Mahollisimman aikasessa vaiheessa ettikää nuoret, joilla menee huonosti. ( 23-vuotias poika, mielenterveyspalvelujen asiakkaana 9 luokalta lähtien) YHTEENVETOA EHKÄISEVÄSTÄ MIELENTERVEYSTYÖSTÄ YLÄKOULUILLA KEVÄÄLLÄ 2009 Projektityöntekijä Ristiina Sirkka Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden kehittäminen Lapissa Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Projektityöntekijän työn kuvausta: Työntekijä on työskennellyt Napapiirin, Korkalovaaran ja Ounasvaaran yläkouluilla. Yksittäisiä oppilaita on ohjautunut koulukuraattoreiden kautta Ounaskosken, Muurolan ja Sinetän yläkouluilta. Kohderyhmänä 7-9 luokkalaiset oppilaat. Työskentelyä on ollut myös Nupissa 15 vuotta täyttäneiden kanssa. 1) Matalan kynnyksen mielenterveystyö yläkouluilla: Työskentelyn tavoitteena on ollut: 1) Tarjota oppilaille mahdollisuus matalalla kynnyksellä keskustella luottamuksellisesti asioistaan ja tukea nuoren selviytymistä hänen kokemissaan ongelmissa. Antaa tietoa normaaleista reaktioista ja etsiä selviytymiskeinoja. Vanhemmilla on ollut aina tieto käynneistä. Monet nuoret ovat ohjautuneet terveydenhoitajan ohjaamina mielialakyselyn korkeiden pisteiden vuoksi. Terveydenhoitaja on kokenut, ettei itse pysty järjestämään aikaa nuorelle tai ettei hänellä ole riittävää asiantuntemusta vastata nuoren tarpeisiin 2) Kartoittaa nuoren tilannetta ja tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mielialaan liittyvät huolet A) Onko kysymys normaalista murrosiän kasvuun liittyvästä -> yhteistyö vanhempien kanssa. -> tarvitsevatko vanhemmat tukea vanhemmuuteen -> tarvittaessa kotikäynti > työparin puute B) Tarvitseeko nuori psykiatrista tutkimusta ja hoitoa ( Bdi -13 mielialakysely) C) Vai tarvitseeko nuori ja hänen perheensä lastensuojelullista tukea (yhteistyössä koulukuraattorin kanssa) 1
3) Tarvittaessa ohjattu jatkohoitoon ( perheneuvola, nuppi, romppu) Saattaen ohjattu perheneuvolaan - palavereissa mukana. -> Tiivis yhteistyö koulukuraattorin,terveydenhoitajan ja oppilashuoltotyöryhmän kanssa TILASTOTIETOA ASIAKKUUKSISTA YLÄKOULUILLA tammi toukokuu 2009 Oppilaat, joiden asioissa mukana: 33 YLÄKOULUILLA Oppilastapaamiset: 55 (toteutuneet) + 14 (peruuntuneet) Ohjautuminen: Terveydenhoitaja, koulukuraattori, vanhemmat, opettaja Yhteydenotot vanhempien kanssa: Soitot: 54 Kotikäynnit: 12 Vanhempien tapaamiset: 10 Yhteistyöpalaverit: Perheneuvolan kanssa 3 Yhteistyötahot: Terveydenhoitaja, koulukuraattori, vanhemmat, perheneuvola, Nuppi/ mielenterveysyksikkö, opettaja, seurakunnan nuorisotyöntekijä, rehtori, nuorisopsykiatrian poliklinikka, lastensuojelu Ensisijainen yhteydenoton syy: mielialan lasku, ahdistuneisuus, koulukiusaaminen, väsymys, syömishäiriö epäily, poissaolot, koulupelko, viiltely, paniikkioireet, pelkotilat, päihteiden käyttö, karkailu, vanhemman huoli lapsen mielialasta/päihteiden käytöstä/koulukiusaamisesta. Syyt samantyyppisiä kuin Nupin asiakkailla. -> tilastot liitteenä 2) Ennaltaehkäisevä ryhmätoiminta 2.1 Nuppu tunnetaitoryhmä : Ryhmä on toteutettu yhteistyössä Lapin nuorten päihde ja huumeklinikka Rompun päihdetyöntekijä Katja Paasivirta Mulengan kanssa. Hän on ollut Rompussa kehittämässä ennaltaehkäisevän ja varhaisen puuttumisen työmuotoja kevään 2009 aikana. Ryhmä kokoontui Rovalan setlementin tiloissa, Moninetissä Hallituskadulla. Ryhmän tarkoitus ja tavoite: Kohderyhmänä olivat 7-9 luokkalaiset tytöt. Nuorella tai aikuisilla on huolta nuoren päihdekokeiluista tai nuorella on alakuloista mielialaa, ahdistuneisuutta, tai väsymystä. Edellä mainitut asiat vaikuttavat koulun käyntiin tai kotiin. Ryhmän tavoitteet: 1) Tarjota nuorelle mahdollisuus tulla kuulluksi, ottaa puheeksi omia asioita ja tulla nähdyksi omana itsenään. 2) vertaistuen tarjoaminen 2
3) nuoren varhainen tukeminen yhteistyössä vanhempien kanssa. 2) tarjota tietoa päihteiden vaikutuksesta omaan hyvinvointiin 3) antaa tietoa mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä ja vahvistaa selviytymiskeinoja. 4) löytää nuoren vahvuudet ja vahvistaa suojaavia tekijöitä nuoren elämässä Ryhmän sisältö: Ryhmään on osallistunut 4 tyttöä ja ryhmällä oli 7 tapaamiskertaa. Jokaisen tytön vanhempia tavattu keskimäärin 4 kertaa perheen kotona tai Rompussa. Tapaamisten välillä tytöillä ja vanhemmilla on ollut mahdollisuus ottaa tarvittaessa yhteyttä ryhmän ohjaajiin perheen asioissa. Jokainen ryhmäläinen on tavattu myös yksilötapaamisessa ja vanhemmat ovat olleet yhteydessä nuoren asioissa puhelimitse. Työskentelyn aikana on kartoitettu nuoren lastensuojelullisen tuen ja psykiatrisen hoidon tarvetta sekä lapsen tarpeet kehitykselliseen tukeen. Nuorille on annettu tietoa normaaleista reaktioista elämän erilaisissa kriisitilanteissa. Teemat: oma mieliala, omat vahvuudet ja selviytymiskeinot, selviytyminen omien tunteiden kanssa, oma keho ja tunteet, lapsen oikeudet, väkivalta ja koulukiusaaminen, päihteet, oman perheen tunneilmapiiri, miten pidän huolta jaksamisestani / miten rentoudun, turvapaikkaharjoituksia ja satuja pelkojen voittamisesta ja itsensä hyväksymisestä. ( Satuviitta teos, Ensi ja turvakotien liiton julkaisu) Viimeisellä tapaamiskerralla teemana oli itsestä huolen pitäminen ja hemmottelu; kasvohoitoja, intialaista päähierontaa ja tyttöjen toivomaa ruokaa! Vanhempien tapaamisten tavoitteena on ollut tukea vanhemmuutta, kartoittaa nuoren ja koko perheen tilannetta ja mahdollista avun tarvetta. Tapaamisissa on sovellettu Lapset puheeksi menetelmää ja tavattu vanhempia perheen kotona. Kotikäynneillä olemme keskustelleet vanhemmuudesta, nuoren voinnista tällä hetkellä, kartoitettu vanhempien huolenaiheita, mietitty yhdessä ratkaisuvaihtoehtoja ja motivoitu jatkoavun piiriin. Kotikäynneillä olemme huomioineet myös perheen muut lapset ja esimerkiksi yksi ryhmäläisen sisko ohjattiin ja saateltiin avun piiriin. Ryhmä prosessin päätteeksi vanhemmat ovat tavanneet toisensa akupunktiohoitoryhmänä Rompussa. Vanhempien tapaamisten myötä saimme ymmärrystä perheen tilanteesta ja nuoren elämään vaikuttavista asioista. Tieto perheen tilanteesta määritti osaltaan ryhmä tapaamisten sisältöjä ja eri teemojen painotusta. Pystyttiin käsittelemään juuri niitä teemoja, jotka nuoren elämässä oli sillä hetkellä ajankohtaisia. Oli mahdollista käsitellä esimerkiksi perheen ilmapiiriä tarkemmin, koska meillä oli tietoa perheen tilanteesta ja tapasimme vanhempia. 3
Ryhmän merkitys tytöille: 1)Vertaistuki auttoi, koska heillä oli samanlaisia kokemuksia tiedän ainakin, että en ole ainoa ihminen tässä maailmassa jolla on ollut vaikeaa sain myös uusia ystäviä jotka aion tavata jatkossa vapaa-ajalla 2) Omien reaktioiden normalisointi kun sai kuulla, että muillakin menee huonosti ja kun sai kuulla miten he selviytyivät kuuli, et muillaki menee huonosti palautteen mukaan kaikki ryhmäläiset kokivat, että ymmärtävät omia reaktioitaan ja tunteitaan nyt paremmin. 3) Selviytymiskeinojen lisääntyminen palautteen mukaan kaikki ryhmäläiset kertoivat nyt paremmin uskaltavansa puhua huolistaan aikuisille ja hakea tukea itselleen. Ryhmäläisten kokemuksia vanhempien tapaamisista: Kolme ryhmän tytöistä koki positiivisena vanhempien tapaamiset: nekin saa tietää vähän asioista yms. tuntuu että äiti ymmärtää minua enemmän mukavaa että se ( äiti ) saa puhua huolistaan Yksi ryhmäläinen koki tapaamiset haitallisena: ne ( vanhemmat ) on paljon tiukempii ny.. Nuorten rekrytoiminen ryhmiin on haasteellista ja vaatii nuoren tuntevan työntekijän aktiivisuutta. Tärkeää on myös, että ennaltaehkäisevään ryhmätoimintaan ohjautuu nuoria, joiden tilanteeseen voidaan vielä vaikuttaa varhaisella tuella. Ryhmän nuorten palaute oli, että välttämättä koululla kokoontuva ryhmä ei ole hyvä koska ryhmätoiminnan halutaan olevan oma, yksityinen asia. 4
2.2 Dudes poikien toiminnallinen ryhmä: Ryhmä on toteutettu yhdessä seurakunnan erityisnuorisotyön kanssa. Työparina ryhmässä on ollut erityisnuorisotyöntekijä Tero Rautio. Kohderyhmä: 7-9 luokkalaiset pojat, jotka tarvitsevat tukea löytääkseen itselleen mielekkään harrastuksen ja vahvistusta omille taidoilleen. Ryhmän tavoite ja tarkoitus: viettää aikaa yhdessä kokeilla erilaisia harrastuksia ei kilpailla vaan opetella tulemaan toimeen toisten kanssa kannustava suhtautuminen toisiin löytää ja tuoda esiin nuoren vahvuuksia ryhmätoiminnan keinoilla Ryhmän sisältö: Ryhmä on kokoontunut Seurakunnan Nuorten yökahvila Katutasolla. Syksyllä 2008 on ollut mukana 3 poikaa ja ryhmä on kokoontunut 7 kertaa. Ohjelmassa oli sulkapalloa, keilausta, bändikämpällä soittamista, aikidoa, uintia ja lopuksi pikkujoulut. Keväällä 2009 mukana oli 6 poikaa ja ryhmä kokoontui 6 kertaa. Keväällä pelattiin sählyä ja sulkapalloa, kiipeiltiin, soitettiin bändikämpällä ja viimeisellä kerralla kävimme ulkona syömässä. Lisäksi kutsuimme vanhemmat yhteiseen tapaamiseen, missä kerroimme Dudes ryhmän toiminnasta. Keskustelimme vanhempien kanssa poikien vahvuuksista ja mahdollisesta mieluisan harrastuksen jatkamisesta. Ryhmän merkitys pojille: 1) Mahdollisuus kokeilla erilaisia harrastuksia. liikkuminen ja uusien harrastusten kokeilu oli parasta 2) Pojat saivat aikuisen aikaa ja huomiota. Vapaa yhdessäolo muiden ikäisten kanssa oli kivaa! 3) Kokemuksen turvallisesta ryhmästä, jossa saa olla oma itsensä. Tässä ryhmässä löysin oman huumorintajuni, joka oli ollut vähän kateissa Sai erilaisia ystäviä 4) Tuotiin esiin jokaisen ryhmäläisen vahvuuksia opin kiipeilemään muissakin kuin puissa 5 ) Uusien asioiden kokeilemista ja omien rajojen ylittämistä En ylittänyt itseäni, mutta rohkenin yrittää! 5
Jatkosuunnitelma: Seurakunnan nuorisotyöllä ei tällä hetkellä resursseja jatkaa ryhmän toimintaa. Koulukuraattorit ilmaisivat halukkuutensa toimia ryhmän ohjaajina, mutta eivät ole valmiita iltatyöhön. Koulukuraattori / nuorisotyöntekijä olisi hyvä työpari poikien ryhmän vetäjiksi. -> kaikki ryhmän pojat toivovat ryhmän jatkuvan 3) Nupin asiakastyö 13 asiakkuutta, joista 2 peruuntunutta. -> tilastot liitteenä 4) Kehittämistyö haastattelut Asiakastyön rinnalla on havainnoitu palveluiden kehittämistarpeita ja keskusteltu eri toimijoiden kanssa. Olen haastatellut kymmentä nuorten kanssa työtä tekevää toimijaa, nuorta aikuista mielenterveyspalvelujen käyttäjää sekä yhtä oppilaan vanhempaa. Tornion kaupungin koulujen mielenterveystyöntekijän tapaaminen 20.5.09 5) Psykoedukaatio eli tiedottaminen mielenterveysasioista Nuorten hyvinvointipäivä (syömishäiriöpiste) ja vanhempainilta 25-26.2.09 Katutason avustajien koulutusilta 12.5.09 Friends tunnetaito oppitunnit eivät toteutuneet keväällä 2009, mutta alkavat Napapiirin ja Rantavitikan yläkouluilla syksyllä 2009 6) Koulutukset : Friends ohjelman ryhmänohjaaja koulutus 12.2.09 Maestro stressinhallinta koulutus 20.1.09 Lastensuojelun laatupäivä 11.5.09 Vauvana elämä alkaa koulutus 25.3.2009 7) Posken työkokoukset ja aamupalaverit ----------------------------------------------------------------------------------------------- 6
Havaintoja kentältä: yhellä terkkarilla liikaa oppilaita.. ( terveydenhoitaja ) Terveydenhoitaja on monelle nuorelle tärkeä aikuinen koulussa, jolle voi puhua asioistaan. Terveydenhoitajan rooli on ensiarvoisen tärkeä nuoren tukemisessa, ongelmien tunnistamisessa ja ohjaamisessa jatkohoitoon. Heidän työaikansa ei kuitenkaan usein riitä säännöllisiin tukikeskusteluihin nuoren kanssa, vaikka ammattitaitoa kohdata nuori varmasti on. Yläkoulun terveydenhoitajien työaika menee suurelta osin terveystarkastusten tekemiseen. Erityisesti terveydenhoitajat ovat huolissaan mihin ohjata alle 15-vuotiaita oppilaita, jotka 1) pyytävät keskusteluapua 2) saavat korkeat pisteet BDI -13 mielialakyselyssä 3) tarvitsevat ajan mahdollisimman pian (viikon kahden sisällä) 4) eivät lastensuojelullisen tuen tarpeessa 5) joilla on mielialan laskua / vaihteluita ja ahdistuneisuutta, mutta ei vakavia mielenterveyden oireita 6) tarvitsevat tukea normaaliin murrosiän myllerrykseen ja haluavat keskustella ulkopuolisen aikuisen kanssa -> eivät halua vanhemmille puhua. terveydenhoitajat ohjaavat oppilaan koulukuraattorille erityisesti, jos nuorella on koulun käyntiin liittyviä ongelmia, koulukiusaamista tai murrosiän kasvuun liittyvää tuen tarvetta. ( kuraattorit kiireisiä ) perheneuvola ( pitkät jonot ) yli 15 vuotiaat ohjautuvat Nuppiin Koulukuraattorien työ koetaan kouluilla arvokkaaksi, mutta kuraattoripalveluja ei ole riittävästi. Kuraattoreja on peruskouluissa ja lukioissa neljä ja lisäksi määräaikaisena yksi. Koulupsykologin virkoja ei ole saatu täytettyä ja tämä lisää kuraattorien työtä. Olisi kuraattoreilla aikaa kohdata enemmän oppilaita tai ottaa vastaan tiheämmin niitä, joilla tarvetta. ( yläkoulun rehtori ) Koulukuraattorit tapaavat ensisijaisesti nuorta ja vanhempien tapaamisia on vähän. Kotikäyntejä koulukuraattorit tekevät harvoin. Kuraattorit kokevat, että kotiin päin eivät pysty työtä laajentamaan. Vanhempiin he ovat yhteydessä puhelimitse ja vanhempia he tapaavat lähinnä oppilashuollon palavereissa, kun nuorella on ongelmia koulun käynnin suhteen. Kaikilla koulukuraattoreiden asiakkailla ei kuitenkaan ole koulunkäynnissä ongelmia. Kouluilta on tullut viestiä, että erityisesti poikien 7
tavoittaminen olisi haasteellista. Kuitenkin koulukuraattoreiden asiakkuuksista enemmistö on poikia. Kuraattoreilla ei ole sähköistä asiakastietojärjestelmää käytössään. Koulukuraattorille saa ajan vain varaamalla eli kuraattori on rajattuna aikana paikalla koululla. Ennaltaehkäisevään työhön ja tiedottamiseen omasta toiminnasta ei ole riittävästi aikaa. Koulukuraattorit ovat kertoneet, että he ohjaavat nuoren eteenpäin, jos 1) tarvitaan psykologisia tutkimuksia esim. oppimisvaikeuksiin liittyen -> yksityinen psykologi 2) vanhemmuudessa on ongelmia -> perheneuvola, lastensuojelu 3) nuorella on enemmän kuin lievää mielialan laskua tai muuta psyykkistä oireilua -> nuppi yli 15 v. -> Alle 15- vuotiaat ei ole paikkaa minne ohjata 4) eivät pysty tarpeeksi tiiviisti nuorta tukemaan Koulukuraattorit kokevat työalueensa olevan tällä hetkellä laaja ja perustehtävän epäselvä, koska koulupsykologeja ei ole. > Miten tehdä työtä enemmän työparina? Koulukuraattorit tekevät työtä jonkin verran työparina terveydenhoitajan, erityisopettajan, ja lukioissa erityisesti opinto-ohjaajan kanssa. Nuorisotyöntekijän kanssa eivät ole tehneet työparina työtä. Mielestäni perhekeskeisempi työote on mahdollista vain työparityöskentelyllä eri toimijoiden kanssa. Koululla ei aina tiedetä riittävästi lapsen kotitilanteesta. Kotitilanteesta ei tiedetä Rehtorit ja opettajat eivät voi kotikäynnille mennä.. ( rehtori ) Kouluilta on tullut viestiä, että oppilashuollon olisi hyvä tietää enemmän lapsen kotitilanteesta. Kouluilla kaivataan henkilöitä, joilla on aikaa / mahdollisuutta kohdata perhe ja selvittää kotitilannetta.? Voisivatko koulukuraattorit olla enemmän linkkinä koulun ja kodin välillä? Koulu ei oikeasti tiedä yhtään mitään perheen kokonaistilanteesta. On kornia lähestyä kotia lapsen poissaolosta tai läksyjen tekemättömyydestä, jos kotona on pakka sekaisin. ( yläkoulun rehtori) -> Kotikäynti perheeseen on nuoren tilanteen arvioinnissa tehokas työmuoto. Nähdään lapsen kasvuympäristöä, voidaan huomioida koko perheen tilanne ja avun tarve. -> vanhempia tukemalla autetaan lapsen tilannetta Kotikäynti ois hyvä, kotona ois helpompi keskustella (15-vuotiaan koulukiusatun pojan äiti) 8
-> Työskentely vanhempien kanssa on tärkeää yläkouluikäisten kanssa -> vanhempien tapaaminen antaa tärkeää tietoa lapsen ja perheen tilanteesta, lapsen perushuolenpidosta ja vanhempien jaksamisesta vanhempana. Lapset puheeksi menetelmä hyvä apuväline keskusteluissa vanhempien kanssa - > pystytään selvittämään, tarvitsevatko vanhemmat tukea vanhemmuuteen -> ei tehdä suoraan lastensuojeluilmoitusta vaan selvitellään ensin perustasolla -> varhainen tukeminen mahdollistuu -> tärkeää,että nuori huomioidaan eikä työskentely muutu aikuisten väliseksi keskusteluksi Vanhempien kanssa työskentelyn edellytyksenä on työparityöskentely ja moniammatillinen työote -> työparina voisi olla kuraattori/ th / luokanvalvoja/ lastensuojelu jne. Resursseja tarvitaan lisää, jotta tämä mahdollistuu! Koulun ja lastensuojelun yhteistyön kehittäminen Koulukuraattorit ja lastensuojelun sosiaalityöntekijät neuvottelevat yhteistyöstä tällä hetkellä. Yhteistyöneuvotteluissa on tarkoituksena sopia miten koulukuraattorit tulevat olemaan nuoren tilanteen perusselvityksessä mukana lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työparina. Valtakunnallisia linjauksia asiaan haetaan tulevilla koulukuraattoripäivillä syksyllä 2009. Nupin toiminta koetaan tarpeellisena ja toimivana Koulukuraattorit ja terveydenhoitajat ovat erityisen tyytyväisiä Nupin toimintaan ja nopeaan ajanvaraukseen. Terveydenhoitajista on hyvä, että voivat suoraan varata aikaa Nuppiin ajanvarauskirjasta. Nupin työntekijöiden mukaan ajanvaraussysteemi ei ole näin toimiva. Heidän mielestään on hyvä käydä keskustelua nuoren tilanteesta ennen ajanvarausta. Nupilla on useita muitakin yhteistyökumppaneita. -> Keskustelua ja konsultaatioita nuoren tilanteesta olisi hyvä käydä Nupin työntekijöiden kanssa ennen ajan varausta. Nupin työntekijät tarvitsevat työaikaa tähän. - > Terveydenhoitajat ja kuraattorit haluaisivat saada tiedon onko nuori tullut sovitulle ajalle Nuppiin. Lisäksi toivottiin yhteistyötä koulun kanssa koulukiusaamisasioissa: jos Nupissa tulee esiin nuoren koulukiusaaminen, olisi hyvä varmistaa nuoren suostumuksella että myös koulussa asia on tiedossa, jotta siihen voidaan puuttua. - > Romppu toivoo yhteistyön kehittämistä Nupin kanssa (vuoropuhelua, matalan kynnyksen konsultaatioita ja työparityöskentelyä) Nupin resurssit, yksi kokoaikainen ja yksi 40 %, ovat riittämättömät. Jalkautuvaan työhön, työskentelyyn perheiden ja yhteistyöverkostojen kanssa ei ole riittävästi aikaa. 9
nyt on käytännön syistä painotettava korjaavaa työtä. Tärkeää olisi panostaa myös ennaltaehkäisyyn ( Nupin työntekijä) Koulukiusaamiseen puuttumiseen panostaminen 39% tapaamistani oppilaista oli jossain vaiheessa kokenut joutuneensa kiusatuksi koulussa. 1/ 3 Nupin asiakkaista kokenut koulukiusaamista. miksi kiusattu lähetetetään psykiatrille? ( 15 vuotiaan koulukiusatun pojan äiti ) Pojat tavoittavan mielenterveystyön tarve Erityisesti alakuloisten, vetäytyvien, hiljaisten poikien tavoittaminen on haasteellista. Taustalla voi olla koulukiusatuksi joutumista, poissaoloja ym. Eivät tule sovituille ajoille. Heidän ensikohtaaminen pitäisi tapahtua mahdollisimman luontevassa ympäristössä esimerkiksi kotona. poikien ryhmässä pitäisi "korjata mopoja" ja jutella siinä sivussa.. ( yläkoulun rehtori ) ois hyvä tavata koulun ulkopuolella, vaikka kotona poika vois alkaa keskustelemaan.. (15-vuotiaan koulukiusatun pojan äiti) Yhteenvetoa kehittämistarpeista ja kehittämisideoita 1) MATALAN KYNNYKSEN MIELENTERVEYSTYÖN TARVE ON SUURI YLÄKOULUILLA Ongelmiin ei pystytä puuttumaan tarpeeksi varhaisessa vaiheessa kouluissa on mahdollista tavoittaa koko ikäluokat tarvitaan ennaltaehkäisevää työtä luokkatasolla tiivis yhteistyö opettajien kanssa nuoren tukeminen ja tilanteen kartoittaminen peruspalveluissa yhteistyö vanhempien kanssa ja vanhempien tukeminen - nuoren osallisuutta kunnioittaen koulu ei ole hoitopaikka, mutta koulutasolla on mahdollista tunnistaa ongelmia, tukea varhaisessa vaiheessa lapsen kasvua, kartoittaa koko perheen tilannetta ja tarvittaessa ohjaus jatkoavun piiriin. koululle tarpeellinen tieto lapsen elämäntilanteesta vanhempien luvalla kun pystytään tukemaan nuorta ja tarvittaessa hänen perhettään ajoissa voidaan välttyä lastensuojelu asiakkuudelta ja tarve erikoissairaanhoitoon vähenee 10
2) PSYKOSOSIAALISTEN PALVELUIDEN RIITTÄMÄTTÖMYYS Nuorille kohdennetuista matalan kynnyksen palveluista on selkeä puute. Kiire ja resurssipula ovat arkea ja nuori joudutaan liian usein kohtaamaan kiireellä ja aina ei ole paikkaa minne ohjata. Perustason palveluista, joissa huomioidaan perhe, on puutetta. Nuorille tarvittaisiin omia tukihenkilöitä. Nuorisotiloilla tehdään arvokasta ennaltaehkäisevää työtä, mitä täydentäisi jalkautuva mielenterveystyöntekijä. matalan kynnyksen palveluita, joka neuvoo,opastaa, normalisoi,kartoittaa ja ohjaa ( nuorisopsykiatrian työntekijä) Nuorten palveluita olisi hyvä keskittää samaan paikkaan - > nuorten keskus Toiminnassa on huomioitava nuorten kohtaamiseen liittyviä erityispiirteitä: Kun nuori ilmaisee avun tarpeensa, siihen on aikuisten vastattava. Nuori ei montaa kertaa yritä. ( terveydenhoitaja) Nuori tarvitsee aikaa, rauhallisen ja turvallisen tunnelman luodakseen luottamuksellisen suhteen aikuiseen/ auttajaan. ettei ole liukuhihnatavaraa. Tulis nuorella enemmän semmonen fiilis, että on ihmis eikä hoitosuhde. Musta on kiva ettei heti suinpäin rynnätä ratkaisemaan. Yritetään oppia tuntemaan nuori. Ettei liikaa kiirehditä.. ( 23-vuotias poika, mielenterveyspalvelujen asiakkaana 9 luokalta lähtien) Aikuisen aktiivisuus avun tarjoamisessa ja nuoren asioiden hoidossa on olennaista. Itte ei jaksa olla aktiivinen..ois ollu koulussa joku aikuinen,joka ois auttanu.. Oli hyvä, että kouluterkka varas ajan ei ois itte jaksanu.. ( 23-vuotias poika, mielenterveyspalvelujen asiakkaana 9 luokalta lähtien) -> Nuoren ja vanhempien luvalla on tärkeää tehdä joustavasti yhteistyötä eri toimijoiden kanssa... ei yhteistyötä vaan - yhdessä työtä nuoren hyväksi ( nuorisotyöntekijä ) 11
ALLE 15 VUOTIAIDEN matalan kynnyksen palveluista on selkeä puute -> PERHENEUVOLAN JONOT - nuori ja perheet tarvitsevat kriisiapua ja kannattelua odottaessaan aikaa perheneuvolaan. Perheneuvola on kehittämässä ensitiimi toimintaa. - kaikki nuoret eivät suostu lähtemään perheneuvolaan, koska vanhemmat tulisivat myös. Nuoret tarvitsevat myös ensisijaisesti heille suunnattuja palveluja. -> KOULUPSYKOLOGEJA EI OLE - Koululääkäripalvelut ovat terveydenhoitajien mukaan edelleen riittämättömiä, vaikka resursseja on saatu kouluille nyt hieman lisää. Koululääkärit ovat ottaneet vastaan yksittäisiä oppilaita akuutissa tilanteessa 15 -vuotistarkastuksien lisäksi. - NUPPI ottaa vastaan 15 vuotta täyttäneitä NUPIN resurssit riittämättömät - tällä hetkellä yksi kokoaikainen psykiatrinen sairaanhoitaja ja yksi osa-aikainen (40%) psykologi - kaupungin oma nuorille tarkoitettu mielenterveysyksikkö on selvästi vähäisemmin resurssoitu kuin erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian poliklinikka 3) VANHEMPIEN KANSSA TEHTÄVÄÄ YHTEISTYÖTÄ YLÄKOULUIKÄISTEN ASIOISSA on TARPEELLISTA KEHITTÄÄ Pääasiallinen syy lähtee kotoa Perheen varhaiseen tukemiseen panostettava! ( terveydenhoitaja ) -> Perheiden tukeminen erityisesti peruspalveluissa Nuori on aina osa perhettä ja perheen tilanne vaikuttaa aina nuoren hyvinvointiin. Perhe voi olla nuoren toipumisessa tärkeä voimavara. -> Kenen tehtävä työskennellä vanhempien kanssa kouluissa? -> mahdollisuus kotikäyntiin -> tehokas työmuoto kartoittamisvaiheessa. 4) MONIAMMATILLISUUS ja yhteistyö yli hallintokuntien hienointa olisi, jos esim. lastensuojelu/perheneuvola voisivat joskus tulla käymään vaikka oppilashuollossa ja kävisimme läpi onko meillä "yhteisiä asiakkaita" ja mitä koulu tekee ja mitä muut. Nyt kaikki ovat omilla hiekkalaatikoillaan täysin tietämättöminä ja tekevät omasta mielestään kaikkensa..mutta yksin.. tietämättä mitä joku toinen jo tekee.. Voin vain kuvitella niitä perheitä, joita esim. pahimmillaan kaikki osapuolet pommittavat puheluillaan ja palavereillaan. ( yläkoulun rehtori) 12
nuoren auttajien tärkeää tehdä yhteistyötä nuoren hyväksi hoitoon ohjaus saattaen työparityöskentelyä on tärkeää kehittää vaitiolovelvollisuus ei saa muodostua esteeksi asiakkaiden luvalla tehtävä yhteistyö on aina mahdollista! joustavuutta työtapoihin. Nuori käy monessa paikassa ja auttajat eivät ole yhteydessä keskenään. Esim. Koulun henkilökunnalla kuraattorilla ja opettajilla voi olla ensiarvoisen tärkeää tietoa nuoren arjesta koulussa 5) YLÄKOULUILLA VOISI OLLA MIELENTERVEYS- / PERHETYÖNTEKIJÄ Useissa kunnissa toimii jo nyt psykiatrisia sairaanhoitajia kouluilla täydentämässä oppilashuollon monialaista asiantuntemusta. Mielenterveystyön ammattilainen ei tulisi kuitenkaan korvaamaan puuttuvia terveydenhoitaja- tai kuraattoriresursseja Tehtävänä matalan kynnyksen mielenterveystyö yläkouluilla: - nuoren tilanteen kartoittaminen, kotikäynnit ja yhteistyö vanhempien kanssa silloin kun terveydenhoitaja, kuraattori tai opettaja arvioi tarvittavan erityistä mielenterveysasiantuntemusta - tukikeskustelut nuoren kanssa - tarvittaessa ohjaus asianmukaiseen jatkohoitoon - tiivis yhteistyö opettajien ja oppilashuollon henkilöstön kanssa, konsultaatio tarvittaessa - ennalta ehkäisevien ryhmien ohjaaminen yhteistyössä kuraattorin, opettajan, nuorisotyöntekijän tai terveydenhoitajan kanssa - psykoedukaatio, tiedon antaminen mielenterveyteen liittyvistä asioista ja erityisesti nuoruuteen kuuluvista normaaleista reaktioista oppitunneilla ja vanhempainilloissa - mahdollisuuksien mukaan nuorten tapaamista myös nuorisotiloilla ja nuorisotyöntekijöiden konsultointi On tärkeää, että pystyttäisiin tarjoamaan tukea nuorelle juuri silloin, kun huoli nuoresta herää ja nuori on valmis puhumaan asioistaan. nuori ei montaa kertaa yritä. ( terveydenhoitaja) Mielenterveystyöntekijän taustatyöyhteisö olisi hyvä olla hoidollinen. Esim. Nuppi / Pene 13
Lainaukset ovat otteita 23- vuotiaan mielenterveyskuntoutujan, 15- vuotiaan koulukiusatun pojan äidin ja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten haastatteluista. Lisäksi lainauksia poikien DUDES - ja tyttöjen NUPPU- ryhmän ryhmäläisten ja vanhempien palautteista. 14
15