LIITE 2. LAUSUNTOVASTINEET

Transkriptio

1 Lausunnonantaja Tiivistelmä lausunnon sisällöstä asiakohdittain Vastine asiakohdittain Varsinais- Suomen liitto Varsinais- Suomen ELY, liikenne ja infrastruktuuri - vastuualue 1. Selvitys täydentää, syventää ja ajantasaistaa aiempia selvityksiä ja suunnitelmia, jotka on pääosin tehty vanhan kuntarakenteen aikaan. Vanhojen kuntien kaavoituksen kohdalla ei ole arvioitu kokonaisuutta ja näiden kaavojen odotusarvot ovat olleet kasvukehitykseen nähden liian suuria. Tässä selvityksessä aihetta on tarkasteltu riittävän laajasti arvioiden alueiden suhdetta toisiinsa. Alueiden erityispiirteet on tunnistettu ja niiden toteuttamisjärjestystä on arvioitu. 2. Selvityksessä tulisi pohtia myös Salo Lohjaoikorataan tukeutuvan kasvukäytävän vaikutuksia elinkeinoelämälle ja eri alueisiin. 3. Selvitystä voidaan käyttää hyödyksi eritasoisessa kaavoituksessa sekä erilaisissa aluerakennehankkeissa, erityisesti Pohjoinen kasvukäytävä -hankkeessa. 1. Selvitys on menetelmältään kiinnostava ja se antaa hyvät lähtökohdat jatkosuunnitteluun myös maakunnan ja kehityskäytävän tasolla. 2. Suunnitellut alueet eivät todennäköisesti aiheuttaisi liikenneverkon kuormittumista, mutta liikenteelliset vaikutukset tarkastellaan alueiden mahdollisen kaavoituksen yhteydessä. 1. Selvityksen lähtökohtana on ollut tarkastella kokonaisuutta, mikä auttaa tunnistamaan yksittäisiin alueisiin liittyvät erityispiirteet ja kehityspotentiaalit. Potentiaalisimpien alueiden osalta kaupunki voi itse käynnistää niiden kehittämisen aktiivisin toimenpitein. Muilla vähäisemmän potentiaalin alueilla kehittämistoimenpiteisiin voidaan ryhtyä, mikäli erityistä tarvetta ilmenee esimerkiksi yksittäisten elinkeinoelämän hankkeiden myötä. 2. Turku Helsinki-välillä yhtenäisen, eri liikkumismuotoihin, perustuvan kehityskäytävän puuttuminen vaikuttaa käytävään tukeutuvien alueiden kehittymiseen. Tästä syystä moottoritien linjauksen kanssa samassa vyöhykkeessä kulkevan Salo Lohja-oikoradan rakentuminen tukisi elinkeinoelämän kasvua yleisesti Salon alueella. Salossa kasvu tukeutuu ennen kaikkea lisääntyvään henkilöliikenteeseen sekä Helsingin että Turun suuntaan. Selvitystä on lausunnon johdosta täydennetty tältä osin ja junaradan merkitystä osana kehityskäytävää on tarkasteltu selvityksessä. 3. Selvityksen laatijan tarkoituksena on, että selvityksen menetelmiä ja lopputuloksia voidaan hyödyntää sekä kaupungin omassa toiminnassa, kuten yleiskaavoituksessa, että maakunnan maankäytön ym. aluerakennehankkeiden suunnittelussa. 1. Tarkoituksena on, että selvityksen menetelmiä ja lopputuloksia voidaan hyödyntää sekä kaupungin omassa toiminnassa että maakunnan ym. suunnittelussa. 2. Uusien potentiaalisten yritysalueiden liikenteelliset, ympäristölliset ym. vaikutukset tarkastellaan tarkemman maankäytön suunnittelun yhteydessä. 3. Selvityksessä on todettu, mikäli tarkasteltu alue on joukkoliikenteen tai kevyen liikenteen yhteyksien varrella. Niiden alueiden osalta, joilta nämä yhteydet puuttuvat, ei ole vielä otettu kantaa yhteyksien kehittämiseen. Osa uusista potentiaalisista alueista on luonteeltaan selkeästi taajamarakenteesta irrallaan

2 3. Uusilla työpaikka-alueilla on jatkossa kiinnitettävä huomiota joukkoliikenne- ja kevytliikenneyhteyksiin. 4. Vanhojen alueiden kehittäminen ja laajentaminen on järkevämpää kuin uusien alueiden perustaminen. 5. Selvityksestä ei käy ilmi, miten kantatien 52 uuden linjauksen rakentaminen vaikuttaisi alueiden saavutettavuuteen ja potentiaaliin. olevia ja siten erityistoiminnoille soveltuvia, jolloin joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen yhteyksillä ei ole niin suurta roolia alueiden kehittämisessä kuin taajamarakenteessa kiinni olevien yritysalueiden kohdalla. 4. Yleisperiaatteena voi sanoa, että uusien alueiden avaaminen on kannattavaa niissä tapauksissa, joissa ne tuovat merkittävää lisäarvoa olemassa olevaan aluetarjontaan. Jossain tapauksissa uusien alueiden avaaminen voi tulla kyseeseen myös yksittäisten suurten yrityshankkeiden kohdalla, joille ei ole osoittaa sijaintia nykyisillä alueilla. Vanhojen alueiden laajentaminen vaatii kuitenkin usein pienempiä investointikustannuksia kuin uusien alueiden avaaminen ja niiden kehittäminen hyödyntää myös olemassa olevaa yritystoimintaa. Salon kauppakamariosasto 1. Lausunnonantaja on tyytyväinen selvityksen käynnistämiseen, sillä erityisesti rakennemuutostilanteessa tarvitaan pitkäjänteistä yritystoiminnan edellytysten kehittämistä. 2. Piihovin liittymä on nostettu Muurlan, Märynummen ja Suomusjärven ohella potentiaaliseksi liittymäksi, sillä sen kaikki neljännekset antavat hyvät mahdollisuudet uudelle yritystoiminnalle. Näiden kaikkien neljän on jatkossa tarvetta suunnitella alueita käyttöä vieläkin laajemmin ja hyödyntää 5. Kantatien 52 uuden linjauksen rakentaminen välille Perniöntie 110-tie vaikuttaa merkittävästi useiden sekä nykyisten että uusien alueiden saavutettavuuteen sekä yleiseen toteutumispotentiaaliin uusilla alueilla. Selvitystä on lausunnon johdosta täydennetty niiden alueiden osalta, joihin tien rakentaminen tulee merkittävästi vaikuttamaan. 1. Selvityksellä on pyritty kokonaisuuden kautta katsomaan yritystoiminnan sijoittumisedellytyksiä Salon alueella. 2. Selvityksessä moottoritien mahdollisuuksien hyödyntäminen on nähty tärkeänä. Uusien kehitettävien alueiden määrä tulee suhteuttaa olemassa olevien yritysalueiden määrään sekä tonttikysyntään. Uusien alueiden kehittämisessä on tärkeä panostaa sellaisiin alueisiin, jotka tuovat erityisen lisän nykyiseen tarjontaan ja jotka tukevat samalla olemassa olevan yritystoiminnan edellytyksiä ja asutusrakennetta. Selvityksessä potentiaalisimmiksi liittymiksi valikoituneet liittymäalueet täyttävät nämä piirteet ja ovat lisäksi houkuttelevilla sijaintipaikoilla. Vaikka yritysalueiden määrä tulee mitoittaa selkeästi todellista tarvetta suuremmaksi, on uusia alueita suhteutettu nykyisiin yritysalueisiin.

3 olemassa olevat alueet nyt suunniteltua tehokkaammin erityisesti Piihovin kohdalla. 3. Kauppakamariosasto painottaa Haukkalan liittymän merkitystä Salon itäisten osien ja erityisesti Metsäjaanun liikenneyhteyksien parantamisessa ja kokee, että erityisesti Metsäjaanun liikenneyhteydet vaativat parantamista. 4. Selvitetyt alueet ovat oikeat ja kattavat. Alueiden suunnittelussa tarvitaan monipuolista ja tehokasta maankäyttöä, joka huomioi yritysten tarpeet. Nykytilanteessa Salon keskustaajaman alueella olevien yritysalueid en yhteenlaskettu koko on noin 280 hehtaaria. Lisävarauksia on 20 hehtaarin verran sekä Metsäjaanun että Riikin laajennusosissa ja tässä selvityksessä esitetyllä Riikin laajennusalueella mahdollisesti vielä enemmän. Esimerkiksi Märyn liittymässä oleva yhteensä 29 hehtaarin yritystoimintaan soveltuva maaalue koetaan tässä suhteessa riittäväksi, eikä muihin neljänneksiin esitetä lisäpotentiaalia. Tällaiseen esitykseen on päädytty siitä syystä, että yritysalueiden monikymmenkertainen ylimitoitus voi johtaa vääriin maankäytön kokonaisratkaisuihin sekä hajottaa merkittävästi hyvin yritysaluekokonaisuuksien syntyä sekä nykyisillä että uusilla alueilla. Tämä ei ole kaupungin elinkeinoelämän edellytysten takaamiseksi tarvittavan pitkäjänteisen kehittämisstrategian kannalta järkevää. Vaikka Piihovin liittymä on sijainnillisesti hyvin houkuttelevalla paikalla, on selvityksessä sen potentiaali nähty rajatumpana siihen liittyvien suojelukysymysten sekä asutuksen vuoksi. Kauppakamariosaston ja Salon yrittäjien lausuntojen perusteella Piihovia potentiaalia on käsitelty uudelleen ja työtä on täydennetty huomioimalla ns. Somerontien yritysaluevaraus taajamarakenteen reunassa. Tämän varauksen mahdollisuuksien tutkimiseksi tarvitaan erillinen tarkastelutyö, joka ottaa huomioon kehittämisen reunaehdot. Ks. myös Salon yrittäjien lausunnon asiakohtaan 3 laadittu vastine. 3. Haukkalan liittymän avaaminen mahdollistaisi itäisen osien kehittämisen laajaalaisesti, ja tukisi kaupungin kasvua pitkällä tähtäimellä. Tällaiselle kehityssuunnalle ei ole asetettu aikataulutavoitetta ja se edellyttää ensin Metsäjaanun ympäristön voimallista kehittymistä. 4. Selvityksessä on pyritty siihen, että tarkastellut alueet kattaisivat erityyppisen yritystoiminnan tarpeet myös siten, että mahdollisia ristiriitoja yritystoiminnan ja muun ympäröivän toiminnan osalta voidaan välttää.

4 Salon yrittäjät 1. Yritysalueiden profilointi rajoittaa yritysten sijoittumista ja estää yritystoiminnan kehittämistä uusille toimialoille. 2. Moottoritietä tulee hyödyntää myös eteläpohjoinen suunnassa eli koskien Somerontien vartta Valurista Piihoviin. Tämän alueen kaavoitusta on vastustettu valtakunnallisesti merkittävän maisema-alueen takia. 3. Selvityksestä puutuu risteysalueille ja moottoritien varrelle osoitetut suuret yritysalueet, joiden koko olisi hehtaaria. 1. Potentiaalisten yritysalueiden alueiden tarkastelussa ei ole otettu suoranaista kantaa yritysalueiden profilointiin. Osassa alueista on todettu se, millaiselle tai minkä luonteiselle toiminnalle alue voi parhaiten soveltua. Yritysalueiden profilointia tarkastellaan erillisessä selvityksessä, jonka yhteydessä otetaan kantaa siihen, miten profilointi voi edistää yritysten sijoittumista. Siinä profiloinnin tarkoituksena on nimenomaan tukea erityyppisen yritystoiminnan syntymistä ja sijoittumista. 2. Selvityksessä on tunnistettu etelä-pohjoissuunnan sijainnillinen houkuttelevuus yritystoiminnan näkökulmasta. Piihovin potentiaalin lisäksi selvitykseen on lausuntokierroksen jälkeen lisätty kaksi muuta potentiaalista aluetta Salon eteläpuolella (Tottola ja Peppursuo). Salon yrittäjät ottaa kantaa erityisesti Somerontien varteen Valurin ja Piihovin välillä. Valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue ulottuu kantatien 52 molemmin puolin aina Salon taajamarakenteeseen asti (tarkempi rajaus käy ilmi liitteen 1 kartoista ja selvitykseen lisätystä ilmakuvasta). Lisäksi ympäristössä on useita muita suojelukohteita. Osaa Somerontien varresta on tutkittu Salon keskustan osayleiskaavassa 2035, jonka ehdotuksessa Somerontien ja itäisen ohikulkutien risteykseen on osoitettu uusi, noin 9 hehtaarin kaupallisten toimintojen reservialue (ns. Somerontien yritysalue). Lausuntojen perusteella Piihovin potentiaalia on käsitelty uudelleen ja työtä on täydennetty huomioimalla ns. Somerontien yritysaluevaraus taajamarakenteen reunassa. Selvityksessä ei vastusteta tämän alueen kehittämistä uudelle yritystoiminnalle. Haasteena on kuitenkin kehittää aluetta sellaiselle yritystoiminnalle, joka täyttää alueen reunaehdot. Ns. Somerontien yritysalueen mahdollisuuksien tutkimiseksi tarvitaan erillinen tarkastelutyö, joka ottaa huomioon kehittämisen reunaehdot. Ks. myös Salon kauppakamariosaston lausunnon asiakohtaan 2 laadittu vastine.

5 3. Moottoritien varrelle ja erityisesti liittymäalueiden läheisyyteen on Salossa haasteellista osoittaa lausunnossa tarkoitettuja suuria yritysalueita keskustataajaman läheisyydessä oleviin liittymiin. Selvityksessä ei ole suoraan osoitettu näin suuria yritysalueita moottoritien varrella, mutta siinä on muuten pyritty hyödyntämään moottoritien potentiaali sekä tarjoamaan sijaintipaikkoja myös suurille toimijoille. Moottoritien varrella maastollisesti ja maisemallisesti suurille tonteille sopivat Suomusjärven ja Hajalan liittymät. Keskustaajaman läheisyydessä parhaimmat mahdollisuudet on Salaisiin suunnitellun liittymän ympäristössä. Nämä asiat ja niihin liittyvät perustelut käyvät ilmi selvityksestä. Selvityksessä on painotettu ennemminkin suurten tonttien tarvetta, kuin suurien yritysalueiden tarvetta. Salon keskustaajamassa olevien yritysalueiden yhteenlaskettu koko on noin 280 hehtaaria. Tähän suhteutettuna yhden uuden 300 hehtaarin yritysalueen kaavoittaminen ja perustaminen kertainvestointina olisi reilusti ylimitoitettua, vaikka huomioitaisiin se, että alueelle syntyvä toiminnan työpaikkaintensiivisyys suhteessa pinta-alaan olisi pieni. Yritysalueiden monikymmenkertainen ylimitoitus voi johtaa vääriin maankäytön kokonaisratkaisuihin sekä hajottaa merkittävästi hyvien yritysaluekokonaisuuksien syntyä sekä nykyisillä että uusilla alueilla. Tämä ei ole kaupungin elinkeinoelämän edellytysten takaamiseksi tarvittavan pitkäjänteisen kehittämisstrategian kannalta järkevää.