Jaksa ja voi hyvin MUUTOKSESSA

Transkriptio

1 Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenlehti 4/ Jaksa ja voi hyvin MUUTOKSESSA MINISTERI TIILIKAINEN NAISMETSÄNHOITAJAT OPISKELIJATUTKIMUS 14 Vuoden metsänhoitaja vuotisjuhlamatka 22 Työnhaku kannattaa yhdistää metsätalouden Saarenmaalle. luontoarvoihin.

2 Pääkirjoitus Tapio Hankala Toiminnanjohtaja sisältö Muutoksia ja mahdollisuuksia 65. VUOSIKERTA ISSN Suomen paikallaan polkeva kansantalous vaatii etsimään sekä säästöjä että kasvua. Toimintaympäristön ja elinkeinoelämän muutokset tuntuvat pienessä ja avoimessa, vientimarkkinoiden kehityksestä elävässä maassamme. Kestävän talouskasvun tarve yhteiskunnassa on varmaan valjennut kaikille viime vuosina, mutta käsitykset talouskasvun aikaansaamiseksi tarvittavista keinoista eroavat. Kireä julkinen talous koettelee tehtäviltään lakisääteisissä ja pääosin valtion budjettirahoituksen varassa toimivissa organisaatioissa työskenteleviä. Myös metsäala ja jäsenemme ovat saaneet myllerryksessä oman osansa lomautuksina ja irtisanomisina. Muutos jatkuu. Yleisestä heikosta talouden vedosta kärsivät etenkin työmarkkinoille pyrkivät ja nuorten korkeakoulutettujen työttömyys onkin ennätystasolla. Maan hallitus ja työmarkkinakeskusjärjestöt pyrkivät osaltaan löytämään keinoja, joilla maa saadaan nousuun ja kasvun uralle niin talouden kuin työllisyydenkin osalta. Ratkaisuja haetaan ennen näkemättömistä keinoista löytyvät ne sitten sopien tai pakkolakeja käyttäen. Näissä tilanteissa saattavat myös asetelmat kärjistyä, kuten on syksyn kuluessa nähty. Metsä ja siihen perustuva tulevaisuus on monelta osin valoisa poikkeus muuten synkässä tilanteessa. Metsäalan tulevaisuuden usko konkretisoituu investointeina ja kasvun odotuksina. Kasvun realisoituminen hyvinvoinniksi vaatii omia vahvuuksia ja kykyä tarttua muuttuvan toimintaympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin. Perinteisten metsän vahvuuksien JULKAISIJA Metsänhoitajaliitto ry Forstmästareförbundet rf TOIMITUS Päätoimittaja Johanna Hristov johanna.hristov@metsanhoitajat.fi ILMESTYMISAJAT Viikot 10, 22, 39, 50 TILAUSHINTA 35 kotimaassa OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET Päivi Toivonen puh. (09) paivi.toivonen@metsanhoitajat.fi lisäksi uutta kasvua etsitään eri osaamisalueiden ja toimialojen rajapinnoilta, kuten energia- ja kemianteollisuudesta. Metsään liittyvälle osaamiselle ja alalla työskenteleville tämä tarjoaa mahdollisuuksia, mutta myös vaatii kykyä toimia uudenlaisessa toimintaympäristössä. Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän muutokset näkyvät jäsenten työelämän arjessa ja heidän edunvalvontajärjestöltään tarvitsemissa jäsenpalveluissa. Koska Metsänhoitajaliitto pyrkii vastaamaan jäsentensä kasvaviin ja muuttuviin palvelutarpeisiin edunvalvonnassa ja jäsenpalveluissa, Metsänhoitajaliiton syysvaltuusto hyväksyi marraskuussa 3L-liittofuusion aiesopimuksen ja päätti rakentaa yhdessä Luonnontieteiden Akateemisten Liiton sekä Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton kanssa uuden ammattiliiton. Päätös uuden liiton perustamisesta on merkittävä, kuten on myös fuusion tavoite vahvistaa jäsenten edunvalvontaa ja jäsenpalveluja nykyisten liittojen voimavarat ja osaaminen yhdistämällä. Palkansaajien edunvalvontajärjestön tulee kyetä palvelemaan jäseniään heidän työelämänsä eri vaiheissa ja tilanteissa. Tarvitaan vahvaa edunvalvonnan osaamista, uusia palveluja ja resursseja sekä mukanaoloa työelämässä tarvittavan osaamisen ennakoinnissa ja kehittämisessä sekä sen käytön edistämisessä yhteiskunnassa. Pian alkava vuosi 2016 on uuden liiton rakentamisen aikaa ja virallisesti uusi jäsenen liittomme aloittaa vuoden 2017 alussa. Uusi liittomme on tulevaisuuden hanke, joka yhdistää metsän ja sille läheisten osaamisalueiden rajapinnat ja niiden osaajat sekä heidän edunvalvontansa tuottaen monia synergiaetuja. KANNEN KUVA Ingimage KIRJAPAINO PunaMusta Oy PL 99, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Metsänhoitaja-lehti on painettu puhtaalle kierrätyskelpoiselle puukuidulle. Puu on uudistuva kotimainen luonnonvara. PEFC/ TÄSSÄ NUMEROSSA KUMPPANINA MUUTOS Jaksa ja voi hyvin muutoksessa 12 TERVEYSKUNTOON PYSYVÄÄ PARANNUSTA Stora Enso onnistui hyvinvointiohjelmansa avulla kaventamaan henkilöstön terveyseroja. 18 NAISMETSÄNHOITAJAT 60-VUOTTA Juhlamatkalla suunnattiin Saarenmaalle 22 OPISKELIJATUTKIMUS 2015 Työnhaku kannattaa 28 SÄHLÄÄJÄSTÄ ZEN-MESTARIKSI Keskittymiskykyään voi kehittää. VAKIOPALSTAT 18 4 LIITTOPALSTA Ajankohtaista tietoa ja tapahtumia 14 PROFIILI Vuoden metsänhoitaja, ministeri Kimmo Tiilikainen 20 LAKIPALSTA Reilusti eroon 25 METSÄNHENKI Metsänhoitajaliiton valtuuston jäsen Samuli Hujo 26 OPISKELIJA Metsäylioppilaat matkalla eurooppalaisen metsäpolitiikan ytimeen 30 KERRO LUSTOLLE Fiksu vekotin? 31 HENKILÖUUTISET 26 INGIMAGE OSOITE Salomonkatu 17 B, 10. krs Helsinki ULKOASU JA TAITTO Total Layout Oy 2 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

3 liittopalsta Palstalla Metsänhoitajaliiton ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa. SIRKKU RAINIO TUOMO JUNTUNEN JOULULAHJAKSI METSÄNHOITAJIEN SOLMIO- TAI RINTANEULA Tilaa puolisollesi, kollegallesi, sukulaisellesi tai itsellesi joululahjaksi metsänhoitajien solmio- tai rintaneula. Neuloja myydään Metsänhoitajaliiton toimistossa ja tilauksia vastaanottaa Päivi Toivonen metsanhoitajat.fi, p ). Hopeinen rintaneula maksaa 29 euroa ja solmioneula 34 euroa. METSÄNHOITAJALIITON TYÖTTÖMYYSKASSAPALVELUT Metsänhoitajaliiton jäsenet kuuluvat Erityiskoulutettujen työttömyyskassaan (Erko). Jos joudut työttömäksi tai lomautetuksi, ansiosidonnaista päivärahaa haetaan suoraan Erkosta. Ansiopäivärahan saamisen edellytyksenä on jäsenyys- ja työssäoloehdon täyttyminen. Perustietoa sekä hakuohjeita löydät Erkon verkkosivuilta Kodinvaihtoa Kodinvaihdossa vaihdetaan kotia tai loma-asuntoa. Kauttamme voi hakeutua kansainvälisten kodinvaihtolomailijoiden jäseneksi. A-lomat helposti irti arjesta. Mökkejä A-lomat vuokraa mökkejä akavalaisille parhailta paikoilta. Katso mökkien varauskalenterista löytyykö sinulle sopiva mökki. Ota e-laskutus käyttöön Metsänhoitajaliitto on vuoden 2015 aikana avannut jäsenilleen e-laskupalvelun. E-lasku on helppo tapa huolehtia ajantasaisesta jäsenmaksujen maksamisesta. E-lasku otetaan käyttöön tilaamalla e-lasku oman pankin verkkopankista ja e-lasku tulee aina voimaan vasta seuraavasta laskusta eteenpäin. Eli jos haluat saada ensi vuoden jäsenmaksusi e-laskuna, tilaa e-lasku omasta verkkopankistasi joulukuun aikana. Kotiin tullutta paperilaskua ei voi vaihtaa e-laskuksi vaan se ja kaikki muutkin ennen e-laskun tilaamista saadut jäsenmaksulaskut on maksettava. Vuosimaksua maksaville jäsenryhmille e-lasku lähtee kertaalleen alkuvuodesta ja palkansaajille kuukausittain. Metsänhoitajaliiton palkansaajajäsenten jäsenmaksu on 1,1 % veronalaisesta tulosta. Koska kuukausimaksut ovat jäsenille erisuuruisia liitto toimittaa verkkopankkiin laskun, jonka summa on kaikille sama 41,50 euroa ja jonka jäsen voi itse palkkasummansa perusteella muuttaa oikeaksi. Myös koko vuoden jäsenmaksun voi maksaa kerralla, kuten tähänkin asti. Tässä tapauksessa ole kuitenkin yhteydessä Metsänhoitajaliittoon Päivi Toivoseen (paivi. toivonen@metsanhoitajat.fi, ), joka peruuttaa loppuvuoden turhat laskut. Vuosimaksua maksaville lähetetään vuoden alussa liiton jäsenrekisterin mukainen jäsenmaksulasku. Jos laskusi on virheellinen, muistathan päivittää jäsentietosi Metsänhoitajaliittoon. E-laskun mukana toimitamme tiedon ajantasaisista liiton jäsenmaksuista, joka kannattaa lukea läpi. Epäselvissä tapauksissa kysy neuvoa Metsänhoitajaliiton toimistosta Päivi Toivoselta E-laskun voi myös peruuttaa omassa verkkopankissaan tai olemalla yhteydessä Päivi Toivoseen. Alennuksia ja jäsenetuja Hyödynnä vaihtuvat jäsenedut ja alennukset hotelleihin ja lomakeskuksiin. Jäsenhintaan myös retkeilymajakortti ja kansainvälinen hostelkortti. Työhyvinvointia ja terveyttä Hyvää oloa työssä käyville ja yhteistä aikaa perheille tutustu Palkansaajien hyvinvointi ja terveys -palveluihin: A-lomat ry Lintulahdenkatu 10, Helsinki p info@a-lomat.fi Hyytiälä-kivi on Vuoksen eteläpuolisen Kuusaa-Kiviniemi tien puolivälissä, Koverilan itäpuolella olevaa kiviestettä tiestä noin 300 metriä etelään. Hyytiälä-kivi on löytynyt MH, sotaveteraani Antti Savela (93 v) Hyytiälä-kivellä heinäkuussa Sotahistoriaharrastaja Sirkku Rainio löysi erikoisen panssariestekiven Karjalan Kannaksen Pasurinkankaalta syksyllä 2013 tutkiessaan isänsä soturitietä. Kiveen oli hakattu tyylitelty kuusen kuva ja sana Hyytiälä. Hän alkoi selvittää mysteeriä. Kun hän myöhemmin oli metsänhoitajien Kari Taskisen ja Jorma Uskin kanssa löytöpaikalla, kiven historiallinen arvo varmentui ammattikunnallemme. Mikä on tuo Hyytiälä-kivi? Se on nyt ratkaistu ja taustat selvitetty. Euroopan poliittinen tilanne jännittyi kesällä 1939 entisestään. Suomessakin varauduttiin pahimman varalle. Lähes vapaaehtoista miestä ja lottaa linnoitti Karjalan Kannasta, kukin 1-3 viikkoa kerrallaan. Työryhmät rakensivat kiviesteitä ja erilaisia linnoitteita. Tuona kesänä Hyytiälän metsäharjoitteluasemalla oli kaksi peräkkäistä 60 metsäylioppilaan kesäkurssia. Ensimmäisen kurssin I/39 päättyessä ja toisen II/39 alkaessa syvästi isänmaallinen yliopiston metsänhoitaja Martti Tertti johti molemmat kurssit linnoitustöihin Karjalan Kannakselle. Urheilukentältä marssittiin välillä laulaen Korkeakosken juna-asemalle ja sieltä härkävaunuissa perille. Metsäylioppilaat rakensivat välisenä aikana kivisiä panssarivaunuesteitä Vuoksen ja Punnusjärven välisellä kannaksella Pasurinkankaalla, keskisellä Kannaksella. Töitä urakoitiin kahdella linnoitustyömaalla, pohjoisempana Martti Tertin johdolla Pasurin työmaalla ja etelämpänä assistentti Paavo Yli-Vakkurin johdolla Sarkolan työmaalla Punnusjärveen asti. Hyytiälä -muistokivi sijaitsee Pasurin työmaa-alueella. Pasurista Vuoksen rantaan oli linnoittamassa myös Tampereen suojeluskunnan miehiä, heidän mukana myös ns. koululaiskomppanian pojat, tulevat metsänhoitajat Kauko Mäenpää ja Antti Savela. Hyytiälän I/39 kurssista osallistui linnoitustöihin 58 ja II/39 kurssista 40 miestä. Kummallakin metsäylioppilaiden työmaalla oli poraryhmä, kaksi kuljetusryhmää, kaksi pystytysryhmää ja toimitusryhmä. Louhitut kivipaadet kuljetettiin hevospelein paikoilleen ja pystytettiin miesvoimin taljoilla kiviä varten kaivettuihin kuoppiin. Kivet muodostivat nelirivisen panssarivaunuesteen aiottujen puolustusasemien eteen. Talvisodan puhjetessa ne olivat enemmän kuin tarpeeseen. Hyytiälän vuoden 1939 kesäkurssien 120 metsäylioppilaasta kaatui sodissa 27 ja moni haavoittui. Myös MMT Martti Tertti kuoli Mikkelin pommituksessa tammikuussa Paavo Yli-Vakkuri, tuleva metsänhoidon professori, taas oli kesästä 1941 alkaen 3,5 vuoden ajan sotavankina Neuvostoliitossa. Metsänhoitajien sotateistä ja sota-ajan puuhuollosta kertoo uutuuskirja Sotasavotta - Metsänhoitajat talvi- ja jatkosodassa. Metsäteknologian professori Kalle Putkisto kertoi poraryhmäläisenä hakanneensa kiveen tuon Hyytiälä -sanan. Hän kyseli usein vielä ja 1980-luvuilla, onko kiveä löytynyt, tuhansien samanlaisten estekivien joukosta. Nyt Hyytiälä-kivi on löydetty, kiitos Sirkku Rainion. Pekka-Juhani Kuitto, Markku Rauhalahti PÄIVITÄ YHTEYSTIETOSI! Metsänhoitajaliiton viestintä, edunvalvonta ja jäsenpalvelu HALKO Hae ja löydä kollega perustuvat liiton jäsenrekisteriin ilmoitettuihin jäsentietoihin. Jotta voimme palvella sinua parhaalla mahdollisella tavalla, muistathan pitää osoite-, sähköposti- ja työpaikkatietosi liiton rekisterissä ajan tasalla. Jos epäilet jäsentietojen muutoksen vaikuttavan jäsenmaksusi suuruuteen, ole suoraan yhteydessä Päiviin, niin asia saadaan kerralla kuntoon. TOIMISTON JOULUAUKIOLOAIKA Metsänhoitajaliiton toimiston henkilökunnan joululomien vuoksi toimistomme on suljettu Maanantaista lähtien palvelemme jälleen normaalisti (p , info@metsanhoitajat.fi). MIKÄ FIILIS! PALKANSAAJAT KAMPAN- JOIVAT JÄRJESTÄYTYMISEN PUOLESTA #mikäfiiilis Tähän kysymykseen olet saattanut syksyn aikana törmätä Facebookissa, Twitterissä, radiossa tai televisiossa. Kysymyksen takana on Akavan, STTK:n ja SAK:n yhteinen imagokampanja järjestäytymisen edistämiseksi. Imagokampanja nostaa esiin ammattiliittojen roolia 2020-luvun työelämässä ja herättää keskustelua ay-liikkeen työn merkityksestä. Kattokampanjan teemat on valittu kaikille järjestöille yhteisten tavoitteiden pohjalta: tasa-arvo, työhyvinvointi, työajat ja -tavat sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen. Kampanjalla muistutetaan, että ammattiliitossa jokainen voi olla mukana päättämässä siitä, mihin suuntaan työelämä menee. Järjestäytymisaste Suomessa on Euroopan korkeimpia, mutta yhä useampi nuori jättää liittymästä ammattiliittoon. Nuorille on hyvä kertoa mahdollisimman konkreettisesti ja puhuttelevasti, mistä järjestäytymisessä ja ay-liikkeessä on kyse. Jokaisella on oikeus ammattiliittoon, mutta yllättävän monelle järjestäytyminen ei ole kuitenkaan tullut edes mieleen vielä. Kampanjan tavoite onkin saada ihmiset aktivoitua keskustelemaan, mikä on tänä päivänä fiilis työelämässä ja pohtimaan, kannattaisiko asioille tehdä jotain. METSÄNHOITAJA

4 Kumppanina muutos Jaksa ja voi hyvin muutoksessa Meillä on koko elämämme ajan kumppanina muutos halusimme tai emme. Muutos tulee usein näennäisesti yllätyksenä ja tahdostamme riippumatta. Tuntuu, että tehtäväksemme jää vain sopeutua. Osa kuitenkin menestyy ja voi hyvin muutoksenkin keskellä. Mitä voimme näistä muutoskyvykkäistä yksilöistä ja organisaatioista oppia? Miten suhteestamme muutokseen voi tehdä siedettävän tai jopa kukoistavan ja innostavan? Tuija Tähtinen, Valmennuksen Vire Oy Ingimage Markkinoiden muutos, lainsäädännön uudistus, organisaatiouudistus, YT:t ja ulkoistaminen. Myös metsäalan organisaatioissa muutos näkyy ja tuntuu selvästi. Sanotaankin, että olemme teollistumista vastaavassa murroksessa. Kehittämispäällikkö Marja Viluksela Työterveyslaitokselta kiteyttää työelämän muutosta näin: Työ hajautuu, muuttuu osittain monimuotoisemmaksi ja tekijän rooli vastuunottajana korostuu. Työt organisoituvat uusilla tavoilla ja valta ja vastuut siirtyvät uusille tahoille. Työ on yhä enemmän ajattelutyötä, verkostojen hoitoa ja osin kasvotonta vuorovaikutusta eikä työaikaa voi enää jäsentää kahdeksan tunnin työpäiviksi. Työntekijän on entistä enemmän osattava ohjata työntekoa itse ja työpaikan on opittava uudella tavalla tukemaan osaamista, kyvykkyyttä, työyhteisöjä, verkostoja, esimiestyötä ja teknologian käyttöä. ROHKEASTI POIS MUKAVUUSALUEELTA Tilanteet ovat erilaisia, samoin muutoksen kokijat. Enimmäkseen alitajuisesti vaikuttavat ajatus- ja toimintamallimme määrittävät sen miten reagoimme muuttuneeseen tilanteeseen. Eri mallit toimivat eri tilanteissa ja samaankin tilanteeseen voidaan reagoida toimivasti monin eri tavoin. Toimiville malleille on yhteistä se, että palautuminen muutoksen aiheuttamasta stressitilasta tapahtuu 6 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

5 Hyvä johtaminen alkaa hyvästä itsensä johtamisesta. H U O L E T VAIKUTTAMINEN Valitse asia, joka mielestäsi estää sinua eniten etenemästä kohden haluamaasi. Kirjaa kaikki huolet ja ajatukset (irrationaalisetkin), jotka mielessäsi liikkuvat suhteessa tarkastelemaasi asiaan isolle ympyrälle huolten kehään. Kirjaa sisemmälle vaikuttamisen kehälle toimia, jotka tekemällä voit ratkaista etenemisen estettäsi. Voitko tehdä esteelle tai siihen liittyvälle tunnetilalle jotain? Valitse kirjaamistasi asioista maksimissaan kolme konkreettista asiaa, jotka teet. Huoli helpottaa ja mieli saa tilaa löytää uusia ratkaisuja. nopeasti ja toimintakyky säilyy. Tällöin puhutaan resilienssistä, jonka voisi kääntää vaikkapa tokenemistaidoksi. Tokenemistaito vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiimme ja se on tärkeiltä osin opittavissa. Tärkein resilienssiä, eli muutoksista tokenemistaitoa, selittävä tekijä on hyvät ihmissuhteet niin yksityis- kuin työelämässäkin. Näyttää siltä että, mitä enemmän olemme turvallisuushakuisia sitä vähemmän käytämme tokenemistaitoja. On siis myös oman hyvinvointimme vuoksi tärkeää, että uskaltaudumme pois mukavuusalueeltamme. Mukavuusalueellahan on kysymys siitä, että aivomme pyrkivät käyttämään mahdollisimman vähän energiaa ja ilman tietoista suuntaamista ratkaisevat asioita tutulla tavalla. Se mikä yhdistää muutoskyvykkäitä on ponnistelu uusien ratkaisujen löytämiseksi ja positiivinen uteliaisuus uutta kohtaan, mikä tarkoittaa myös vastuunottoa omista valinnoista. Vastuunotto auttaa meitä kohtaamaan epävarmuutta. SELKIYTTÄMINEN VIE HUOLTEN KEHÄLTÄ KOHTI VAIKUTTAMISTA Niin yksilönä kuin ryhmänäkin muutostilanteessa kannattaa pysähtyä ja jäsentää tilannetta. Mikä muuttuu? Mikä pysyy ennallaan? Mistä tekijöistä muutos johtuu? Mihin voimme vaikuttaa ja miten? Millaisia odotuksia meillä on? Muutoskyvykkyys lisääntyy, kun muokkaamalla omaa käyttäytymistään ja tulkintojaan kykenee suojaamaan itseään ympäristön aiheuttamalta ylikuormitukselta ja lisäämään henkilökohtaista hyvinvointiaan. Kyse on pitkälti hallinnan tunteesta. Tohtori Steven Covey on kuvannut muutoksen jäsentämistä mainiolla mallilla. Mallissa on kaksi sisäkkäistä ympyrää: huolten kehä ja vaikuttamisen kehä. Huolten kehällä ovat kaikki ongelmat, huolet ja asiat sekä ajatukset, jotka muutoksessa jumittavat ajatuksiamme ja pitävät meitä paikallaan. Tällä kehällä ollessamme analysoimme virheitä, valitamme ja vingumme emmekä pääse eteenpäin. Tämä on itse asiassa välillä aika mukavaakin: saa sympatiaa ja huomiota sekä ymmärrystä eikä tarvitse tehdä mitään. Tällä kehällä on taipumus kasvaa ja se voi muuttua valtavaksi energiasyöpöksi. Pahimmillaan se aiheuttaa omatekoisen lobotomian - estää pääsyn niille aivoalueille, joilla pystymme tekemään uusia valintoja ja siten kutistaa vaikuttamisen kehän pois näkyvistämme. Sisemmällä, vaikuttamisen kehällä, ovat ne asiat, joita voimme tehdä menestyäksemme muuttuneessa tilanteessa. Valitsemalla mihin konkreettiseen toimeen tartumme, pääsemme eteenpäin. Vaikuttamisen kehällä pysyminen auttaa jaksamaan. Tämä pätee myös organisaatiotasolla. Muutoksen selkiyttäminen auttaa kasvattamaan vaikuttamisen kehää ja lisäämään ymmärrystä siitä mistä kaikesta tässä muutoksessa onkaan kysymys. Selkiyttämistä voi nopeuttaa ja helpottaa käyttämällä apuna esimerkiksi valmentajia, coacheja tai työnohjaajia, mutta selkiyttäminen ja viestiminen muutoksessa on ensisijaisesti johdon ja esimiesten tehtävä. Herättääkö viestimme pelkoa vai uteliaisuutta? Pelko sulkee ja uteliaisuus avaa aivoja. Esimies on muutoksessa kolmessa roolissa: muutoksen kokija, työntekijän muutoksen ymmärtäjä ja tulevaisuuteen valmistautuja. Hän johtaa samanaikaisesti sekä loogisia asiakokonaisuuksia että tunteineen epäloogisesti käyttäytyviä ihmisiä. Tässä muutoksen paradigmassa oman mielen selkeys on prioriteetti numero yksi. Hyvä johtaminen alkaa hyvästä itsensä johtamisesta. USKOMALLA IHMISIIN SAADAAN AIKAAN IHMEITÄ Meillä kaikilla on taipumus ottaa vastaan viestejä, jotka tukevat olemassa olevia käsityksiämme asioista ja ihmisistä. Kiellämme muutoksen merkit: ei koske meitä, ei koske minua. Muutoskestävät ihmiset havainnoivat ympäristöään avoimin mielin ja uskovat havaintojaan. He haluavat oppia uutta ja soveltaa oppimaansa. Menestyjät säilyttävät uskon omiin kykyihinsä. Tämä auttaa pysymään energisenä ja toimintakykyisenä. Ihmisten potentiaalin näkeminen ja tukeminen on yksi esimiehen tärkeimmistä taidoista. Luottamus ja arvostus lisäävät tuottavuutta ja luovuutta. Uskomalla ihmisten potentiaaliin organisaatiossa voidaan saada aikaan ihmeitä. Vuorovaikutustaitojen opettelu ei mene koskaan hukkaan. Kun autamme muita, hyödymme itse. Kun opimme pyytämään apua, saamme käyttöömme uusia voimavaroja. Kun ajattelemme yhdessä muiden kanssa, vaihtoehtojen määrä moninkertaistuu. Hyvät ihmissuhteet alkavat suhteesta itseen ja itsensä tunteminen kehittää eniten vuorovaikutusta. Pidä siis ensin huolta itsestäsi myös fyysisesti. VALMISTAUTUMINEN AUTTAA Sanotaan, että kriisin keskellä selviydytään sillä yrityskulttuurilla mitä siihen mennessä on saatu luotua. Todella tiukan paikan tullen sillä mennään, mitä repussa on. Organisaation kannattaa opetella ja tukea muutoksesta palautumista lisääviä tapoja ja taitoja. Miten organisaation rakenteet ja käytännöt tukevat muutoskyvykkyyden kehittymistä? Muutoksessa pärjäävät ihmiset ja organisaatiot valmistautuvat tulevaan myös huolten hetkellä: suunnittelevat vaihtoehtoisia strategioita päämäärien saavuttamiseksi, etsivät tietoisesti uusia näkökulmia ja suuntaavat huomiota tarkoituksenmukaisesti. Näin he ovat valmiimpia toimimaan ja heillä on enemmän vaihtoehtoja. VAHVISTA POSITIIVISTA Muutoksen onnistuminen edellyttää, että ihmiset pystyvät hyväksymään sen tunnetasolla. Muutokseen kuuluu riittämättömyyden tunne. Entinen osaamiseni ei riitä ja muutos tuntuu vaativan sellaista mitä minulla ei ole. Menneen arvostaminen on osa luopumisen taitoa. Luopuminen antaa tilaa uudelle. Muutosta johdettaessa kannattaa pysähtyä miettimään millaisia tunteita tarvitsemme onnistuaksemme ja miten me näitä tunteita vahvistamme ja aikaansaamme. Menestyvillä organisaatioilla ja ihmisillä on muita enemmän keinoja ohjata tunteita ja vahvistaa positiivista ajattelua. Toiveikkaana keksimme helpommin uusia ratkaisuja ja ulospääsyteitä mahdottomiltakin tuntuvissa tilanteissa. Positiivisten tunteiden vahvistaminen vaatii tietoista työtä. Sitkeys yrittää uudelleen epäonnistumista huolimatta leimaa menestyjiä. Tietoa tarvitaan, mutta tulevaisuuteen ei voi mennä muuten kuin uskon varassa ratkaisun löytäminen on mahdollista. Pysähtymisen ja selkiyttämisen jälkeen paina kaasua. Huomaa pienikin menestyminen ja tee se näkyväksi. Osaamme enemmän kuin uskoimmekaan! Metsähyvinvointi ohjelmasta löydät vinkkejä ja tukea. 8 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

6 MONTA MUUTOSTA SAMAAN AIKAAN Muutos kumppaniksi toimivia tapoja tukea omaa muutoskyvykkyyttä Testaa mikä toimii sinulle. Tuunaa oma versiosi. Sinä olet itsesi paras asiantuntija. Tuija Tähtinen Koko 4H-järjestön rakenne yksinkertaistettiin, sen yhteydessä käynnistettiin toimintatapojen uudistaminen ja samaan aikaan toteutettiin myös taloushallinnon uusi organisointi ja siirtäminen pilvipalveluun. 4H-järjestö meni muutokseen samanaikaisesti monella rintamalla. Muutoksen toteuttamista on nyt eletty vuoden 2014 alusta alkaen. Riihimäen toimipisteessä Etelä-Suomen aluejohtaja, metsänhoitaja Helena Herttuainen ja järjestöpäällikkö Aino Tonttila pysähtyvät muistelemaan lähimenneisyyttä, joka osin jo tuntuu kaukaiselta. Muutos vaikutti aluksi suurelta ja nopealta, kaoottiseltakin. Kuitenkin molemmat toteavat, että muutos oli tervetullut. Oli aika kehittyä ja ottaa rivakoita askeleita nykyaikaan. Hankalaakin oli paikoitellen ja selkiyttäminen vaati paljon työtä. 4H tukee muutosta esimerkiksi uusien sähköisten työvälineiden käytön koulutuksella, valmennuksilla sekä toimintatapojen yhteisellä kehittämisellä ja hyvien käytänteiden jakamisella. Aino toteaakin, että muutos on tuonut mukanaan myös helpotusta. Tunnistetaan paremmin myös se mitä ei tehdä. Se on luonut tilaa omalle ajattelulle. Toiminta on muuttunut reaktiivisesta yhteisten tavoitteiden ohjaamaksi. Rutiineja on jäänyt pois ja uusia kiinnostavia tehtäviä myös järjestötasolla on tullut tilalle. Helena sanoi oppineensa muutosprosessissa paljon. Hän korostaa, että on tärkeää puhua asioista silloin kun ne ovat ajankohtaisia, tuoda omia näkemyksiä esille. Muutokseen pystyy vaikuttamaan. Samalla pitää tunnistaa ihmisten ammattitaito ja osaaminen. Jaksamisesta huolehtimista ei saa jättää yksin yksilöiden vastuulle vaan siitä on huolehdittava tietoisella tekemisellä. Rohkeuttakin tarvitaan; parempi tehdä vaikka virhe kuin ei mitään. Henkilökohtaisesti hän kertoo saaneensa lisää ammattitaitoa prosesseista, muutoksenhallinnasta, tiimityöskentelystä ja oppineensa katsomaan asioita laajemmasta perspektiivistä. Näistä naisista paistaa innostus, energia ja myönteinen vire. He sanovat, että muutos on askel eteenpäin 4H nuorisotyölle. 1. HENGITÄ Rauhoita omaa fysiologista koneistoasi hengittämällä itsellesi sopivalla, tasaisella tahdilla. Tärkeintä on tasainen rytmi. Näin mielesi saa viestin, että tilanne on ok. Olo helpottuu ja toiveikkuus lisääntyy. Kannattaa kokeilla. 2. KATSO TOISESTA SUUNNASTA Opettele löytämään toinen näkökulma. Katso helikopterista, kuvittele mitä puolueeton neuvonantaja tilanteesta sanoisi, mieti miten muumi reagoisi. Mitä enemmän harjoittelet sitä helpompaa näkökulman vaihtamisesta tulee. 3. KESKITY TEKEMISEEN PÄIVÄ KERRALLAAN Luultavasti asia ei selviä päivässä. Kun ahdistaa, muista: yksi tehtävä kerrallaan, yksi päivä kerrallaan vaikuttamisen kehällä. Ne, jotka keskittyvät etsimään ratkaisuja löytävät ratkaisuja. 4. OPETTELE LUOPUMAAN Tunnista asiat, joihin voit vaikuttaa, ja joihin et. Tee mitä voit, ja sen jälkeen anna olla. Sen hyväksyminen ettet voit korjata kaikkea, on yksi vapauttavimmista tunteista elämässä. Kun yrität uudelleen, tee jotain toisin. 5. TUTUSTU TUNTEISIISI Mitä vastaat kun kysytään tunteista? Kerrotko mitä ajattelet? Anna tunteille nimiä. Tunteet ovat informaatiota. Opettele hyödyntämään niitä. Tunteet auttavat löytämään sisäisen motivaation ja energian. 6. TEE OPETTELUSTA PELI Opettelit sitten mitä tahansa, onnistumismahdollisuutesi paranee, kun teet tekemisistäsi itsellesi pelin. Kerää itsellesi positiivisuuspisteitä, huomaa näkökulman vaihtamisen kasvanut muutosnopeus. Keksi omat pelipalkintosi, tehkää yhteinen peli työpaikalle. 7. TARKASTELE SISINTÄSI Jokainen haaste on myös mahdollisuus tulla paremmaksi versioksi itsestään. 8. OLE ARMOLLINEN Inhimillisyydessä on suurin voimamme. Lajimme selviytyi, koska osasimme tehdä yhteistyötä. Ole siis armollinen itsellesi ja muille. OSAAMME ENEMMÄN KUIN USKOIMMEKAAN Metsähyvinvointi syntyy hyvinvoivista ihmisistä, kyvystämme uudistua ja uudistaa. Osaamisesta ja halustamme oppia lisää. Motivoitunut ihminen saa aikaan tuloksen. Tule mukaan! Osaamme enemmän kuin uskoimmekaan 10 METSÄNHOITAJA

7 Antti Äikäs, Paula Rytkölä KOMMENTTEJA HYVINVOINTIMATKALAISTEN ELÄMÄNTAPAMUUTOKSISTA: Paino on pudonnut n.15 kg. Olen vähentänyt selvästi alkoholin käyttöä sekä lisännyt liikuntaa. Terveyskuntoon pysyvää parannusta En stressaa enää liikunnasta, liikun fiiliksen mukaan. Syvällinen pohdiskelu ja asioiden tärkeysjärjestykseen laittaminen. Stora Enso Metsä onnistui kaventamaan henkilöstön terveyseroja koko henkilöstössä vuosien hyvinvointiohjelman aikana. Samaan aikaan terveyserot ovat kasvaneet suomalaisessa väestössä. Metsänhoitaja Niina Helakorpi toimii hyvinvointiohjelman pelintekijänä pääkaupunkiseudulla. Innostun itsekin samalla liikkumaan säännöllisemmin, kun järjestän liikunnallisia ja muuhun hyvinvointiin liittyviä tapahtumia omalle pelintekijätiimilleni, kertoo Niina. Tupakanpoltto loppui 18 vuoden jälkeen kokonaan vuonna En liikkunut ennen vuotta 2010 juuri ollenkaan. Nyt aktiivista liikuntaa on 5 kertaa viikossa joko kuntosaliliikuntaa, kävelyä tai juoksua silloin tällöin. Kun aloitimme hyvinvointiohjelman, meille oli tärkeää tavoitella riittävää terveyskunnon tasoa ja koko henkilöstön innostamista elintapojen muutokseen. Laajensimme ohjelman kattamaan pari vuotta sitten myös henkisen hyvinvoinnin, Stora Enso Metsän resurssijohtaja Sami Honkanen kuvailee. Tavoitteet ovat tulleet yrityksen strategiasta ja tavoitteisiin on haettu uudenlaista lähestymistapaa uudistamalla henkilöstölle tarjottavat työkalut omasta hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtimiseen. HYVINVOINTIPALVELUILLA ITSELLE MIELEKKÄITÄ MUUTOKSIA Uudistuksen myötä vuosittaisten tyky-päivien ja henkilöstölle tarjottavien palveluiden sisältö muuttui. Toteutimme koko henkilöstölle laajan terveyskunnon kartoituksen, jonka perusteella suunnittelimme kohdennettujen palveluiden kokonaisuuden. Emme tarjonneet palveluita pelkästään riskiryhmille, vaan halusimme tarjota palveluita koko henkilöstölle. Kartoituksen ja palvelut toteutti valtakunnallisesti hyvinvointipalveluja tuottava 4event Oy. Vuosien aikana toteutettiin yhteensä 27 erillistä palvelua, joiden sisältö painottui liikuntaan ja ravitsemukseen. Henkilöstöä kannustettiin mielekkäisiin elämäntapamuutoksiin. Omat sukset sai polttaa, jos hiihdosta ei tykännyt. Fetaanjovis-kasvisvuokaan sai lisätä pekonia, jos ei muuten maistunut, 4event Oy:n hyvinvointiliiketoiminnan johtaja Antti Äikäs muotoilee. "Tiesimme, että pysyvään muutokseen ei päästä loputtomalla itsekurilla, vaan enemmänkin etsimällä itselle mielekkäitä muutoksia arjessa. Tulokulma on päinvastainen, mitä mediasta kotisohvalle välittyy ja ehkäpä hieman sallivampi mitä terveydenhuollosta viestitään. Vuodesta 2012 henkilöstölle on jaettu oma hyvinvoinnin matkaopas, joka kertoo mitä palveluita on tarjolla ja miten niihin voi osallistua. Yksittäisistä palveluista tai projekteista siirtyminen pitkäjänteisempään yhteistyöhön on tuonut hyvinvointiohjelmaan pysyvyyttä. Kasvot ovat tutut molemmin puolin ja palvelut ehkäpä tuntuvat henkilökohtaisemmilta. Palautteen perusteella tavoitettavuus on ollut erinomaisella tasolla, sillä vain 4 % henkilöstöstä koki, ettei heidän tarpeisiinsa oltu vastattu hyvinvointiohjelman aikana. Uusintakartoitus toteutettiin vuosien aikana ja tulosten perusteella terveyskunnossa on tapahtunut muutoksia koko henkilöstössä. Eniten parannusta tapahtui ryhmässä, jossa mitattu terveyskunto oli alussa alhaisin. Keskimmäinen ryhmä paransi toiseksi eniten ja hyvän terveyskunnon alkukartoituksessa omaavien terveyskunto säilyi samalla tasolla. Onnistuimme kaventamaan terveyseroja, vaikka se ei ollutkaan meidän tavoitteemme Sami Honkanen naurahtaa. Vuonna 2014 palvelujen painopistettä siirrettiin varsin voimakkaasti henkisen jaksamisen ja hyvinvoinnin puolelle. Sama teema on jatkunut vuonna Hienosäätöä on tehty siten, että esille on nostettu kiireettömien hetkien, mindfulnessin, tärkeys ja henkilöstön tutustuminen hiljaiseen havainnointiin, esimerkiksi tyky-päivillä. TYÖNANTAJAN PUUTTUMISTA TERVEYSASIOIHIN ARVOSTETAAN Sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyydestä puhutaan paljon ja välillä työnantajan puuttuminen työntekijän terveysasioihin voidaan kokea terveysterrorismina. Stora Enso Metsän ohjelmassa työntekijät ovat kuitenkin kokeneet kartoituksen ja palvelut tervetulleena. Palaute on ollut myönteistä. Kartoituksen toteutustapaa pidetään onnistuneena, ja palveluissa arvostetaan henkilökohtaisuutta ja mahdollisuutta valita erilaisista vaihtoehdoista, Honkanen vastaa. Hyvinvointiohjelman aikana 63 % henkilöstöstä on tehnyt elämäntapamuutoksen. Henkilökohtaiseen elämäntapamuutokseen on voinut vaikuttaa moni tekijä, eikä yksittäisten palveluiden vaikutusta yksilötason muutoksiin voi suoraan todentaa. Enemmänkin hyvinvointiohjelmassa on kyse kokonaisuudesta, joka tarjoaa muutossysäyksiä eri palveluiden muodossa vuodesta toiseen. Jotakin olemme tehneet oikein, koska muutoksilla näyttäisi olevan pysyvyyttä ja muutoksia on tapahtunut laajasti henkilöstössä ilman pakottamista ja saarnausta, Antti Äikäs toteaa maltillisesti. PELINTEKIJÄT VIEVÄT HYVINVOINTI- OHJELMAA PAIKALLISESTI ETEENPÄIN Kohdennettujen palvelujen lisäksi hyvinvointiohjelmassa on panostettu viestintään. Henkilöstöön on luotu täysin uusi henkilöstöryhmä, pelintekijät. He viestivät hyvinvointiohjelman etenemisestä paikallisesti, aktivoivat tiimiläisiä ja saattavat ihmisiä yhteen. He myös järjestävät omia paikallistapahtumia. Tämän hetken työelämä tarvitsee tällaisia aktiivisia toimijoita. Ihannetapauksessa aktiivinen toiminta on lähtöisin yrityksen sisältä ihmisistä itsestään, ilman suurempaa ulkopuolista lähtölaukausta tai käskytystä esimieheltä. Halua tehdä asioita toisin ja toisten hyväksi ei voida antaa ulkoa käsin. Jos pelintekijäksi ei nyt aivan synnytä, niin kasvetaan ainakin. Pelintekijät edustavat tulevaisuuden ajattelua matalasta organisaatiorakenteesta ja siitä, että henkilöstön hyvinvointi on yhteinen asia eikä vain esimiesten tai henkilöstöjohdon asia. Tänä vuonna pelintekijöillä on ollut teemana erityisesti työpaikan ilmapiiri ja henkinen jaksaminen. Lähin esimies on edelleen tärkeä, mutta lähtökohtaisesti pelintekijäksi on ajateltu henkilöä, joka edustaa henkilöstöä omasta halustaan. Myös pelintekijän ja esimiesten välistä yhteistyötä on korostettu toiminnassa. Metsänhoitaja Niina Helakorpi toimii pelintekijänä pääkaupunkiseudulla. Hän näkee roolinsa innostajana ja tsemppaajana omalle pelintekijäporukalle. Innostun itsekin samalla liikkumaan säännöllisemmin, kun järjestän liikunnallisia ja muuhun hyvinvointiin liittyviä tapahtumia omalle pelintekijätiimilleni. Tämän vuoden parina hyvänä esimerkkinä on esim. yritysmaratoniin osallistuminen ja pari kertaa kuukaudessa toteutettu niska-hartiajumppa. Nyt on suunnitteilla elämäniloa lisäävälle luennolle osallistuminen. Työhön kuuluu myös henkilöstökyselyt uusista ideoista sekä 4eventin tapahtumista muistuttaminen ja tiedottaminen omalle tiimille. Stora Enso Metsän hyvinvointiohjelma jatkuu ja siitä on tekeillä väitöskirja. Henkilöstölle jaetaan hyvinvoinnin matkaopas, joka kertoo mitä palveluja on tarjolla. Vaellusmatka Pohjois-Ruotsiin oli yksi vuoden 2015 hyvinvointimatkaoppaan palveluista. 12 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

8 profiili Markku Pulkkinen Veikko Somerpuro Kimmo Tiilikainen on maatalous- ja ympäristöministerinä unelmatyössään, sillä jo opiskelemaan lähtiessään hän halusi yhdistää taloudellisen toiminnan ympäristön hyvinvointiin. Vuoden metsänhoitaja Ministeri Kimmo Tiilikainen yhdistää metsätalouden luontoarvoihin Maatalous- ja ympäristöministeri, metsänhoitaja Kimmo Tiilikainen on ihannetyössään. Metsäalan koulutus ja kokemus sekä kiinnostus luontoon yhdistyvät kahta keskeistä biotalousministeriötä johtavan poliitikon arjessa. Tiilikaisen innostus nykyiseen työhön ja vastuisiin on helppo aistia. Puhe kulkee luonnostaan eikä raja-aitoja ympäristönsuojelu- ja metsätalousasioiden välille rakennu. Olen luvannut, että tällä hallituskaudella eivät ainakaan maatalousministeri ja ympäristöministeri riitele, Tiilikainen nauraa. Ministeriöiden säilyttämistä erillisinä Tiilikainen pitää silti hyvänä ratkaisuna. Yhteinen ministeri kuitenkin tehostaa toimintaa ja nopeuttaa päätöksentekoa molempia vastuuviranomaisia koskevissa asioissa. Yhdeksi kruunuksi uudesta tehtävästä tuli Metsänhoitajaliiton valinta Vuoden metsänhoitajaksi. Palkinto luovutettiin Tiilikaiselle marraskuussa. Arvostan huomionosoituksen hyvin korkealle, samoin kuin liiton tekemän työn koko metsätalouden kehittämiseksi, Tiilikainen kiittelee. BIOTALOUS NOSTEESSA Tiilikainen iloitsee biotalouden saamasta nosteesta. Biotalouteen on luvassa kosolti uusia työpaikkoja, jos hallituksen tavoitteet toteutuvat. Ministerin kädenjälki näkyy biotalouden kärkihankkeen sisällössä. Hän jutteleekin kärkihankkeesta innostuneesti. Lähtökohdat biotalouden kehittämiselle ovat hyvät. Meillä on paljon metsä- ja peltobiomassoja, joita voidaan jalostaa arvotuotteiksi. Myös cleantech- ja uusiutuvan energian osaaminen ovat meillä entuudestaan korkealla tasolla, Tiilikainen perustelee. Biotaloussektorin 300 miljoonan euron kärkihankerahoista 50 miljoonaa euroa on osoitettu puun liikkumisen ja metsäalan tuotekehityksen edistämiseen. Hankkeella on tarkoitus kehittää muun muassa kattava, sähköinen metsävaratietojärjestelmä, joka on kaikkien alan toimijoiden, myös metsänomistajien, käytössä. Myös metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ja metsätilojen rakennetta on tarkoitus edistää verovaroin. Uusista kannusteista metsätilojen omistajanvaihdoksiin päätettäneen vuonna Hallituksen yhtenä painopistealueena on myös teiden ja muidenkin liikenneyhteyksien parantaminen. Tämä hyödyttää osaltaan myös metsätaloutta. Tiilikaista hieman harmittaa, että biotaloutta on paikoin pilkattu maa- ja metsätalouden uusiksi vaatteiksi. Biotalouden edistämistoimilla pystytään kuitenkin parantamaan työllisyyttä ja saamaan aikaan uutta taloudellista toimintaa. Suomi huutaa investointeja eikä metsä- ja maatalouden osuutta sovi vähätellä. Metsäteollisuus investoi Suomeen vuosittain noin miljardi euroa, kuten maatalouskin, Tiilikainen muistuttaa. Biotaloushankkeen tehtävälistalla on myös yhden uuden kansallispuiston perustaminen vuonna 2017 sekä vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen. IKÄVIÄKIN PÄÄTÖKSIÄ TEHTÄVÄ Ajat ovat taloudellisesti tiukat myös maa- ja metsätaloussektoreilla. Siksi hallitus joutuu leikkaamaan metsätalouden kehittämiseen tarkoitetuista Kemera-varoista. Uusi, kestävän metsätalouden rahoituslaki tuli voimaan viime kesänä, mutta siihen joudutaan tekemään jo nyt muutoksia, koska ensi vuonna Kemera-rahoista pitää säästää viidennes eli 12 miljoonaa euroa. "Taimikoiden ja nuorten metsien hoitoa halutaan edelleen tukea. Juurikäävän torjuntaa ollaan poistamassa ja energiapuun tukea hieman alentamassa. Yritämme tehdä leikkaukset vaarantamatta isoa tavoitetta eli puun liikkuvuutta ja metsän parempaa kasvua", Tiilikainen lupaa Myös pääomaveron korottaminen euroa vuodessa ylittävien tulojen osalta 33 Meillä on paljon metsä- ja peltobiomassoja, joita voidaan jalostaa arvotuotteiksi. Kimmo Tiilikainen maatalous- ja ympäristöministeri, kansanedustaja Suomen Keskusta MMM, metsänhoitaja (1991) 49 vuotta Poliittinen ura: kansanedustaja 2003 ympäristöministeri Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja kunnanvaltuutettu, Ruokolahden kunta 2001 Yhteiskunnallinen toiminta: luonnonvarainneuvoston jäsen WWF:n hallintoneuvoston jäsen Pitää maa- ja metsätilaa Ruokolahdella Harrastaa jalkapalloa ja lintujen tarkkailua Valittiin Vuoden metsänhoitajaksi METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

9 "Arvostan Vuoden metsänhoitajan huomionosoituksen hyvin korkealle, samoin kuin liiton tekemän työn koko metsätalouden kehittämiseksi." perheiden 1.askel-hyvinvointijaksot prosentista 34 prosenttiin on metsänomistajille negatiivinen asia. Ajankohtaisista asioista Metsähallituksen toimintaa säätelevän lain valmistelu on herättänyt kuluvana syksynä laajaa mielenkiintoa ja paljon kritiikkiä. Lain valmistelu on ollut nopeaa, koska se halutaan saattaa voimaan jo ensi vuoden maaliskuussa. Tiilikainen vakuuttaa, että valtion omistamissa metsissä luontoarvot tuleva huomioiduiksi jatkossakin vähintään yhtä hyvin kuin nyt. Lakien valmistelussa ja muissakin maaja metsätalousasioissa Tiilikaisen erityisavustajana toimii metsänhoitaja, agronomi Jukka-Pekka Kataja. Käytännön metsätaloustietämystä ei siis maa- ja metsätalousministeriön terävästä päästä puutu. UUSIUTUVAA ENERGIAA ETUNOJASSA Biotalouden kärkihanke tarjoaa huomattavaa tukea uusiutuvien energiamuotojen ja niihin liittyvän teknologian kehittämiseen. Tähän tarkoitukseen on varattu kolmannes kärkihankkeen rahoista. Hallitus haluaa täyttää Euroopan unionin uusiutuvan energian 38 prosentin velvoitteen jo kaksi vuotta etuajassa, vuonna Seuraavan vuosikymmenen loppuun mennessä hallitus tavoittelee jo yli 50 prosentin osuutta uusiutuvalle energialle. Osa uusiutuvan energian tavoitteista täyttyy metsäteollisuuden investoinneilla, koska puunjalostusprosessit, etenkin sellun valmistaminen, tuottavat paljon energiaa. Paljon muitakin uusiutuvan energian lähteitä ja teknologioita kuitenkin tarvitaan. Puhtaiden ratkaisujen cleantech-sektorilta odotetaan monia uusia innovaatioita ja niitä olemme myös valmiita rahoittamaan, Tiilikainen sanoo. Tuore ministeri haluaa säilyttää metsätalouden korkeimman asteen koulutuksen sekä Helsingin että Itä-Suomen yliopistoissa. Opetuksen ja tutkimuksen laatu pysyy paremmalla tasolla, kun on hieman kilpailua, Tiilikainen perustelee. BYROKRATIAA PIENEMMÄKSI Tuore ministeri haluaa myös helpottaa ihmisten ja yritysten elämää karsimalla turhia normeja ja byrokratiaa. Byrokratian ja sääntelyn purkaminen kaikilta sektoreilta on hallitukselle vaalikauden tärkeimpiä asioita. Tiilikainen haluaa viedä päätösvallan lähemmäs ihmistä, mieluusti kuntatasolle. Esimerkiksi rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen pitäisi olla kunnissa ratkaistava asia ilman, että Ely-keskuksilla olisi päätöksiin valitusoikeutta, Tiilikainen linjaa. Hän haluaa myös nopeuttaa teollisuuslaitosten ympäristölupaprosesseja, kuten Äänekosken biotuotetehtaan kohdalla on tapahtunutkin. Kemera-tukien hakemiseenkin liittyvää asiakirjanippua tarkastellaan kriittisesti. Jokainen verovaroilla työskentelevä toivon mukaan miettii nyt omaa toimintaansa siltä kannalta, miten byrokratiaa voisi karsia ja työtä tehdä sujuvammaksi, Tiilikainen kannustaa. SYKE JA LUKE PYSYVÄT ERILLÄÄN Luonnonvarakeskus Luke on vielä keskellä organisaatio- ja toimipaikkamyllerrystä. Kolmen tutkimuslaitoksen yhdistäminen ottaa aikansa. Hallitusohjelmaan lipsahtanut kohta Luken ja Suomen ympäristökeskus Syken yhdistämisestä ei miellyttänyt Tiilikaista. Lähes ensi töikseen hän peruikin yhdistämisaikeet eikä niihin palata tällä hallituskaudella. Nyt tarvitaan työrauha molemmissa organisaatioissa. Sykessä saadaan tarvittavat säästöt aikaiseksi ilman yhdistymistä, Tiilikainen vakuuttaa. Tutkimuslaitosten ja muidenkin tahojen tekemää tutkimusta Tiilikainen pitää erittäin tärkeänä, jotta biotalouskärkihankkeen tavoitteet pystytään saavuttamaan. Metsätalouden korkeimman asteen koulutuksen Tiilikainen haluaa kuitenkin pitää veljellisen kirittämisen nimissä sekä Helsingin että Itä-Suomen yliopistoissa. Opetuksen ja tutkimuksen laatu pysyy paremmalla tasolla, kun on hieman kilpailua, hän perustelee. LUOMUA JA METSÄÄ Metsänhoitajaksi Joensuun yliopistossa opiskelleella Tiilikaisella on maa- ja metsätila Ruokolahdella Etelä-Karjalassa. Ministerin pesti vie ajan niin tarkkaan, että tilan pellot on vuokrattu naapurille. Lasten kiusaksi perustimme sentään perunamaan viime kesänä, Tiilikainen vinoilee. Jo opiskelualaa valitessaan Tiilikainen halusi yhdistää talouden ja ympäristön, koska molemmat aiheet kiinnostivat. Hän kertookin opiskeluaikanaan lintu- ja luontoharrastajana keskustelleensa monet kerrat opiskelukavereidensa kanssa metsien moninaiskäytöstä. Metsään metsänhoitaja ehtii peltotöitä paremmin. Tänäkin vuonna hän on käynnistänyt raivaussahansa useamman kerran. virikkeitä ja yhdessäoloa perheille Liikunnallinen perhejakso tarjoaa virikkeitä, yhdessäoloa sekä asiantuntijan vinkkejä terveellisistä elämäntavoista koko perheelle. Jaksoja lapsiystävällisissä kohteissa ympäri Suomen. Hauskat lajikokeilut Ohjattua toimintaa lapsille ja aikuisille yhdessä ja erikseen Vinkit perheiden hyvään oloon Uusia kokemuksia Onnistumisen iloa Hinnat aikuiset 125 /aikuinen/5 vrk Lapset 6-16-v: 75 /lapsi/5 vrk katso lisätietoja ja hae jaksolle osoitteessa alle 6-vuotiaat lapset vanhempien seurassa maksutta. Huom! Työtön/lomautettu aikuinen 62,50 / 5 vrk! (ilmoitathan hakemuksessa) Paketti sisältää ohjelman, perhemajoituksen sekä täysihoidon (aamiainen, lounas ja päivällinen). tärkeä tietää! Jaksot on tarkoitettu perheille, joilla on yksi tai useampi alle 17-vuotias perheeseen kuuluva lapsi mukana. Mikäli perheeseen kuuluu 0 16-vuotiaiden lasten lisäksi vuotiaita lapsia, he ovat tervetulleita mukaan aikuisten hinnalla. valinta nopeasti Valinnat jaksoille tehdään viikon kuluessa hakuajan päättymisestä. Sähköisellä hakulomakkeella ilmoitetut perustelut vaikuttavat keskeisesti valintoja tehtäessä. Valinnasta saat tiedon sähköpostiisi. Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry tukee työikäisten terveyttä ja hyvinvointia järjestämällä 1.askel -hyvinvointijaksoja noin 30 kohteessa ympäri Suomen. PHT ry on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen järjestö ja Suomen sosiaali- ja terveys ry:n jäsenjärjestö. RAY rahoittaa PHT:n toimintaa. 16 METSÄNHOITAJA

10 Aino Ässämäki Maija Kymäläinen, Pia Thomssen Naismetsänhoitajien 60-vuotisjuhlamatkalla suunnattiin Saarenmaalle Kaalin alueella on useampia 7500 vuotta vanhoja meteoriittikraatereita. Naismetsänhoitajien 60-vuotisjuhlamatkan parasta antia oli erinomainen seura. Matkalla tutustuttiin metsän lisäksi Saarenmaan kulttuurinähtävyyksiin. Naismetsänhoitajat kokoontuivat ryhmäkuvaan Tõnisen majatalon pihalle. Viron metsähallituksen, RMK:n, päätoimipiste oli vasta remontoitu. Piispan linnan oppaan mielestä oli hauskaa, että kaikki metsämiehet olivat naisia. Kuressaaressa Naismetsänhoitajat tutustuivat Piispan linnaan, joka on ollut olemassa jo 1200-luvulta. Länsisatamassa kokoontui perjantaiiltana 4.9. kolmisenkymmentä naismetsänhoitajaa. Seurueessa oli sekä toisilleen entuudestaan tuttuja matkalaisia että uusia kasvoja. Lauantaiaamun valjetessa bussilastillinen naismetsänhoitajia kiisi kohti Virtsun satamaa, josta lautta veisi mantereelta Saarenmaalle. Matkalla oli aikaa tutustua seurueeseen. Kukin kertoi vuorollaan työstään, opinnoistaan, vapaa-ajastaan ja aktiivisuudestaan naismetsänhoitajissa. Mainittua tulivat ainakin legendaariset Naismetsänhoitajien hallitukset Jusko I ja Jusko II. Nykyisestä hallituksesta oli mukana kaksi jäsentä. Järjestelystä ja matkalaisten paimentamisesta vastasi ansiokkaasti puheenjohtaja Pia Thomssen. KRAATERILTA PIISPAN LINNAAN Matkalla Saarenmaan suurimpaan kaupunkiin Kuressaareen pysähdyimme Kaalin meteoriittikraaterilla. Kaalin alueella on useampia meteoriitin törmäyksestä syntyneitä kraatereita. Pudotessaan 7500 vuotta sitten meteoriitti on hajonnut useampaan osaan ja muodostanut kahdeksan kraateria. Kävimme katsomassa suurinta kraatereista, joka on 16 metriä syvä ja halkaisijaltaan 100 metriä. Kuressaaressa tutustuimme Piispan linnaan, joka oli todellinen keskiaikainen satulinna vallihautoineen kaikkineen. Linnan arvellaan olleen olemassa jo 1200-luvulla. Oppaamme hiukan ihmetteli, kuinka kaikki metsämiehet ovat naisia. Hän kertoi myös, kuinka Neuvostoaikaan kolhoosin metsiä hoidettiin niin, että joka vuosi tehtiin samankokoinen hakkuu ja istutettiin samankokoinen ala metsää. Koululaiset viettivät joka kevät päivän metsänistutustöissä. Samalle alueelle oli tarkoitus palata 70 vuoden välein. Kyseessä lienee siis ollut pyrkimys puhdasoppiseen normaalimetsään. Kierros linnassa oli kiinnostava ja hurjimmat vielä juoksivat tiukasta aikataulusta huolimatta läpi kolmannessa kerroksessa sijaitsevan museon, jossa oli kuvattu Viron historiaa 1900-luvulla. MAASEUTUA TAMMIMETSÄSTÄ MAJATALOON Sunnuntaiaamuna suuntasimme Looden tammimetsään ja lintutornille. Luontainen tammimetsä on syntynyt vanhoille pelloille ja laitumille. Tammimetsässä kerrotaan kasvavan useita kämmekkälajeja, muun muassa tikankontti. Lintutornista bongattiin muutamia merimetsoja ja joutsenia. Aluetta hallinnoi Viron metsähallitus, Riigimetsa Majandamise Keskus (RMK), joka olikin viimeisin kohteemme. Ennen sitä käväistiin kuitenkin strutsifarmilla ja lounaalla Tõnisen majatalossa. Ruokokattoinen majatalo lampaineen hurmasi jokaisen. Talon tarinaan liittyy kuitenkin myös tragedia. Talo oli aikanaan Paanasen kylän suurin. Perhe harjoitti maanviljelyä ja kalastusta. Vuonna 1944 talo jäi tyhjilleen perheen paetessa Neuvostoliiton miehitystä veneellä meren yli Ruotsiin. Talo toimi sittemmin kolhoosin konttorina ja oli Viron itsenäistyttyä vuosia tyhjillään, kunnes nykyinen omistaja osti sen ja perusti majatalon. VIROSSA MERKITTÄVÄ SAHATEOLLISUUS RMK:n päätoimipisteesssä Tallinnassa meidät vastaanotti projektipäällikkö Kristi Parro. Parro työskentelee osittain RMK:ssa ja osittain vasta perustetussa Viron metsäyhdistyksessä. Saimme tutustua juuri remontoituun RMK:n Vihreään taloon, jossa virolaisesta puusta oli tehty muun muassa mielenkiintoinen kuvioitu puulattia. Virossa on metsää 2,2 miljoonaa hehtaaria, mikä on 51 prosenttia pinta-alasta. Metsää on siis 1,7 hehtaaria jokaista virolaista kohti. Neljännes metsistä on suojeltu. Paperi- ja selluteollisuus kehittyi Virossa 1900-luvun alussa. Se toi tuolloin nuoren valtion kipeästi kaipaamia vientituloja. Metsäalan koulutus Virossa alkoi 1920-luvulla. Virossa työskentelee metsäalalla ihmistä. Sahateollisuus on merkittävä työllistäjä. Sahauksen kylkeen on tullut kasvava kalusteteollisuus. Sellu- ja paperiteollisuus on vaatimatonta: Virossa on kaksi sellutehdasta. Puuta käytetään edelleen myös paljon polttopuuna. TAVOITTEENA TEHOKAS PUUN KÄYTTÖ JA KESTÄVÄ METSÄTALOUS Sekä Viron metsäpinta-ala että puuston tilavuus ovat kasvussa. Siksi RMK:n pyrkimyksenä on tehokas puun käyttö ja kestävä metsätalous. Viron yleisimmät puulajit ovat samoja kuin Suomessa. Puustosta mäntyä on kolmannes, kuusta ja koivua molempia parikymmentä prosenttia. Haavan osuus on noin 7 prosenttia ja leppien 12 prosenttia. Virossa, kuten Suomessakin, on paljon hakkuusäästöjä. Vuosittain voitaisiin hakata noin 12,2 miljoonaa kuutiota, mutta hakkuut ovat vuosittain olleet vain noin 10 miljoonan kuution luokkaa. Viron metsissä on runsaasti uudistuskypsää metsää, mutta nuoret ja varttuneet kasvatusmetsät ovat vähemmistössä. Parron mukaan ympäristöjärjestöt myös painostavat vähentämään hakkuita. Viron itäosissa on jouduttu hakkaamaan paljon kuusikoita metsätuhojen vuoksi. Metsälain mukaan kuusikon saa hakata 80 vuoden iässä, paitsi jos se on välttämätöntä esimerkiksi hyönteistuhon vuoksi. Virossa metsälakiin kaavaillaan Suomen mallin mukaan väljennyksiä, jolloin yksityiset metsänomistajat saisivat enemmän vaihtoehtoja metsänsä hoitoon. Suuri osa Vironkin metsänomistajista on etämetsänomistajia, jotka Parron mukaan eivät tiedä, mitä tehdä metsilleen. RMK:n vastuulla on valtion metsien hoidon lisäksi yksityisten metsänomistajien neuvonta. Valtio omistaa 39 prosenttia metsistä, kunnat ja muut julkiset toimijat kolme prosenttia, yksityiset 33 ja yritykset 15. Kymmenen prosenttia Viron metsistä on sellaisia, jotka ovat olleet yksityisessä omistuksessa ennen vuotta 1944, mutta niitä ei ole vielä saatu palautettua omistajilleen. Yksityisiä metsänomistajia on ja keskimääräinen metsätilan koko on 10 hehtaaria. Valtion metsistä on suojeltu 37 prosenttia. Niissä on voimassa sekä FSC- että PEFC-sertifikaatti. Naismetsänhoitajien mukana Suomeen lähti sunnuntai-iltana virolaista puuta matkamuistoina ainakin useamman Muhun saarelta hankitun kauhan ja kapustan muodossa. NAISMETSÄNHOITAJAT RY Perustettu vuonna jäsentä Jäseneksi voivat liittyä kaikki metsänhoitajat sekä metsäylioppilaat tai metsäalan tehtävissä toimivat muun korkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt Metsämiesten säätiö tuki Naismetsänhoitajien 60-vuotismatkaa 1000 eurolla 18 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA