Terveys 2000 / Mielenterveysongelmat väestötasolla - Alkoholin ja huumausaineiden käyttö Suomessa



Samankaltaiset tiedostot
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Vantaan Omat Ovet-hanke

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.

Kaksoisdiagnoosiasiakkaiden palveluiden arviointi Tampereella

Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Integroidun hoitomallin kehittäminen koulutuksen avulla

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Keski-Suomessa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat

ONKO MIELTÄ MIELENTERVEYSPALVELUISSA?

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito

Opiskeluhuolto ja ESH

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen

Suomalaisten mielenterveys

ENNAKKOTEHTÄVÄN YHTEENVETOA Kuntien päihdepalvelujen nykytilaa. Jarkko Lumio

Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät.

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

KAKSOISDIAGNOSTIIKKA. Apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke ( ) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari

Asiakkaiden ajatuksia laadusta ja arvioinnista. kelä

Miten Mieli 2015 toimii

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa Riitta Lappalainen - Lehto

Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?

Lean työkalut käytännön työssä-osa II. Vaj juha kemppinen

VAATIVIEN PALVELUIDEN UUDISTUS: OSAAMIS- JA TUKIKESKUKSET LAPE TYÖPAJAT PÄÄTÖSSEMINAARI

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina

Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA

Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4.

PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN PALVELUNKÄYTTÄJIEN NÄKÖKULMASTA

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Asumisen tukea tarvitsevat asiakkaat SAP-työparin näkökulma Päivi Jouttimäki, asiantuntija, Aikuisten sosiaalipalvelut

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

1.Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa 2.YKS väline ottaa asiakkaan elämästä kiinni ja motivoida 3.Kapea katsaus lainsäädäntöön

KOHTI LOPPURAPORTTIA

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

HUUKO IV klo Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja

menetelmin työskentelevää perhetyö

Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne. Repokari, Ranta, Holi

Sote ja maku mielenterveyden ja psykologian alan näkökulma

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Helena Vorma lääkintöneuvos

Lähihoitaja, mielenterveys- ja päihdetyö 2016 (20h) Marika Liehu

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

Transkriptio:

KAKSOISDIAGNOOSI-ASIAKAS HAASTEENA KUNTIEN PALVELUISSA Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön seminaari Kuntatalo 28.8.2007 Minna Sorsa, tutkija Hoitotieteen Tutkimuskoordinaattori Lääketieteen Tampereen yliopisto & Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Lastenpsykiatrian klinikka 1 Terveys 2000 / Mielenterveysongelmat väestötasolla - Alkoholin ja huumausaineiden käyttö Suomessa Psyykkinen kuormittuneisuus 19 % Työuupumus n. 25 % Vakava masennus 5 % (12 kk) Alkoholiriippuvuus 4 % (12 kk) Mielenterveyspalveluiden käyttö 6 % (12 kk) Työkyvyttömyyseläkkeellä 104 000 suomalaista Sairauspäivistä 24 % mielenterveysongelmat syynä Suomessa alkoholin väärinkäyttäjiä 6-12% aikuisväestöstä = 250 000 500 000 henkilöä (Päihdetilastollinen vuosikirja 2003) Elämänsä aikana huumeita on joskus kokeillut 450 000 suomalaista (Stakes 2003) Kovien huumausaineiden käyttäjiä arviolta maassamme 11 000 14 000 Päihdehoidon piirissä yleisimmät käytetyt (Päihdetilastollinen vuosikirja 2003) kannabis (60%) stimulantit (58%) opiaatit (39%) 2 1

Esimerkki tapahtumista 9 kk ajalla (asiakasnäkökulma): Äidin toive, motivaatio, syy hakeutua Ahdistus, masennus, asekasortoisuus, ongelmat lasten kanssa Koti Tunne ettei selviä kotona yksin Psykiatrinen sairaalaosasto Tilapäism ajoitus Käyntejä päivätoimintake skuksessa Käynnit Sosiaaliasemalla Käynnit mielenterveyskeskuksessa Käynti terveyskeskus Neuvottelut lastensuojeluvir anomaiset Keskustelut, lääkitys Tavoite Asunto Tapaa muita, juttelua, syöminen, tutut työntekijät Maksusitoumus lääkkeisiin Reseptien uusiminen Somaattinen vointi Sovitaan lasten tapaamisista, yhteys sijaisvanhempiin Oma toive Pitkäkestoinen terapia Lähde: (Sorsa & Laijärvi 2006) Toive tavata lapsia useammin Kumpikaan ei toteudu. Lisäksi päivätoimintakeskuksen työntekijät vaihtuvat. Juomaputki ja hashiksen käyttöä. Läheisten menetyksiä. Ei koe saavansa tukea keneltäkään, torjuu kontaktiyritykset. Jääminen toimintojen ulkopuolelle. 3 Ristiriita... Mosaiikkimaisessa järjestelmässä asiakas liikkuu yksiköstä toiseen ja asiantuntijalta toiselle tai joutuu hankkimaan tarvitsemansa palvelukokonaisuuden monelta erilliseltä toimijalta yhtäaikaisesti.... Asiakas on helposti kuningas vain viime kädessä tai periaatteessa. (Lehto, 2000. Saumaton palveluketju mosaiikkimaisessa järjestelmässä, Hyvinvointivaltion palveluketjut. Tammi, 33-48.) 4 2

CONCEPTUAL DIMENSIONS OF MENTAL HEALTH (Lahtinen et al 1999) 5 MIELENTERVEYDEN MÄÄRITELMÄ -MIELENTERVEYSTYÖ mielenterveystyö Mielenterveyslain (1991) mukaan: jokaisen ihmisen persoonallisuuden kasvua, psyykkistä hyvinvointia ja toimintakyvyn edistämistä suurin osa mielenterveystyöstä tapahtuu siellä, missä eniten kontakteja: perusterveydenhuolto, sosiaalitoimi mielenterveyden laaja-alainen määritelmä: yksilö kulttuuri yhteiskunnallinen ulottuvuus ihmistenvälinen toiminta 6 3

Yhteisten käsitteiden puute - MITÄ KAKSOISDIAGNOOSILLA TARKOITETAAN? -lukuisia määritelmiä Yhtäaikainen mielenterveyden ja päihde problematiikka 80-l ensimmäisen kerran virallisena: SMI (Severe Mental Illness) + Päihteen haitallinen käyttö Käsite on kirjallisuudessa alkanut vakiintua, ja sisältää eri diagnoosikombinaatioita, useimmin vakavimmat mielenterveyden häiriöt Kaikki erilaiset yhdistelmät? Rajaus? Persoonallisuushäiriö + huumeet? 7 Esimerkki tapahtumista 9 kk ajalla (asiakasnäkökulma): Äidin toive, motivaatio, syy hakeutua Ahdistus, masennus, asekasortoisuus, ongelmat lasten kanssa Koti Tunne ettei selviä kotona yksin Psykiatrinen sairaalaosasto Tilapäism ajoitus Käyntejä päivätoimintake skuksessa Käynnit Sosiaaliasemalla Käynnit mielenterveyskeskuksessa Käynti terveyskeskus Neuvottelut lastensuojeluvir anomaiset Keskustelut, lääkitys Tavoite Asunto Tapaa muita, juttelua, syöminen, tutut työntekijät Maksusitoumus lääkkeisiin Reseptien uusiminen Somaattinen vointi Sovitaan lasten tapaamisista, yhteys sijaisvanhempiin Oma toive Pitkäkestoinen terapia Toive tavata lapsia useammin Lähde: (Sorsa & Laijärvi 2006) Kumpikaan ei toteudu. Lisäksi päivätoimintakeskuksen työntekijät vaihtuvat. Juomaputki ja hashiksen käyttöä. Läheisten menetyksiä. Ei koe saavansa tukea keneltäkään, torjuu kontaktiyritykset. Jääminen toimintojen ulkopuolelle. 8 4

Kaksoisdiagnoosin syntymalleja Klassiset hypoteesit kaksoisdiagnoosista (Lehman ym. 1989): ensisijaista mielenterveysongelmaa seuraa päihteiden käyttö ensisijaista päihteiden käyttöä seuraavat mielenterveysongelmat kaksi diagnoosia, ainakin näennäisesti toisistaan riippumattomina taustatekijät aikaansaavat sekä päihteiden käytön että altistavat mielenterveysongelmille. Uusin arvio (Kessler 2004): mielenterveyden oireilua yleisimmin myös ennen päihteiden käyttöä? 9 ISADORA Viidessä Euroopan maassa, EU rahoitteinen tutkimushanke 2002-2005 aineistonkeruu AINEISTO KAIKISSA KESKUKSISSA: 1) Epidemiologia, lainsäädäntö, suositukset, alueelliset sopimukset... 2) Palvelujärjestelmää kuvaava tieto (ns. TODD-mittari) 3) Potilaskohortin (N=50) seurantatutkimus (hankkeessa seurattiin tamperelaisia potilaita/asiakkaita, jotka olivat olleet erikoissairaanhoidon piirissä) (TAYS) 4) Tapaustutkimukset (N=4) 5) Ryhmähaastattelut 10 5

ICD-10 KRITEERIT Psykiatrinen diagnoosi DIAGNOOSI F20.0-F20.9 Skitsofrenia F21 F22.0-F22.9 F23.0-F23.9 F25.0-F25.9 F28-F29 F30.0-F30.9 F31.0-F31.9 F32.0-F32.9 F33.0-F33.9 Skitsotyyppinen häiriö Pitkäaikaiset harhaluuloisuushäiriöt Akuutit ja ohimenevät psykoottiset häiriöt Skitsoaffektiiviset häiriöt Muu ei-elimellinen psykoottinen häiriö tai määrittämätön ei-elimellinen psykoottinen häiriö Maaninen episodi Kaksisuuntaiset mielialahäiriöt Masennustila Toistuva masennus 11 Päihdediagnoosi DIAGNOOSI F10.0-F10.9 F11.0-F11.9 F12.0-F12.9 F13.0-F13.9 F14.0-F14.9 F15.0-F15.9 F16.0-F16.9 F18.0-F18.9 F19.0-F19.9 Alkoholin käytön aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt Opioidien käytön aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt Kannaboidien käytön aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt Rauhoittavien lääkkeiden ja unilääkkeiden käytön aiheuttamat elimelliset aivooireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt Kokaiinin käytön aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt Muiden piristeiden käytön aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt Hallusinogeenien käytön aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt Liuotinaineiden käytön aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt Useiden lääkeaineiden ja muiden psyykkisiin toimintoihin vaikuttavien aineiden käytön aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt 12 6

ISADORAN TARKOITUKSENA OLI: Kuvata kaksoisdiagnoosipotilaan palvelujärjestelmää ja hoitopolkuja eri Euroopan maissa Vertailla eri keskuksista saatua tietoa Tarkastella riskitekijöitä ja hoitotuloksia potilaskohortin seurantatutkimuksella kiinnittäen erityistä huomiota sukupuolten välisiin eroihin 13 ISADORAN TARKOITUKSENA OLI: Selvittää tapaustutkimuksen avulla potilaiden/asiakkaiden näkökulmaa palveluiden riittävyydestä ja hoitoa vaikeuttavista tekijöistä Tutkia sairaala-ja avohoitohenkilökunnan, vapaaehtoisverkostojen ja omaisten näkemyksiä kaksoisdiagnoosipotilaiden hoitomahdollisuuksista Kehittää kaksoisdiagnoosipotilaan palveluiden arviointimittari käytettäväksi Euroopan eri maissa Käyttää tutkimuksen tuloksia yleiseurooppalaisen koulutusohjelman kehittämiseksi 14 7

Asiakkaiden ja henkilöstön kokemuksia/näkemyksiä hoito- ja palvelujärjestelmästä Alustavia tuloksia: ristiriitaisia ja haavoittavia tekijöitä palveluiden tuottamisessa (Sorsa et al, in process, Acta Psychiatrica Scandinavica) Järjestelmän monimutkaisuus Palvelun järjestäminen Resurssien puute Koordinaation ja kommunikaation puute Järjestelmän tekemät kynnykset Asenteet pakottavia ja autoritäärisiä Työtavat Ei henkilökohtaista lähestymistä Luovuttaminen Fokus yksittäisiin diagnooseihin ja lääkkeisiin Hoitoympäristöt Asunnottomuus Masentava ilmapiiri Ongelmat muiden potilaiden kanssa 15 Vähän toimintoja Alueena Tampere kaksoisdiagnoosiasiakkaiden palvelut Avomuotoiset päihdepalvelut (n=32) Laitosmuotoiset päihdepalvelut ja asumisyksiköt (n=14) Avomuotoiset mielenterveyspalvelut (n=28) Perusterveydenhuollon palvelut ja somaattinen erikoissairaanhoito (n=18) Laitosmuotoiset mielenterveyspalvelut ja asumisyksiköt (n=38) Sosiaalityö ja lastensuojelu (n=15) Muut kuntoutusta ja asumispalveluja tarjoavat yksiköt (n=15) 16 8

ERILAISIA PALVELUN JÄRJESTÄMISEN MALLEJA KAKSOISDIAGNOOSIASIAKKAILLE (Donald ym. 2005): YKSITTÄISET TOISIAAN SEURAAVAT hoito siirtyy aina seuraavalle RINNAKKAISET samanaikaisesti useampi taho vaatii tiivistä kommunikaatiota ja 2dg näkemistä INTEGROIDUT moniammatilliset ryhmät/ yksilöt samanaikainen hoito mielenterveys-, päihde- 17 Integroitu palvelu Voi tarkoittaa yhtä toimipaikkaa Erikoistunut hoito Erikoistunut moniammatillinen työryhmä, esim avohoidossa? Konsultoivat tiimit Yhä yleisempi tarkastelun tapa on systeeminen, jolloin katsotaan tiettyä aluetta kokonaisuutena Osaaminen systeemin näkökulmasta, kaikessa toiminnassa? Pitkäkestoiset yhteistyösuhteet? 18 9

Best Practices (Minkoff 2001) Periaatteita Asiakaslähtöisyys palveluiden järjestämisen johtotähtenä Monisairastavuuden tulisi olla oletuksena kaikissa toimipaikoissa Mielenterveys- ja päihdeongelmat vaativat molemmat intensiivistä arviointia, diagnosointia ja hoitoa Vakavat mielenterveyden- ja päihdeongelmat ovat kroonisia tiloja, joissa toipuminen voi olla samanaikaista Eri tyyppiset kaksoisdiagnoosit!, muutoksen eri vaiheessa> vaativat monenlaisia lähestymistapoja 2dg-asiantuntemus moniammatillisella työryhmällä Jatkuvuus yhteistyösuhteissa hoitopaikoista riippumatta Hoitoon pääsyn kriteereitä olisi muutettava? > Jotta kaikki voitaisiin hyväksyä avun piiriin Pääsy palveluiden piiriin, yli tavanomaisten toimintojen, esim. kodittomat Hallinnollinen tuki ja seuranta: the system s mission Järjestelmä kehittää laatu- ja tuloksellisuuden indikaattorit, mittarit, standardit, arvioinnin välineet, käytännön interventiot ja 19 farmakologinen hoito, henkilöstön kompetenssi Mikä vaikeuttaa toimivan mallin arviointia Hyvin monenlaiset ongelmat heterogeeninen ryhmä Lähtökohtaoletukset tutkimustraditiot Käytettävissä olevat resurssit Intervention ajoitus Miten toiminta mallin sisällä on järjestetty? (esim.) palvelunohjaus lähipalvelut yhteisöllisyys tietyt terapiasuuntaukset: kognitiivinen terapia, 12- askeleen ohjelma, erilaiset lääkehoidot 20 10

Vertauskuva kolmesta muurarista Kolme muuraria tekee töitä. Paikalle osuu utelias turisti, joka kysyy, mitä miehet ovat tekemässä. Panen tiiliä päällekkäin, kuvailee työtään yksi. Teen seinää, ilmoittaa toinen. Kolmas näkee työnsä aivan toisin: Rakennan katedraalia. 21 11