Keski-Suomen Energiapäivä Agora. Henrik Karlsson

Transkriptio

1 Keski-Suomen Energiapäivä Agora Henrik Karlsson

2 Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin omistaa ruotsalainen pääomasijoitusyhtiö Procuritas. Aritermin historia juontaa aina vuodelle 1904 jolloin ensimmäinen Högforsmerkkinen keskuslämmityskattila valmistettiin Karkkilassa. Laitevalikoima käsittää perinteisten puu- ja öljykattiloiden lisäksi bioenergialla käytettävät laitteistot kokoluokassa kW. Suomi ja Ruotsi ovat Aritermin kotimarkkina- aluetta. Uusi kasvu on kuitenkin haettava viennistä!

3 Vientialueet Eurooppa on Aritermin kiikarissa, valitut kohdemaat ja valitulla laitekannalla. Moni maa on meitä Pohjoismaita jäljessä, näissä on vasta herätty ilmastomuutokseen ja sen tuomiin haasteisiin lämmityksessä. Monta leutoa talvea on nyt seurannut oikea talvi ja lämpimäksi mielletyssä Espanjassakin on kylmää ja lumista. Näissäkin etelän maissa on lämmitystarve, kausi on vain lyhyempi kuin meillä.

4 Vientialueet Muu maailma on myös kiinnostunut biolämmityksestä, sen todistavat useat kyselyt maailman eri kolkilta. Uusi- Seelanti, Etelä-Afrikka, Brasilia jne. Koko maailmaa ei kuitenkaan kannata lähteä valloittamaan kerralla vaan ponnistukset on oltava suhteessa omaan kapasiteettiin. Ainoa Euroopan ulkopuolinen vientimaa on tänä päivänä USA.

5 Biopolttoaineet Puu (klapi) on edelleen kestosuosikki. Markkinat ovat vakaat. Puuhake on vahva polttoaine molemmissa maissa Turve on enemmän suomalainen polttoaine Puupelletti on Ruotsissa vahva, toimijoita on monia. Kulutus on tuotantoa suurempaa ja erotus katetaan tuonnilla. Suomessa tilanne on päinvastainen ja n 70% menee vientiin. Suomesta pellettiä vievä rahtialus kohtaa Itämerellä Suomeen öljyä tuovan tankkerin. Molempien lasti on samaan käyttötarkoitukseen mutta viemme puoleen hintaan siitä mitä tuomme! Myy eurolla ja osta kahdella! Puhumattakaan siitä että vaihtokauppa lisää Suomen hiilidioksiidipäästöjä joista maksamme pitkän pennin! Tämä on käsittämätöntä!

6 Markkinat Markkinat voidaan jakaa kolmeen kokoluokkaan Pienet laitteistot n 20kW. Kuluttajat eli omakotitalojen lämmityslaitteet Keskisuuret laitteistot kW Yksittäiset kiinteistöt, koulut, maatilat, lähilämpöverkot Suuret laitteistot 1000kW -> Isommat tehtaat ja kaukolämpöverkot

7 Markkinat, pienet laitteistot Pienet laitteistot n 20kW Kuluttajat eli omakotitalojen lämmityslaitteet Pohjoismaat ja Etelä-eurooppa muodostavat karkeasti kaksi eri koulukuntaa laitteistomalleissa. Pohjoismaissa on paljon irtopoltinratkaisuja Etelä-Euroopassa suositaan usein täysin integroituja järjestelmiä joihin on lisäksi liitetty erillinen varaajamoduuli. Mallit ovat usein täysin varusteltuja ja hinnakkaita Ariterm on tässä löytänyt hyvän markkinaraon olemalla Best Buy-tuote Kuluttajatuotteena esim Biomatic vaatii erilaisen jälleenmyyjäprofiilin kuin isommat laitteistot

8 Markkinat, keskisuuret laitteistot Keskisuuret laitteistot n kW. Käyttäjiä ovat kunnat, teollisuus, lämpöyrittäjät, maatilat ja kasvihuoneet Biolaitteistot kilpailevat eri maissa pääasiassa samoin kriteerein. Monissa maissa maakaasu on helppo ja edullinen vaihtoehto jolloin ympäristöarvot nousevat päällimäiseksi Laitteilta odotetaan tässäkin luokassa korkeaa automaation tasoa kuten automaattisytytystä. Maakohtaisia eroja on myös tekniikan vaatimuksissa. Valmistajana on mahdotonta lähteä jokaiseen mukaan joten siksi on tärkeää tehdä valinta: Missä maassa ollaan ja minkälaisella tekniikalla. Valmiiden lämpökeskusten suosio jatkaa myös kasvuaan. Konttikonsepti sopii moneen tarpeeseen kuten myös tekniikkavalmiit laitealustat.

9 Markkinat, suuret laitteistot Suuret laitteistot yli 1000kW. Molemmissa maissa on runsaasti tähän kokoluokkaan kuuluvia lämpökeskuksia, isommat myös yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Eroja on Suomessa tärkeän turpeen vähäisempi käyttö. Sen sijaan monessa isossa laitoksessa käytetään puupellettiä, esim Tukholman suurimpiin kuuluvan Hässelbyverket (3x100MW) siirtyy yhä enenevässä määrin pelletin käyttöön. Tämä on poliittisella päätöksellä siunattu. Suomessa näitä mahdollisuuksia vasta tutkitaan. Kuvassa Suomen suurin Kuvassa Suomen suurin pellettilämpölaitos, Vapon Forssassa oleva 10MW laitos

10 Markkinamuuttujia Investointituet Tukipolitiikkaan perustuva bisnes ei ole terveellistä! Laitevalmistajan kannalta tasainen kysyntä on parhainta. Markkinavoimat heiluttavat jo markkinoita, poukkoilevaa tukipolitiikkaa ei tarvita lisäämään vaikeuskerrointa. Polttoaineen hinnat Valtio voi tukien lisäksi ohjata markkinoita fiskaalisin keinoin. Hallitusten tavoitteet lisätä kotimaisen polttoaineen käyttöä pitäisivät näkyä esimerkiksi tässä. On esimerkiksi käsittämätöntä että lämmitysöljy on Suomessa niin halpaa kuin se tänä päivänä on. Tämä on ollut suurin moottori monissa muissa maissa tavoiteltaessa pienempää fossiilisten osuutta energiantuotannossa Saatavuus Joissakin maissa muistetaan vieläkin 3-4 vuoden takaiset pelletin shokkihinnankorotukset jotka johtuivat huonosta saatavuudesta. Epävarmuus on markkinoille myrkkyä!

11 Laitteistovaatimukset Valmistajan näkökulmasta vienti on aina haasteellisempaa kuin toiminta kotimaassa. Kieli- ja kulttuurierojen lisäksi haasteita tuovat erilaiset laitteistovaatimukset, osa lakeihin ja säännöksiin perustuvaa ja toinen ns maan tapa. Onnistuneen vientiponnistuksen yhtenä osana on osaava jälleenmyyjä joka toimii valmistajan linkkinä paikalliseen ympäristöön. Esimerkkinä ruotsalainen kumppanimme jonka kautta olemme läsnä myös USA:n markkinoilla. USA on ihan oma maa omine vaatimuksineen ja vaatii ehdottomasti myös paikallisen vahvan kumppanin.

12 Laitteistokulttuuri Maan tapa Esimerkkinä läheiset ja rakkaat naapurukset, Ruotsi ja Suomi. Ruotsalainen haluaa laitteistoonsa kaikki viimeisimmät varusteet. Hän haluaa ostaa sen avaimet käteen. Hän on myös valmis maksamaan tästä. - Automaattinuohous - Etävalvonta ja -käyttö - Tuhkanpoisto - Automaattisytytys Suomalainen ostaa vain sen mikä on pakko. Jos hän osaa tehdä jotain itse niin hän tekee. Pikkuhiljaa alkaa varusterikkaus myös hiipiä kotimaisemiin.

13 Tulevaisuus Trendi Viime vuosien suunta näyttää olevan painopisteen siirtyminen yhä isompiin laitekokoluokkiin. Osasyynä kiristyvät energiankulutusvaatimukset uudisrakentamisessa jotka vähentävät lämmöntarvetta. Toinen on kuntien ja yritysten herääminen ympäristötalkoisiin. Energiaan ja sen kulutukseen kiinnitettään aiempaa enemmän huomiota. Myös muusta kuin puusta valmistettu pelletti tekee tuloaan. Eteläeuroopassa halutaan esimerkiksi polttaa oliivin siemeniä. Uudet polttoaineet luovat uusia haasteita laitevalmistajille.