Puroja - hankkeen päätösseminaari 3.12.2014 Puurakentamisen koulutus
lyhyesti Teuvan kunnan omistama aikuiskouluttaja 100 000 oppilastyöpäivää/a Päätoimipiste Teuvalla jossa noin 20 % toiminnasta Toiminta-alueena koko maa, yhteistyötä maan kaikkien ELY Keskusten kanssa Koulutusalat puutuoteteollisuus, pintakäsittely, sisustus, (ajoneuvo)verhoilu, teknologia (CNC, CAD, CAM, robotiikka, automaatio), vaatetus, yrittäjyys, taloushallinto, myynti, markkinointi, sote, monialaiset yhteishankintakoulutukset
puualan aikuiskouluttajana PTY:n vuonna 2012 teettämän selvityksen mukaan Teakin osuus suoritetuista puualaan liittyvistä kokotutkinnoista on merkittävä: Puuala 35 % (19 kouluttajaa) Verhoiluala 43 % (5 kouluttajaa) Pintakäsittely (puuala) 87 % (7 kouluttajaa) Kaikista ELY keskusten rahoittamista, puualaan liittyvistä yhteishankintakoulutuksista (rekry, muutos, täsmä) Teak on toteuttanut viimeisten 5 vuoden aikana noin puolet Johtava alueellisesti toteutettavien puualaan liittyvien rintamakoulutusten toteuttaja
puualan kehittäjänä PTY:n toimeksiannosta laadittu selvitys puualan koulutuksen tilanteesta yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja aikuiskoulutuksessa (2012) TEM:n pyynnöstä mukana laatimassa selvitystä puualan koulutustilanteesta, mukana myös ELY Keskus, Puumiesten Liitto, Metsäteollisuus ry sekä Puuliitto (2012) TEM:n pyynnöstä mukana laatimassa tilanneanalyysiä ja toimenpide-ehdotuksia puualan koulutuksen kehittämiseksi yhdessä maan johtavien puualan aikuiskouluttajien kanssa (TEAK, JAO, SAKKY, Salpaus, TTS ja Tredu, 2013) TEM:n pyynnöstä laatimassa esitystä puurakentamisen kouluttamisen kehittämisestä yhdessä em kouluttajien kanssa (2014)
Koulutusmaailma on murroksessa OKM:n rahoittamat koulutukset Perustutkintopaikkojen määrää leikataan rajusti ruuhkasuomen ulkopuolella VOS lisäkoulutuksen rahoitusta leikataan noin 35 % vuoden 2012 tasosta vuoteen 2017 mennessä, samalla ei tutkintoon johtavan koulutuksen rahoitus lopetetaan Koulutusluvat on haettava uudelleen vuoden 2015 aikana, uudet luvat voimaan vuoden 2017 alussa Tavoitteena kouluttajaverkoston merkittävä karsinta Kuntaliitto 1.12.: Kuntien ja koulutuskuntayhtymien tulisi yhdessä pohtia mitä toisen asteen koulutusta alueella todella tarvitaan. Rahoitusta leikataan joka tapauksessa 260 meuroa. Huomenna kuullaan lisää
Koulutusmaailma on murroksessa TEM:n rahoittamat koulutukset Hankekauden vaihtuessa Etelä- ja Länsi-Suomen alueella työvoimakoulutukseen käytettävä rahamäärä vähenee tämän seurauksena jopa 30 % (2014 > 2015) Myös kansallisen, koulutukseen käytettävissä olevan rahan määrä vähenee Koulutuksen painopiste siirtyy tutkinnoista työllistävyyteen muutamin poikkeuksin Käytettävissä olevaa rahaa ohjataan entistä voimallisemmin mm nuorison ja pitkäaikaistyöttömien kouluttamiseen
Koulutusmaailma on murroksessa Johtopäätös? Kouluttajien on muutettava sekä ajattelu- että toimintatapaansa Koulutustarjonnan on elettävä ajassa ja sopeuduttava todellisiin työelämän tarpeisiin huomattavasti aikaisempaa paremmin ja joustavammin Pitkiä, alueellisia, yhtäjaksoisia, samaan ammattiin työvoimaa tuottavia koulutuksia voidaan järjestää entistä vähemmän Kaikkialla ei voi kouluttaa kaikkea
Puuala on murroksessa Viime vuodet ovat olleet puualalle erittäin haasteellisia Työntekijämäärä on vähentynyt kaikilla toimialoilla TOL tilastojen mukaan vuonna 2008 ala työllisti 32 756 henkeä TOL tilastojen mukaan vuonna 2012 ala työllisti enää 24 922 henkeä (mukana puutalot, rakpuu, huonekalut, sahaus, levyteollisuus) Alan tilanne heijastuu suoraan todelliseen koulutustarpeeseen, hakijamääriin sekä houkuttelevuuteen Ala on hakenut uutta nousua uusilla toimintamalleilla ja tuoteinnovaatioilla Puurakentaminen on noussut suurimmaksi toivon lähteeksi, sen kehittymisen myötä alalle toivotaan uutta nousua
Poimintoja Puupäiviltä Rakentamisen sanotaan olevan lamassa, mutta pitkällä aikajänteellä tarkasteltuna tilanne on itse asiassa aika normaalilla tasolla (jolla on kuulemma syytä oppia elämään) Puurakentamisen osuus koko rakentamisesta on noin 50 %, lievässä laskussa, koska painopiste on siirtynyt kerrostalorakentamiseen (puurak. -14 % v. 2014) Pientaloissa puun osuus on niin korkea, että suunta lienee laskeva Saksassa puurakentamisen osuus on noin 9 % Puurakentamisen osuus kerrostalorakentamisesta noussee jo vuonna 2015 tavoitetasolle (MSO) eli noin 10 %:iin Ruotsin treenatuilla puukerrostalomarkkinoilla osuus on noin 15-20 % (?) Puukerrostalojen rakenneratkaisut (3-4 erilaista) ovat edelleen kehitysvaiheessa, jokaisella tavalla vain yksi todellinen toimija, kynnys tulla mukaan on todella korkealla (vaatii osaamista, vaikea hallita, isot riskit, paljon tekemistä jäljellä) Onko realistista olettaa puukerrostalojen osuuden nousevan yli Ruotsin tason? Tavoitteeseen päästiin lonkalta heittämällä, mitä panostuksia itse asiassa vielä tarvitaan? Mikäli määrä kasvaa, on kysyntään helppo vastata rakentamalla uusi elementtilinjasto Olisiko hypetyksen sijaan (korkein, suurin, ensimmäinen, ) syytä keskittyä viilaamaan toimintamallit kuntoon ja tehdä puukerrostalorakentamisesta arkipäivää?
Puurakentaminen Toiveet puurakentamisen kehittymisestä ja lisääntymisestä nojaavat lähinnä puukerrostalojen markkinaosuuden kasvuun Puunkäytön toivotaan lisääntyvän myös mm julkisessa rakentamisessa, silloissa ja halleissa Muussa rakentamisessa puulla on jo perinteisesti niin suuri rooli, ettei sitä voine juurikaan kasvattaa, osuus voi jopa laskea Kehittyvän puurakentamisen toivotaan tukevan puutuoteteollisuutta niin, että sivutuotteena alan vienti saataisiin kasvu-uralle Uusien tuoteinnovaatioiden ja toimintatapojen toivotaan osaltaan lisäävän puurakentamisen suosiota myös kotimaassa (tapahtunee pääosin perinteistä puurakentamista kannibalisoiden) Mittava korjausrakentamiseen liittyvä velka auttaa omalta osaltaan alan säilymistä ja kehittymistä, mutta ei tuo juurikaan uutta jo olemassa oleviin, vakiintuneisiin toimintamalleihin Poikkeuksena mm. kerrostalojen saneeraukset puurakentamista hyödyntäen (kehitysvaiheessa, läpimurtoa saadaan odottaa)
Puukerrostalot Puukerrostalojen rakentaminen perustuu pitkälle erikoistuneiden, suurten valmistajien muodostamiin yhteenliittymiin Perusraaka-aine (suurelementit, pilari-palkki, CLT, ) valmistetaan suurissa yksiköissä, joita tullee käynnistymään muutamia lähivuosien aikana Elementtitoimittaja (muutama todellinen vaihtoehto) joutuu ottamaan suuren vastuun puukerrostalorakentamisesta, kokonaisuuden hallinta vaatii osaamista ja riskinottokykyä, tulokynnys alalle on todella korkea Elementtien asentaminen tullee hoidetuksi samalla tavoin kuin valmistalotehtaat toimivat jo nyt, vakio asennusporukat kiertävät maata tarpeen mukaan Puurakentamisen hypetyksen ydin puukerrostalojen markkinaosuuden kasvattaminen ei siis toteutuessaankaan tule lisäämään puurakentamisen ammattilaisten kysyntää merkittävästi ja tasaisesti koko maan alueella, vaan tarve tulee nousemaan esiin alueellisesti ja hetkellisesti sen mukaan, mihin tuotanto- tai osaamisinvestointeja tullaan mahdollisesti kohdistamaan Laskeneen pientalorakentamisen (pääosin puuta, oli 10-16 tkpl/a, nyt 6 tkpl/a) kompensoiminen puukerrostalorakentamisella edellyttäisi puukerrostalojen osuuden nousevan30-75 %:iin kaikesta kerrostalorakentamisesta (asuntoja kpl)
AMK ja yliopistot alan kouluttajina Puurakentamisen todellinen nousu riippuu pitkälle siitä, miten alan koulutuksen kehittämisessä onnistutaan nimenomaan ylemmillä koulutusasteilla Nopeat panostukset on suunnattu lisäkoulutukseen eli puurakentamisen suunnitteluosaamisen lisäämiseen jo alalla toimiville (nopeaa ja tehokasta) Puurakentaminen tulisi huomioida nykyistä paremmin jo perusopetuksessa Puutuoteteollisuuden kehitystarpeet olisi kyettävä huomioimaan Miten varmistetaan teollisuuden kyky suunnitella ja valmistaa puurakentamisen tarvitsemia tuotteita Toiveet viennin lisääntymisestä nojaavat pitkälle onnistumiseen tällä sektorilla Myös ylemmillä koulutustasoilla tulee pitää mielessä todellinen koulutustarve, liiallinen kouluttaminen ei vie yhteistä asiaa eteenpäin Kaikki muistanevat miten kävi puualan insinöörien koulutukselle Suomen kansallisen akilleen kantapään eli huonon myynti- ja markkinointiosaamisen sekä tuotteistamisen kehittäminen olisi paras tapa helpottaa (tämänkin) alan tuskaa
Puualan aikuiskoulutus Puualan aikuiskoulutus on kärsinyt (alan vaikeuksien myötä) laskevista hakijamääristä, huonosta työllisyystilanteesta ja vähenevästi kiinnostuksesta rahoittaa puualan koulutusta Aikuiskoulutuksen vahvuus on nopeudessa, mahdollisuudessa suunnata ja räätälöidä koulutus oikealle kohderyhmälle sekä joustavuudessa Ideasta 1. valmistujaan parhaimmillaan kuukausia Koulutuksen sisältö ja laajuus voidaan räätälöidä täysin todellisen koulutustarpeen mukaiseksi Oikein suunniteltuna koulutus voidaan toteuttaa joustavasti missä vain Koulutuksen kannattava toteutus ei edellytä rahoittajilta sitoutumista samaan tarjontaan vuosikausiksi
Puualan aikuiskoulutus Täsmäkoulutus aikuiskoulutuksen salainen ase Rakennusliiton jäsenistä oli työttömänä heinäkuussa 23 % eli vajaa 13 000 henkeä, talvella sen ennustetaan kasvavan 25 %:iin eli noin 14 000 henkeen Valmistaloteollisuuden tuotanto on laskenut nopeasti 10 16 000 talon vuosituotannosta noin 6 000 talon tasolle, osaavaa työvoimaa on vapaalla jalalla Aikuiskoulutus kykenee lisäkouluttamaan alan kokemusta omaavista henkilöistä puurakentamisen moniosaajia ja ammattilaisia nopeasti, joustavasti, edullisesti ja juuri siellä missä heitä todella tarvitaan Sopii sekä työttömille että työssä oleville
Puualan koulutus nuorisoasteella Lähes kaikilla oppilaitoksilla on ongelmana vähäinen hakijamäärä, huonosti motivoitunut opiskelija-aines sekä keskeyttämiset Perustutkintopaikkojen leikkausten myötä oppilaitokset ovat joutuneet lopettamaan heikosti vetovoimaisia koulutuslinjoja, useasti juuri puualaa Vaikka tilanne tuntuu puualan toimijoista pahalta on syytä kysyä, millä perusteella ko koulutuksia olisi ollut syytä jatkaa, varsinkin, jos valmistuneiden työllistyminenkään ei ole ollut tavoitteiden mukaista Tilanne on johtanut siihen, että nuorisoasteella haetaan aktiivisesti uusia mahdollisuuksia toteuttaa puualaan liittyviä koulutuksia Nuorisoasteen koulutuksen ongelma on hidas vasteaika (ideasta 1. valmistujaan min 4 vuotta), alueellisuus (riittääkö alueellinen työvoiman kysyntä tarjoamaan työtä vuodesta toiseen valmistuville ryhmille) sekä sitoutuminen monen vuoden tarjontaan ilman varmuutta todellisesta tarpeesta = hidasta, kallista eikä osu välttämättä maaliin Kaikkialla ei voi kouluttaa kaikkea
Johtopäätöksiä Puukerrostalojen rakentaminen tulee kehittymään pääosin siihen erikoistuneiden, verkostoituneiden, isojen valtakunnallisesti toimivien yritysten kautta Muu puurakentaminen kehittyy ja hakee uusia muotoja, mutta sen volyymi ei kasva ainakaan merkittävästi, itse asiassa voi käydä jopa päinvastoin Puurakentamisen volyymin aito kasvattaminen edellyttää merkittävää viennin kasvattamista Alan tilanne ja kehittyminen ei vaadi mittavaa alueellisen koulutustarjonnan lisäämistä Kannattaisiko koulutustarjonta rakentaa muutaman valtakunnallisesti toimivan, asiaan vihkiytyneen oppilaitoksen varaan Mahdolliset nopeasti esiin nousevat koulutustarpeet on helppo tyydyttää aikuiskoulutuksen parhaita puolia hyväksi käyttäen todelliseen tarpeeseen räätälöitynä, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan, nopeasti ja joustavasti, kilpailukykyiseen hintaan mahdollisuuksien mukaan jo kokemusta omaavaa työvoimaa lisäkouluttamalla Kouluttajien tulee panostaa todellisen osaamisen ja joustavien, yrityslähtöisten toimintamallien kehittämiseen Merkittäviin, isoihin oppilaitosinvestointeihin tulisi suhtautua varauksella Oppilaitosten tulisi keskityttyä todellisen osaamisen ja ajassa elävien koulutustuotteiden kehittämiseen sekä yrityksissä tapahtuvan koulutuksen hallinnan ja laadun parantamiseen
Johtopäätöksiä Vaikka nopeasti muuttuvan ja kehittyvän puurakentamisen vaatiman koulutustarpeen hoitaminen on parhaiten toteutettavissa aikuiskoulutuksen avulla, on syytä pohtia myös mahdollisia tulevaisuuden tarpeita liittyen nuorisoasteen koulutusten käynnistämiseen Nuorisoasteen koulutuksen käynnistäminen edellyttää kuitenkin selkeää, varmaa näkemystä nimenomaan alueellisen työvoimantarpeen syntymisestä, pelkkä valtakunnallinen asian ympärillä käytävä keskustelu ei perusteeksi riitä Kyse olisi nimenomaan olemassa olevien koulutusten mahdollisesta sisällön kehittämisestä ja uudelleen suuntaamisesta (harkiten) Koska todellinen tarve (määrä, alueellisuus, osaaminen, ) ei ole selvillä, eikä itse asiassa ole täysin selkeää, yhteistä näkemystä edes siitä, missä vaikkapa puutuoteteollisuus loppuu ja puurakentaminen alkaa, olisi asiaa pohdittava rauhassa ennen uusia, hätiköityjä avauksia OPH:n tulisi kutsua kasaan työryhmä miettimään puurakentamisen koulutuksen kehittämismahdollisuuksia ja tarpeita, mukana tulisi olla edustajat alaa sivuavista tutkintotoimikunnista, teollisuudesta, rakentamisesta, alan etujärjestöistä ja kouluttajista
Kiitos! yrjo.huttunen@teakoy.fi p. 0400-668401 www.teakoy.fi