2 ALUEKEHITYS JA STRATEGIAT 2.1 Kainuun kehittämisstrategia Kainuun maakuntasuunnitelma 2020 on keskeinen osa uuden aluekehityslain mukaista maakunnan suunnittelua. Suunnitelma on pitkän aikavalin strateginen suunnitelma. Vuosittain laaditaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma. MAAKUNNAN KEHITTÄMISSTRATEGIA Toimintalinjat Visio 2020 Kainuu on elämisen laatua, joka tehdään osaamisella, yhteistyöllä ja yrittämisellä Yhteinen kehittämistehtävä: Vahvistetaan Kainuun vetovoimaa ja kilpailukykyä ihmisten asuinpaikkana, yritysten sijaintikuntana ja matkailukohteena TL 1. Osaamisen vahvistaminen ja innovaatioympäristön kehittäminen TL 3. Hyvinvoinnin edellytysten parantaminen TL 2. Elinkeinojen ja tuotantorakenteen kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen TL 4. Ympäristön hoito ja infrastruktuurin toimintakyvyn vahvistaminen TL 5. Vuorovaikutuksen lisääminen ja yhteistyön tehostaminen Maakuntasuunnitelmassa on asetettu Kainuun väestötavoitteeksi vuonna 2020 80 800 asukasta. Kajaanin kohdalla tavoitteeksi on asetettu 36 000 asukasta. Maakuntaohjelmassa asetetaan lisäksi muita määrällisiä tavoitteita sekä laadullisia tavoitteita, joista raportoidaan vuosittain maakuntavaltuustolle. Vuonna 2005 laaditaan erillinen raportti Kainuun kehityksestä ja maakuntasuunnitelman toteutumisesta. 2.2 Kajaani Kainuun aluekeskuksena ja osaamiskeskittymänä Kajaani on viimeisen kymmenen vuoden aikana panostanut voimakkaasti osaamiseen kehittämiseen, osaamispohjaiseen elinkeinopolitiikkaan. Tämän linjan ilmentymiä ovat Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus, erityisesti sen mittalaitelaboratorio. Kajaanin kaupunki on panostanut voimakkaasti näihin molempiin korkeakouluihin ja niistä on tullut keskeisiä aluekehityksen moottoreita Kajaanin seudulla.
Kajaani on asettanut tavoitteekseen toimia maakunnan osaamisen, oppimisen ja kehittämisen keskuksena. Toimialoista metsä-, elektroniikka- ja matkailutoimialat ovat Kajaanin seudun vahvuudet. Kajaanin elinkeinopolitiikassa on suunnattu viime vuosina resursseja kasvavista toimialoista seuraaviin: - elektroniikkateollisuus, etenkin metsäteollisuutta palveleva mittausteknologia - informaatioteknologia, ohjelmisto- ja sisältötuotanto - matkailu, etenkin kokous-, kongressi- ja tapahtumamatkailu Kajaanin korkeakouluyksiköiden toimintastrategia vuosille 2001-2007 on hyväksytty kaupunginvaltuuston 350-juhlakokouksessa. Sen toimenpideehdotuksista ovat monet toteutuneet, tärkeimpänä niistä Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden pysyvän koulutuksen aloittaminen. Osaamisen rakenteita on kehitetty edelleen Kajaanin kaupunkiseudun aluekeskusohjelmassa. Ohjelma-alueeseen kuuluvat Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Vuolijoki. Ohjelma tähtää kaupunkiseudun elinvoimaisuuden parantamiseen. Keskeisenä keinona siinä on kaupunkiseudun innovaatioympäristön parantaminen korkeakoulutasoista koulutusta, tutkimusta ja kehitystoimintaa lisäämällä. Toimintamallina on verkostoituminen ja seudullinen yhteistyö. Ohjelman erikoistumisstrategiaksi on valittu panostus Kainuun vahvaan kulttuuriosaamiseen. Päämääränä on, että kaupunkiseutu voi toimia maakunnan kehittyvänä aluekeskuksena, jonka vaikutus ulottuu aluekeskusaluetta laajemmalle. Kajaanin Teknologiakeskus Oy on päässyt valtakunnalliseen osaamiskeskusohjelmaan mittaustekniikan osaamisalalla osana Kainuun osaamiskeskusohjelmaa. Ohjelman puitteissa on suunniteltu laaja mittaustekniikan tutkimus- ja kehittämisohjelma, jolla pyritään kasvattamaan nykyinen 40 tutkijatyövuoden suuruinen mittaustekniikan osaajajoukko noin sadan tutkijatyövuoden tasoon vuoteen 2012 mennessä. Tavoitteena on luoda Kajaaniin tunnustettu kansallinen ja osin kansainvälinenkin mittaustekniikan osaamiskeskittymä 2.3 Kajaanin tasapainotettu strategia ja talousarvio Tasapainotetun tuloksellisuusmallin (Tatu) toimintatavat Keskeiset talousarvion laadintaprosessiin liittyvät tavoitteet ja toimintatavat, jotka ovat voimassa koko organisaatiossa, ovat: - toiminta ohjautuu yhteisesti sovittujen tavoitteiden ja päämäärien suuntaan - termit ja käsitteet on yhdenmukaistettu ja mallin idea näkökulmineen on kaikkien tiedossa - tiedotusta, osallistumista ja yhteistoimintaa korostetaan kaikilla tasoilla - käytetään luovan työn menetelmiä - vaihtoehtoiset ratkaisumahdollisuudet seurausvaikutuksineen pyritään selvittämään myös pitkällä aikavälillä - kehykset mitoitetaan samassa prosessissa tavoitteiden kanssa yhteensopiviksi - Tatun toimivuutta ja toteutumista seurataan säännöllisesti
Strategian tarkistamisohje Toimialojen ja tulosalueiden tehtävänä on ollut päivittää omat strategiansa ja laatia talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksensa kaupunginhallituksen tarkistamien koko kaupungin strategisten linjausten ja annettujen kehysten mukaisesti. Toimi- ja tulosalueet ovat ottaneet talousarvion ja -suunnitelman valmistelussaan huomioon seuraavat kaupunginhallituksen nimeämät asiat: 1) Kaupunginhallituksen antamat talousarvion ja -suunnitelman laadintaohjeet liitteineen 2) Kaupunginhallituksen antama ohje toiminnan ja talouden sopeuttamisesta 2003 2006, 13 kohdan talousohjelma 3) Kaupunginhallituksen edellytys hankinnoista ja investoinneista pidättäytymisestä sekä henkilöstökulujen hallinnasta talousarvioraameissa 2004 pysymiseksi 4) Henkilöstöstrategia 2002-2005 5) Sisäisen valvonnan ohje (kh 31.3.2003) 6) Kainuun maakunta -kuntayhtymän vaikutukset jäljelle jääviin toimintoihin Ohjeessa on lähdetty siitä, että kaikkien toimialojen tulee tunnistaa omat riskinsä ja laatia riskienhallintaohjelma vuoden 2005 aikana. 7) Kajaanin maaseutuohjelmaan sisältyvät kannanotot maaseudun kehittämiseksi (ohjausryhmän ehdotukset) 8) Agenda 21 asiakirjaan liittyen - tehdä talousarvion laadinnan yhteydessä arvio, miten kehitys on edennyt Agenda 21 -ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden osalta ja esittää tarvittavat tarkistukset ja muutokset strategia- ja talousarvioehdotukseen - esittää talousarvion strategia- ja toimenpideosaan nykyistä enemmän ja yksilöidympiä toimenpiteitä kestävän kehityksen toteuttamiseksi ja indikaattoreita seurannan helpottamiseksi - raportoida vuosikertomuksessa kestävän kehityksen ja Agenda 21 -ohjelman toteutumisesta toimialallaan Toimialojen yhteiset strategiat Henkilöstöstrategia, joka on yhteinen, kaikkia toimialoja koskeva strategia, on esitetty jäljempänä kaupunkistrategian jälkeen. Yhteisiin strategioihin kuuluu myös Kajaanin maaseutuohjelma 2004-2008.
2.4 Kaupungin toimintaympäristön muutossuunnat Kaupungin strategia perustuu toimintaympäristön analyysiin. Työn tuloksena on saatu seuraava SWOT-analyysi, joka muodostaa pohjan kaupunkistrategialle. Vahvuudet - panostus osaamiseen - peruspalvelutoiminnot kunnossa - sitoutunut ja osaava henkilöstö - kaupungin sopiva koko, toimivuus ja arkielämän helppous - vahva uuden teollisuuden perusta (IT) Heikkoudet - talouspohjan heikkous - aukot koulutustarjonnassa, erityisesti yo-taso - yrittäjyyspohjan kapeus ja elinkeinopolitiikan resurssivaje - väestökehitys Mahdollisuudet - Kainuun hallintokokeilu, yhteistyö Kainuun maakunta -kuntayhtymän kanssa - vahva ja vahvistuva koulutus- ja tutkimusinfrastruktuuri - seudullinen yhteistyö, yhteys Oulun kasvuun - ITC-sektorin kasvu - luonnon, kulttuurin ja maaseudun mahdollisuuksien hyödyntäminen Uhat - aivovienti ja koulutetun työvoiman saatavuus - niukkenevat taloudelliset ja muut resurssit - työttömyys - väestölliset uhkatekijät (syntyvyys, muuttoliike, ikärakenne) - tulevaisuudenuskon ja -näkemyksen puute - Kainuun hallintokokeilu, rahoitusvastuun ja toiminnallisen vastuun eriytyminen 2.5 Kaupungin visio ja strategiset tavoitteet Kaupungin ja toimialojen strategiset tavoitteet on johdettu toimintaympäristön analyysistä ja visiosta läpikäymällä visio seuraavista neljästä näkökulmasta: palvelukyky ja vaikuttavuus, uudistuminen ja henkilöstön työkyky, prosessit ja rakenteet sekä taloudelliset resurssit.
Kajaanin kaupungin visio ja strategiset tavoitteet PALVELUKYKY JA VAIKUTTAVUUS Väestön osaaminen, sosiaalinen hyvinvointi ja terveys Palvelujen priorisoinnin osaaminen Väestön vähenemisen estäminen Kaupunki- ja maaseutualueen tasapainoinen kehittäminen PROSESSIT JA RA- KENTEET Sujuvat ja toimivat organisaation sisäiset ja ulkoiset palveluketjut Seudullisen ja maakunnallisen palvelutuotantoon liittyvän yhteistyön ja työnjaon lisääminen Tuottava ja laadukas palvelutuotannon järjestäminen VISIO KAJAANI ON HYVÄ JA HALUTTU UUDISTUMINEN JA HENKILÖSTÖN TYÖKYKY Kajaanin kaupunki on hyvä ja arvostettu työnantaja. Toimintastrategioita on toteuttamassa osaava, oikein mitoitettu, työssään viihtyvä henkilöstö, joka osallistuu omaa työtään koskevaan päätöksentekoon TALOUDELLISET RESURSSIT Tasapainoinen talous Tuloksellinen panostus kehittämiseen ja elinkeinoihin aluetalouden vahvistamiseksi Taloudellisen ohjausvallan säilyttäminen suhteessa palveluihin
2.6 Talousarvion toiminnalliset tavoitteet ja mittarit Talousarviovuoden toiminnalliset tavoitteet asetetaan kriittisille menestystekijöille, jotka linkitetään yksikön strategisiin tavoitteisiin. Tavoitteiden muotoilu talousarviovuodelle on erityisen tärkeää koko ohjausjärjestelmän toimivuuden kannalta. Tatu-ohjausmallin lähtökohtana on, että kaupunginvaltuusto saa määrärahaesityksen yhteydessä selkeät ja riittävät perustelut paitsi määrärahan käytölle ja mitoitukselle, myös tiedot määrärahalla aikaansaatavista tuloksista ja vaikutuksista, mielellään mitattavassa muodossa. Mittari on suoraan mitattavissa oleva suure, suhdeluku tai numeraalinen tai sanallinen asteikko, jonka arvo osaltaan kuvaa tavoitteen saavuttamista.
KAJAANIN KAUPUNKISTRATEGIA KAUPUNGIN PERUSTEHTÄVÄ Turvata hyvinvoinnin perusta ja luoda edellytykset ihmisten ja yritysten menestykselle ja viihtymiselle Kajaanissa ja Kainuussa. PALVELUKYKY JA VAI- KUTTAVUUS Väestön osaaminen, sosiaalinen hyvinvointi ja terveys Palvelujen priorisoinnin osaaminen Väestön vähenemisen estäminen Kaupunki- ja maaseutualueen tasapainoinen kehittäminen Onnistuminen aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmissa Koulutustason nostaminen Omaehtoisen, ennaltaehkäisevän, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen yhteistyössä maakunnan kanssa Uusien työpaikkojen luominen kasvu- ja mahdollisuusaloille VISIO 2008 Kajaani on hyvä ja haluttu. STRATEGISET TAVOITTEET UUDISTUMINEN JA HEN- KILÖSTÖN TYÖKYKY Henkilöstöstrategian arvot: -yhteisöllisyys -oikeudenmukaisuus -tuloksellisuus Kajaanin kaupunki on hyvä ja arvostettu työnantaja. Toimintastrategioita on toteuttamassa osaava, oikein mitoitettu, työssään viihtyvä henkilöstö, joka osallistuu omaa työtään koskevaan päätöksentekoon PROSESSIT JA RA- KENTEET Sujuvat ja toimivat organisaation sisäiset ja ulkoiset palveluketjut Seudullisen ja maakunnallisen palvelutuotantoon liittyvän yhteistyön ja työnjaon lisääminen Tuottava ja laadukas palvelutuotannon järjestäminen KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Henkilöstöstrategian kriittiset menestystekijät: Jokaisella työyhteisöllä ja työntekijällä/viranhaltijalla on oma kehityssuunnitelma Jaksamisesta huolehtiminen Työntekijöiden ikä ja ikäsidonnaiset tekijät otetaan huomioon päivittäisjohtamisessa Palveluketjujen ja ydinprosessien tunnistaminen ja osaaminen toimialojen sisällä ja välillä sekä yli kuntarajojen Maakunnalliset uudet peruspalvelut järjestetään kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Niiden laatu ja saatavuus turvataan tuottavuutta nostaen yhteistyössä maakunnan kanssa TALOUDELLISET RE- SURSSIT Tasapainoinen talous Tuloksellinen panostus kehittämiseen ja elinkeinoihin aluetalouden vahvistamiseksi Taloudellisen ohjausvallan säilyttäminen suhteessa palveluihin Perustehtävän kannalta tarpeettoman pääoman vapauttaminen perustehtävään ja kehittämiseen Talousosaaminen ja -seuranta kunnossa kaikilla tasoilla Menot ja tulot ovat tasapainossa Kaupungin omistajaohjausvallan tunnistaminen Maaseutuohjelma huomioitu toimialojen talouden sopeuttamis- Toteuttamiskelpoiset talousarvioissa toimenpiteet KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄT TOIMINNALLISET SITOVAT TAVOITTEET/MITTARIT Väestön määrä pysyy ennallaan Kasvu ja mahdollisuusalojen työpaikkojen kasvu Asiakastyytyväisyystulosten myönteinen kehitys Henkilöstöstrategian tavoitteet/mittarit: Työyhteisöjen toimivuustutkimusten tulosten parantuminen Kehityskeskustelut käyty kaikilla esimiestasoilla Työyksikkökohtaisten hyvinvointisuunnitelmien toteutuminen Uusi palvelustrategia valmis v. 2005 loppuun mennessä. Palvelut sopeutetaan käytettävissä oleviin taloudellisiin ja henkilöresursseihin. Yhteistyö maakunnan kanssa on ongelmatonta ja tehokasta. Maakunnan tuottamat palvelut toimivat ongelmitta. Talousarvion alijäämä < TA 2005 (valtuuston hyväksymä). Noudatetaan taloussuunnitelmaa 2005-2008. Investointiohjelman toteuttaminen TA 2005 mukaan Kunnan maksuosuus maakunnalle < 60 %.
Kajaanin kaupungin henkilöstöstrategia Henkilöstöstrategian uusiminen on aloitettu vuonna 2004 ja se valmistuu kevättalvella 2005. Keskeisiä henkilöstöstrategiaan vaikuttavia tekijöitä on Kajaanin kaupungin palvelutoiminnan muutokset Kainuun hallintokokeilun käynnistyessä sekä Kajaanin kaupungin taloustilanteen vaikutukset palvelutuotantoon. Uusi henkilöstöstrategia valmistellaan tasapainotetun mittariston pohjalta. Se johdetaan palvelustrategiasta. Henkilöstöstrategian rakentamisessa pyritään vaikuttamaan siihen, että linjaukset ovat samanlaisia Kainuun maakuntahallinnon kanssa. Laadittavassa henkilöstöstrategiassa tulee korostumaan toimiva yhteistyö taloudesta ja henkilöstöasioista vastaavien viranhaltijoiden sekä toimialajohdon, ylimmän johdon ja poliittisten luottamushenkilöelinten kesken. Henkilöstöstrategiaan tullaan kirjaamaan vaadittavien säästötoimien laatu ja ajoitus. Henkilöstöstrategia on myös osa selviytymisstrategiaa, jossa tulee olla vaihtoehtoisia malleja. Voimassa oleva henkilöstöstrategia on käytössä niin kauan kuin uusi on hyväksytty. Nykyisen henkilöstöstrategian keskeiset arvot ovat: Yhteisöllisyys Oikeudenmukaisuus Tuloksellisuus Koko henkilöstön ja erityisesti johdon tehtävänä on vastata tuloksellisesta toiminnasta. Toimintaa tulee ohjata yksilöllisyyden arvostaminen, yhteisöllisyyden tukeminen, erilaisuuden hyväksyminen, yhdenvertaisuuden kunnioittaminen ja vaikutusmahdollisuudet omaa työtään koskevaan päätöksentekoon. Kajaanin kaupungin henkilöstö osallistuu omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Menettelyllä luodaan edellytyksiä henkilöstön motivoitumiselle sekä kasvatetaan hyvinvointia ja tuottavuutta. Työpaikkojen työkykyä ylläpitävä toiminta on työnantajan ja työntekijöiden yhteistyötä, jolla tuetaan työkykyä. Toiminta kohdistuu henkilöstön terveyteen, toimintakykyyn, motivaatioon ja ammattitaitoon sekä työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämiseen. Henkilöstön osaamisen kehittämisen pohjana on työyhteisön nyt ja tulevaisuudessa tarvitsema osaaminen. Tulevaisuuden osaamistarpeet johdetaan visiosta ja strategiasta. Tavoitteena on, että jokaisella työyhteisöllä on yksikkökohtainen kehittymissuunnitelma ja jokaisella työntekijällä henkilökohtainen kehityssuunnitelma.
Kaupungin on kyettävä hallitsemaan henkilöstön ikääntymisen ja suuren vaihtuvuuden vaikutuksia lähivuosina. Sen on kyettävä houkuttelemaan osaavaa henkilöstöä, pitämään se palveluksessaan ja tarjoamaan kehittymismahdollisuuksia. Kaupungin hyvä toiminta- ja palvelukyky edellyttää, että kaupunki on työnantajana kilpailukykyinen. Toimintayksiköillä on oltava kaupungin strategiaan pohjautuva oikein mitoitettu osaava ja työhönsä sitoutunut henkilöstö. Vastuu tehtävien vaatiman osaavan henkilöstön hankkimisesta on toimintayksikön esimiehillä, joiden tulee määritellä ja toteuttaa henkilöstötarve toiminnasta lähtien. Virka- ja työehtosopimuksen mukaisia kannustavia ja tuloksellisuutta parantavia harkinnanvaraisia palkanosia otetaan rohkeasti ja enenevässä määrin käyttöön.
HENKILÖSTÖSTRATEGIA VISIO 2008 Kajaanin kaupunki on hyvä ja arvostettu työnantaja. Jokainen työntekijä tuntee olevansa arvokas. STRATEGISET TAVOITTEET PALVELUKYKY JA VAI- KUTTAVUUS Henkilöstö tuottaa kuntalaisten tarpeita vastaavia laadukkaita, kilpailukykyisiä palveluja Kuntalaiset ovat tyytyväisiä palveluihin Yhteensovitettu toiminta- ja henkilöstöstrategia UUDISTUMINEN JA HEN- KILÖSTÖN TYÖKYKY Toimintastrategioita on toteuttamassa osaava, oikein mitoitettu työssään viihtyvä henkilöstö, joka osallistuu omaa työtään koskevaan päätöksentekoon Henkilöstöllä on osaaminen, joka vastaa tämän hetken ja tulevaisuuden palvelutarpeisiin PROSESSIT JA RA- KENTEET Toimintaprosessien/ palveluketjujen sujuvuus HENKILÖSTÖ- TALOUDELLISET RE- SURSSIT Toimiva henkilöstötalouden suunnittelu ja seuranta KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Tunnistetut tämän hetken ja tulevaisuuden palvelutarpeet Asiakaspalveluhenkisyys Toimiva yhteistyö suunnittelusta, taloudesta ja henkilöstöasioista vastaavien viranhaltijoiden sekä toimialajohdon, ylimmän johdon ja poliittisten luottamushenkilöelinten kesken Jokaisella työyhteisöllä ja työntekijällä/viranhaltijalla on oma kehittymissuunnitelma Jaksamisesta huolehtiminen Työntekijöiden ikä ja ikäsidonnaiset tekijät otetaan huomioon päivittäisjohtamisessa Palveluketjujen tunnistaminen/kuvaaminen ja asiaan liittyvä laatutyö Henkilöstövoimavarojen oikea kohdentaminen, osaamisen/vahvuuksien hyödyntäminen Tasa-arvosuunnitelman toteuttaminen toimialoilla ja työyksiköissä Johto käyttää riittävästi aikaa henkilöstöstrategian toteuttamiseen Henkilöstöpääoman oikea suuntaaminen ja käyttö Kilpailukykyinen ja kannustava palkkapolitiikka TOIMINNALLISET TAVOITTEET/MITTARIT Asiakastyytyväisyystutkimuksia hyödynnetään palvelujen kehittämisessä Hinta ja laatu Henkilöstö -Tatu sisältyy toimialojen Tatuihin Kehityssuunnitelmissa ja kehityskeskusteluissa määriteltyjen tavoitteiden toteutuminen Työyksikkökohtaisten hyvinvointisuunnitelmien toteuttaminen Työyhteisöjen toimivuustutkimukset tehty 100 % joka toinen vuosi Henkilöstön sairauspoissalot Prosessien ajallisen sujuvuuden parantaminen Työn tuottavuuden kohottaminen, suoritteet/henkilötyövuodet Raportit Itsearviointi Kuinka paljon kannustavia palkanosia on käytössä suhteessa palkkasummaan Henkilöstön tyytyväisyys palkkaukseen Koulutustarve selvitetty ja toteutettu