KANSANTERVEYSPÄIVÄT 14.1.2011 HELSINKI IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY Muutokset ja kehitysnäkymät Päivi Sainio, Seppo Koskinen ja Tuija Martelin
Elinajanodotteen kehitys 1885 2009: 0-, 65- ja 80-vuotiaat naiset 90 80 70 60 Elinajanodote 50 40 30 0-vuotiaat 65-vuotiaat 80-vuotiaat 20 10 0 1860 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 2020 Vuosi Lähde: Tilastokeskus 2
Elinajanodotteen kehitys 1885-2009: 0-, 65- ja 80-vuotiaat miehet 90 80 70 60 Elinajanodote 50 40 30 0-vuotiaat 65-vuotiaat 80-vuotiaat 20 10 0 1860 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 2020 Vuosi Lähde: Tilastokeskus 3
Väestön ikärakenne vuosina 2006 ja 2040 Lähde: Tilastokeskus 4
Seuraukset: Yksilölle Millaisia lisäelinvuodet ovat olleet? Entä tulevaisuus? toimintakykyisen elinajan odote Yhteiskunnalle Miten erilaisia terveys- ja hoivapalveluja tarvitsevien iäkkäiden määrä on muuttunut ja tulee muuttumaan? laskelmat toimintarajoitteista kärsivien määristä 5
Mitä toimintakyky tarkoittaa? toimintakyky on keskeinen osa ihmisen hyvinvointia kyky selviytyä itseään tyydyttävällä tavalla itselleen merkityksellisistä jokapäiväisen elämänsä toiminnoista omassa elinympäristössään tasapainotila omien kykyjen ja tavoitteiden sekä elin- ja toimintaympäristön kanssa 6
Toimintakyvyn viimeaikaiset muutokset 7
% 100 Suotuisa kehitys etenkin alle 80- vuotiailla: liikkumiskyky* Naiset Miehet 80 1978-80 1978-80 60 2000-01 2000-01 40 20 0 Lähde: Martelin ym. 2004 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80-84 85+ 55-59 60-65 66-69 70-74 75-79 80-84 85+ * Vaikeuksia portaiden nousussa, ostoskassin kantamisessa, 0.5 km kävelyssä IKÄ 8
% 100 Päivittäiset perustoiminnot* Naiset Miehet 80 60 40 1978-80 1978-80 20 2000-01 2000-01 0 Lähde: Martelin ym. 2004 55-59 60-65 66-69 70-74 75-79 80-84 85+ 55-59 60-65 66-69 70-74 75-79 80-84 85+ IKÄ * Vaikeuksia pukeutumisessa, vuoteeseen asettumisessa, asunnossa liikkumisessa 9
Myönteinen muutos vuosina 1993-2007: 65-84-vuotiaat Lähde: Laitalainen ym. 2010 10
90 vuotta täyttäneiden toimintakyky on pysynyt ennallaan Lähde: Jylhä ym. 2007 11
Miksi toimintakyky on parantunut? Monet toimintakykyä heikentävät sairaudet vähentyneet Sairauksien hoito ja kuntoutus on tehostunut Monet elintavat muuttuneet terveellisemmiksi Sukupolvien kuormitushistorioiden erilaisuus Toimintaympäristö muuttunut Asenneympäristö muuttunut 12
Onko elinajan piteneminen lisännyt toimintakykyisiä vai raihnaita elinvuosia? 13
Elinajan odotteen jakautuminen toimintakykyisiin ja toimintarajoitteisiin elinvuosiin vuosina 1980 ja 2000: 65- vuotta täyttäneet Perustoiminnoista suoriutuminen 20 miehet naiset vuosia 15 10 5 0 1980 2000 1980 2000 toimintarajoitteisena toimintakykyisenä Lähde: Sihvonen ym. 2003 14
Johtopäätökset: Vuodesta 1980 vuoteen 2000 toimintakykyinen elinaika lisääntyi Suomessa suunnilleen samaa vauhtia tai nopeammin kuin koko elinajanodotekin lisääntyneet elinvuodet ovat olleet toimintakykyisiä Terveys 2011 tutkimuksesta tulossa tuoreet luotettavat tiedot suomalaisten toimintakyvystä; niiden avulla voidaan arvioida kehitystä jaksolla 2000-2011 15
Toimintakyvyn kehitysnäkymät 16
Prologi: toimintakyky vaihtelee huomattavasti väestöryhmittäin Väestöryhmien väliset toimintakyvyn erot ovat selviä iäkkäillä, keski-iässä ja nuorilla 17
Toimintarajoitteet koulutusryhmittäin 65 vuotta täyttäneiden keskuudessa % Naiset Miehet 50 40 Perusaste Keskiaste Korkea-aste 30 20 10 Kielellinen sujuvuus Kaupassa asiointi Portaiden nousu 0 Portaiden nousu Näöntarkkuus Näöntarkkuus Kielellinen sujuvuus Kaupassa asiointi Martelin ym. 2004; T2000, julkaisematon 18
Koulutusryhmien väliset erot arkiaskareissa: 75 vuotta täyttäneet 19
Toimintakyvyn rajoitusten takia apua tarvitsevien suomalaisten lukumäärä olisi vain puolet nykyisestä, jos koko väestössä toimintakyky olisi yhtä hyvä kuin korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden ryhmässä. Lähde: Koskinen ja Martelin 2007 20
Johtopäätös: Väestön toimintakyky voi kohentua merkittävästi ainoastaan siinä tapauksessa, että saavutetaan huomattavaa edistystä niissä isoissa väestöryhmissä, joissa valtaosa toimintarajoitteista on 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 30-44 45-54 55-64 65-74 75-84 85+ Korkea Keski Perus Kävelyvaikeuksia kokevien määrä koulutusryhmittäin vuonna 2000 21
Kehitysnäkymät? Perusskenaario: toimintarajoitteiden yleisyys vähenee samaa tahtia kuin jaksolla 1980-2000 Pessimistinen vaihtoehto: toimintarajoitteiden yleisyys vakiintuu jokaisessa ikäryhmässä vuoden 2000 tasolle Optimistinen vaihtoehto: muut väestöryhmät saavuttavat ylimmän koulutusryhmän tason ja sen jälkeen kehitys jatkuu samaa vauhtia kuin jaksolla 1980-2000 Miten kehittyy toimintarajoitteista kärsivien 55 vuotta täyttäneiden määrä? 22
Esimerkki: perustoiminnat Asunnossa liikkuminen Pukeutuminen/riisuutuminen Vuoteeseen asettuminen / vuoteesta nouseminen Avun tarve 23
Tuhatta 700 Perustoimintojen rajoituksista kärsivien 55 vuotta täyttäneiden määrän kehitysnäkymät ennustelaskelmien ja asiantuntija-arvioiden valossa 600 500 400 300 200 100 0 Pessimistinen Perusskenario Optimistinen 1980 2000 2020 2040 Lähde: Laine ym. 2009, Koskinen ym. 2010 24
Johtopäätökset Väestön ikärakenne vanhenee nopeasti tulevaisuudessa => toimintarajoitteisten lukumäärä kasvaa Toimintarajoitteisten kansalaisten lukumäärän kasvu on kuitenkin selvästi vähäisempää, jos toimintakyvyn aiempi pääosin myönteinen kehitys jatkuu ja toimintakykyä kyetään kohentamaan etenkin huonoosaisissa väestöryhmissä 25
Jatkuuko toimintakyvyn paraneminen? Vastaan: Lihavuuden lisääntyminen Alkoholin ja päihteiden käytön yleistyminen Työelämän koventuneet vaatimukset Sosiaalisen syrjäytymisen yleistyminen? 26
Jatkuuko toimintakyvyn paraneminen? Puolesta: Tupakoinnin vähentyminen Sairauksien ja niiden aiheuttamien haittojen parantuneet ehkäisy- ja hoitomahdollisuudet Varhaiskuntoutuksen lisääminen Ikääntyvien toimintakyvyn edistäminen Elinympäristön muutokset Koulutustason nousu 27
Iäkkäiden toimintakyvyn kohentuminen on mahdollista, jos... Keskeiset kansanterveyden uhat saadaan torjutuksi (lihavuus, alkoholinkäyttö jne.) Toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen otetaan huomioon mm. iäkkäiden palveluja suunniteltaessa Kiinnitetään huomiota erityisesti nyt huonommassa asemassa olevien iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn parantamiseen 28
Kiitos!
Kirjallisuusviitteet: Jylhä M, Vuorisalmi M, Luukkaala T, Sarkeala T, Hervonen A. Elinikä pitenee nopeammin kuin toimintakyky paranee 90-vuotiaiden ja sitä vanhempien toimintakyvyn muutokset vuosina 1996-2007. Suomen Lääkärilehti 2009;25:2285-2290. Koskinen S, Härkänen T, Martelin T, Rissanen H, Sainio P. Ikääntyvän väestön terveys, toimintarajoitteet ja työkyky: kehitysnäkymät vuoteen 2040. (käsikirjoitus, 2010) Koskinen S ja Martelin T. Nykyiset kansanterveysongelmat ja mahdollisuudet niiden torjumiseen. Teoksessa Pekurinen M, Puska P. Terveydenhuollon menojen hillintä. Rahoitusjärjestelmän ja ennaltaehkäisyn merkitys. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2007.s. 78-92. http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2007/j04-terveydenhuollon-menojen-hillinta/pdf/fi.pdf Laine V, Sinko P, Vihriälä V, talousneuvoston sihteeristö: Ikääntymisraportti. Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja varautumisen riittävyydestä. VNK:n julkaisusarja 1/2009. http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2009/j01-ikaantymisraportti/pdf/fi.pdf Laitalainen E, Helakorpi S, Martelin T, Uutela A. Eläkeikäisten toimintakyky on parantunut, mutta ei kaikissa väestöryhmissä. Suomen Lääkärilehti 2010;41:3295 3301 Martelin T, Sainio P, Koskinen S. Ikääntyvän väestön toimintakyvyn kehitys. Teoksessa: Kautto M, toim. Ikääntyminen voimavarana. Tulevaisuusselonteon liiteraportti 5. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 33/2004, s. 117 131. http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2004/j33-ikaantyminen-voimavarana/pdf/fi.pdf Sihvonen A-P, Martelin T, Koskinen S, Sainio P, Aromaa A: Sairastavuus ja toimintakykyinen elinaika. Kirjassa: Heikkinen E, Rantanen T (toim). Gerontologia. Duodecim, Helsinki, 1 painos 2003. s. 48-59. 30