Uuden Salon taajamarakenne yhdistymisen jälkeen MAL-seminaari 13.6.2012, Helsinki



Samankaltaiset tiedostot
Moottoritien liittymät yritysalueina?

Osa-aluekeskukset kaupungin tukipilareina

Ajankohtaista Salon yritysalueiden kehittämisestä

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Salon suunnitteluhaasteet kyläalueilla

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

MRL:N TOIMIVUUS JA SUUNNITTELUTARVERATKAISUJEN MYÖNTÄMISEDELLYTYKSET LIEVEALUEILLA

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI (selvitysalue)

Salon seudun kymmenen kunnan liitos 2009: Onnistumiset ja epäonnistumiset MAL- ja elinkeinokysymyksissä

VIITANNUMMEN ALUE SALOSSA ENERGIATEHOKKUUSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava)

Hajarakentamisen ohjaus Jyväskylässä. Jarmo Matikainen, projektipäällikkö, Jyväskylän kaupunki

Kuntalaiskyselyn tulokset

Vaihemaakuntakaava, Varsinais-Suomen taajamien maankäyttö, palvelut ja liikenne, lausunto luonnoksesta

JOHDANTO 1/5. Jarmo Heimo Kaupunginarkkitehti

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

KOULUJEN KORJAUSVELKA ja kunto TULOSSA OLEVIA KORJAUSTOIMIA. Peruskorjauksen kustannusarvio,

Kunnanhallitus SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kuntaliitoskokemuksia

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Maaseutualueet kuntakaavoituksessa. Luottamushenkilön näkökulma Juha Kuisma Lempäälä

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 )

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS

Kiskontien aluetoimikunta

Kuntatalouden säästöt - joita ei toteuteta?

Tontti ja talomarkkinointi

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salon kaupungin joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet

LAPPEEN ALUERAATI Tekninen toimi / kaavoitus

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

JOHDANTO 1/5. Jarmo Heimo Kaupunginarkkitehti

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 32/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 7174/ /2016

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Hakija: Pasila Petteri ja Minna

LIITE 2. LAUSUNTOVASTINEET

Hämeenkyrön strateginen yleiskaava

Rakennusjärjestykset Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VIEMÄRIIN KUULUMATTOMAT KIINTEISTÖT KUNTAKOHTAISESTI

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SONKAJÄRVI KAAVOITUSKATSAUS 2016

Putkilahden kyläselvitys

Rakennusvalvonnanjohtaja:

Siuruanjoen alaosan rantaosayleiskaava

Kyläyleiskaavoitus - lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus. Matti Laitio Ympäristöministeriö

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Tyhjentääkö vai vahvistaako hajarakentamisen hillintä maaseutua? Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen, Kangasalan kunta

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mielenterveystyön kehittäminen

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OPPIMISYMPÄRISTÖUUDISTUS TALOUDEN NÄKÖKULMASTA

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET

Mäntsälän maankäytön visio Rakennemallien kuvaukset

Vähittäiskaupan ohjaus

Asemakaavan seurantalomake

Salon kylähankkeet. Lähidemokratiatapaaminen

Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena ja hajarakentamisen helpottaminen -osahankkeet. Matti Laitio ympäristöministeriö

Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan ( )

Muutosviestintä kuntaliitostilanteessa Case Salo

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu

Maankäyttöstrategia 2014

RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUSIMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA

Suunnittelutarve ja säädökset

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II: KORTTELIT 214 JA 215

MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet. SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari

Lahden kaupunkiseudun rakennemalli Kuntahaastattelut Heinolan kuntahaastattelu

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

Ranta-asemakaavan alue Joutsan rantaosayleiskaavassa, muutosalue rajattu punaisella

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

ODILAMMEN OMAKOTIYHDISTYS Espoon kaupunkisuunnittelukeskus- asemakaavoitus

edellytykset yy Kankaanpää

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PL KUOPIO

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kehitetään yhteistyötä kaavoitusprosessissa. Mahdollistetaan käyttötarkoituksen muutokset

Miksi ja miten kymmenestä kunnasta tulee yksi? Pentti Vanhatalo, muutosjohtaja Salo

Kunnanhallitus liite nro 1 SONKAJÄRVI KAAVOITUSKATSAUS 2017

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

Kangasalan strateginen yleiskaava

Transkriptio:

Uuden Salon taajamarakenne yhdistymisen jälkeen MAL-seminaari, Helsinki Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo

Uusi Salo 2009 Pitkä, noin 10 vuoden prosessi 10 kuntaa (Pienin Särkisalo 1600 as. suurin Salo 25 000 as) Yhdistyminen 1.1.2009 Nokian romahdus 2010-11: dramaatinen alku uudelle kaupungille Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo

Salon väestöennuste 2009 kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo 7.6.2012

Isot kokoerot: pienin kunta, Särkisalo 742 as ja suurin Salo 26 061 as. Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo

Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo

Salon taajamat väestömäärien mukaan Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo

Salo lukuina asukasluku: 55 175 (31.3. 2012) pinta-ala: 2 168 km², josta vesipinta-alaa 181 km², rantaviivaa yli 360 km tuloveroprosentti: 19,5 työttömyysprosentti 10,9 % (30.4.2012) valtuutettujen lukumäärä: 75 valtuustopaikat: SDP 23, KOK 20, KESK 20, VIHR 4, VAS 3, KD 2, PS 1, VP 1, Sit 1 Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo

Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo

Salo osana Etelä-Suomea Salo Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo

2. Salonseudun kunnat ennen uutta Saloa 2009 10 omanarvontuntoista kuntaa Kymmeniä kuntayhtymiä ja sopimuksia kuntien välisistä järjestelyistä Maankäytön suunnittelussa merkittäviä eroja: Salossa kaavoitus pääosin omana työnä, oma kiinteistöjärjestelmä, tonttirekisteri, Xcity-ohjelmisto Muissa kunnissa ei kaavoittajia, konsultit hoitivat kaavoituksen, maarekisteri Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo

Rakennusjärjestykset määräyksiltään erilaisia Kuntien yhdyskuntarakenteet hyvin erilaisia: Vain Salon keskusta kaupunkimainen, Lisäksi Halikon ja Perniön kirkonkylät kohtuullisen palvelutason omaavia Muut kuntakeskukset varsin vaatimattomia palveluvarustukseltaan ja taajamarakenne oli maaseutumainen: kirkonkylä, kylätaajamat, haja-asutus Teijon alue erottui historiallisista ja luontoon liittyvistä syistä muista Perniössä ja Särkisalossa meren läsnäolo Kiskossa, Suomusjärvellä ja Muurlassa järviluonto Kiikalassa ja Kuusjoella peltoviljely Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo

Toiminnalliset, maisemalliset kulttuurierot varsin suuret Tästä huolimatta taajamarakenne oli muotoutunut rakenteeltaan varsin selkeäksi: Salon seutu muodosti tulevan uuden Salon, pois lukien Someron kaupungin Salon keskusta ja Halikon kirkonkylä muodostivat seutukeskuksen, johon päätiet johtivat säteittäisesti pienemmistä kuntakeskuksista Kilpailu kuntien välillä oli terveellä pohjalla: Esimerkiksi kuntarajoille ei syntynyt lieveasutusta missään vaiheessa Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo

3. Hajarakentaminen ja sen ohjaus ennen 2009 Salon kaupungissa ja Halikon kunnassa pintaalarajoitteet asemakaavan ulkopuolisilla alueilla (yleiskaava, rakennusjärjestys): 1-3 ha Muissa kunnissa vain rakennusjärjestyksessä oleva rakennuspaikan yleisrajoitus 2000-5000 m2 Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo 14.3.2012

Rakentamisen historiaa Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo 14.3.2012

Hajarakentaminen Salossa ja Halikossa vähäistä. Syynä pitkä perinne ja päätöksentekokulttuuri. Myöskään maanomistajat eivät olleet halukkaita myymään irrallisia asuntotontteja. Muissa kunnissa käytäntö vaihteli hyvin paljon. Kiikalassa pääosa rakentamisesta kaava-alueiden ulkopuolelle. Loma-asuntojen muuttaminen vakituiseen käyttöön vähäistä. Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo 14.3.2012

Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo

Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo

4. Uusi rakennusjärjestys 2010 Valmistelu kesti noin vuoden, mikä hyvä asia. Merkittävimmät erimielisyydet koskivat suunnittelutarvealueiden määrittelyä ja haja-asutuksen ohjausta pinta-alamääräyksin. Hyväksyttiin: asemakaavoitetun alueen laajentumisvyöhykkeet 4000 m2 rakennuspaikka koko alueella Ei hyväksytty: Rakennuspaikan koon porrastusta ohjauskeinona Maisemansuojelualueita tai pääväylien varsia suunnittelutarvealueiksi Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo 14.3.2012

Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo 14.3.2012

Luvat 2011 poikkeamiset keskustayksikkö 28 kpl, kehysalueyksikkö 13 kpl ELY:n poikkeamiset keskustayksikkö 4 kpl, kehysalueyksikkö 4 kpl suunnittelutarveratkaisut keskustayksikkö 1 kpl kehysalueyksikkö 11 kpl rakennuslupalausunnot keskustayksikkö 37 kpl kehysalueyksikkö 35 kpl muut lohkomislausunnot 5 kpl muut lausunnot 16 kpl Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo 14.3.2012

5. Odotettavissa olevia ongelmia Kaupungin palvelujen kustannustason nousu: seurauksena tästä on tiukkenevan kuntatalouden tilanteessa palvelutason lasku. Kotipalveluhenkilökunta viettää yhä suuremman osan ajasta autossa matkalla paikasta toiseen. Koulukuljetukset lisääntyvät. Joukkoliikenteen järjestämismahdollisuudet kapenevat. Olemassa olevia niukkojakaan palveluja ei pystytä ylläpitämään pikkutaajamissa. Konfliktit elinkeinotoimintojen ja uusien asukkaiden välillä lisääntyvät (kasvihuoneet, sikalat, maa-ainesten otto, metsänhoito) Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo 14.3.2012

Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo 14.3.2012

Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo 14.3.2012

Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo 14.3.2012

6. Maankäytön suunnittelu jämäköityy Kuntarajat vapauttivat suunnittelun kokonaisuuden hyväksi Käynnissä strateginen yleiskaavoitus: yleiskaavallinen ohjelma Keskustan osayleiskaavatyö ja keskustan kehittäminen Yritys- ja työpaikka-alueiden profilointi ja kehittäminen (EAKR-hanke) Osayleiskaavatöitä moottoritien ja merenrannan alueilla Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo

Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo

Salon asemakaavoitetut alueet Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo

Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo

Yksi kaavayksikkö koko alueella: kaupunkisuunnitteluosasto Organisatorisesti muutoksessa: Kehittämis- ja elinkeinotoimi -> tekninen toimi Keskustayksikkö/kehysalueyksikkö jako ok Uusi organisaatiokeskustelu käynnissä Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo

7. Keskustasuunnittelu nousee esiin Paineet erityisesti vanhusväestön asumisen järjestämisestä sekä taloudelliset ongelmat Meriniityn teollisuusalueen kohdalla (Nokian tehtaat) Rakentajat haluavat lisää rakennusoikeutta ja kerroskorkeuksia Huoli keskustan erikoistavarakaupan tulevaisuudesta Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo

Salon yleiskaava 2020 Kt52 parantaminen ja keskustan Rauhoittaminen läpikulkuliikenteeltä Keskustan vahvistaminen palveluilla ja asumisella kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo 7.6.2012

8. Salon talousalue ja Moottoritien hyödyntäminen Kritiikkiä siitä, ettei moottoritien vartta ole kehitetty riittävästi yritysalueena ideapark -haikailua Pelko keskustan ja nykyisten työpaikka-alueiden näivettymisestä Moottoritie otettu kuitenkin koko ajan huomioon elintärkeänä väylänä, jolle yhteyksien pitää olla kunnossa Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo

Salon moottoritieliittymät Hajala Märy Somerontie Muurla Kruusila Suomusjärvi Lahnajärvi kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo 28.5.2012

Asiointiliikenteen ja moottoritieliikenteen erot Salon palvelujen käyttäjät tulevat Salon keskustaan säteittäisiä pääteitä pitkin, usein liittyen työmatkaan Moottoritien käyttäjät ovat pitkänmatkan ohikulkijoita, joiden pysähtyminen tapahtuu hetken mielijohteesta tai matkan tekoon liittyvistä tarpeista (matkapalvelut) kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo 28.5.2012

Kiista nk.salaisten liittymästä Halikon ja Salon välillä Ongelmana erilaiset vaikutukset eri alueille: Halikon keskusta Salon keskusta Tiehallinnon tavoitteet Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo

Isokylä-Toijala-Tavolan Oykluonnos kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo 28.5.2012

9. Yritystoiminnan tarpeet keskeisiä Yritysten sijoittumiselle tärkeintä on tutkimusten mukaan hyvät liikenneyhteydet ja työvoiman saanti Hyvät liikenneyhteydet eivät ole sama asia kuin sijainti esimerkiksi moottoritien vieressä. Olennaista on hyvä opastus ja sujuva yhteys liittymästä yritysalueelle. Yritystoimintaa tukevat yritysalueet. Yritystoiminnan hajaannuttaminen ei tuo hyötyä. Olemassa olevat taajamat muodostavat yritystoiminnan tukijalan. kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo 28.5.2012

kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo 28.5.2012

Salon markkina-alue 2011 kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo 28.5.2012

Salon taajamat väestömäärien mukaan kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo 28.5.2012

10. Johtopäätöksiä Maankäytönsuunnittelun kannalta liitos on ollut myönteinen Yksi tärkeä syy: uusi Salo = (lähes) Salon talousalue Useat strategisesti tärkeät asiat voidaan nyt määritellä yhteisesti miettien ja ajaa niitä voimakkaammin Liitos ei kuitenkaan poista näkemyseroja kehittämislinjoista Tarvitaan herkkää korvaa ja myös uusia valmisteluun ja päätöksentekoon liittyviä toimintatapoja Sopeutuminen uuteen kokoluokkaan jonkin verran ongelmallista (mm. joukkoliikenne) Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo

Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo

KIITOS! Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo