SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Local Food for Local Development Parhaita käytäntöjä kansainvälisessä lähiruoka-hankkeessa



Samankaltaiset tiedostot
Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

PALVELURAKENNE JA - INFRASTRUKTUURI Professori Markku Virtanen Yrittäjyys Pienyrityskeskus

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää:

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa?

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Ann Louise Erlund ProjektijohtajaYrkeshögskolan Novia. StiftelsenFinlandssvenskaJordfondensr.

Vähänkö hyvää! -lautasella

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Lähiruokarengasmalli Pirkanmaalla (REKO-malli)

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

#Paikallisesti parasta kuluttajaselvitys lähiruoan käytöstä yhteenvetoraportti. Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus

NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO. Satu Selvinen

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Pro Luomu Luomulihajaloste

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET

Mistä kannattaa aloittaa?

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ!

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus, MAAESP (Luke, PTT)

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari

REKO Lähiruoan suoramyyntimalli

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia

Tuottaja-kuluttaja yhteistyö: Pirkanmaan sovellus REKO-mallista

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja

TURHA SITÄ ON KAINOSTELLA, MAISTA ROHKEASTI JOTAKIN UUTTA

R U K A. ratkaisijana

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Kuluttajien moninaiset odotukset ja lähiruoan mahdollisuudet

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta Hanne Husso

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi Jukka Lassila

Vastuullisuuden kehittäminen Hepokatissa

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

OSTOPOLKUJA. Päivittäistavarakaupassa. Copyright 33 Company 2015

MONIPUOLISTA SISÄLTÖMARKKINOINTIA ITSENÄISISSÄ BLOGEISSA

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

Neuvottelu Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Lapin maakuntien välillä. Rovaniemi , Keuruu

Marttajärjestön ja Pohjois- Karjalan Marttojen ympäristöteemat ja toimet. Maarit Sallinen-Uusoksa/Pohjois-Karjalan Martat ry 5.9.

Muista partnerimaista osallistui Itävallasta 3 henkilöä, Irlannista 3 henkilöä, Kyprokselta 5 henkilöä ja Ruotsista 6 henkilöä. Keskiviikko 12.9.

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät,

Elinvoimaa lähiruoasta

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit Logistiikan teemahuone Lahti klo 13->

Ruokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy

Satakunnan maakuntaohjelma

Lapin maatalouden rakennetta

Luomumarkkinan kehitys ja näkymät jatkosta

Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1

Kestävyydellä markkinointi

Sustainability in Tourism -osahanke

OSAAMISPROFIILIKYSELY PUHDASTA ELINVOIMAA

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

Lähiruoan sosiaalinen vaikutus

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Keski-Suomen Energiapäivä Agora. Henrik Karlsson

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism

Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Luomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Transkriptio:

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Local Food for Local Development Parhaita käytäntöjä kansainvälisessä lähiruoka-hankkeessa

Local Food for Local Development Parhaita käytäntöjä kansainvälisessä lähiruoka-hankkeessa Local Food for Local Development hankkeessa koottiin yhteen osallistujamaiden parhaita käytäntöjä lähiruoka-kulttuurin edistämisessä. Best Practices in Local Food for Local Development -julkaisu valmistui kesäkuun alussa 2014. Hankkeen aikana osallistujamaissa järjestettiin kansainväliset workshop-päivät, joissa lähiruokaan perehdyttiin eri teemojen kautta. Workshoppeihin osallistui tuottajia, lähiruokayrittäjiä, ravintoloitsijoita, hanketoimijoita ja matkailualan yrittäjiä eri maista. Hanke koettiin erityisen onnistuneena juuri monipuolisen osanottaja-joukon ansiosta. Tutustuminen eri toimijoiden näkökulmiin avarsi jokaisen osallistujan käsitystä lähiruoan tuottamisesta ja markkinoinnista huomattavasti laajemmalla tasolla. Teemat eri workshopeissa Irlanti: Lähiruoka-brändäys, markkinointi, laatuketju Itävalta: Tuotekehitys, erityisesti peruna ja hedelmät Kypros: Lähiruoan yhdistäminen turismiin Ruotsi: Logistiikka-suunnittelu, ruoan internet-myynti ja markkinointi Suomi: Bioenergia, villit luonnonkasvit ja marjat Teemat tarjosivat kattauksen myös Best Practice -julkaisun pohjaksi. Hankepartnereille lähetettiin kyselykaavake (kts. liite). Kukin osallistujamaa valitsi esimerkki-projekteja ja yrityksiä esiteltäväksi julkaisussa muutaman valokuvan kera. Julkaisun tavoitteena oli jakaa tietoa, osaamista ja parhaita käytäntöjä eri maiden lähiruokatoiminnasta. Esimerkeissä tuotiin esiin myös ongelmia ja ennen kaikkea niiden ratkaisutapoja. Valmiissa julkaisussa esitteillä on 25 onnistunutta lähiruokaprojektia. Kirjo on laaja; lähiruokavaelluksista bioenergiaan, uudelleen henkiin herätetystä kauppapuodista gastronomiseen älypuhelinsovellukseen. Kaikille projekteille yhteistä on kaksi asiaa: 1. takana on PALJON työtä virheitä, oppimista ja sinnikkyyttä! sekä 2. innostusta ja lannistumatonta energiaa kyky ajatella uudella tavalla. Monen menestyneen lähiruokatarinan voimana on usko omaan ideaan sekä halu tehdä asioita toisin. Lähiruoka ei ole helppoa, mutta sillä on saavutettavissa lisäarvoa työlle ja se tarjoaa tuottajalle ja yrittäjille mielenkiintoisen ja jatkuvasti kehitettävän maailman. Kuluttajan kohdalla lähiruoka toivottavasti herättää ajattelemaan ruokavalintoja laajemmasta näkökulmasta. Ruoalla on paljon muitakin arvoja kuin hinta. Lähiruoka on noussut yhdeksi ruokakulttuurin voimakkaimmista trendeistä. Silti lähiruoalta puuttuu edelleen tarkempi määritelmä. Minkä tahansa tuotteen uskottava markkinoiminen on vaikeaa ilman selkeää määritelmää. Hankkeen osallistujamaat saivat julkaisua varten lisätehtävän: anna 10 syytä miksi ostaa lähiruokaa. Tehtävän tarkoituksena oli herättää ajatuksia lähiruoan eri näkökulmista ja vaikutuksista. Tehtävä osoittautui yllättävän haasteelliseksi, mutta kokonaissaaliiksi saatiin jopa 15 syytä, joissa lähiruoan tarpeellisuutta ja vaikutuksia tuotiin esiin monella tasolla. Nämä 15 syytä on niin ikään tuotu esiin Best Practice-julkaisussa. Hankkeen numero 18101 1

Best Practice julkaisu on englanninkielinen ja löytyy kokonaisuudessaan mm. Satafoodin nettisivuilta http://www.satafood.net/index.php?page=local-food-for-the-local-development Mitä hankkeessa opittiin? Brändin luominen/ aloittaminen Lähiruokayrityksen aloittaminen, yhteistyömallien luominen sekä laadunhallinta vaativat vuosien kovaa työtä onnistuakseen! Brändin luominen vaatii aikaa ja rahaa Onnistunut markkinointi ja brändäys tuo pienemmän kokoluokan tuottajille mahdollisuuden päästä tuotteineen ruokamarkkinoille. Kaupan hyllypaikkoihin vaaditaan yleensä volyymia ja tasaista tarjontaa. Lähiruoka-brändin kautta voidaan kuitenkin tuoda esiin paikkakunnan erikoisherkkuja. Sesonki-luonteisuus ja pienet erät korostavat tuotteiden tavoiteltavuutta ja kysyntää. Rakenna vakaa ja toimiva laskutus- ja logistiikkamalli jo varhaisessa vaiheessa Opi muilta ja hae apua asioihin, joita et itse hallitse Ponnistele saavuttaaksesi yhteistyömallin, joka tyydyttää kaikkia osapuolia Brändi vaatii varmaa laatua. Jokaisen mukanaolijan on oltava sitoutunut työhön, tuotteiden laatuun ja palveluun. Brändillä ei ole varaa huonoon laatuun. Esimerkki: Ruotsissa toimiva Kungälvsmat on onnistunut luomaan toimivan lähiruoka-brändin. Lähiruokaa myydään netin kautta suoraan kuluttajille sekä paikallisessa ruokamarket-ketjussa. Lisäksi Kungälvsmat toimittaa lähiruokaa kouluihin. Ensiarvoisen tärkeää oli löytää innostuneita ja toimintaan sitoutuneita tuottajia ja rakentaa toimiva yhteistyömalli. Kungälvsmat suunnitteli yhtenäiset pakkausmateriaalit ja tarrat eri tuotteille (liha, vihannekset). Pakkaussuunnittelussa otettiin huomioon myös kaupan vaatimukset. Kungälvsmat-brändiä markkinoitiin aktiivisesti jakamalla esitteitä eri tapahtumissa, lehtiartikkeleiden kautta ja Facebook-sivuilla. Visuaalisesti houkuttelevat ja toimivat nettisivut ovat brändille tärkeät. Kungälvsmatin tuottajat ovat mukana myös kaupan teemapäivissä, jolloin Farmari Kaupassa jakaa lisäinformaatiota asiakkaille ja saa samalla myös itse kuluttaja-palautetta ja näkemyksiä. Ihmiset Hyvä kommunikaatio on ensiarvoisen tärkeää onnistumiselle! Mitä enemmän ihmisiä mukana sen vahvempi yhdistys sen parempi tulos Yksittäisen ihmisen aloitteella ja energialla voi olla valtava vaikutus paikallisen lähiruoan kehitykseen Ulkopuolinen näkemys auttaa usein löytämään kätkettyjä mahdollisuuksia paikkakunnalla ja herättämään uudenlaista ajattelua Näe ihmisten lahjat. Lähiruoka vaatii monenlaista osaamista ja yhdestä ihmisestä löytyy harvoin kaikki. Hyödynnä eri ihmisten erityisosaamista Anna ihmisten tehdä asioita, joista he ovat aidon innostuneita Ole aina valmis arvioimaan tilannetta uudelleen asioihin kannattaa sitoutua, jos ihmiset ovat innokkaita ja rakastavat työtään Hankkeen numero 18101 2

Esimerkki: Elviras Genussküche-catering-yritys Itävallassa sai alkunsa kun paikkakunnalle muutti avioliiton kautta kokenut ravintola-alan ammattilainen, joka näki paikkakunnan tarjoamat mahdollisuudet ja sai omalla energisellä innostuksellaan muutkin mukaan. Nykyään tämä lähiruokaan keskittynyt catering yritys järjestää vuosittain 150 tapahtumaa ja työllistää kahden vakituisen työntekijän lisäksi kausiapulaisia. Elviras Genussküchen toiminta merkitsee paljon myös alueen maanviljelijöille. Markkinointi Tyytyväinen asiakas palaa takaisin Tuotteiden laadun on oltava aina hyvää Asiakaspalvelun tulee olla joustavaa ja vastuullista Tyytyväiset asiakkaat ovat parhaita markkinointi-rumpuja Et voi välttämättä kilpailla kansainvälisillä ruokamarkkinoilla esim. perinteisellä hedelmätarha-tuotannolla. Mutta kun tuot esiin erityislaatuisen maun ja alueen maisemalliset arvot, ihmiset ovat valmiita maksamaan tuotteesta enemmän ja yrittämisestä tulee mahdollista ja kannattavaa paikalliselle tuottajalle. Olemalla osa tunnettua brändiä, tuo pienemmille tuottajille mahdollisuuden päästä isommille markkinoille. Tapahtumat ja niiden järjestäminen vaativat paljon henkilökuntaa. Työtaakasta tulee helposti kohtuuttoman raskas pienille toimijoille ja yrityksille Varmista että tapahtuma on suunniteltu niin, että se houkuttelee paikalle paljon ihmisiä (perhe-ystävällisyys) Ole tarkkana nettisivujen luomisessa. Varmista, että tekijä osaa asiansa. Keskitä sivut yhdelle tai kahdelle vastuuhenkilölle, jotta sivuista ei tule sekavat. Panosta yhtenäiseen ilmeeseen logossa ja pakkauksissa. Poimi logoon jotakin paikallista ja puhuttelevaa. Esim. alueen tunnetut kasvit tai vanhat historialliset ornamentit toimivat hyvin logoissa. Esimerkki: Penzingerin perhe Itävallassa on onnistunut luomaan menestyvän Sauwaldsaft-brändin, joka perustuu perinteiseen hedelmätarha-tuotantoon. Brändiä mainostetaan alueen erityisillä maisema-arvoilla sekä perinteisen tuotantotavan merkityksellä. Ensimmäinen testierä mehua myytiin loppuun muutamassa viikossa ja nykyään Sauwaldsaft-mehun tuotanto on 25 000 litraa vuodessa. Alueelle tyypillinen puutarha-tuotanto on noussut uuteen kukoistukseen Esimerkki: Sikses Parasta-Aitoja Makuja Satakunnasta hanke on menestyksellisesti markkinoinut Satakuntalaista ruoantuotantoa ja ruokatuotteita messuilla, tapahtumissa ja mediassa (lehtiartikkelit, Facebook-sivut). Oppimispeli satakuntalaisesta ruoantuotannosta on ollut hauska ja havainnollinen tapa tiedonvälitykseen. Esitteissä ja markkinointi-materiaaleissa ovat esillä aidot ruoantuottajat ja tekijät. Satakuntalaisia lähiruokatuotteita on myös nostettu esiin varsinkin ruokamarkettien teemakampanjoissa. Osta tänään tilalta-päivä saavutti suuren suosion ja osoittautui oivalliseksi tavaksi markkinoida aitoja makuja Satakunnasta! Hankkeen numero 18101 3

Tuotekehitys Älä unohda juuriasi! Luota vanhoihin lajikkeisiin, jotka voivat olla paremmin soveltuvia paikkakunnan viljelyolosuhteisiin ja ympäristöön. Maku ja ominaisuudet vaihtelevat eri lajikkeiden välillä Tarjoa enemmän vaihtoehtoja ja uusia tuttavuuksia sekä uusia makuja. Suurten markettien hyllyvalikoima perustuu suureen määrään yhtä lajia. Lähiruoan voimavara on erikoisuus ja monipuolisuus Ole innovatiivinen! Hyödynnä teknologian mahdollisuuksia! Kuuntele asiakkaitasi Palaute, tuote-ideat, laatu reagoi laatu-reklamaatioihin heti asiakkaan antamassa palautteessa voi piillä uusi tuoteidea Esimerkki: Stockenhuberin perhe on keskittynyt viljelemään vanhoja lajikkeita. Puutarha ja kasvihuoneet on perustettu vanhan luostarin läheisyyteen, joka on suosittu matkailukohde. Viljelyssä on tällä hetkellä yli 300 tomaatti ja chililajiketta. Stockenhuberin perhe on onnistunut luomaan laajan innostuksen vanhoihin viljelylajikkeisiin. Esimerkki: Biolin Oy:n ensimmäinen tuote oli hevosille suunnattu pellavarehu. Seuraavaksi kehitettiin tuotesarja koirille. Nykyään tämä innovatiivinen ja idearikas yritys hyödyntää monipuolisen pellavan monia käyttömahdollisuuksia tuotekehityksessään, joka ulottuu pellavarehuista puunkäsittelyyn ja pellavamaaleihin. Esimerkki: Sauwaldin alueen perunanviljelijät Itävallassa päättivät perustaa oman yhdistyksen ja kehittää perunantuotantoa alueella. Laadun korostaminen sekä innovatiivisuuden hyödyntäminen olivat keskeisiä asioita tuotekehityksessä. Nykyään Sauwalderäpfel on tunnettu brändi, josta kuluttajat ovat valmiita maksamaan korkeamman hinnan. Tuotekehitys on jatkuvaa ja yksi suosituista uusista tuotteista on perunasta tehty Sauwald vodka. Verkostoituminen Verkostoituminen ja synergian edut Ota asiakkaat ja ihmiset ympärilläsi mukaan toimintaan; heillä voi olla kykyjä ja osaamista jota sinulta puuttuu, mutta jota voidaan käyttää molempien eduksi. Lähiruoasta innostuneet ihmiset antavat mielellään oman panoksensa toimintaan jotta lähiruokaa on saatavana jatkossakin On tärkeää että yhdistyksen johtokunta koostuu monen tyyppisistä osaajista, joilla mielellään on myös laajat verkostot Verkostoituminen on osoittautunut hyvin tärkeäksi lähiruoka-toiminnassa: - Tiedon ja kokemuksien jakaminen on tärkeää yrityksen kehitykselle. - Yhteistyön luominen muihin yrityksiin samalla seudulla - Yhtenäisessä ryhmässä ja joukossa on voimaa, joka vahvistaa kaikkien asemaa liiketoiminnassa ja yritysmaailmassa. Hankkeen numero 18101 4

Esimerkki: Irlantilainen Fuchsia-brändi kokoaa yhteen alueen ruoantuottajia ja käsityöläisiä. Brändiä tuodaan esille tapahtumissa ja matkailuissa ja se tunnetaan korkealaatuisena merkkinä. Verkostoitumisella ja monien erityyppisten alojen yhteistoiminnalla on havaittu olevan koko brändiä vahvistava vaikutus. Verkostoituminen vahvistaa brändissä mukana olevien tuottajien ja yrittäjien keskinäistä ylpeyttä sekä luo positiivisen ympäristön ideointiin ja kehitykseen. Esimerkki: Tavlebord Lanthandel on uudelleen henkiin herätetty vanha kauppapuoti Ruotsissa. Tavlebord vuokraa kauppa-paikkoja puodin sisäpuolella paikallisille ruoantuottajille ja käsityöläisille. Puoti on avoinna vain lauantaisin, mutta on saavuttanut suuren suosion ja kävijämäärän. Kahvilan tarjoomuksista vastaavat vuorollaan seudun koululaiset tai urheiluseurat, joilla on mahdollista näin kerätä varoja omaan toimintaansa. Kauppapaikkoja vuokranneet paikalliset ovat kiittäneet puotitoimintaa. Kaikki ovat pystyneet parantamaan kannattavuuttaan sekä kehittäneet omaa osaamistaan ja verkostoitumistaan. Tavlebord ei ole ainoastaan kauppapuoti, vaan koko seutukunnan sosiaalinen kohtauspaikka, joka kokoaa ihmiset yhteen hyvän ruoan, käsityöläisyyden, musiikin ja kulttuurin ympärille. Turismi: Alueen houkuttelevaksi tekeminen on pitkälti kiinni ihmisten aloitteellisuudesta ja paikallisten arvojen tiedostamisesta. Seudusta voidaan tehdä houkutteleva matkailukohde myös turistikauden ulkopuolella - varsinkin jos jonkun paikallisen ruokaherkun huippusesonki on juuri muulloin kuin turismin huippusesongissa GIS-teknologia on tehokas työkalu paikallisten tuotteiden ja lähiruoan promoamisessa Turistit ovat aktiivisia ja innokkaita käyttämään modernia teknologiaa matkailuelämyksiinsä Esimerkki: Kyproksen MITOS-projektissa kehitettiin älypuhelinsovellus, joka on turisteille ilmaiseksi ladattavissa ja esittelee Kyproksen gastronomiaa kartalla. Projektissa hyödynnettiin teknologian mahdollisuuksia lähiruoan ja turismin yhdistämisessä. Jokainen maassa vieraileva turisti syö päivittäin. Esittelemällä paikallista ruokaa voidaan edistää myös paikallisen ruoantuotannon asemaa ja alueellista kehitystä. Syrjäseutujen asuttuna pysyminen ja koulujen säilyminen on riippuvaista niin maataloudesta kuin turismista. Esimerkki: Mathelg på Marstrand Ruotsissa sai alkunsa paikallisen ravintoloitsijan toiveikkaasta ideasta saada ihmisiä liikkeelle turistikauden ulkopuolella. Syyskuun alun viikonloppuna ideaan mukaan lähteneet ravintolat esittelivät parasta osaamistaan ruokatapahtumassa ja myös osa paikallisista liikkeistä ja butiikeista oli avoinna. Tavoitekävijämäärä 500 henkeä ylittyi roimasti viikonlopun aikana Marstrandissa oli 5000 vierailijaa. Odottamattoman suosion siivittämänä alueen yrittäjät ovat päättäneet perustaa yhdistyksen joka suunnittelee ja järjestää tapahtumia sekä kehittää alueen matkailua. Miksi ostaa lähiruokaa? Lähiruoka-filosofia pitää sisällään monia asioita. Yksi merkittävimmistä on epäilemättä ruoantuotannon ja kulutuksen ekologiset vaikutukset sen mukaan missä ruoka on tuotettu ja kuinka lähellä se Hankkeen numero 18101 5

kulutetaan. Nykypäivän kuluttajan etääntyessä yhä kauemmas maanviljelystä, lähiruoka-ideologia tuo ruoantuotannon lähemmäksi ja herättää ihmiset ajattelemaan ruokavalintojaan laajemmasta näkökulmasta. Ravitsemuksessa ja ruokavalinnoissa on kiinnitetty huomiota ruoan terveysvaikutuksiin, ravintosisältöön, kalorimääriin, vähärasvaisuuteen, vähäkolesterolisuuteen jne. Ruokakulttuurinmuutokseen ja keskusteluun on tullut mukaan sana, joka ponnahtaa esiin tämän tästä maku! Maku onkin lähiruoan vahvimpia etuja. Jokainen lähiruokatuottaja tai lähiruokayrittäjä törmää silloin tällöin skeptiseen kuluttajaan, joka kyseenalaistaa ajatuksen miksi ostaa lähiruokaa? Pelkkä koska se on hyvää ei riitä. Kuinka vakuuttaa epäileväinen asiakas? Ruokamarkkinoilla hinta on usein ratkaiseva tekijä valinnoissa. Ruokavalintoihin ja syömiseen liittyy kuitenkin paljon muutakin kuin pelkkä hintalappu! Se käy ilmi 15 syyn listalta, joka koottiin yhteistyönä kansainvälisessä Local Food for Local Development-hankkeessa. 15 syytä suosia lähiruokaa: 1. Paikallinen ruoantuotanto ->paikallisen ruoan kulutus > vähemmän ympäristökustannuksia = parempaa ruokaa! Ympäristöhaittojen ja polttoainekulutuksen pienentäminen Miksi ostaa kiinalaisista omenoista tehtyä mehua, kun omat puumme notkuvat hedelmiä? Ruoka saapuu kuluttajalle tuoreempana, maukkaampana ja ravintosisällöltään rikkaampana, kun sitä ei kuljeteta pitkiä matkoja tai seisoteta varastoissa. 2. Lähiruokaan sisältyy myös MAKU Lyhyempi matka pellolta lautaselle säilyttää tuotteiden paremman maun ja laadun Uudet lähiruoka-kuluttajat yllättyvät usein siitä, miltä ruoka MAISTUU! Lähiruokatuottajat ovat kiinnostuneita kokeilemaan uusia lajikkeita ja tuottamaan ruokatarjottimelle enemmän vaihtoehtoja ja makuja! 3. Lähiruoka tukee paikallisia perheitä ja työllisyyttä Kohdentamalla raha ja verovarat paikkakunnalle, tuetaan paikallista kehitystä, autetaan pitämään työpaikat paikkakunnalla ja jopa luomaan uusia työpaikkoja! Paikallisen tuotannon tukeminen tuo arvonlisäystä, parantaa tuottavuutta sekä luo kasvumahdollisuuksia. Lähiruoan suosiminen auttaa myös muiden palvelujen säilyttämistä ja kehittämistä paikkakunnalla. Maanviljelijät työllistävät välillisesti monia muita yrittäjiä ja palveluja paikkakunnalla. 4. Lähiruoka kannustaa tuotekehitykseen Uusia markkinoita ja asiakastyytyväisyyttä tavoiteltaessa lähiruokayrittäjät ovat avoimin mielin halukkaita kokeilemaan ja kehittelemään uusia tuoteideoita ja käyttämään myös teknologiaa avukseen. Hankkeen numero 18101 6

5. Lähiruoka luo yhteistyötä ja kulttuuria paikkakunnalle Lähiruokatuottajat ovat usein halukkaita etsimään uusia tuotantomalleja. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on osoittautunut hedelmälliseksi Lähiruoka luo yhteistyötä ja synergia-etuja seudulle eri sektorien välille. Lähiruoan ympärille kytkeytyy koko paikkakunnan kulttuuri, ihmiset, maisema, taide, käsityöosaaminen, musiikki, sosiaalisuus.. 6. Kuluttajien kouluttaminen ja tiedon, tietoisuuden lisääminen Kuluttajat etääntyvät yhä kauemmas maataloustuotannosta ja kontakteja maaseutuun on yhä harvemmalla Keskustelut ja kohtaamiset kuluttajien kanssa antavat tuottajalle mahdollisuuden tuoda esiin ruoantuotantoa ja välittää tietoa maanviljelyn käytännön kuvasta Vastineeksi tuottajilla on mahdollisuus saada suoraa palautetta asiakkailta omista tuotteistaan. Koulutus ja tiedonvälitys ovat tarpeen myös ravintoloiden ja kauppojen kohdalla. Avoimet ovet ja ruokaelämykset ovat loistava mahdollisuus tutustuttaa myös lapset maatilan elämään ja ruoantuotantoon on hyvä muistaa että lapset ovat tulevaisuuden kuluttajia ja päättäjiä 7. Lähiruoka edustaa alueen omaa identiteettiä ja elävöittää paikalliskulttuuria Lähiruoan maku on paikkakunnan maku Alueen erityisominaisuudet viljelyalueilla, maaperässä, ilmastossa, tuotantotavoissa ovat omaleimaisia tuotteille. Paikallinen ruokakulttuuri, erityiset tunnetut ruoan tuotantoalueet, tietyt kasvit, eläimet tai tuotteet. Ruoka on oleellinen osa maaseudun kulttuuriperintöä Lähiruoka elävöittää matkailukokemusta kulttuurin maistaminen! Ruokatuliaiset! 8. Lähiruoka auttaa säilyttämään maiseman avoimena ja luonnon rikkaana ja monipuolisena Kun maataloustuottajalla on mahdollisuus jatkaa viljelyä, maisema pysyy avoimena. Kestävä maanviljely luo elinympäristön rikkaalle luontoelämälle tilan ympäristössä. Vastuullinen maanviljelijä tietää kuinka riippuvainen hän on luonnonvaroista; hedelmällisestä maaperästä ja puhtaasta vedestä. He ovat sitoutuneita ympäristönhoitoon ja maan kulttuuriperinnön huolelliseen hoitoon 9. Lähiruoka säilyttää luonnon monimuotoisuutta ja arvokkaita lajikkeita Vanhojen viljelykasvien ja lajikkeiden elvyttäminen ja säilyttäminen Alueen perinteiset viljelykasvit voivat olla paremmin soveltuvia ympäristöön ja viljelytapoihin ja voivat menestyä paremmin Monipuolinen lajikevalikoima tarjoaa enemmän vaihtoehtoja ruokatarjottimelle Erilaisten lajikkeiden arvo keskittyy makuun ja karaktääriin; tuotanto ei perustu ulkonäköön ja logistisesti sopivaan muotoon tai kokoon eikä yliluonnollisen pitkään hyllyikään Hankkeen numero 18101 7

10. Ruoan alkuperä Tiedät mistä ruokasi tulee! Lähiruokatuottajat eivät jää anonyymeiksi heillä on nimi ja paikkakunta ja tuottajat yleensä toivottavat asiakkaan tervetulleeksi tutustumaan tilaan ja tuotantoon. Näin saat halutessasi enemmän tietoa miten ruokasi on tuotettu 11. Lähiruoka on satsaus ruokaturvallisuuteen Maatalousmaan ja ruokatuotannon säilyttäminen paikallisella ja kansallisella tasolla tarkoittaa myös korkeampaa omavaraisuusprosenttia ja ruokaturvaa. Ruoan jäljitettävyys raaka-aineet ovat jäljitettävissä tuotantotilalle asti Tuotantotapojen ja laaduntarkkailu (torjunta-aineiden, lannoitteiden ja antibioottien käyttö, ympäristövaikutusten hallinta, tautihallinta ja terveydenhuolto) ovat todennettavissa ja hallittavissa 12. Lähiruoka keskittyy sesonkisyömiseen Kasvisten, hedelmien, lihan, kalan, luonnon antimien nauttiminen silloin kun ne ovat parhaimmillaan ja maukkaimmillaan Ruoasta nauttiminen luonnollisen sesongin, rytmin ja sadonkorjuun mukaan 13. Lähiruoassa perinteet kohtaavat modernin kuluttajan Perinteet keittiössä ovat jälleen muodissa Perinteiden säilyttäminen on osa elävää ruokakulttuuria. Perinteisiä makuja on mahdollista esitellä kuluttajalle uudella raikkaalla tavalla Vanhoja reseptejä ja valmistustapoja voidaan hyödyntää markkinoinnissa ja tuotekehittelyssä Perinteinen ruokakulttuuri tunnetusti vaalii ruoan makuja ja ravintoaineita E-koodit eivät kuuluneet aikoinaan perinnekeittiöön lisäaineettomuus on tärkeä tekijä monelle kuluttajalle tänä päivänä 14. Uudet kulttuurit kohtaavat lähiruoka-yrittäjät Maahanmuuttajien mukanaan tuoma ruokakulttuuri antaa mahdollisuuden uuteen tuotekehittelyyn ja makumaailmoihin. Pienemmän kokoluokan yrityksillä on usein paremmat mahdollisuudet sekä halukkuutta kokeilla uusia kasveja, reseptejä ja tuotteita. Kokeilut palvelevat onnistuessaan niin uutta asiakaskuntaa kuin kokeilevaa yritystä. 15. Lähiruoka on satsaus tulevaisuuteen Suosimalla ruokaostoksissasi lähiruokatuottajia, voit omalta osaltasi varmistaa, että lähiruokatuottajia löytyy alueeltasi myös tulevaisuudessa. Hankkeen numero 18101 8

Best Practices in Local Food for Local Development Form LIITE Please fill in at first the contact details: Name of the project: Address and contact details: Name of the responsible person: LAG, exact name and contact details: Which of the following categories does the project relate to? If more than one category, please mark all! PRODUCT DEVELOPMENT LOGISTIC PLANNING MARKETING AND BRANDING LINKING LOCAL FOOD WITH TOURISM ON-LINE FOOD SELLING BIO-ENERGY HARVESTING NATURE FOOD PRODUCTS Description of the project: Results: Lessons learnt Experiences you would like to forward/share with the (international) community: Please attach two nice pictures of the project and ensure that these pictures are licence free and you are allowed to publish them! We have to give back all the response to the deliverer of the pictures! Hankkeen numero 18101 9