Tutkimusprojektit: Mikko Peltola 1. Oksitosiinin vaikutus äitien ja lasten tunteiden havaitsemiseen ja vuorovaikutukseen 2 osaprojektia, 2 opiskelijaa Menetelmiä: vuorovaikutushavainnointi, EEG, eye-tracking 2. Vastasyntyneen itku kognitiivisen ja emotionaalisen kehityksen ennustajana 1 opiskelija Itkuäänitykset huhti-heinäkuu 2014, seuranta 7kk iässä (11/2014-2/2015) 7kk seuranta: Bayley Scales, eye-tracking, vuorovaikutushavainnointi, kyselylomakkeet (opiskelija osallistuu seurantatutkimuksen toteuttamiseen) Yhteistyö: Human Information Processing Laboratory: Jari Hietanen Infant Cognition Laboratory: Jukka Leppänen, Jaana Kivinummi TTY/signaalinkäsittelyn laitos: Tuomas Virtanen, Gaurav Naithani (itkuanalyysit) mikko.peltola@uta.fi 050 318 6120 Kysy lisää!
Pro gradu-tutkimuksen ohjausseminaarit 2013-14 Raija-Leena Punamäki, prof. Gradu äiti-lapsi -vuorovaikuksesta
Gradun aiheet Vanhemmuuden vahvistaminen: Interventiontutkimukset depressiivisillä ja huumetaustaisilla äideillä Graudututkimuskohdistuu äiti-lapsi vuorovaikutuksen analyysiin Analyysimenetelmässä opetetaan videoidun äiti-lapsi vuorovaikutuksen havainnointi ja luokittelu Tutkimuskysymykset liittyvät opiskelijan tekemiin luokituksiin esim: Mitkä tekijät suojelevat varhaista vuorovaikutusta depression ja huumeiden käytön kielteisiltä vaikutuksilta? Miten varhainen vuorovaikutus ennustaa lapsen kehitystä riski vs. normatiivisissa perheissä?
HUOM. Tutkimus tehdään sos-terveydenhoidon yhteistyössä, joten gradutyöskentelyyn tulee sitoutua kahdeksi lukuvuodeksi Syksy 2014: Tutkimuksen nimi, tavoite ja sisällysluettelo Teoriaan, malleihin ja tutkimuksiin perehtyminen Varhaisen vuorovaikutuksen analyysi: koulutus Oman aineiston analyysi Tutkimuskysymykset valmiiksi muotoillut Kevät 2015: Tutkimuskysymyksiin vastaaminen Oman aineiston analyysi Tulosten kirjoittamista ja esittämistä harjoitellaan ryhmässä Kesä ja syksy 2015 Tulosten pohdinta Ohjaaja kommentoi tekstiä
Graduinfo 7.5.2014 Kalevi Korpela, ympäristöpsykologia; 4 aihepiiriä 1. Työkuormituksesta palautuminen: työ-ja ympäristöpsykologisten näkökulmien yhdistäminen (Recovery). SA Hankkeessa seurataan samoja työntekijöitä kolmen vuoden ajan (2013 2015). Ensimmäinen aineistonkeruu: 1347 henkilöä touko-kesäkuussa 2013. Vastausprosentti oli 37%. Toinen: toukokuu 2014.
1. Recovery hanke, tutkimuskysymysesimerkkejä Työ-ja/tai kotiympäristön luontonäkymien yhteys elinvoimaisuuden tunteisiin viim. kuukauden aikana? Välittyykö näkymien vaikutus elinvoimaisuuden tunteen kautta yleiseen / työhyvinvointiin? Poikkileikkaus/seuranta Energisyyden ylläpitotapojen (erityisesti fyysisen aktiivisuuden, ulkoilun ja ikkunasta katsomisen) useuden yhteys elinvoimaisuuden tunteisiin viim. kuukauden aikana? Välittyykö ylläpitotapojen vaikutus elinvoimaisuuden tunteen kautta yleiseen / työhyvinvointiin? Poikkileikk/seuranta
1. Recovery hanke, tutkimuskysymysesimerkkejä Miten eri vapaa-ajan viettotapojen osallistumisuseus (erityisesti luontoliikunta) on yhteydessä elinvoimaisuuteen, univaikeuksiin ja/tai koettuun terveydentilaan? Välittääkö vapaa-ajan toimintojen koettu elvyttävyys tätä yhteyttä? Onko tässä eroa eri vapaa-ajan toimintojen (esim. luontoliikunta vskulttuuriharrastukset) välillä? Poikkileikkaus/seuranta Interventio-osuus
2. Puistokävely depressiopotilaiden ryhmähoidossa Kevät 2014 8 potilaan ryhmä. Elo-syyskuussa todennäköisesti 1-2 ryhmää. Käytössä aineisto, jossa mittareina masennuskysely, elpymiskokemuskysely ja positiivisen mielenterveyden mittari. Yhteistyössä Treen kaupungin mielenterveysja päihdepalvelujen kanssa.
3. Voimapolut Neljän maan (Suomi, Ruotsi, L-burgja Ranska) käyttäjäkyselyaineisto, jota kertyy kesällä 2014 lisää. Keväällä 2014 koossa n. 260 vastaajaa. Lomakkeet täytetty psykologisia harjoitteita sisältävän metsäpolun kävelemisen jälkeen. Kokemuksissa ilmenevien erojen maitten välinen analyysi.
LYHYT VOIMAPOLKU 4,4 km PITKÄ VOIMAPOLKU 6,6 km Ensimmäinen hyvinvointia edistävä teemapolku Ikaalisten Kylpylään on valmistunut Suomen ensimmäinen hyvinvointia edistävä teemaympäristö. Voimapolulle on sijoitettu metsän ja ympäristön kokemiseen ja havainnoimiseen liittyviä harjoite- tai informaatiotauluja, jotka perustuvat metsien hyvinvointivaikutuksia käsittelevään tutkimustietoon. Hengitä muutaman kerran rauhallisesti sisään ja ulos. Anna hartioittesi rentoutua. Havainnoi maiseman laadun muutosta ja kuulostele äänien muutosta verrattuna tähän asti kulkemaasi reittiin. Katsele ympärillesi ja anna katseesi hakeutua itsestään johonkin miellyttävään kohtaan maassa, metsässä tai taivaalla. Unohdu katselemaan ympärillesi ja anna itsesi lumoutua. Jatka rauhallista hengittämistä. Hankkeen rahoittajana toimii Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahasto.
4. Kaupungin viheralueet ja ihmisten hyvinvointi SA 2005 aineisto + demolomakeaineisto Eri ikäryhmien erot mielipaikkakäyntien useudessa, käyntien elvyttävyydessä? Mielipaikkakäyntien useuden ja käyntien elvyttävyyden yhteydet koettuun hyvinvointiin?
4. Demolomakkeet 1. Keskittymiskyvyn ja työvireen ylläpitämisen copingkeinot. Mitä keinoja ihmiset käyttävät ja onko luonto-tai kaupunkisuuntautuneilla ihmisillä eroa näissä keinoissa? lomake 1, edellyttää lisäkeruuta 2. Mielipaikat tunteiden, ajatusten ja vuorovaikutustilanteiden säätelyssä. Mitkä ovat mielipaikassa käymisen psyykkiset tehtävät? Mielipaikkojen ominaisuuksien tarkempi erittely, missä tilanteissa ja tunnetiloissa koetaan tärkeimmäksi? Mikä paikassa, fyysinen paikka, ihmiset vai toiminta on oleellista millekin säätelytilanteelle? lomake 2
Omat aiheet ympäristöpsykologian, ympäristön ja hyvinvoinnin alalta mahdollisia ja muutakin voi olla: ottakaa yhteyttä käymällä tai s-postilla kalevi.korpela@uta.fi!
GRADUAIHEITA Työ- ja organisaatiopsykologia Kaisa Kirves 7.5.2014
1. Ovatko määräaikaiset työntekijät huonoosaisia? Vertailututkimus erityyppisten määräaikaisten ja pysyvien työntekijöiden psykologisesta ja sosiaalisesta hyvinvoinnista Kyselyaineisto: kahden vuoden seuranta (2008, 2009, 2010) o 2 yliopistoa, N = 926 Kyselyaineisto: vuoden seuranta (2008, 2009) o 2 yliopistoa, N = 1314 o sairaanhoitopiiri, hoitoalan työntekijät, N = 308 Kyselyaineisto: poikkileikkaus o Vuokratyöfirma, N = 223
Graduaiheita 1. Kuinka yliopiston työntekijöiden hyvinvointi kehittyy tutkitun kahden vuoden aikana? o eri ammattiryhmien (opetus, tutkimus, muu) vertailu 2. Mitkä työn voimavarat (esim. johtamisen oikeudenmukaisuus) voisivat suojata työn vaatimusten (esim. työn aikapaineet, työn epävarmuus) haitallisilta hyvinvointivaikutuksilta? 3. Minkä mekanismien avulla työn voimavarat edistävät työn imua? Toimisivatko optimismi ja /tai persoonallisuuden ydintulkinnat tällaisina välittävinä mekanismeina?
2. RE-SU-LEAD: Palkitseva ja kestävää hyvinvointia edistävä johtajuus Tutkimus kolmessa eri maassa (Suomi, Ruotsi, Saksa) Suomessa kerätyt työntekijäaineistot: Kyselyaineisto: 21 kuukauden seuranta (2011, 2012, 2013) o Kuntatyöntekijät, N = 189 Kyselyaineisto: 14 kuukauden seuranta (2011, 2012) o N = 262 Kyselyaineisto: poikkileikkaus o N = 557
Graduaiheita 1. Muuntaako johtamistyyli (esim. autenttinen, oikeudenmukainen johtaminen) työn vaatimusten (esim. emotionaaliset ja kognitiiviset vaatimukset, työn epävarmuus) yhteyttä hyvinvointiin? 2. Edistääkö ( boostaako ) johtamistyyli (esim. transformationaalinen, autenttinen, oikeudenmukainen johtaminen) työn imua silloin, kun työssä on paljon vaatimuksia? 3. Ehkäiseekö positiivinen esimieskäyttäytyminen (esim. transformationaalinen, autenttinen johtaminen) loukkaavan esimieskäyttäytymisen vaikutuksia hyvinvointiin? 4. Miten esimiehen ja alaisen näkemysten yhdenmukaisuus esimiehen johtamistyylistä on yhteydessä alaisen hyvinvointiin?
3. Työkuormituksesta palautuminen: työ- ja ympäristöpsykologisten näkökulmien integroiminen Kyselyaineisto: 12 kuukauden seuranta (2013, 2014) o Kerätään touko-kesäkuussa 2014 Kyselyaineisto: poikkileikkaus o N = 1347
Graduaiheita 1. Onko työholismi yhteydessä palautumisen mekanismeihin (työstä irrottautuminen, rentoutuminen, taidonhallinta, kontrolli vapaa-ajalla), palautumiseen (koettuun hyvinvointiin) ja/tai työssä suoriutumiseen? Muuntako suhteita? 2. Onko mindfulness yhteydessä palautumisen mekanismeihin (työstä irrottautuminen, rentoutuminen, taidonhallinta, kontrolli vapaa-ajalla) ja palautumiseen (koettuun hyvinvointiin)? Muuntaako suhdetta? 3. Onko työaikakontrollilla hyvinvointia edistävä vaikutus? Voiko se auttaa palautumaan kuormittavassa työtilanteessa? 4. Ennustavatko palautumisen mekanismit yli ajan koettua työhyvinvointia ja yleistä hyvinvointia? Vai onko suhde toisin päin?
Kaikkiaan 4-5 opiskelijaa Seminaari alkaa syyskuussa Yhteys parhaiten sähköpostitse: Kaisa.Kirves@uta.fi
About me Jessica de Bloom Born in Germany Netherlands, Dutch Antilles, Germany, New Zealand Since 2012: Post-doc at UTA Field of expertise Recovery from work Vacation research
Projects 3-wave longitudinal study: long-term recovery processes and outcomes Online questionnaires Intervention study: nature vs. relaxation during lunch breaks Online questionnaires pre-post SMS & paper pencil questionnaires pre-inter-post Blood pressure & heart rate pre-inter-post Stress hormones pre-inter-post
Evening Afternoon Lunch Morning Control group Relax group Walk group Week 1 Week 2 Tuesday & Thursday Week 3 Tuesday & Thursday Week 4 Tuesday & Thursday Intervention period Week 5 Tuesday & Thursday Week 6 Tuesday & Thursday Week 7 Tuesday & Thursday = SMS-questionnaire =Online-questionnaire = physiological measurements (blood pressure, heart rate, stress hormones)
Possible research projects Number of vacation days (work-related) well-being health performance creativity Scheduling of vacation days across year (work-related) well-being health performance creativity
Possible projects Free time activities (work-related) well-being health performance creativity Free time experiences well-being health performance creativity
Possible projects Recovery & creativity Changing lunch routines (park walk/relaxation) & generating creative ideas Multiple Uses Task (Guilford)
Vacation memories Extension of positive vacation effects? Experimental study
Method Literature research Existing data sets Participation data collection intervention study 2 (Autumn 2014) Own new data collection Thesis should be In English High Quality First come, first served Jessica.de.bloom@uta.fi
Pro gradu tutkielma 2 opiskelijaa lukuvuosi 2014-2015 Ohjaaja: Mervi Ruokolainen
Terveydenhuollon työntekijöiden palvelumotivaatioja sen yhteydet työhyvinvointiin ja työssä suoriutumiseen Tampereen yliopiston, Turun yliopiston ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen yhteishanke Rahoittajana Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS) 1-vuotinen poikkileikkaustutkimus (2014) Tavoitteena: tarkastella, millainen julkisen palvelun motivaatio suomalaisilla terveydenhuollon työntekijöillä on ja mikä merkitys sillä on työhyvinvoinnin ja työssä suoriutumisen kannalta validoida julkisen palvelun motivaatio mittari suomalaisella terveydenhuollon aineistolla Julkisen palvelun motivaatio = työntekijän halu/tahto tehdä työtä siten, että se tuottaa hyvää mahdollisimman monelle, asettaa yhteisen edun työntekijän oman edun edelle ja huomioi eettisyyden ja oikeudenmukaisuuden periaatteet (Perry & Wise, 1990)
Aineisto Kerätään toukokuussa 2014 3 ammattiliiton jäsenrekisteristä SuPer(n 1700) Tehy (n 1500) Lääkäriliitto (n =?) kysely käynnistyy 19.5. Vastaajat saanet liittonsa kautta s-postin, jossa linkki ao. kyselyyn Vastaajat työskentelevät kunnissa/kuntayhtymissä, valtiolla, yksityisissä yrityksissä tai kolmannella sektorilla
Mittarit Julkisen palvelun motivaatio Työmotivaatio (motivaation perustana yksilön ja organisaation arvojen yhteensopivuus, yksilön mahdollisuus toteuttaa arvojaan työssään, työssä viihtyminen) Työhyvinvointi (työn imu, uupumusasteinen väsymys, työtyytyväisyys, työpaikan vaihtoaikeet) Emotionaalinen kuormittavuus (tunteiden piilottaminen/teeskentely/asiakkaiden tunteiden huomioiminen) Työssä suoriutuminen (OCB työtovereita ja organisaatiota kohtaan, arvioi omasta työsuoriutumisesta) Terveys ja hyvinvointi (yleinen terveydentila, kokemus palautumisesta työajan jälkeen) Transformationaalinen johtaminen Arvio suomalaisesta terveydenhuoltojärjestelmästä ja sen toimivuudesta Tyytyväisyys palkkaukseen, kannustuslisät, tulospalkkaus, rahalliset kannusteet Taustamuuttujat Työnantajasektori, ammattinimike, sp, ikä, koulutus, työsuhde, työaikamuoto, esimiesasema, työtunnit, palkka, poliittinen sijainti, seutu, ammattiliittoaktiivisuus
Esimerkkejä pro gradu -tutkielman aiheista/aihepiireistä Julkisen palvelun motivaation yhteydet työssä suoriutumiseen Julkisen palvelun motivaation yhteydet työhyvinvoinnin eri indikaattoreihin Arvojen yhteensopivuus ja työhyvinvointi Emotionaalinen kuormittavuus ja työhyvinvointi Em. yhteyksiä muuntavat ja välittävät tekijät Mahdollisuus tarkastella yhden tai useamman ammattiliiton vastaajia