopalveluna tai palvelusetelillä järjestettynä. Yksityisiä palvelutuottajia alueella on runsaasti ja heidän osuutensa palvelujen kokonaistuotannosta on kasvamassa. Kuntalaisten näkökulmasta sekä omana toimintana tuotetun, että yksityisen palveluntarjoajan palvelujen on oltava yhdenvertaisia ja turvallisia käyttäjilleen. Tällöin säännöllisen valvonnan merkitys korostuu. Sosiaali- ja terveyspalvelut kohdistuvat usein asiakasryhmille, joiden on haasteellista pitää huolta omista oikeuksistaan ja joilla on haasteita huomata epäkohtia palveluissaan. Kuntayhtymän tehtävänä on valvoa sekä itse järjestämiensä, että ulkopuolelta ostamiensa palvelujen lisäksi kaikkien yksityisten sosiaalihuollon palvelutuottajien toimintaa alueellaan, hankittiin niistä palvelua tai ei. Valvontasuunnitelma auttaa myös valvonnasta vastaavia viranomaisia konkretisoimaan lakisääteiset valvontavelvoitteet ja yhdenmukaistaa valvontakäytäntöjä. Valvontasuunnitelman tavoitteena on turvata asiakkaille laadukkaat ja turvalliset palvelut. Valvontasuunnitelma tukee palveluntuottajia toiminnan kehittämisessä nostamalla esiin toiminnassa esiintyvät riskit ja epäkohdat, jolloin palveluntuottajalla on mahdollisuus ennaltaehkäisevästi puuttua niihin ja tehdä tarvittavia korjauksia toiminnassaan. Tavoitteena on kehittää valvonnan menetelmiä ja sen vaikuttavuutta siten, että painopiste tulee siirtymään aiempaa enemmän ennakoivaan valvontaan ja palveluntuottajien omavalvontaan. Tämä edellyttää luottamuksellista ja aktiivista yhteistyötä palveluntuottajien ja valvontaviranomaisten välillä. Palveluntuottajien on huolehdittava, että tässä valvontasuunnitelmassa, sekä Peruspalvelukuntayhtymän palveluseteliohjeessa esiin nostetut ohjeet ja vaatimukset toteutuvat käytännössä. Yksityisten sosiaalipalvelujen palvelutuottajien on laadittava ja pidettävä ajantasaisena omavalvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki palveluntuottajien tarjoamat sosiaalipalvelut (laki yksityisistä sosiaalipalveluista 922/2011 6 ). Lainsäädäntö ja määritelmät Valvontasuunnitelmaa ohjaavat keskeisesti seuraavat säädökset: - Suomen perustuslaki 731/1999 - Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 - Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 - Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 922/2011 - Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 596/2009 - Kehitysvammaisten erityishuollosta annettu laki 519/1977 - Laki kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta 381/2016
- Mielenterveyslaki 1116/1990 - Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annettu laki - 159/2007 - Laki palvelujen tarjoamisesta 1166/2009 - Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017-2019 Yksityisten sosiaalipalveluiden tuottamisesta annettua lakia (922/2011) sovelletaan sellaisiin yksityisiin sosiaalipalveluihin, joita palveluntuottaja antaa korvausta vastaan liiketai ammattitoimintaa harjoittamalla, jollei laissa toisin säädetä. Yksityisellä sosiaalipalvelulla tarkoitetaan yksityisen henkilön tai yhteisön tuottamia lasten- ja nuorten huollon, lasten päivähoidon, vammaisten, kehitysvammaisten päihdehuollon palveluja tai muita vastaavia sosiaalihuollon palveluja. Perhehoito ja omaishoito toimeksiantosopimussuhteena eivät kuulu tämän lain mukaisen valvonnan piiriin. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukaan toimintayksikön tulee olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan sopiva siellä tarjottavalle palvelulle. Toimitilojen ja varusteiden tulee olla riittävät ja asianmukaiset. Huomiota tulee kiinnittää henkilöstön lukumäärään ja ammattitaitoon suhteessa palvelujen tarpeeseen ja hoidettavien määrään sekä toimintayksikön johtamiseen. Yksityisten sosiaalipalvelujen on perustuttava sopimukseen tai kunnan tekemään hallintopäätökseen, sekä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 7 :n mukaisesti laadittuun palvelu-, hoito-, huoltotai kuntoutussuunnitelmaan taikka muuhun vastaavaan suunnitelmaan (Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 5 ). Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017 2019 Valviran, aluehallintoviraston ja peruspalvelukuntayhtymä Selänteen tehtävät palveluiden valvonnassa Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta vastaavat viranomaiset määritellään yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 33 :ssä. Yleinen ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ohjaa STM:n alaisena aluehallintovirastoja niille tämän lain mukaan kuuluvien tehtävien hoitamisessa. Aluehallintovirasto (AVI) toimii alueellisena lupa- ja valvontaviranomaisena. Aluehallintoviraston tehtäviin kuuluvat sosiaalihuollon suunnittelu, ohjaus ja valvonta Kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin ohjaa ja valvoo alueellaan tuotettuja yksityisiä sosiaalipalveluita (PPKY SELÄNNE) Aluehallintovirastot vastaavat käytännön valvontatyöstä ja valvovat alueellaan palvelujen asianmukaisuutta luvan myöntämisen jälkeen. Aluehallintoviraston tehtävänä on 1) valvoa ja ohjata toimialueellaan tuotettuja yksityisiä palveluja yhteistyössä kunnan kanssa 2) myöntää lupa omalla alueellaan ympärivuorokautisiin palveluihin 3) myöntää lupa palvelulain mukaisesti yhdessä kuntien kanssa sellaisille yksityisille
sosiaalipalvelujen tuottajille, jotka antavat palveluja a) itse maksaville asiakkaille tai b) itse maksaville asiakkaille ja kunnille lukuun ottamatta niitä palvelujen tuottajia, jotka tuottavat ainoastaan sosiaalihuoltolain 17 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja kotipalveluihin kuuluvia tukipalveluja tai niihin rinnastettavia palveluja 4) pitää valtakunnallista tietojärjestelmää (yksityisten palveluntuottajien rekisteri) yhdessä Valviran kanssa ja ylläpitää palvelurekisteriä ilmoituksenvaraisista palveluista ja tuottajista. Pohjoispohjanmaan aluehallintovirasto ylläpitää rekisteriä Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen alueella toimivista luvanvaraisista yksityisistä palveluntuottajista. Lain yksityisistä sosiaalipalveluista tultua voimaan (1.10.2011 alkaen) aluehallintovirasto ei enää ylläpidä ja päivitä ilmoituksenvaraisten sosiaalipalvelujen rekisteriä sosiaalihuoltolain 17 :n 1. momentin 3 kohdassa tarkoitettuihin kotipalveluihin kuuluvista tukipalveluista tai niihin rinnastettavista palveluista, vaan se jää kunnan vastuulle, jossa palvelua annetaan. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ilmoituksenvaraiset yksityiset sosiaalipalveluiden tuottajat löytyvät pääsääntöisesti Aputorilta. www.aputori.fi Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen tehtävä valvonnassa on a) valvoa ja ohjata oman kunnan alueella olevia ympärivuorokautisia palveluja yhdessä aluehallintoviraston kanssa. Painopiste on siirtynyt valvonnassa ennakolliseen ja ehkäisevän suuntaan. b) valvoa ja ohjata yhdessä aluehallintoviraston kanssa itse maksaville asiakkaille ja kunnille ilmoituksenvaraisia palveluja tuottavia yksityisiä palveluntuottajia oman kunnan alueella. c) valvoa ostopalvelujensa laatua muissa kunnissa Yksityisissä sosiaalipalveluissa annetun lain mukaan palvelujen sijaintikunnalla on aluehallintoviraston ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran kanssa rinnakkaisia valvontatehtäviä suhteessa sosiaalialan palvelujen tuottajiin. Yksityisen palvelun tuottajan, joka harjoittaa muuta kuin ympärivuorokautista sosiaalipalvelutoimintaa, on tehtävä ennen toiminnan aloittamista, sen oleellisesti muuttuessa tai toiminnan loppuessa kirjallinen ilmoitus sille kunnalle, jossa palveluja annetaan. Ilmoituksenvaraisten yksikköjen pääasiallinen valvontavastuu on kunnalla, jonka alueella yksikkö sijaitsee, riippumatta siitä, ostaako kunta yksiköstä palvelua tai ei. Kunnan tulee huolehtia ostamiensa sosiaalipalvelujen laadusta ja asianmukaisuudesta niiden sijaintipaikasta riippumatta. Kunnan, joka on sijoittanut henkilön yksityiseen toimintayksikköön, tulee valvoa, että asiakas saa hoito- ja palvelusuunnitelman, kuntoutussuunnitelman ja tehtyjen palvelupäätösten mukaiset palvelut. Kunta valvoo sijoittamiensa henkilöiden olosuhteita kyseisessä toimintayksikössä. Kunnan on palveluja ostaessaan varmistuttava, että hankittavat palvelut vastaavat tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toimijalta. Palvelua ostavan kunnan on jatkuvasti arvioitava, pystyykö toimintayksikkö tarjoamaan asiakkaan tarvitseman hoidon ja palvelun edellytetyllä laatutasolla. Palveluntuottajan ilmoitus ja luvan hakeminen Ennen toiminnan aloittamista yksityisen sosiaali- ja terveyspalveluntuottajan tulee tehdä
ilmoitus toimintansa mukaisesta palvelusta joko Valviraan, AVIin tai kunnan sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavalle toimielimelle. Yksityisen palvelut voidaan jakaa a) luvanvaraisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja b) ilmoituksenvaraisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, sekä c) ilmoituksenvaraisiin tukipalveluihin ja toimeksiantosopimuksiin perustuviin omais- ja perhehoitoon. Luvanvarainen sosiaali- ja terveyspalvelu on sellainen yksityinen palvelu, jota palveluntuottaja tuottaa ympärivuorokautisesti. Tällaisen palveluntuottajan on saatava lupaviranomaiselta lupa palvelujen tuottamiseen ennen toiminnan aloittamista ja olennaista muuttumista. Lupaa haetaan siltä aluehallintovirastolta, jonka toimialueella palveluita tuotetaan. Jos palveluja on useamman kuin yhden aluehallintoviraston alueella, lupaa haetaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviranomaiselta (Valvira). Lupahakemukseen on liitettävä yksityisistä sosiaalipalveluista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1053/2011) 1 :ssä mainitut liitteet. Lupa kattaa kaikki palveluntuottajan toimintayksiköt, joissa tuotetaan ympärivuorokautisia sosiaali- ja varhaiskasvatuspalveluja. Tietoa luvanvaraisesta toiminnasta sekä luvanhakumenettelystä saa AVI:n sivuilta http://www.avi.fi/web/avi/luvanvarainen-toiminta Ilmoituksenvaraista sosiaali- ja terveyspalvelua on sellainen palvelu, joka ei ole ympärivuorokautista palvelua. Palveluntuottajan on tehtävä kirjallinen ilmoitus toiminnasta ennen sen aloittamista tai olennaista muuttumista kirjallinen ilmoitus Peruspalvelukuntayhtymä Selänteelle, jos palvelua tuotetaan Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen alueella. Ilmoituksessa on mainittava vastaavat tiedot kuin lupahakemuksessa (Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 8, 11 ). Tietoa ilmoituksenvaraisestatoiminnasta saa AVI:n sivuilta Ennen uuden luvan- tai ilmoituksenvaraisen palveluntuottajan toiminnan käynnistymistä kuntayhtymä (palvelujohtaja) laatii lausunnon lupahakemuksen tai ilmoituksen liitteeksi aluehallintoviranomaiselle siitä, täyttyvätkö toiminnassa lain edellytykset. Palveluntuottajan on ilmoitettava kirjallisesti vastuuhenkilön vaihtumisesta, sekä toiminnanlopettamisesta luvan myöntäneelle lupaviranomaiselle tai 11 :ssä tarkoitetun ilmoituksen vastaanottaneelle kunnan toimielimelle. Hyväksytyt yksityiset palveluntuottajat voivat hakeutua myös Peruspalvelukuntayhtymän käyttämään Aputori- rekisteriin Ilmoituksenvaraisista tukipalveluista ilmoitus tehdään Peruspalvelukuntayhtymä Selänteelle. Ilmoituksen varaisia tukipalveluja eri asiakasryhmille ovat avohuollon palvelut, kuten päivätoiminta, ateria-, vaatehuolto-, kylvetys-, siivous- ja kuljetuspalvelut. Luvan- ja ilmoituksenvaraista palvelua tarjoavan palveluntuottajan toimintaa valvotaan suunnitelmallisesti yhteistyössä toimintayksikön sijaintikunnan, asiakkaita sijoittaneiden muiden kuntien ja AVI:n kanssa. Yhteistyö aluehallintoviraston kanssa Aluehallintovirasto ja kunta toimivat yhteistyössä yksityisten sosiaalipalvelujen valvonta-asioissa. Ne voivat suorittaa tarkastuksia erikseen tai yhdessä.
Kuntayhtymän tehdessä valvontakäynnin itse ilman aluehallintovirastoa, toimittaa kunta valvontakäynnistä raportin aluehallintovirastolle. Aluehallintoviraston toimiessa lupaviranomaisena se pyytää sijaintikunnan lausunnon lupahakemukseen ympärivuorokautista hoitoa antavasta yksiköstä. Annetussa lausunnossa tulee ottaa kantaa toimintayksikön toimintaedellytysten asianmukaisuuteen. Lisäksi lausunnossa arvioidaan, miten palvelu sopii kunnan palvelujärjestelmään. Kaupungilta pyydetään lausunto myös ilmoituksenvaraisiin palveluihin. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteessä lausunnot laatii Terveys- ja vanhuspalvelujohtaja. Kuntayhtymän ja palveluntuottajan välinen yhteistyö Peruspalvelukuntayhtymä Selänne tekee yhteistyötä alueella toimivien palveluntuottajien kanssa. Valvontakäyntien lisäksi yhteistyötä toteutetaan mm. - kirjallisilla ohjeilla ja tiedotteilla - sähköpostitse ja puhelimitse - säännöllisillä yhteistyötapaamisilla - asiakaskyselyillä - yhteydenpidolla sopimuksiin liittyen ja palautekeskustelulla - säännöllisillä asiakassijoituksiin liittyvillä asiakaskäynneillä, mm hoitosuunnitelman - tarkastus RAI-mittariston päivitykset. - palveluntuottajat toimittavat kerran vuodessa keväällä edellisen vuoden toimintakertomuksen PPKY Selänteelle. Palveluntuottajan omavalvonta Valviran ohjeistukset omavalvonnasta tulivat voimaan 1.3.2012. Uuden, toimintansa aloittavan yksityisen sosiaalipalvelujen tuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma kuuden kuukauden kuluessa toiminnan käynnistämisestä. Kaikilla toiminnassa olevilla palvelujen tuottajilla on oltava omavalvontasuunnitelma nähtävillä. Suunnitelma tulee olla julkisesti esillä toimintayksikössä ja palveluntuottajan on tarkasti seurattava sen toteutumista. Palveluntuottajan tulee täyttää laissa yksityisistä sosiaalipalveluista säädetyt toimintaedellytykset ja arvioida jatkuvasti omaa toimintaansa. Omavalvontasuunnitelma on olennainen ja ensisijainen valvonnan muoto ja osa toimintayksikön arjen toimintaa. Toimiva omavalvonta on palvelujen laadun ja palvelutoiminnan kehittämisen tärkein väline. VALVONNAN KOHTEET PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN ALUEELLA Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen valvonnan kohteet löytyvät osoitteesta: www.aputori.fi Luvanvaraisissa ympärivuorokautisissa palveluissa tarkastus ja arviointi tehdään ennen toiminnan aloittamista tai ennen palvelusetelin myöntämistä palveluyksikköön palveluyksiköiden palvelujohtajien toimestapa yhteistyössä aluehallintoviranomaisen
kanssa. Sen jälkeen Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen tarkastus tehdään kerran vuodessa. Tarkastuskertomukset lähetetään aluehallintovirastoon ja toimintayksikköön. Vuosittaisten määräaikaistarkastusten lisäksi tehdään ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia perustelluista syistä (esim. asiakaspalautteen perusteella). Ilmoituksenvaraiset yksityiset sosiaalipalveluiden tuottajat Ilmoituksenvaraisissa palveluissa tarkastus valvontavastuussa oleva viranhaltija, joka laatii lausunnon ilmoituksen liitteeksi, on terveys- ja vanhuspalvelujohtaja. Ennen lausunnon antamista 1.1.2018 lähtien pyydetään yrittäjä keskusteluun, johon osallistuvat terveys- ja vanhuspalvelujohtajan lisäksi Selänteen asiantuntijoita. Terveys- ja vanhuspalveluiden puolella hoito- ja vanhustyönjohtaja jatkaa valvontatoimintaa lausunnon jälkeen. Keskustelussa läpikäydään ja tarkastetaan ilmoituslomake ja arvioidaan toiminnan aloittamisedellytyksiä, sekä tutustutaan palveluntuottajaan. Ilmoituksen liitteeksi laaditun lausunnon jälkeen, tarkastus tehdään vähintään kerran vuodessa. Tarkastuskertomukset lähetetään aluehallintovirastoon ja yrittäjälle. Asumispalveluissa, vuosittaisten määräaikaistarkastusten lisäksi tehdään tarvittaessa ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia perustelluista syistä. Lapsiperheiden kotipalvelujen, perhetyön ja lastensuojelun avopalveluiden osalta toimintaa tarkistetaan reaaliaiakisesti palvelujen ostamisen yhteydessä. VALVONNAN VASTUUT PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEELLÄ Valvontatehtävä tulee määrätä viranhaltijalle, jolla on riittävä sisältöasiantuntemus ja kyky arvioida mm. toiminnan vaatimat tilatarpeet, toimintavälineistö, henkilöstön määrä, sekä henkilöstön rakenne ja koulutustaso. Mikäli yksikössä hoidetaan eri asiakasryhmiä, tehdään valvontakäynnit tarvittaessa yhteistyönä valvontavastuussa olevien kanssa. Ympärivuorokautista toimintaa suunniteltaessa ja aloitettaessa tulee palveluntuottajan, aluehallintoviraston ja Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen tehdä tiivistä yhteistyötä. Kuntayhtymän puolelta vastuuhenkilönä on terveys- ja vanhuspalvelujohtaja, sekä hyvinvointipalvelujohtaja, palvelupäälliköt ja hoitotyönjohtajat omalta vastuualueeltaan. Kaupungilta pyydetyt lausunnot laatii terveys- ja vanhuspalvelujohtaja. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen hoito- ja vanhustyönjohtaja ja palvelupäälliköt sijoittavat asiakkaita yksityisiin asumispalveluihin tai ostavat palvelua yksityiseltä palveluntuottajalta tai myöntävät asiakkaalle palvelusetelin. Terveys- ja vanhuspalvelujohtaja ja hyvinvointipalvelujohtaja ovat myös valvontavastuussa omassa tehtävässään ja valvontaa toteutetaankin yhteistyönä viranhaltijoiden kesken. Tarkastuskäynnit yksiköihin ja palvelua tuottaviin yrityksiin tehdään suunnitelmallisesti kerran vuodessa. Lastensuojelun sijaishuollon järjestämistä koskevat päätökset tehdään lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden, lastensuojelun johtavan sosiaalityöntekijän tai hyvinvointipalvelu johtajan toimesta. Muihin kuntiin tehtyjen sijoitusten valvonta toteutetaan pääosin asiakaskäyntien yhteydessä. PPKY Selänteen alueella oleviin lastensuojelunlaitoksiin ja ammatillisiin perhekotien valvonnasta vastaa hyvinvointipalvelujohtaja.
VALVONNAN MENETELMÄT Valvontaa tehdään alla kuvatuin keinoin: Ennakoivaan valvontaa on lausuntojen antaminen yksityisten palveluiden tuottajien toimittamiin ilmoituksiin ja lupahakemuksiin. Ennakoivassa valvonnassa varmistetaan, että palveluntuottaja on toimintaa käynnistäessään ottanut huomioon palveluitaan koskevan lainsäädännön ja tilaajavastuulain vaatimukset. Ennakoivassa valvonnassa varmistetaan palvelun sisältö ja vähimmäisvaatimukset: uuden palvelun toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen, henkilöstön määrä ja koulutusvaatimukset, mahdolliset toimitilat, asiakkaiden asema ja oikeudet, asiakkaiden perustarpeista huolehtiminen, terveyden- ja sairaanhoito, sekä dokumentointi ja asiakirjahallinta. Palveluntuottajalta edellytetään, että oman toiminnan ja turvallisuuden riskit on kirjattu ennakoivasti. Palveluntuottajalla tulee olla laadittuna omavalvontasuunnitelma. Suunnitelmallista valvontaa toteutetaan ennalta laaditun aikataulun mukaisina määräaikaisina tapaamisina palveluntuottajan kanssa Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen alueella toimivien palvelutuottajien yksiköissä ja ulkopaikkakunnilla niissä yksiköissä, joissa on Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen sijoittamia asiakkaita. Ulkopaikkakunnilla sijaitsevien toimintayksiköiden valvontaa tehdään yhteistyössä sijaintikuntien kanssa, päävastuu näiden yksiköiden valvonnasta kuuluu kunnalle, jossa toimintayksikkö sijaitsee. Tarkastuskäynneistä laaditaan tarkastuskertomus, joka lähetetään tiedoksi myös aluehallintovirastoon. Muita tapaamisia ovat esimerkiksi palveluntuottajien kanssa järjestettävät yhteistapaamiset. Tapaamisia/tarkastuskäyntejä pyritään järjestämään vähintään kerran vuodessa Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen toimesta. Sopimusvalvonta on palveluntuottajan kanssa tehdyn sopimuksen toteutumisen valvontaa. Valvontavälineitä ovat sopimus ja siinä mainitut seurantaperusteet. Tilaajavastuulaki (laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä 1233/2006) velvoittaa palvelun järjestäjää seuraamaan ostopalveluiden ja palvelusetelituottajan taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, sekä työvoiman käyttöä jo enne sopimuksen kirjoittamista, mutta myös sopimuksen kirjoittamisen jälkeen koko hankinnan ajan. Reaktiivinen valvonta tarkoittaa yksittäisen tapauksen jälkikäteistä valvontaa. Mahdolliset huolenaiheet käsitellään palveluntuottajan kanssa viipymättä ja valvontakäynti tehdään yhteydenoton jälkeen. Tällainen käynti tehdään esim. silloin, jos asiakkailta saadaan palautetta, etteivät palvelut toimi sovitulla tavalla tai että asiakasta on kohdeltu huonosti. Tapaamisessa käydään läpi kyseinen ilmoitettu tilanne ja yritetään ennakoida, ettei vastaavia tilanteita pääse jatkossa syntymään. Tapaamisessa sovitaan myös, miten asia dokumentoidaan ja miten seurataan tilanteen korjaantumista. Ennalta ilmoittamattomia tarkastuskäyntejä tehdään, jos se erityisestä syystä arvioidaan tarpeelliseksi. Tämä tapa perustuu valvontaviranomaisen tarkastusoikeuteen. Viranomainen voi tarkastaa palveluntuottajan yksityisen sosiaalipalvelulain mukaisen toiminnan, sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat silloin,
kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Valvontakäyntien prosessi ja valvonta Peruspalvelukuntayhtymä Selänne käyttää valvontakäynneillä Valviran ja aluehallintovirastojen laatimaa valtakunnallista valvontaohjelmaa sosiaalihuollon eri osaalueille, kuten vanhustenhuoltoon, päihdehuoltoon ja mielenterveyspalveluihin 2014 sekä uusittuja laatusuosituksia. Mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautiset asumispalvelut Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautiset asumispalvelut Vanhusten ympärivuorokautinen hoiva ja palvelut Kotiin annettavat palvelut ja hoito Ennen valvontakäyntiä palveluntuottajalle lähetetään valvontakäyntikirje tai soitetaan, ja ehdotetaan valvontakäyntiaikaa. Kirjeessä annetaan määräaika palauttaa erikseen pyydetty materiaali ja valvontaohjelman tarkastuslomake valvontaa suorittavalle viranomaiselle. Valvontakäynnillä käydään valvontalomakkeessa olevat asiat yhdessä läpi. Lisäksi tarkastukseen kuuluu harjoitettavien toimintojen tarkastus, onko toiminta myönnetyn luvan mukaista, toimintatapojen ja toiminnan sisällön tarkastus (esim. viikko-ohjelma, retket), henkilökunta mitoitus ja koulutus (työvuorolistat), työsuojelu, toimintakertomus. Läpi käydään myös mahdolliset asiakaspalautteet ja aiemmat huomautukset ja määräykset. Lisäksi tarkastetaan tilat ja mahdollisesti haastatellaan muutamia asiakkaita ja paikalla olevia omaisia. Tarkastuksessa tulee olla mukana palveluyksikön vastuuhenkilö, koska hän vastaa suoraan lain nojalla toimintayksikkönsä toiminnallisesta johtamisesta. Hänellä on keskeinen rooli palvelujen tuottamisen ja laadun näkökulmasta. Tarkastuksesta laaditaan tarkastuskertomus, joka tehdään aina, vaikka puutteita ei havaittaisikaan. Puutteista ja epäkohdista tehdään merkinnät tarkastuslomakkeelle ja ilmoitetaan määräaika, johon mennessä ne pitää korjata, minkä jälkeen tehdään uusintatarkastus epäkohtiin liittyen. Tarkastuskertomus toimitetaan toimintayksikköön ja aluehallintovirastoon kaikista tarkastuskäynneistä, paitsi sosiaalihuoltolain 17 :n 1. momentin 3 kohdassa tarkoitetuista kotipalvelun tukipalveluista tai niihin rinnastettavista palveluista. Havaitut laatupoikkeamat ja toimenpiteet Mikäli valvonnan kohteena olevaan toimintaan kohdistuu useita valituksia tai siinä ilmenee muuten laatuepäkohtia, valvova taho selvittää näitä ensin yhdessä palveluntuottajan kanssa. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteellä on oikeus purkaa ostopalvelusopimus tai poistaa palvelusetelituottaja palveluntuottajarekisteristä, elleivät palveluntuottajan palvelut ole sopimuksen ja palveluseteliä koskevan palveluseteliohjeen mukaisia tai ne eivät täytä
yhteisesti sovittuja laatuvaatimuksia, eikä puutteiden korjaamiseksi ole kohtuullisessa ajassa esitetty hyväksyttävää aikataulutettua suunnitelmaa. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun ja sen laatuun tai kohteluun, voi hän tehdä asiasta muistutuksen toimintayksikköön tai kantelun valvontaviranomaiselle. Aluehallintovirasto tai Valvira voivat siirtää tehdyn kantelun käsiteltäväksi muistutuksena toimintayksikköön. Jatkossa viranomaiskäsittelyyn otetaan suoraan vakavat asiat, kuten epäilyt vakavasta virheestä ammattitoiminnassa. Muutoin asia pyritään käsittelemään siinä toimintayksikössä, johon moite on kohdistunut. Tämä menettely antaa toimintayksikölle paremman mahdollisuuden valvoa oman toimintansa laatua. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne on velvollinen ilmoittamaan kaikki havaitsemansa epäkohdat lupaviranomaisten, aluehallintoviraston ja Valviran tietoon. Aluehallintovirasto ja Valvira päättävät palveluntuottajalle tulevista seurauksista epäkohtiin liittyen. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi ja raportointi Terveys- ja vanhuspalvelujohtaja on vastuussa yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta ja valvontasuunnitelman ajantasaisuudesta. Kuntayhtymän hallitukselle raportoidaan säännöllisesti valvonnan toteutumisesta. Valvonnan tuloksia arvioidaan ja raportoidaan myös sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan prosessissa