Kaupunginhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 KOKOUSKUTSU Nro 24/2015 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA klo 16:30 Kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT Läsnäolijat Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajat Käsittelyjärjestys Työllisyyspoliittinen ohjelma Työllisyyspoliittinen ohjelma Sisäisen tarkastuksen tarkastusraportti 4/ Talouden seuranta Tuloslaskelma ja ennuste sekä talousarvion toteutuminen toimielimittäin Graafinen seuranta kaupungin käyttötalouden kehityksestä Talousarvion 2016 täytäntöönpanomääräykset Seura- ym. talojen vuokra-avustukset Täyttölupamenettely Täyttölupalomake Vakituiset täyttöluvat Liite vakituiset täyttöluvat Yhteistoimintaneuvottelukunnan kokoonpano Kaupungin teknisten palvelujen kehittäminen Muutoksia yrityksille maksettavaan työllistämisen kuntalisään alkaen Kuntalisä perusteet yritykset Selvitys tammikuu-elokuu 2015 ostopalveluiden säästöistä ja ylitöistä Kotkan jäsenyys Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymässä Perheryhmäkodin perustaminen Kotkaan Perheryhmäkodin perustaminen Kotkaan, neuvotteluesitys Kotkan kaupungille Eroanomus luottamustehtävästä, Virtanen Sami Eroanomus luottamustehtävästä; Sonja Hämäläinen Eroanomus luottamustehtävästä; Hilppa Kimpanpää Eroanomus tehtävästä edustaa kaupunginhallitusta Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnassa; Ninni Taavitsainen Vastaus valtuustoaloitteeseen: Valtuustoaloite sen selvittämisestä, että kaupungin laskujen osalta kulut eivät olisi tuloja suurempia Topias Kotiniemen valtuustolaoite laskutuksesta Valtuuston pitämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Valtuutettu Tiina Montosen toivomus Valtuustoaloite Wlan verkko Kotkan keskusta-alueelle... 79

2 KOKOUSKUTSU Nro 24/2015 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA klo 16:30 Kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT - Valtuustoaloite Koti kuntoon yksikköön liittyen Hallintokuntien pöytäkirjajäljennökset ja viranhaltijoiden päätökset... 81

3 ESITYSLISTA 1 KOKOUSAIKA Maanantai klo 16:30 KOKOUSPAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja Lommi Semi II varapuheenjohtaja Haakana Mervi jäsen Hirvonen Pasi Kirjavainen Marika Luumi Jari Merivirta Mertsu Olsson Birgitta Pitko Eeva-Riitta Rajantie Irma Tiusanen Kari Tujula Pirjo Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja Haapanen Jorma palvelujohtaja Koivisto Jarmo kansliapäällikkö Brask Nina valt.puheenjohtaja Kotiniemi Topias valt. I varapuheenjohtaja Tiusanen Pentti valt. II varapuheenjohtaja Eerola Juho valt. III varapuheenjohtaja Hassinen Raino kaupunginsihteeri, sihteeri Makkonen Kari tiedotuspäällikkö Poissa ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri Jari Elomaa Raino Hassinen LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Todetaan Pykälät PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kotkassa Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs) Kaupunginsihteeri Raino Hassinen

4 2 326 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kh Oikaisuvaatimusohje

5 3 327 Pöytäkirjan tarkastajat Kh Ei oikaisuvaatimusohjetta

6 4 328 Käsittelyjärjestys Kh Hyväksytään listan mukaisena. Ei oikaisuvaatimusohjetta

7 5 D/2740/ / Työllisyyspoliittinen ohjelma Kh / 344 Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh /. Valtuutettu Joona Mielosen valtuustoaloite sekä toivomus ovat esityslistan liitteinä. Valtuustoryhmien puheenjohtajat ovat käsitelleet otsikkoasiaa kokouksessaan ja ovat päätyneet ehdottamaan, että kaupunginhallitus nimeää työllisyystoimikunnan jäsenet ja päättää toimikunnalle annettavista tehtävistä. Jäsenet valitsevat keskuudestaan toimikunnalle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf päättää nimetä jäsenet työllisyystoimikuntaan ja päättää toimikunnalle annettavista tehtävistä. Asian käsittely: Jäsen Marika Kirjavainen ehdotti toimikuntaan jäseneksi Pasi Hirvosta, jäsen Jari Luumi Ninni Taavitsaista, jäsen Jorma-Kalevi Merivirta Olli Kekkosta, jäsen Pirjo Tujula Joona Mielosta, jäsen Mervi Haakana Rita Komulaista ja jäsen Kari Tiusanen Vesa Levosta. Jäsen Marika Kirjavainen ehdotti, että toimikunnan tehtäväksi annetaan työllisyyspoliittisen ohjelman laatiminen ja että ohjelma viedään valtuuston hyväksyttäväksi. Ehdotusta kannatettiin. Puheenjohtaja tiedusteli, onko kaupunginhallitus yksimielinen ehdotuksesta. Todettiin yksimielisyys. Jäsen Jorma-Kalevi Merivirta esitti seuraavan toivomuksen: Esitän, että ko. toimikunnalle maksetaan kokouspalkkio esim. lautakuntatason mukaisesti. Päätös: Päätettiin nimetä jäsenet työllisyystoimikuntaan seuraavasti: Pasi Hirvonen Olli Kekkonen Rita Komulainen Vesa Levonen Joona Mielonen Ninni Taavitsainen

8 6 Päätettiin, että työllisyystoimikunnan tehtäväksi annetaan työllisyyspoliittisen ohjelman laatiminen ja että ohjelma viedään valtuuston hyväksyttäväksi. Jäsen Jorma-Kalevi Merivirran esittämä toivomus otettiin pöytäkirjaan. Kh / 64 Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh Työllisyystoimikunnan kokoonpanoa on tarkoitus täydentää siten, että toimikunnassa olisivat edustettuina kaikki valtuustoryhmät. Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf päättää täydentää työllisyystoimikunnan kokoonpanoa nimeämällä toimikuntaan jäseneksi Arto Hirvosen Puolesta sananvapauden -valtuustoryhmän edustajana. Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Työllisyystoimikunta Todettiin, että ohjelma on valmis, jaettu sovituille tahoille ja esitetty medialle Työllisyyspoliittinen ohjelma on käynyt läpi lakimiehen tarkastelun. Työllisyyspoliittisesta ohjelmasta on tehty kirjaus, jonka perusteella se lähtee kaupunginhallituksen käsittelyyn. Työllisyystoimikunnan ehdotus on, että työllisyystoimikunnan toimintaa voidaan jatkaa ohjelman seuraamiseksi sekä työllisyydenhoidon toimenpiteiden kehittämiseksi. Kokoontumiset n. 4-5 kertaa vuodessa. Käytiin keskustelua työllisyydenhoidosta talousarvion yhteydessä: - yleistä keskustelua o palkkatukirahat lievästi kasvussa - aikuispajaan liittyvää keskustelua o Asiasta ollut yhteispalaveri o Heli Sahala vie asian SOTELAan o työllisyystoimikunta kannattaa aikuispajan toteuttamista Ekamilla - yrityskoordinaattorin liittyvää keskustelua o selvitetään mitkä eri toimijatahot tekevät yrityskontaktointeja Kotkassa

9 7 o hankintojen koordinointi yrityskoordinaattorin tehtävänkuvassa (ehdotus Pasi Hirvoselta) Kh Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh Työllisyystoimikunnan puheenjohtaja Ninni Taavitsainen ja varapuheenjohtaja Pasi Hirvonen esittelevät työllisyyspoliittisen ohjelman kokouksessa. Liite: Esittelijä: Ehdotus: Työllisyyspoliittinen ohjelma Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää hyväksyä työllisyyspoliittisen ohjelman liitteen mukaisesti. Samalla kaupunginhallitus päättää oikeuttaa työllisyystoimikunnan jatkamaan työtään siten, että toimikunta raportoi kaupunginhallitukselle vuoden 2016 loppuun mennessä. Toimeenpano: Kv: Ote: työllisyystoimikunta sosiaali- ja terveyslautakunta Ei oikaisuvaatimusohjetta Kv: Valitusosoitus

10 Kotkan Kaupunki Työllisyystoimikunta Työllisyyspoliittinen ohjelma LIITE: / 329

11 Sisällys 1. Johdanto Nykytilankuvaus työttömyystilanteesta Kotkassa Työllisyyden pelikentän toimijat Kaakkois-Suomen TE-toimisto Työvoiman Palvelukeskus Väylä Kunnallinen työllisyydenhoito Kolmas sektori Kela Työllisyydenhoidon ja palkkatukityöllistämisen kustannukset Kotkan kaupungissa Työllisyystoimikunnan toimenpide-ehdotukset talousarviovuodelle Toimenpidematriisi Liitteet Yrityskoordinaattorin tehtävänkuvaus Laskelma Kelan listan kustannussäästöistä LIITE: / 329

12 1. Johdanto Kotkassa kirjattiin vuoden 2014 talousarvioon työllisyystoimikunnan perustaminen. Tämän jälkeen Kotkan kaupunginhallitus päätti kokouksessa käynnistää työllisyystoimikunnan työn. Työn tavoitteeksi tuli työllisyyspoliittisen ohjelman laatiminen Kotkan kaupungille. Työllisyystoimikuntaan kuului työn aloittamisvaiheessa seuraavat henkilöt: Ninni Taavitsainen, Pasi Hirvonen, Joona Mielonen, Vesa Levonen, Rita Komulainen ja Olli Kekkonen. Myöhemmin työllisyystoimikuntaan liittyivät jäseniksi Arto Hirvonen ja Olli Kekkosen tilalle Eeva-Riitta Pitko. Työllisyystoimikunnan sihteerinä on toiminut Juha Reihe. Kotkan työllisyyspoliittisen ohjelman tarkoituksena on antaa käsitys siitä, miten Kotkassa hoidetaan työttömyyttä ja millaisia erilaisia toimijoita työllisyydenhoidon kentällä työttömyysasioiden kanssa toimii. Työllisyyspoliittinen ohjelma on laadittu Kotkan kaupunginhallituksen toimeksiannosta ja sen on koonnut työllisyystoimikunta. Työllisyystoimikunta koostuu kaikkien Kotkan kaupungin valtuuston poliittisten ryhmien edustajista. Ohjelman tarkoituksena on koota esityksiä työllisyydenhoidon toimenpiteistä, joita Kotkan kaupungissa tulisi harkita toteutettavaksi. 2. Nykytilankuvaus työttömyystilanteesta Kotkassa Kotkan alueen työttömyystilanne on huomattavasti heikompi verrattuna koko maan tilanteeseen. Työttömyysprosentti on kasvanut elokuun luvuilla tarkasteltuna Kotkassa kahdessa vuodessa 3,6 prosenttiyksikköä. Elokuun 2015 työttömyysprosentti oli 19,5 %. Koko maan työttömyysprosentti oli samana ajankohtana 13,2 %. Kahden vuoden ajanjaksolla myös pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut. Pitkäaikaistyöttömien määrän kasvun sekä lainsäädännöllisten syiden takia Kotkan kunnan maksamat työmarkkinatuen kuntaosuudet Kelalle tulevat kasvamaan vuonna 2015 vuoden 2013 tasoon verrattuna n. 83 %. Työmarkkinatuen kuntaosuus on vuonna 2015 arvion mukaan n. 7,7 miljoonaa euroa. Alla on esitetty tilastoina, työttömyyden tunnuslukuja Kotkassa. Tilastointilähteenä on käytetty Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kuukausittain julkaisemia työllisyyskatsauksia. LIITE: / 329

13 Kokonaistilanteen lisäksi taulukoissa esitetään erikseen nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilastoluvut. Lukuja vertaillaan kuluvan vuoden ja kahden edellisen vuoden kohdalla käyttäen hyväksi elokuun tilastoja. Työttömyysprosentin kehitys Työttömyysprosentti Kotkassa elokuu ,9 elokuu ,3 elokuu ,5 Työttömät työnhakijat Kotkassa Työttömät työnhakijat Kotkassa elokuu elokuu elokuu Nuorten työttömyys (alle 25-v) Kotkassa Nuoret (alle 25-v) työttömät työnhakijat Kotkassa elokuu elokuu elokuu Pitkäaikaistyöttömyys (yli vuoden työttömyys) Kotkassa Pitkäaikaistyöttömät (yli 1-v) Kotkassa elokuu hlöä elokuu hlöä elokuu hlöä Työmarkkinatuen kuntaosuus Kuntien rahoitusosuus työmarkkinatuesta (nk. sakkomaksu) on kasvanut merkittävästi muutaman viime vuoden aikana. Lakisääteisinä muutoksina kustannuksia ovat kasvattaneet kunnan rahoitusvastuun laajeneminen ja aikaistuminen lukien koskemaan yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneita työttömiä aiemman 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden sijaan. Näiden työttömien työmarkkinatuesta kunta maksaa 50 %. Lisäksi kustannusnousua kunnille aiheutti yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneiden työttömien rahoitusosuuden kasvu 70 %:iin aiemman 50 % sijaan. Työmarkkinatukeen etuutena tehtiin suurempi tasokorotus vuoden 2012 alusta. Arvion mukaan työmarkkinatuen taso nousi tuolloin n. 22 %. LIITE: / 329

14 Alla olevissa taulukoissa esitetään työttömyyden tunnuslukuja kunnan työttömyyden aiheuttamien kustannusten näkökulmasta ja tarkastellaan työmarkkinatuen kunnan rahoitusvastuulla olevien työttömien lukumäärää. Tilastot ovat peräisin Kotkan kaupungin ylläpitämistä tilastoista. Vertailukuukautena on käytetty elokuun lukuja vuosittain. Vuoden 2015 luku on arvio vuoden 2015 kustannuksista, perustuen kuukausien tammi-elokuu toteumaan. Vuosittainen sakkolistan kokonaiskustannus on kasvanut vuosina n. 196 %. Työmarkkinatuen sakkolistalla olevien lukumäärä Työmarkkinatuen sakkolistalla olevien lkm elokuu elokuu elokuu Työmarkkinatuen sakkolistan kustannukset euromääräisinä Keskimääräinen kuukausikustannus 2011 n. 219 t 2012 n. 291 t 2013 n. 350 t 2014 n. 395 t 2015 (1-8) n. 635 t Vuosikustannus 2011 n. 2,6 milj n. 3,5 milj n. 4,2 milj n. 4,7 milj (arvio) n. 7,7 milj. Alueen työllisyysnäkymät Kuluneen kahden vuoden aikaiset tilastot jatkuvasta työttömyyden kasvusta Kotkassa niin kokonaisuudessaan, kuin eri työttömien ryhmien kohdalla, kertovat omalta osaltaan siitä, että suuria odotuksia nopeaan työllisyystilanteen paranemiseen ei ole näkyvissä. Kaakkois-Suomen alueen tulevaisuutta käsittelevän sivuston (aavistus.fi) mukaan Kotkan aluetta ja sen lähialueita on kohdannut yhtäältä rakennemuutos sekä toisaalta yleisen taloustaantuman negatiiviset vaikutukset. Rakennemuutoksen ytimessä Kotkan näkökulmasta ovat olleet perusteollisuuden yksikköjen lakkautukset. Rakennemuutoksessa syntynyttä työttömyyttä on LIITE: / 329

15 ollut vaikea korvata muiden alojen työpaikoilla mm. työttömiksi jääneiden koulutustaustasta johtuen. Yleinen taloudellinen kasvukehitys on tällä hetkellä sen verran pientä, että sen kautta tapahtuva positiivinen vaikutus työllisyystilanteeseen on miltei huomaamatonta. Kotkan seutukunnan työttömyydelle tyypillisiä ja samalla haasteellisia erityispiirteitä on lueteltu seuraavasti. Työttömiksi jääneiden koulutustausta on joko puutteellinen, alhainen tai ei suoraan sovellu mahdollisesti alueella tarjolla oleviin tehtäviin. Alueen taloudellisesta tilanteesta johtuen uusia työpaikkoja ei synny. Lisäksi alueen työllistävillä yrityksillä on havaittavissa tiedon puutetta olemassa olevista työllistämistä helpottavista mahdollisuuksista. Seutukunnalla on merkittävä määrä maahanmuuttajia, joilla on monenlaisia työllistymisen ongelmia, suurimpana vaillinainen kieliosaaminen, joka vaikeuttaa erilaisiin toimenpiteisiin ja palveluihin pääsyä. Vallitsevissa olosuhteissa taloudellinen tukijärjestelmä muodostaa kannustinloukkuja, jolloin työttömälle ei ole taloudellisesti järkevää ottaa vastaan lyhytaikaista tai taloudellisesti heikompaa työtä tai työllistämiseen liittyvää toimenpidettä. Muiden valtiollisten toimijoiden tavoin myös työhallinnossa on käynnissä kustannusten laskuun tähtääviä toimenpiteitä. Nämä näkyvät resurssien vähenemisenä myös Kaakkois-Suomen TEtoimistossa. Työttömien terveydestä huolehtiminen jää työttömän omalle vastuulle ja työttömyyden pitkittyessä myös terveydelliset ongelmat voivat kasaantua. Tämä ongelma korostuu alueella, jossa on paljon pitkäaikaistyöttömiä. 3. Työllisyyden pelikentän toimijat Työllisyydenhoitoa voi tarkastella monesta eri näkökulmasta ja työllisyystoimikunnan näkökulma on ollut Kotkan kaupungin näkökulma. Työllisyydenhoidolle on luonteenomaista monen eri toimijatahon läsnäolo toiminnassa yhdenaikaisesti. Monesti puhutaankin työllisyydenhoidon verkostosta. Esimerkkinä useamman eri tahon yhteistoiminnasta on esimerkiksi aktivointisuunnitelman tekeminen asiakkaalle kuntouttavaan työtoimintaan. Edellä mainittu toiminto on jo lakisääteisesti määritelty tehtäväksi kunnan ja TE-toimiston henkilöstön yhteistyönä. LIITE: / 329

16 Työllisyydenhoidossa käytetään paljon myös ulkopuolisia palveluntuottajia asiakkaiden toimenpiteiden toteuttajina. Alla olevissa kappaleissa on kuvattuna yleisimpiä toimijatahoja ja organisaatioita sekä heidän perustehtäviään työllisyydenhoidon kentällä. 1. Kaakkois-Suomen TE-toimisto Kun henkilö kohtaa tilanteen, jossa hän jää työttömäksi, joko koulutuksen jälkeen tai työstä tai muusta syystä, ilmoittautuu hän ensin asiakkaaksi TE-toimistoon joko sähköisesti tai asiakaspalvelussa. Siellä hänet otetaan TE-toimiston asiakkuuteen ja asiakkaasta tulee työtön työnhakija. Asiakas saa TE-toimiston järjestämisvastuulla olevia palveluja riippuen siitä palvelulinjasta, jolle asiakas tilanteesta riippuen ohjataan. Toimintaa ohjaa laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta ( Yleisimpiä palveluita ovat työnvälitys, neuvonta, valmennukset, työkokeilut ja palkkatuettu työ. TE-toimiston yleisimmät palvelut työttömälle Työnvälitys Työttömiä työnhakijoita ja avoimia työpaikkoja saatetaan yhteen. Neuvonta Työttömälle pyritään löytämään vastauksia kysymyksiin eri palvelukanavia hyödyntämällä Valmennusjakson aikana työttömän Valmennukset työntekoon liittyviä valmiuksia pyritään parantamaan eri aiheiden suhteen valmentajan avulla. Työkokeilussa henkilö tekee Työkokeilu työpaikalla yleisesti työsuhteessa tehtäviä töitä ja samalla henkilö voi selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojaan tai mahdollisuuksiaan palata työmarkkinoille. Palkkatuettu työ parantaa Palkkatuettu työ työttömän ammatillista osaamista ja avoimille työmarkkinoille työllistymistä. Työnantaja saa valtiolta rahallisen tuen palkkauskustannuksiin asiakkaan tilanteen mukaisesti. LIITE: / 329

17 TE-toimistot on tällä hetkellä organisoitu toimimaan toimialueellaan palvelulinjoittain, asiakkaan tarpeesta ja kokonaistilanteesta määriteltynä. Määrittelyssä punnitaan asiakkaan valmiuksia työllistymisen näkökulmasta. Palvelulinjat lyhyesti määriteltyinä ovat seuraavat: 1. Palvelulinja; työnvälitys ja yrityspalvelut 2. Palvelulinja; osaamisen kehittäminen 3. Palvelulinja; tuettu työllistäminen 2. Työvoiman Palvelukeskus Väylä Työvoiman Palvelukeskus Väylä palvelee muiden työvoiman palvelukeskuksien tapaan voimaantulleen lain ( mukaisesti lain määrittelemää asiakaskuntaa. Laki määrittelee asiakkuudelle kriteerit, joiden täyttyessä asiakas ohjataan työvoiman palvelukeskuksien asiakkaaksi. Ohjaavat tahot, jotka tulkitsevat kriteerejä ovat pääsääntöisesti TE-toimisto ja sosiaalitoimisto. Kriteereistä lyhyt tiivistys: päivää maksettua työmarkkinatukea - alle 25-vuotiailla 6 kk työttömyyttä - yli 25-vuotiailla yli 12 kk työttömyyttä - monialaisen palvelun tarve (asiakkaan tilannetta ei voi edistää esim. pelkästään TEpalveluilla) - ei akuuttia päihde- tai mielenterveysongelmaa - ei ohjausta eläkeselvittelyjä varten - asiakkaan tulevaisuuden näkymä koulutuksessa tai työllistymisessä Työvoiman palvelukeskukset kuuluvat kunnan näkökulmasta työllisyyspalveluihin ja TE-toimiston näkökulmasta 3. palvelulinjan tehostettuun palveluun. Laki kuitenkin tällä hetkellä määrittää asiakkuuden kriteerit. Työvoiman palvelukeskukset eivät ole omia itsenäisiä organisaatioita, vaan eri toimijoiden muodostamia verkostoja voimaan tulleen lain yhteydessä myös Kaakkois-Suomen TE-toimiston alueen työvoiman palvelukeskukset organisoituvat uudelleen vuoden 2015 aikana. Alueelle muodostuu lukien kaksi monialaista verkostoa, eli palvelukeskusta, joiden toimintaa johtaa verkoston alueella oma johtoryhmä. Kotkan Työvoiman Palvelukeskuksen toimipiste kuuluu Kymenlaakson laajuisella alueella toimivan työvoiman palvelukeskuksen kokonaisuuteen lukien. LIITE: / 329

18 3. Kunnallinen työllisyydenhoito Kotkan kaupungissa ei ole erillistä työllisyysyksikköä, vaan Kotkan kaupunki on organisoinut työllisyyspalvelut työvoiman palvelukeskukseen. Kotkassa toimi kunnan oma työllisyysyksikkö vuoteen 2012 saakka. Useissa kunnissa työllisyyspalvelut on organisoitu siten, että työllisyyspalveluiden alla on työllisyysyksikkö, työvoiman palvelukeskus ja mahdollisesti mm. kunnan oma pajatoiminta omina yksiköinään. Kotkan tapauksessa pajatoiminta toteutetaan ostopalveluna. Ostopalvelun suurimmat tuottajat ovat EKAMI, Korttelikotiyhdistys ja Soteksäätiö. Työllisyydenhoidon kuntakohtaiset organisointitavat vaihtelevat kunnittain. Yleisin kunnallisen työllisyydenhoidon suorittama tehtävä on kuntouttava työtoiminta eipalvelukeskus-asiakkaille (lakisääteinen sosiaalipalvelu), jonka järjestämistä ohjaa oma laki ( Kuntouttava työtoiminta on kunnan järjestämisvastuulla oleva sosiaalipalvelu, jonka avulla pyritään parantamaan pitkään työttömänä olleiden elämänhallintaa ja avaamaan väylä työelämään tai työvoimahallinnon ensisijaisiin työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin. Lisäksi työllisyysyksiköiden tehtäviä ovat mm. eläkeselvittelyt niille työttömille, jotka eivät ole työvoiman palvelukeskuksien asiakkaita, palvelujen tarjoaminen työmarkkinatuen maksulistan asiakkaille, työpajatoiminnan järjestäminen, kunnan palkkatuki, kuntalisä ja kunnalliset oppisopimukset. Kunnallisen työllisyydenhoidon tehtäviä Kunnan järjestämisvastuulla oleva Kuntouttava työtoiminta sosiaalipalvelu, jolla pyritään katkaisemaan pitkään jatkunut työttömyys ja parantamaan asiakaskohtaisesti valmiuksia edetä työllistymisen polulla. Eläkemahdollisuuden selvittäminen Eläkeselvittelyprosessi niiden asiakkaiden kohdalla, joille maksetaan tällä hetkellä työmarkkinatukea, mutta kuuluvat eläke-etuuden piiriin. Asiakaskunta koostuu niistä työttömistä, jotka eivät ole työvoiman palvelukeskuksen asiakkaita. Kelan listalta käydään asiakkaita läpi Kelan listan asiakkaiden ja kutsutaan tapaamiseen, jossa palvelutarvearviot pyritään löytämään asiakkaalle sopiva aktivointitoimenpide. Työttömille tarjotaan mahdollisuutta Työpajatoiminta olla pajamaisessa toimenpideympäristössä ohjatusti ja samalla kasvatetaan valmiuksia työllistymiseen. LIITE: / 329

19 Palkkatukityöllistäminen Kuntalisät - yritykset - yhdistykset Oppisopimuskoulutus kunnalla Palkkatuettu työ parantaa työttömän ammatillista osaamista ja avoimille työmarkkinoille työllistymistä. Tämän toteuttaminen kunnan oman organisaation sisällä. Kunnalle maksetaan valtion tuki palkkauskustannuksiin asiakkaan tilanteen mukaisesti. Kunnan maksama kannustinraha yrityksille ja yhdistyksille työllistämisen kynnyksen madaltamiseksi. Maksetaan valtion palkkatuen yhteydessä lisäkannustimena. Toimenpiteessä yhdistyy ammatillinen koulutus ja työn tekeminen sopimuksen mukaisesti. Työ tehdään kunnan organisaatiossa. Palkkauskustannuksiin maksetaan valtion palkkatukea. 4. Kolmas sektori 3. sektorin toimijat ovat kunnan työllisyyspalvelujen näkökulmasta palveluntuottajia ja työllistämiseen ja kuntoutukseen osallistuvia toimijoita. Palveluntuottajanäkökulma liittyy esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan ja pajatoiminnan järjestämiseen, jotka Kotkan kaupunki on kilpailuttanut. Kilpailutuksen lopputuloksena on syntynyt mm. kuntouttavan työtoiminnan palveluntuottajien joukko. Näistä esimerkkinä mainittakoon Sotek-säätiö, Korttelikotiyhdistys ja Kakspy ry. Työllistämisen kokonaisuuden näkökulmasta 3. sektorin toimijat osallistuvat työttömien työllistämiseen kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun ja palkkatukityöllistämisen kautta. Kuntoutuksen näkökulmasta 3. sektorin toimijat ovat toteuttajia, joko sosiaalisen kuntoutuksen puolella (esim. kuntouttava työtoiminta) tai Kelan järjestämisvastuulla olevan kuntoutuksen toteuttajina. 5. Kela Työllistymisen näkökulmasta Kelan rooli liittyy olennaisesti työvoiman palvelukeskuksen toimintaan, yleisesti kuntoutukseen sekä taloudelliseen tukijärjestelmään. Kela on yksi työvoiman palvelukeskusten yhteistyötahoista. Työvoiman palvelukeskusten toiminta on monialaista verkostotyötä, jossa Kelan rooli on merkittävä yhtenä verkoston LIITE: / 329

20 osaajana. Kelan henkilöstöresursointi työvoiman palvelukeskuksien toimintaan vaihtelee Kelan toiminta-alueittain huomattavasti. Kuntoutuksen näkökulmasta Kelan järjestämisvastuulle kuuluu erilaisia kuntoutuksia, joista työttömät asiakkaat hyötyvät tarpeen tullen. Asiakkaat voivat olla esim. työvoiman palvelukeskuksen asiakkaita tai TE-toimiston asiakkaita. Taloudellisen tukijärjestelmän näkökulmasta työttömien useat etuudet ovat Kelan maksamia. Yleisimmät tuet ovat työmarkkinatuki, peruspäiväraha, yleinen asumistuki ja kuntoutukseen liittyvät rahalliset tuet. 4. Työllisyydenhoidon ja palkkatukityöllistämisen kustannukset Kotkan kaupungissa Alla olevassa taulukossa on esitetty Kotkan kaupungin työllisyydenhoidon toteutuneet kustannukset vuosina Samalta ajanjaksolta on esitetty myös palkkatukityöllistämisen toteutuneet kustannukset. Palkkatukityöllistämisen kustannuksissa on sisällä kunnan tavallisen palkkatukityöllistämisen sekä velvoitetyöllistämisen aiheuttamat palkkauskustannukset. Työllisyydenhoidon toteutuneet kustannukset / vuosi 2012 n. 6,8 milj n. 6,9 milj n. 7,5 milj. Palkkatukityöllistämisen toteutuneet palkkauskustannukset sivukuluineen / vuosi 2012 n. 2,0 milj n. 0,9 milj n. 0,9 milj. Seuraavalla sivulla olevassa kuvassa on esitetty Kotkan kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuudet sekä palkkatukityöllistämisen toteutuneet palkkauskustannukset vuosittain aikavälillä LIITE: / 329

21 Milj. 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Työmarkkinatuen kuntaosuus ja palkkatukityöllistämisen kustannukset Vuosi Työmarkkinatuen kuntaosuus milj. Palkkatukityöllistämisen kustannukset milj. 5. Työllisyystoimikunnan toimenpide-ehdotukset talousarviovuodelle 2016 Työllisyystoimikunta on kokoontunut toiminta-aikanaan yhteensä 10 kertaa. Työllisyystoimikunta on käyttänyt runsaasti asiantuntemusta työllisyydenhoidon alan asiantuntijavierailijoiden muodossa. Kokouksissa on ollut edustajia TE-toimistosta, Ekamista, Kotkan kaupungilta, Työvoiman Palvelukeskus Väylästä, Hako-kuntakokeiluhankkeesta sekä Sotek-säätiöstä. Edellä mainitut työllisyydenhoidon toimijat ovat valikoituneet otoksen perusteella mukaan toimintaan, sillä kaikkia alueen toimijoita ei olisi ollut mahdollista kutsua kokouksiin. Ehdotuksena on, että työllisyystoimikunta jatkaa toimintaansa ja seuraa työllisyyspoliittisen ohjelman toteutumista sekä jatkaa hyväksi havaittua työllisyydenhoidon toimijoiden tapaamista, uusien mahdollisten kehittämiskohteiden ja toimenpiteiden löytämiseksi. Työllisyystoimikunta esittää talousarviovuodelle 2016 seuraavat toimenpide-ehdotukset toteutettavaksi työllisyydenhoidon tehtäväalueella: 1. Yrityskoordinaattorin rekrytointi määräajaksi esim. 1-1,5 vuotta. Tehtävän tavoitteena on työpaikkojen ja mahdollisesti piilossa olevien työpaikkojen etsiminen Kotkan alueen yrityksistä ja työttömien asiakkaiden työllistäminen niihin. LIITE: / 329

22 2. Toimenpidematriisissa oleva aikuisten pajan toteuttaminen lisäostona Rannikkopajoilta. Yhteistyökumppanina EKAMI. 3. Vuodelle 2016 budjetoidun palkkatukimäärärahan tason säilyttämistä vuoden 2015 tasolla (tiedostaen, että vuodelle 2016 budjetoitu määräraha on puolen vuoden määräraha, palkkatukirahojen lisäys). 4. Yrityksille maksettavan kuntalisän rahoitus pitää pystyä maksamaan, vaikka siihen varattu määräraha ylittyisi talousarviovuoden aikana. 5. Matriisin mukaiset toimintamallit luodaan ja otetaan käyttöön. 6. Toimenpidematriisi Alla olevassa taulukukossa on esitetty Työllisyystoimikunnan työn lopputuloksena muodostunut toimenpidematriisi työllisyydenhoidon kehittämiseksi. TOIMENPIDE VASTUU- TAHO TALOUSARVIO- VAIKUTUS TAVOITE VAIKUTUS KELAN LISTAAN Yhteistyökumppaneihin suunnatut toimenpiteet 1. Säännöllisen keskusteluyhteyden rakentaminen paikallisten yritysten kanssa. Työllistämiseen ja yhteistyön vahvistamiseen liittyvän tiedon jakaminen. Työllisyystoimikunta Kunnallinen työllisyydenhoito Yrityskoordinaattori Vähäinen. Tilaisuuksien järjestämiskustannukset. Palkkatukiyhteistyö tilaisuuksien muodossa. Välillinen. 2. Yrityksille suunnattu kyselylomake työllistämiseen liittyvän tiedon keräämiseksi. 3. Lisätään ostoja pajatoimintaan Rannikkopajoilta, kohderyhmänä nuoret aikuiset. Elinkeinotoimiala kunnassa Työllisyystoimikunta SOTELA Vastuualueen virkamiehet Vähäinen. Lomakkeen laatimiseen, lähettämiseen ja jatkokäsittelyyn kuluva työaika. Lomake tehty ja käytössä / asiakasta sijoitettuna vuosittain. Välillinen. 20 asiakkaan kohdalla n (jos asiakkaat Kelan listalta)* Kunnan sisäiset toimenpiteet 1. Kunnallisen Sosiaalijohtaja Palkkakustannukset / Selkeä toimintamalli Välillinen. LIITE: / 329

23 terveydenhuollon roolin vahvistaminen työllisyydenhoidossa. 2. Kunnan kaikkien toimialojen osallistuminen työllisyydenhoitoon sekä palkkatukityöllistämisen että kuntouttavan työtoiminnan kautta ja palkkatukityöllistämisen laajentaminen. 3. Kuntalisä - yhdistyksille - yrityksille Terveysjohtaja Työllisyydenhoidon päällikkö Kunnallinen työllisyydenhoito Toimialajohtajat kunnassa Kunnallinen työllisyydenhoito käytettävä työaika Talousarvioon sisältyvät palkkatukimäärärahat. Vuonna 2016 talousarviossa n. 500 t. Kyseessä nykytilanteen mukaisesti puolen vuoden määräraha, koska YT-syistä kunnan palkkatuki poissa käytöstä arvion mukaan saakka. Talousarvion mukainen määräraha. rakennettava kunnan eri toimijoiden välille 20 asiakkaan lisäys kuntouttavaan työtoimintaan pääosin teknisen toimen vastuualueelle. Palkkatukityöllistämiseen varatut määrärahat tulevat käytetyksi. Kuntalisän käyttö tilanteen mukaan myös silloin, jos määräraha loppunut ja hyöty saatavissa Kelan listalta. Ennaltaehkäisevä näkökulma. Palkkatuen kohdalla 1 työttömän kustannussäästö n * Kuntouttavan työtoiminnan kohdalla pois listalta jakson ajan. Jos 20 asiakasta on 6 kk kuntouttavassa, säästö on n Palkkatuen kohdalla 1 työttömän kustannussäästö n * 4. HAKO ryhmäohjausmallit (kohdistettuja tietyille asiakassegmenteille; maahanmuuttajat kieli, osaamisen päivittäminen, terveys työllistymisen esteenä). Kunnallinen työllisyydenhoito TYP Talousarviossa työllisyydenhoidon budjetissa 5. Yrityskoordinaattori Vastuualajohtaja n /vuosi (arvio) 6. Eläkeselvittelyiden jatkaminen. 7. Sosiaalisten ja työllistämiseen liittyvien näkökulmien sekä paikallisuuden huomioiminen kunnan hankinnoissa. Kunnallinen työllisyydenhoito Prosessiin varattu määräraha. Otetaan suunnittelussa huomioon. - 2 mamu/kieli/vuosi - 2 osaamisen kartoitus - 2 terveydentila/työllisty minen Palkkaus talousarviovuodelle Asiakkaiden, työpaikkojen sekä piilotyöpaikkojen kohtaamisen aikaansaaminen. 20 eläkepäätöstä vuoden aikana. Kaupunginhallituksen linjaus. Työtön on poissa sakkolistalta ryhmän keston ajan. Palkkatuen kohdalla 1 työttömän kustannussäästö n * Työtön poistuu sakkolistalta pysyvästi. Palkkatuen kohdalla 1 työttömän kustannussäästö n * * kustannussäästö on laskettu yhden työttömän kohdalla kertomalla keskimääräinen kuukausikustannus 412 niiden kuukausien lukumäärällä, jonka työtön on pois työmarkkinatuen rahoitusosuudesta työssäoloehdon täyttymisen jälkeen (n. 42 kk). Keskimääräinen kuukausikustannus on laskettu vuoden 2015 tammi-kesäkuun toteutuneista luvuista. LIITE: / 329

24 7. Liitteet 1. Yrityskoordinaattorin tehtävänkuvaus Alla olevaa tehtävänkuvaa on kokeiltu käytännön työtehtävänä HAKO-kuntakokeiluhankkeen yhteydessä. Yrityskoordinaattorin tehtävänä on piilotyöpaikkojen etsiminen alueen yrityksistä. Piilotyöpaikkojen etsiminen Toimintaa on toteutettu kahdesta näkökulmasta, sekä yrityslähtöisesti että asiakaslähtöisesti. Asiakkaalla tarkoitetaan pitkäaikaistyötöntä. Lisäksi on tehty yhteistyötä yritysjärjestöjen ja koulutuksenjärjestäjien kanssa. Yrityskoordinaattorille ohjautui asiakkaita työvoiman palvelukeskus Väylästä ja Haminan kaupungin teknisestä toimesta. Ideana oli, että piilotyöpaikkaa etsitään räätälöidysti, lähtien pitkäaikaistyöttömän osaamisesta, työkokemuksesta ja kiinnostuksesta. Toimintaprosessi oli seuraava: 1. Työvoiman palvelukeskuksen työntekijät / virkailijat / työnsuunnittelija ohjaavat asiakkaat yrityskoordinaattorille 2. Yrityskoordinaattori haastattelee asiakkaat 3. Yrityskoordinaattori tekee listan mahdollisista asiakkaista 4. Yrityskoordinaattori ottaa yhteyttä yrityksiin puhelimitse, ja pyrkii sopimaan tapaamisen yrityksen kanssa. Tapaamiseen otetaan mukaan työnhakijaehdokkaista tehdyt esittelykortit, infot (tulostetaan TE-toimiston sivuilta) työkokeilusta ja palkkatukityöllistämisestä. Tapaamisessa pyritän myös selvittämään yrityksen tulevaisuuden työvoiman tarve, millaisiin tehtäviin ja millaisia ominaisuuksia työntekijällä pitäisi olla. 5. Yrityskoordinaattori osallistuu tarvittaessa haastatteluun 6. Yrityskoordinaattori esitäyttää tarvittavat lomakkeet ja toimittaa ne asiakkaan virkailijalle Väylään. 7. Ollaan yhteydessä yritykseen, kysellään, miten menee, onko uusia tarpeita. Lähestyminen pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta vie enemmän aikaa. Toimintatavan suurena etuna on, että yrityksiä lähestyttäessä yrityskoordinaattorilla on jo potentiaalinen työntekijä tarjottavana, jolloin prosessi on nopeampi. Haasteena on löytää asiakkaan odotuksiin ja potentiaalia vastaava paikka. Luonnollisesti myös vallitseva taloudellinen tilanne on lisännyt omat haasteensa paikkojen löytymiselle. LIITE: / 329

25 2. Laskelma Kelan listan kustannussäästöistä Työllisyystoimikunta on toimintansa yhteydessä miettinyt eri toimenpide-ehdotusten yhteydessä syntyviä kustannussäästöjä Kelan sakkomaksuista. Yhtenä ajattelumallina on käytetty keskimääräistä kuukausikustannusta, jonka yksi Kelan listalla oleva työtön aiheuttaa keskimäärin. Laskennassa on käytetty perusteena vuonna 2015 aikavälillä tammikuukesäkuu toteutuneita kustannuksia. Alla olevassa taulukossa on laskettu keskimääräisen kuukausikustannuksen kautta erihintaisten toimenpiteiden synnyttämää säästöä, jossa asiakkaiden määrä ja toimenpiteessä vietetty aika vaihtelevat. Yhden Kelan listalaisen keskimääräinen kuukausikustannus Keskimääräinen kuukausikustannus kunnalle 619,351,77 (kaikki kuukaudet yhteen ja jaettu kuudella) Keskimäärin asiakkaita Kelan listalla kuukausittain 1502,5 (kaikki kuukaudet yhteen ja jaettu kuudella) Yhden Kelan listalaisen keskimääräinen vuosikustannus arvion mukaan puolivuotiskustannus Eri kustannuksia, joita Kelan listan säästöillä katetaan: Yksi sosiaaliohjaaja Kelan listan ohjauksiin, arvioitu vuosikustannus asiakkaita koko vuodeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 7,7 asiakkaita puoleksi vuodeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 15,4 asiakkaita kolmeksi kuukaudeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 30,7 asiakkaita kuukaudeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 92,2 Ostopalvelu, jonka arvioitu kustannus kunnalle on "Hamina-Case" asiakkaita koko vuodeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 6,1 asiakkaita puoleksi vuodeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 12,1 asiakkaita kolmeksi kuukaudeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 24,3 asiakkaita kuukaudeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 72, asiakkaita koko vuodeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 2,0 asiakkaita puoleksi vuodeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 4,0 asiakkaita kolmeksi kuukaudeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 8,1 asiakkaita kuukaudeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 24, asiakkaita koko vuodeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 20,2 asiakkaita puoleksi vuodeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 40,5 asiakkaita kolmeksi kuukaudeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 80,9 asiakkaita kuukaudeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 242,7 LIITE: / 329

26 24 D/143/ / Sisäisen tarkastuksen tarkastusraportti 4/2015 Kh Valmistelija: Tarkastuspäällikkö Ritva Kiiski, puh Sisäisen tarkastuksen toimintasäännön (Kh ) 10 :n mukaan sisäinen tarkastus raportoi neljännesvuosittain kaupunginhallitukselle sen valvontavelvollisuuden täyttämiseksi tarkastus- ja arviointityön keskeiset tulokset. Raportointitapa on Kh mukainen. Vuonna 2015 raportointi toteutetaan huhti-, kesä-, syys- ja joulukuussa. Raportin 4/2015 Sisäistä tarkastussuunnitelmaa (Kh ) noudattavat otsikot ovat: 1. Kantasatama-hankkeen eteneminen - Tilannekatsaus 12/ Kuntalain kokonaisuudistus ja kuntakonsernin kokonaisetu - Omistajaohjaustapaamiset Sidonnaisuusrekisteri 3. Talouden tasapainotusohjelman yksityiskohtainen seuranta - Talouden tasapainotusohjelma Kv Rahoitus Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauskäynnin raportti 4. Lakien ja ohjeiden noudattaminen - Ohje kalusteet ja laitteet KUJA - kuntien jatkuvuudenhallintaprojekti 5. Prosessien sujuvuus ja sisäinen valvonta - Ajankohtaista 6. Sisäisen tarkastuksen arviointi- ja tarkastustyön laadun varmistaminen - Koulutukset ja osallistumiset Yksityiskohtainen raporttiosa jaetaan vain kaupunginhallituksen kokoukseen osallistuville. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Merkitään tiedoksi. Ei oikaisuvaatimusohjetta

27 25 D/3026/ / Talouden seuranta Kh Valmistelijat: Talouspäällikkö Jari-Pekka Väisänen, puh Controllerit Maarit Heikkilä, puh Leena Rasi, puh Maija Spännäri, puh Outi Toivonen, puh Tiivistelmä: Kaupunginhallitukselle annettava lyhyt seurantaraportti käsittää keskeiset tiedot kaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketusta talouden toteutumisesta Esityslistan liitteenä oleva tuloslaskelma osoittaa, että toimintakatteen toteutuma on 92,5 % (89,9 % marraskuussa 2014) suhteessa alkuperäiseen talousarvioon ja vuosikate 17,5 miljoonaa euroa (11,7 milj. eur marraskuussa 2014). Lautakuntien toiminta ja talous Lautakuntien taloustilanteen läpikäynti perustuu lautakuntakäsittelyyn lähteneisiin lisämäärärahaesityksiin. Kaupungin talouden odotetaan toteutuvan lisätalousarvion 2015 mukaisesti. Rahoitus Rahoituserien ennakoidaan toteutuvan lisätalousarvion mukaisesti. Kaupungin pitkäaikainen lainamäärä heinäkuun lopussa oli 225,0 miljoonaa euroa, lisäksi lyhytaikaista velkaa oli 59,0 miljoonaa euroa, jolloin lainakanta yhteensä oli 284,0 milj. euroa. Lainojen keskikorko on 1,00 %. Verotulot ja valtionosuudet Kotkan verotilitykset olivat tammi-marraskuussa 1,1 prosentin nousussa vuoden takaiseen verrattuna. Kunnallisveron tilityksen muutos on +2,2 % koko maassa, Kotkassa +1,0 %. Yhteisöveron tilitykset ovat samalla ajanjaksolla laskeneet Kotkassa 6,2 % edellisvuodesta. Kiinteistöverotilityksen kasvu on 10,3 %. Valtionosuuksien ennakoidaan toteutuvan 96,7 milj. euron tasolla.

28 26 Ennusteen muutokset seurannan 10/2015 jälkeen Oheisessa taulukossa on yhteenveto ennusteeseen sisällytetyistä muutoksista suhteessa vuoden 2015 alkuperäiseen talousarvioon: milj. eur 10/2015-seuranta, ennustettu tk:n 2015 alijäämä -12,3 Eläkevastuun muutos, "Vanhat eläkkeet" ja eläkemenoperusteisen maksun taso ,1 Muutokset seurannassa 10/2015 yhteensä 1,1 11/2015-seuranta, ennustettu tk:n 2015 alijäämä -11,2 Kokonaisennuste vuodelle 2015 Esityslistan liitteenä on graafinen seuranta kaupungin käyttötalouden kehityksestä. Grafiikka osoittaa, että toimintakatteen toteuma on 5,4 miljoonaa euroa alkuperäisestä talousarviosta jäljessä. Palkkamenojen seuranta kuvaa ko. menojen kirjanpitotilannetta ja osoittaa, että säästöä suhteessa alkuperäiseen talousarvioon on alkuvuodelta kertynyt 3,8 milj. euroa. Tilikauden 2015 tulos on 7,3 milj. euroa paremmalla tasolla kuin vuoden 2014 vastaavana ajankohtana. Koko vuoden ennusteen mukaan kaupunki ja liikelaitokset kokonaisuus on tekemässä 11,2 milj. euron alijäämän vuodelta Liitteet: Esittelijä: Ehdotus: 1. Tuloslaskelma ja ennuste sekä talousarvion toteutuminen toimielimittäin 2. Graafinen seuranta kaupungin käyttötalouden kehityksestä Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf merkitsee seurantaraportin liitteineen tiedoksi. Toimeenpano: Ote: talous- ja rahoitusjohtaja Ei oikaisuvaatimusohjetta

29 , KYMIJOEN TYÖTERVEYS, KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS JA ICT KYMI TULOSLASKELMA JA ENNUSTE M LTA 2015 Kirjanpito Vertailutieto ed. Muutos ed. Muutos Edelliset Ennuste vuoden sama vuoteen % 12 kk ajankohta Toimintatuotot 98,6 88,5 92,2-3,7-4 % 100,6 98,6 Henkilöstökulut -157,5-140,8-143,3 2,5-2 % -152,3-157,5 Palvelujen ostot -172,1-153,8-156,5 2,7-2 % -174,1-172,1 Muut toimintakulut -72,2-63,3-58,8-4,5 8 % -71,1-72,2 TOIMINTAKATE -303,1-269,4-266,4-3,0 1 % -297,0-303,1 Verotulot 211,2 195,0 192,9 2,1 1 % 211,6 211,2 Valtionosuudet 96,7 88,6 83,4 5,2 6 % 96,3 96,7 Rahoitustuotot ja -kulut 2,7 3,3 1,8 1,6 88 % 2,2 2,7 VUOSIKATE 7,4 17,5 11,7 5,9 50 % 13,1 7,4 Sisäiset korot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Suunnitelman muk. poistot -18,9-17,1-18,6 1,5-8 % -18,9-18,9 Kertaluonteiset poistot 0,0 0,0 0,0 0,0-0,2 0,0 Satunnaiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 19,4 0,0 TILIKAUDEN TULOS -11,5 0,4-6,9 7,3-105 % 13,4-11,5 Poistoeron ja varausten muutokset 0,3 0,0 0,0 0,0 3,8 0,3 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -11,2 0,4-6,9 7,3-105 % 17,2-11,2 LIITE: / 331

30 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMIELIMITTÄIN KVLA Keskusvaalilautakunta TARLA Tarkastuslautakunta KH YMPLA Ympäristölautakunta KULA Kulttuurilautakunta KALA Kaupunkisuunnittelulau takunta TELA Tekninen lautakunta Toteuma Budjetti LTA Tot% Ennuste Toimintatuotot ,52 % Henkilöstökulut ,21 % Palvelujen ostot ,64 % Muut toimintakulut ,67 % S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut ,80 % Ero TA/Ennuste TOIMINTAKATE ,46 % Toimintatuotot Henkilöstökulut ,07 % Palvelujen ostot ,18 % Muut toimintakulut ,00 % -300 S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut ,83 % -370 TOIMINTAKATE ,32 % Toimintatuotot ,53 % Henkilöstökulut ,12 % Palvelujen ostot ,89 % Muut toimintakulut ,98 % S8 Sisäiset tuotot ,09 % S9 Sisäiset kulut ,67 % TOIMINTAKATE ,21 % Toimintatuotot ,18 % Henkilöstökulut ,47 % Palvelujen ostot ,62 % Muut toimintakulut ,91 % S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut ,08 % TOIMINTAKATE ,21 % Toimintatuotot ,59 % Henkilöstökulut ,32 % Palvelujen ostot ,71 % Muut toimintakulut ,04 % S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut ,71 % TOIMINTAKATE ,33 % Toimintatuotot ,64 % Henkilöstökulut ,93 % Palvelujen ostot ,53 % Muut toimintakulut ,85 % S8 Sisäiset tuotot ,73 % S9 Sisäiset kulut ,39 % TOIMINTAKATE ,75 % Toimintatuotot ,03 % Henkilöstökulut ,63 % Palvelujen ostot ,06 % Muut toimintakulut ,14 % S8 Sisäiset tuotot ,37 % S9 Sisäiset kulut ,66 % TOIMINTAKATE ,32 % LIITE: / 331

31 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMIELIMITTÄIN SOTELA Sosiaali- ja terveyslautakunta LIIKUNTA Liikuntalautakunta LANULA Lasten ja nuorten lautakunta Pelastuslaitos Työterveys ICT Kymi Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä Toteuma Budjetti LTA Tot% Ennuste Toimintatuotot ,05 % Henkilöstökulut ,66 % Palvelujen ostot ,33 % Muut toimintakulut ,02 % S8 Sisäiset tuotot ,04 % S9 Sisäiset kulut ,68 % Ero TA/Ennuste TOIMINTAKATE ,83 % Toimintatuotot ,17 % Henkilöstökulut ,63 % Palvelujen ostot ,35 % Muut toimintakulut ,99 % S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut ,91 % TOIMINTAKATE ,83 % Toimintatuotot ,28 % Henkilöstökulut ,72 % Palvelujen ostot ,05 % Muut toimintakulut ,31 % S8 Sisäiset tuotot ,85 % S9 Sisäiset kulut ,91 % TOIMINTAKATE ,10 % Toimintatuotot ,76 % Henkilöstökulut ,11 % Palvelujen ostot ,29 % Muut toimintakulut ,22 % TOIMINTAKATE ,37 % Toimintatuotot ,07 % Henkilöstökulut ,45 % Palvelujen ostot ,86 % Muut toimintakulut ,16 % TOIMINTAKATE ,74 % Toimintatuotot ,67 % Henkilöstökulut ,39 % Palvelujen ostot ,36 % Muut toimintakulut ,43 % TOIMINTAKATE ,20 % Toimintatuotot ,75 % Henkilöstökulut ,43 % Palvelujen ostot ,36 % Muut toimintakulut ,68 % S8 Sisäiset tuotot ,88 % S9 Sisäiset kulut ,88 % TOIMINTAKATE ,87 % LIITE: / 331

32 TOIMINTAKATE PALKAT JA PALKKIOT Kaupunki ja liikelaitokset, talousarvion toteutuminen Kaupunki ja liikelaitokset, kirjanpidon tiedot, ilman sivukuluja 1000 euroa 1000 euroa TP TP TA TA Toteutuma % Ero Ero Toteutuma % Ero Ero %-ero TA2015 TOT %-ero TA2015 TOT2014 Tammi ,1 8,1-1, Tammi ,2 8,3 0, Helmi ,9 15,5-0, Helmi ,0 15,9 0, Maalis ,4 23,7-0, Maalis ,9 23,7 0, Huhti ,0 32,8-0, Huhti ,8 31,4 0, Touko ,7 41,5-0, Touko ,9 39,6 0, Kesä ,4 53,0-1, Kesä ,4 51,4 1, Heinä ,3 61,9-1, Heinä ,3 59,2 1, Elo ,4 69,8-1, Elo ,4 66,6 1, Syys ,5 77,9-1, Syys ,3 74,2 2, Loka ,7 84,6-1, Loka ,3 81,5 2, Marras ,7 92,5-1, Marras ,1 88,9 3, Joulu ,0 Joulu ,0 Toimintakatteen seuranta Palkat ja palkkiot seuranta Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Suhteessa TA2015 Suhteessa TOT2014 Suhteessa TA2015 Suhteessa TOT2014 TARKASTELU SUHTEESSA ALKUPERÄISEEN TALOUSARVIOON 2015 LIITE: / 331

33 TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT Kaupunki ja liikelaitokset, talousarvion toteutuminen 1000 euroa TP TP TA TA Toteutuma % Ero Ero Toteutuma % Ero Ero %-ero TA2015 TOT %-ero TA2015 TOT2014 Tammi ,3 7,9-2, Tammi ,0 8,1-0, Helmi ,6 14,3-2, Helmi ,3 15,2 0, Maalis ,3 20,6-2, Maalis ,4 22,9 0, Huhti ,7 29,5-2, Huhti ,9 32,0 0, Touko ,8 36,5-1, Touko ,0 40,2-0, Kesä ,1 44,0-3, Kesä ,3 50,7-0, Heinä ,9 51,0-2, Heinä ,6 59,0-0, Elo ,2 57,6-2, Elo ,3 66,6-0, Syys ,9 64,3-2, Syys ,0 74,4-0, Loka ,4 79,0-2, Loka ,4 83,1-0, Marras ,3 85,7-2, Marras ,0 90,7-0, Joulu ,0 Joulu ,0 Toimintatulojen seuranta Toimintamenojen seuranta Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Suhteessa TA2015 Suhteessa TOT2014 Suhteessa TA2015 Suhteessa TOT2014 TARKASTELU SUHTEESSA ALKUPERÄISEEN TALOUSARVIOON 2015 LIITE: / 331

34 TULOS Kaupunki ja liikelaitokset, talousarvion toteutuminen 1000 euroa KUMULATIIVINEN TULOS Tammi Tammi Helmi Helmi Maalis Maalis Huhti Huhti Touko Touko Kesä Kesä Heinä Heinä Elo Elo Syys Syys Loka Loka Marras Marras Joulu Joulu JUKI-muutoksen vaikutus poistettu! Kumulatiivinen tulos Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu LIITE: / 331

35 33 D/598/ / Talousarvion 2016 täytäntöönpanomääräykset Kh Valmistelija: Talouspäällikkö Jari-Pekka Väisänen, puh Tiivistelmä: Esittelyteksti: Talousarvion täytäntöönpanomääräyksillä kaupunginhallitus antaa talousarvion sitovuusmääräyksiä täydentäviä ohjeita sekä muita tarpeellisiksi katsomiaan talousarvion täytäntöönpano-ohjeita. Valtuuston hyväksyttyä toimielimille vastuu- ja palvelualueittain määrärahat lauta- ja johtokunnat (toimielimet) päättävät talousarvion käyttösuunnitelmista eli tarkistavat talousarvioesityksiinsä sisältyneet alustavat määrärahaesitykset käyttösuunnitelmiksi. edellyttää, että toimielimien hyväksymien käyttösuunnitelmien oleelliset muutokset saatetaan kaupunginhallituksen tietoon, mikäli sellaisista on päätetty kaupunginhallituksen ja valtuuston budjettikäsittelyssä mahdollisesti tekemien muutosten jälkeen. Talousarvion 2016 täytäntöönpanomääräykset 1. Valtuuston vahvistettua talousarvion toimielinten on päätettävä talousarvioehdotuksen laadintavaiheessa hyväksymiensä käyttösuunnitelmien tarkistamisesta vastaamaan valtuuston hyväksymää talousarviota. Käyttösuunnitelmissa on otettava huomioon kaupunginhallituksen ja valtuuston talousarviokäsittelyssä mahdollisesti tekemät sellaiset yksittäiset muutokset, jotka sisältyvät toimielimen vastuu- ja palvelualueiden määrärahoihin. edellyttää, että toimielimien hyväksymissä käyttösuunnitelmissa olevat oleelliset muutokset aikaisempaan toimintaan on saatettava kaupunginhallituksen tietoon. 2. Toimintakatteeseen vaikuttavat muutokset on käsiteltävä toimielimessä silloin, kun muutokset tapahtuvat vastuualueelta toiselle vastuualueelle. 3. Talousarviossa olevaan investointiosan hankkeen käynnistämiseen on saatava kaupunginhallituksen lupa, jos hankkeeseen ei saada merkittyä valtionosuutta, tai sitä saadaan huomattavasti budjetoitua vähemmän. 4. Henkilöstösuunnitelman täytäntöönpanoa varten kaupunginhallitus tekee erillisen päätöksen täyttölupakäytännöstä. Ohjeistus löytyy Helmeristä. Henkilöstömenojen vähentämiseen liittyvä palkaton virkavapaa säästösyistä -ohjeistus löytyy myös Helmeristä.

36 34 5. Toimielimien on kaikessa toiminnassaan otettava huomioon kaupungin taloussäännön määräykset ja sen perusteella annetut erillisohjeet. Menojen ja tulojen kirjauksissa on noudatettava kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kirjanpitolain soveltamisesta antamia ohjeita, Kuntaliiton suosituksia ja näiden perusteella kaupungin erikseen antamia erillisiä kirjausohjeita, sekä muutoinkin noudatettava yleisiä ja hyvän kirjanpitotavan mukaisia periaatteita. Toimielimen tai kaupunginjohtajan ja palvelujohtajan tulee määritellä laskujen hyväksyjät ja varahyväksyjät sekä asiatarkastajat ja varahenkilöt, ellei hyväksyjää ole johtosäännössä määritelty. Kaikissa laskuissa on oltava asiatarkastajan ja hyväksyjän merkintä. Hyväksyjän tulee varmistua hyväksymänsä laskun sisällöstä, tositemerkintöjen oikeellisuudesta ja kulun sisältymisestä käyttösuunnitelmaan. Hyväksyjä lähettää laskun maksettavaksi. 6. Tietohallinnon kehittämiseen ja tietotekniikan käyttöönottoon liittyvät merkittävät järjestelmä-, laitteisto- ja ohjelmistohankinnat sekä yhteistyösopimukset on käsiteltävä tietohallinnon johtoryhmässä. 7. Projektit sekä tutkimus- ja kehittämishankkeet (hankkeet) Hankkeiden osalta toimielinten ja vastuualueiden on hakemuksia tehtäessä noudatettava seuraavia periaatteita: α) toimielimen käyttösuunnitelmassa on määriteltävä perusteluineen ne hankkeet, joissa kaupunki on mukana rahoittajana β) talousarviovuoden aikana mahdollisesti käynnistettävät uudet hankkeet on hakemusvaiheessa hyväksytettävä kaupunginjohtajan johtoryhmässä χ) jos hankkeeseen tarvittava kaupungin rahoitusosuus on yli euroa vuodessa, asiasta on päätettävä kaupunginhallituksessa δ) hankkeen yhteys kaupunkistrategiaan on todennettava ε) konsernipalvelujen hankkeita koordinoi ja ohjaa kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue, hyvinvointipalvelujen hankkeita palvelujohtaja φ) kunkin projektin ohjausryhmään nimetään kaupungin edustaja / edunvalvoja γ) hankkeista on raportoitava säännöllisesti η) projektien jatkohankkeet käsitellään uudelleen samassa päätöksentekojärjestyksessä kuin uudetkin hankkeet ι) hakemusvaiheessa on osoitettava hankkeen toiminnan hyödyt kaupungin toiminnan kannalta 8. Leasingrahoitusta käytetään hankinnoissa kaupunginhallituksen antaman erillisen ohjeen mukaisesti.

37 35 9. Vastuu- tai palvelualueen on raportoitava toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta ja taloudestaan toimielimelleen sekä talouden vastuualueelle erikseen ilmoitettavan aikataulun mukaan. 10. seuraa koko kaupungin taloudellista tilannetta, henkilöstösuunnitelman toteutumista ja rahoitusasemaa kuukausittain. 11. Toimielimen tulee päättää ja aikatauluttaa toimintamalli, jolla se toteuttaa säännöllistä raportointia talousarviovuoden aikana. 12. Toimielin voi tarpeen vaatiessa antaa toimialaansa koskevista määrärahoista tarkempia ohjeita ja määräyksiä. Esittelijä: Ehdotus: Toimeenpano: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf päättää hyväksyä talousarvion 2016 täytäntöönpanomääräykset edellä olevan mukaisesti. Talousarviokirja Intranet Lautakuntien käyttösuunnitelmat Ei oikaisuvaatimusohjetta

38 36 D/2992/ / Seura- ym. talojen vuokra-avustukset Kh Valmistelija: Controller Maarit Heikkilä, puh Juurikorven Työväenyhdistys ry, Kannatusyhdistys Soihtu ry, Kotkan Kiri ry, Kymin Koskenpojat ry sekä Tiutisen Työväenyhdistys ry anovat avustusta omistamiensa työväen- ja seuratalojen käyttökustannuksiin. Talot ovat mm. paikallisten urheiluseurojen käytössä liikuntatiloina sekä paikallisten kylätoimikuntien käytössä asukkaiden virkistystiloina. Vuoden 2015 talousarvio sisältää euron määrärahavarauksen seuraym. talojen vuokriin (kustannuspaikka 1241 Kiinteistövero- ja vuokra-tukiavustukset). Liikuntatoimen talousarviossa on aikanaan ollut määräraha ns. liikuntatilojen tukivuokria varten. Urheilulajien harrastajat, joille ei voitu osoittaa harjoitustilaa kaupungin omista liikuntatiloista, saivat käyttää omia tai muiden seuratalojen tiloja, joista kaupunki maksoi vuokraa. Yhdistykset ovat anoneet vuonna 2015 vuokra-avustusta yhteensä euroa. Yhteisöjen anomat avustukset on suhteutettu talousarvion määrärahaan. Vuonna 2015 saapuneet avustusanomukset ovat nähtävillä kokouksessa. Anottu euroa Esitys euroa Juurikorven Työväenyhdistys ry Kannatusyhdistys Soihtu ry Kotkan Kiri ry Kymin Koskenpojat ry Tiutisen Työväenyhdistys ry Yhteensä Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf päättää myöntää vuoden 2015 talousarvion menokohdalta 1241 Kiinteistövero- ja vuokratukiavustukset vuokramaksutukea yhteensä euroa seuraaville yhdistyksille: Juurikorven Työväenyhdistys ry Kannatusyhdistys Soihtu ry Kotkan Kiri ry Kymin Koskenpojat ry Tiutisen Työväenyhdistys ry euroa euroa euroa euroa euroa Toimeenpano: Ote: ao. yhdistykset talouden vastuualue Oikaisuvaatimusohje

39 37 D/2304/ / Täyttölupamenettely 2016 YTNK / 57 Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo Täyttölupamenettely on kaupunginhallituksen päätöksellä ollut Kotkan kaupungin käytössä jo useita vuosia. Menettelyn tarkoituksena on rekrytointien keskitetympi hallinta. Kaupungin taloustilanne on edelleen heikko, joten täyttölupakäytännöstä ei vielä voida luopua. Täyttölupakäytännön mukaisesti avoimeksi tuleva tehtävä täytetään vain välttämättömissä tilanteissa, ja tehtävät organisoidaan ensisijaisesti muilla tavoin. Samalla arvioidaan, mitä toimintoja tai tehtäviä voi jättää tekemättä ja mitä lopettaa kokonaan. Kaikissa vakinaisissa ja määräaikaisissa rekrytoinneissa täyttölupa tulee pyytää ennen rekrytointiprosessin aloittamista. Täyttölupamenettelyyn sovelletaan alkaen seuraavaa käytäntöä. Kaikkien vakinaisesti täytettävien palvelussuhteiden täyttölupahakemukset viedään kaupunginhallituksen päätettäviksi. Määräaikaisten palvelussuhteiden täyttöluvat myöntää henkilöstöjohtaja. Täyttölupa myönnetään vain erityisen painavin perustein. Täyttölupien käsittelyn yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että tehtävän tullessa avoimeksi eläkkeelle jäämisen vuoksi, uusi rekrytointi voidaan välttää tehtävien uudelleen järjestelyn kautta tai sisäisin siirroin. Täyttölupamenettelyn ulkopuolelle jäävät: päivähoidon henkilökunta henkilöstömitoituksien osalta, perusopetuksen ja lukion opetushenkilökunta, terveydenhuollon henkilökunta henkilöstömitoituksien osalta, vanhustenhuollon henkilökunta henkilöstömitoituksien osalta, sosiaalihuolto lainsäädännön edellyttämien määräaikojen ja henkilöstömitoituksen noudattamisen osalta, siivoustoimen henkilökunta henkilöstömitoituksien osalta, työllistämismäärärahojen kautta rekrytoiminen ja maahanmuuttotyöntekijät, joiden palkkauskustannukset valtio korvaa kokonaisuudessaan. Lisäksi uimahallien uinninvalvontatehtävien osalta liikuntayksikkö voi äkillisissä sairaustapauksissa palkata sijaisen enintään viideksi (5) päiväksi ilman täyttölupamenettelyä, kun uimahallin avoinna pitäminen sitä edellyttää,

40 38 perhepalvelujohtaja voi äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan osalta palkata sijaisen äkillisten ja lyhyempien sairauslomien sekä lyhyiden vuosilomien (syksy- ja talvilomat) ajaksi enintään viideksi (5) päiväksi, kun kyseessä on toiminnan kannalta välttämätön ja kiireellinen tarve, terveydenhuollon vastuualueella voidaan hoitohenkilökunnan osalta palkata sijainen äkillisten sairauslomien / poissaolojen perusteella enintään viideksi (5) päiväksi, kun kyseessä on toiminnan kannalta välttämätön ja kiireellinen tarve sekä opetustoimen koulunkäynninohjaajalle voidaan ilman täyttölupamenettelyä palkata määräaikainen sijainen enintään viideksi (5) päiväksi silloin, kun kyseessä on lain edellyttämän ohjaajapalvelun tarve, oppilaiden opetusta ja iltapäivätoimintaa ei pystytä järjestämään lain edellyttämällä tavalla tai lasten fyysinen turvallisuus vaarantuu ilman koulunkäynninohjaajan palkkaamista. Täyttölupamenettelystä vapautettujenkin kohdalla vastaavan esimiehen tulee ensisijaisesti välttää sijaisten ja uuden vakinaisen henkilökunnan palkkaamista. Täyttöluvan myöntäminen edellyttää, että virka-/työsuhde sisältyy yksikön henkilöstösuunnitelmaan ja talousarvioon on varattu palkkamääräraha. Ulkoista ostopalvelutyövoimaa ei käytetä korvaavana työvoimana. Alle 13 päivän sijaisuuksia vältetään. Lyhytaikaiset sijaisuudet hoidetaan sisäisin järjestelyin. Vuosilomat tulee suunnitella siten, että vuosilomansijaisia ei pääsääntöisesti palkata. Kaikkien virka- ja työvapaiden osalta tehtävät pyritään organisoimaan ensisijaisesti siten, että sijaista ei tarvitse palkata. Sijainen palkataan vain erityisen painavin perustein. Vuorotteluvapaa on poikkeus. Vuorotteluvapaan myöntäminen edellyttää työttömän työntekijän palkkaamista. Vuorotteluvapaan yhteydessä haetaan täyttölupa ja arvioidaan vapaan vaikutus palkkakuluihin. Osa-aikaeläkkeelle siirtyvän työstä ilman tekijää jäävälle työnosalle ei pääasiallisesti palkata uutta työntekijää, vaan työ organisoidaan uudelleen arvioiden samalla, mitä toimintoja tai tehtäviä voi jättää tekemättä ja mitä lopettaa kokonaan. Esimies täyttää Helmerissä olevan täyttöluvan hakemuslomakkeen. Hakemukseen vaaditaan myös vastuualueen johtajan lausunto sekä lausunto siitä, onko palkkamääräraha varattu talousarvioon. Esimies lähettää valmiin täyttölupahakemuksen ainoastaan kirjaamoon, josta se toimitetaan eteenpäin henkilöstöpalveluihin. Täyttölupamenettelystä päättää kaupunginhallitus.

41 39 Liitteet: Esittelijä: Täyttölupahakemuslomake on esityslistan liitteenä. Henkilöstöjohtaja Uusitalo Ehdotus: Käsittely: Yhteistoimintaneuvottelukunta päättää merkitä täyttölupakäytännön tiedoksi. Esittelijä täydensi ehdotustaan seuraavasti: Täyttölupamenettelyn ulkopuolelle jäävät: päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualueen henkilökunta henkilöstömitoituksien osalta, opetustoimen vastuualueen perusopetuksen ja lukion opetushenkilökunta, terveydenhuollon vastuualueen henkilökunta henkilöstömitoituksien osalta, vanhustenhuollon vastuualueen henkilökunta henkilöstömitoituksien osalta, sosiaalihuollon vastuualue lainsäädännön määräaikojen ja henkilöstömitoituksen noudattamisen osalta, teknisten palveluiden vastuualueen siivoustoimen henkilökunta henkilöstömitoituksien osalta, työllistämismäärärahojen kautta rekrytointi ja sosiaalihuollon vastuualueen maahanmuuttotyöntekijät, joiden palkkauskustannukset valtio korvaa kokonaisuudessaan. Lisäksi Uimahallien uinninvalvontatehtävien osalta liikuntayksikkö voi äkillisissä sairaustapauksissa palkata sijaisen enintään viideksi (5) päiväksi ilman täyttölupamenettelyä, kun uimahallin avoinna pitäminen sitä edellyttää. Perhepalveluiden vastuualueelle voidaan äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan palkata sijainen äkillisten ja lyhyempien sairauslomien sekä lyhyiden vuosilomien (syksy- ja talvilomat) ajaksi enintään viideksi (5) päiväksi, kun kyseessä on toiminnan kannalta välttämätön ja kiireellinen tarve. Terveydenhuollon vastuualueella voidaan hoitohenkilökunnan osalta palkata sijainen äkillisten sairauslomien / poissaolojen perusteella enintään viideksi (5) päiväksi, kun kyseessä on toiminnan kannalta välttämätön ja kiireellinen tarve. Opetustoimen vastuualueella koulunkäynninohjaajalle / henkilökohtaiselle avustajalle voidaan ilman täyttölupamenettelyä palkata määräaikainen sijainen enintään viideksi (5) päiväksi silloin, kun kyseessä on lain edellyttämä palvelun tarve, oppilaiden opetusta ja iltapäivätoimintaa ei pystytä järjestämään lain edellyttämällä tavalla tai lasten fyysinen turvallisuus vaarantuu ilman koulunkäynninohjaajan / avustajan palkkaamista.

42 40 Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualueella päiväkotiavustajalle / henkilökohtaiselle avustajalle voidaan ilman täyttölupamenettelyä palkata määräaikainen sijainen enintään viideksi (5) päiväksi silloin, kun kyseessä on lain edellyttämä palvelun tarve tai lasten fyysinen turvallisuus vaarantuu ilman avustajan palkkaamista. Päätös: Merkittiin tiedoksi. Heja / 39 Liitteet: Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Täyttölupahakemuslomake on esityslistan liitteenä. Henkilöstöjohtaja Uusitalo Henkilöstöjaosto päättää hyväksyä esityksen esitettäväksi edelleen kaupunginhallitukselle. Hyväksyttiin. Kh Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo, puh Liite: Esittelijä: Täyttölupahakemuslomake Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: päättää jatkaa täyttölupamenettelyä myös vuoden 2016 aikana yllä YTNK:n pöytäkirjauksesta ilmenevällä tavalla (YTNK / 57 ). Toimeenpano: Ote: henkilöstöjohtaja Oikaisuvaatimusohje

43 VAKITUISEN JA MÄÄRÄAIKAISEN TEHTÄVÄN TÄYTTÖLUPAHAKEMUS Kaupunginhallituksen päätös xx.xx.2015 / xxx edellyttää aina täyttöluvan hakemista päätöksessä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Poikkeuksia koskeva päätös on luettavissa kokonaisuudessaan Helmeristä (Esimies - Rekrytointi - Täyttölupamenettely 2016.) Tehtäväalue / Vastuualue: Palvelualue / Yksikkö: Lomakkeen vaillinainen täyttäminen voi johtaa anomuksen hylkäämiseen. Mikä aiheutti täyttötarpeen? Täytettäväksi esitettävän tehtävän nimike: (nimikkeenmuutoksessa noudatetaan aina ao. johto- tai toimintasäännön määräyksiä) Vakanssinumero: Täytettäväksi mistä alkaen ja mihin asti: Perustelut tehtävän täyttämiselle: Mitä seuraa, jos täyttölupaa ei myönnetä? Palkkakustannuksen vaikutus talousarvioon, jos tehtävä täytetään: Vastuualuejohtajan lausunto: Päivämäärä ja esittäjän nimi: (esittäjä saa päätösotteen) Täyttölupahakemus toimitetaan sähköisesti kirjaamoon: [email protected], mistä se välitetään henkilöstöpalveluihin. Henkilöstöjohtaja käsittelee määräaikaisten viranhaltijoiden / työntekijöiden hakemukset ja kaupunginhallitus vakituisten viranhaltijoiden / työntekijöiden hakemukset. Kaupunginhallitukselle menevien hakemusten tulee olla henkilöstöpalveluissa kokousta edeltävänä maanantaina. Päätösotteet toimitetaan esittelijöille sähköisesti. LIITE: / 334

44 42 D/107/ / Vakituiset täyttöluvat Kh Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo, puh Liite: Selvitys täyttölupahakemuksista nrot Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: päättää hyväksyä täyttölupahakemukset nrot esityksen mukaisesti. Toimeenpano: Ote: Hannele Pajanen Jorma Haapanen Juha Reihe Heli Sahala Liisa Rosqvist Maija Valta Oikaisuvaatimusohje

45 1 TÄYTTÖLUVAT (3) Nro Yksikkö Nimike ja vakanssi Ajanjakso Syy Taloudellinen vaikutus Päätösesitys 2901 Hyvinvointipalvelut/ Hyvinvointineuvola (perhepalvelut alkaen), Ennaltaehkäisevän työn palvelualue/opiskeluhuolto Psykologi, vakanssi toistaiseksi (oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013) alkaen toisen asteen oppilaitosten opiskeluhuollon tehtävät siirtyivät oppilaitoksilta kunnalle. Tehtävä kuuluu lakisääteisiin tehtäviin, joiden hoitamista seurataan ministeriön taholta. Psykologin palkka 3454,52 + sivukulut 22,6% = 4235,24 /kk Hyväksytään 2902 Hyvinvointipalvelut/ Hyvinvointineuvola/ Perhepalvelut, Varhaisen tuen palvelut Perheohjaaja, vakanssi toistaiseksi Henkilön eläköityminen. Perheohjaaja on Karhulan alueen neuvolassa työskentelevä perheohjaaja. Hän työskentelee kodeissa neuvolan terveydenhoitajien työparina ja perheitä tukien. Työ on ennaltaehkäisevää perhetyötä parhaimmillaan. Karhulan alue jää ilman perhetyötä tekevää työntekijää. Perheohjaajan palkka 2401,36 + sivukulut 22,6% = 2944,07 /kk Hyväksytään 2903 Hyvinvointipalvelut / Sosiaalihuolto, Sosiaalihuollon hallinto ja työllisyysasiat / Työvoiman palvelukeskus Väylä Sosiaaliohjaaja,. vakanssi alkaen toistaiseksi Vakanssin haltija on saanut päätöksen täysimääräisestä eläkkeestä Tässä tehtävänkuvassa pääpaino on työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP-toiminta) tehtävissä. Tehtävänkuvaan kuuluvat mm. monialaiseen yhteispalveluun ohjattujen asiakkaiden kartoitusjakson toteuttaminen, ohjaus toimenpiteisiin ja asiakkaan etenemisen seuraaminen sekä mahdolliset jatkotoimenpiteet. Tehtävässä korostuu myös kuntouttavan työtoiminnan näkökulman huomioiminen. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun kautta aktivoitavien asiakkaiden määrä vähenee. Vaikuttaa heikentävästi myös kuntouttavan työtoiminnan osalta asiakasmääriin. Kasvaviin asiakasmääriin vastaaminen sopivilla palveluilla heikkenee. Sosiaaliohjaaja n palkka 2401,36 + sivukulut 22,6% = 2944,07 /kk Hyväksytään 2904 Vanhustenhuollon vastuualue, Vanhustenhuollon hallinto Kehittämiskoordinaattori, vakanssi alkaen toistaiseksi Vanhuspalvelujen seudullisen kehittämistyön jatkaminen. Vuoden 201Etelä-Kymenlaakson kuntien kesken. Kehittämistyötä on tehty vuodesta 2008 alkaen erittäin hyvin tuloksin. Aiemmin olemme saaneet STM:n hankerahoitusta, nyt sitä ei saatu. Talousarviossa vuodelle 2016 on päätetty perustettavaksi kehittämiskoordinaattorin toimi alkaen ja samanaikaisesti on vanhustenhuollosta vähennetty 1 lähihoitajan toimi kotihoidon palvelualueelta. Vanhuspalvelut ovat suuressa muutoksessa. Väestön ikääntymiseen ja palvelutarpeeseen vastaamiseen tarvitaan erilaisia uusia tapaoja tuottaa palvelut ja tukea ikäihmisten omatoimisuutta. Tuleva Sote-ratkaisu on avoin, mutta tuo tulleessaan vaateita tuottaa palvelut usean kunnan alueella. Näihin haasteisiin vastaaminen vaatii yhteistyössä toiminnan kehittämistä. Vanhuspalveluiden resurssien lisääminen ei ole mahdollista, joten palvelujen tuottamiseen tarvitaan uusia toimintatapoja. Etelä- Kymenlaakson kuntien kanssa on valmisteltu kehittämistyön jatkamista ja kustannusten jakoa kuntien kesken. Vanhuspalvelujen kehittäminen seutukunnalla pirstaloituu ja tuleviin palvelutarpeen haasteisiin vastaaminen heikentyy. Tehtäväkohtainen palkka 3165,26 + sivukulut 22,6% = 3880,61 /kk Hyväksytään LIITE: / 335

46 2 2 (3) LIITE: / 335

47 3 3 (3) 2905 Hyvinvointipalvelut / Hyvinvointineuvola (perhepalvelut alkaen), Varhaisen tuen palvelualue/nuorten tiimi Sairaanhoitaja, vakanssi alkaen toistaiseksi Nuorten tiimiä vahvistetaan sairaanhoitajan vakanssilla. Tarkoituksena on laajentaa tiimin ammatillista pohjaa terveydenhuollon ammattilaisella, jonka tehtäviin tulee kuulumaan myös yhteistyö Varhaisen tuen lääkärin ja erikoissairaanhoidon kanssa (lastenneurologia ja nuorisopsykiatria). Nuorten tiimissä työskentelee sosiaaliohjaajia. Sairaanhoitajan puuttuminen muuttaa ajateltua toimintamallia toisenlaiseksi. Myöskään ajatus siitä, että osa lastenneurologian ja nuorisopsykiatrian asiakkaista voitaisiin hoitaa peruspalveluissa, ei toteudu. Tehtäväkohtainen palkka 2377,25 + sivukulut 22,6% = 2914,51 /kk Hyväksytään 2906 Hyvinvointipalvelut/ terveydenhuollon vastuualue, Terveyskeskussairaala Terveyskeskus ylilääkäri, vakanssi Eläköityminen alkaen. Karhulan sairaalassa ei ole ylilääkäriä edellisen ylilääkärin eläköitymisen jälkeen. Sairaalan toiminnan luonne on muuttunut akuutiksi terveyskeskussairaalaksi ja sen johtamiseen tarvitaan ylilääkäri. Jos täyttölupaa ei saada, sairaalan kehittäminen rapautuu alkaen toistaiseksi Tehtäväkohtainen palkka 7702,50 /kk ja sivukulut 22,6 % = 9443,27 /kk Hyväksytään LIITE: / 335

48 46 D/1395/ / Yhteistoimintaneuvottelukunnan kokoonpano YTNK / 45 Valmistelija: Henkilöstölakimies Kaisa Piirainen, puh , Esittelyteksti: Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain 14 :n mukaan Kunnassa on yhteistoimintaelin, joka koostuu työnantajan ja henkilöstön edustajista. Työnantaja ja henkilöstöä edustavat 19 :ssä tarkoitetut yhdistykset tai niiden rekisteröidyt paikalliset alayhdistykset nimeävät edustajansa yhteistoimintaelimeen, jonka toimikausi on neljä vuotta. Yhteistoimintaelimen toimintaan osallistuu myös 3 :n 3 momentissa tarkoitettu yhteistoimintaedustaja. Yhteistoiminnan osapuolista lain 3 :n 2 ja 3 momentissa sanotaan, että Henkilöstöä voi yhteistoimintaneuvotteluissa edustaa työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilöstön nimeämä edustaja. Jollei jonkin henkilöstöryhmän enemmistöllä ole oikeutta osallistua 2 momentissa tarkoitetun edustajan valintaan, heillä on oikeus valita keskuudestaan enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan yhteistoimintaedustaja, jos enemmistö heistä niin päättää. Yhteistoimintaedustajan vaalin tai muun valintamenettelyn järjestävät henkilöstöryhmän enemmistöön kuuluvat työntekijät siten, että kaikilla tähän enemmistöön kuuluvilla on tilaisuus osallistua yhteistoimintaedustajan valintaan. Vastaavasti yhteistoimintaedustajan voivat valita keskuudestaan myös sellaisen henkilöstöryhmän työntekijät, jotka eivät ole valinneet 2 momentissa tarkoitettua luottamusmiestä, vaikka heillä olisi siihen oikeus. Lain 14 :ssä tarkoitetut yhdistykset ovat työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat valtakunnalliset yhdistykset (19 ). Yhteistoimintaneuvottelukunnan nykyinen toimikausi päättyy Myös konserniyhteisten yhteistoimintatoimikunnan ja hyvinvointipalvelujen yhteistoimintatoimikunnan kausi päättyy Hyvinvointipalvelujen yt-toimikunnassa on päättyneellä kaudella ollut kuusi (6) työnantajan sekä seitsemän (7) henkilöstön edustajaa (Jyty, JHL, Juko, KTN, OAJ, Super ja Tehy). Yhteistoimintaneuvottelukunta toimii myös työsuojelun yhteistoimintaorganisaationa työsuojelutoimikunnan nimellä. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön toimintakausi kestää

49 47 Kaudella työnantajan edustajina YTNK:ssa ovat olleet: Kaupunginjohtaja Palvelujohtaja Kansliapäällikkö Talousjohtaja Henkilöstöpäällikkö Työsuojelupäällikkö Pelastuspäällikkö/KymPe Toimitusjohtaja/Työterveys Toimitusjohtaja/ICT Kymi Henkilöstön edustajat ovat olleet: JUKO Pääluottamusmies Maritta Harju JUKO/OAJ Pääluottamusmies Minna Paavola JUKO/KTN Pääluottamusmies Mikko Aalto JHL Yhteisjärjestö Pääluottamusmies Jukka Virtanen JHL Hyvinvinvointipalv. Pääluottamusmies Pirjo Mussalo JHL 215 Palopäällystö Luottamusmies Simo Norema KoHo/Tehy Pääluottamusmies Marja-Riitta Mänttäri KoHo/SuPer Pääluottamusmies Seija Piipponen-Pekkola Jyty Pääluottamusmies Tarja Renlund Yhteistoimintatoimikuntien perustamisen yhteydessä / 5 on päätetty, että kummankin yt-toimikunnan henkilöstön edustajien määrä on vähintään puolet toimikunnan koko henkilömäärästä. Konserniyhteisten yt-toimikunnassa henkilöstön edustajina ovat olleet: Varsinainen edustaja Varaedustaja JUKO ry Katja Nikunen Marika Jussila JHL Yhteisjärjestö Jouni Tiilikainen Jukka Mielonen KTN ry Risto Oksanen Anneli Tommila Risto Lehtonen Risto Karnaattu Jyty ry Pia Hukkanen Birgit Lempinen Yt-toimikunnassa on ollut viisi (5) työnantajan ja viisi (5) henkilöstön edustajaa Hyvinvointipalvelujen yt-toimikunnassa henkilöstön edustajina ovat olleet: Varsinainen edustaja Varaedustaja JUKO ry Mari Nieminen Liisa Taskinen JUKO ry/oaj Anna-Maija Hölttä Sari Laitinen JHL ry Tarja Teelahti Merja Mainila-Olli KTN ry Eeva Suomalainen Pirjo Kinnari TNJ Super ry Susanna Hannula Leena Kokkomäki Tehy ry (Anne Heikkilä) (Sara Haimi-Liikkanen) Terhi Ilén Johanna Sipari Jyty ry Raija Kuusela Merja Laitinen Esittelijä: Ehdotus: Henkilöstöjohtaja Uusitalo Yhteistoimintaneuvottelukunta päättää pyytää laissa tarkoitettuja yhteistoiminnan osapuolia tekemään ehdotuksensa yhteistoimintaneuvottelukuntaan sekä konserniyhteisten ja hyvinvointipalvelujen yhteistoimintatoimikuntaan nimettäviksi jäseniksi kaupungin kirjaamoon viimeistään

50 48 Käsittely: Puheenvuoron asiassa käyttivät Harju, Koivisto, Piipponen-Pekkola ja Piirainen. Merkittiin pöytäkirjaan, että pääluottamusmies Reino Särkkä on toiminut JUKO/KTN:n edustajana yhteistoimintaneuvottelukunnassa ja että KoHoa ei vielä ollut edellistä kokoonpanoa nimitettäessä. Päätös: Hyväksyttiin. YTNK Valmistelija: Henkilöstölakimies Kaisa Piirainen, puh , Järjestöt ovat nimenneet seuraavat henkilöt Yhteistoimintaneuvottelukuntaan: JHL ao. 576 ry pääluottamusmies Pirjo Mussalo JHL ao. 009 ry pääluottamusmies Jukka Virtanen JHL ao. 215 ry luottamusmies Simo Norema / KymPe JUKO ry pääluottamusmies Maritta Harju JUKO ry/ktn pääluottamusmies Mikko Aalto / KymPe JUKO ry/oaj pääluottamusmies Minna Paavola Jyty Kotka ry pääluottamusmies Tarja Renlund SuPer 707 ry pääluottamusmies Seija Piipponen-Pekkola Tehy ao. 406 ry pääluottamusmies Marja-Riitta Mänttäri Työnantaja on nimennyt seuraavat henkilöt Yhteistoimintaneuvottelukuntaan: kaupunginjohtaja palvelujohtaja kansliapäällikkö talous- ja rahoitusjohtaja henkilöstöjohtaja työsuojelupäällikkö toimitusjohtaja ICT Kymi toimitusjohtaja Kymijoen Työterveys pelastuspäällikkö Kymenlaakson Pelastuslaitos Järjestöt ovat nimenneet seuraavat henkilöt Konserniyhteisten yhteistyötoimikuntaan: Vars. edustaja Varaedustaja JHL ao. 009 ry Jouni Tiilikainen Jarno Hagrén JUKO ry Katja Nikunen Marika Jussila Timo Virtanen Esa Turpeinen Jyty Kotka ry Pia Hukkanen Riitta Eskola Työnantaja on nimennyt seuraavat henkilöt Konserniyhteisten yhteistyötoimikuntaan: kansliapäällikkö kaupunkisuunnittelujohtaja kehitysjohtaja kuntatekniikan johtaja

51 49 Järjestöt ovat nimenneet seuraavat henkilöt Hyvinvointipalvelujen yhteistyötoimikuntaan: Vars. edustaja Varaedustaja JHL ao. 576 ry Tarja Teelahti Merja Mainila-Olli JUKO ry Satu Liiri Liisa Taskinen Eeva Suomalainen Anne Listo JUKO ry/oaj Timo Markkanen Sari Laitinen Jyty Kotka ry Merja Laitinen Päivi Kosonen SuPer ao. 707 ry Leena Kokkomäki Suvi Pethman Tehy ao. 406 ry Terhi Ilén Jenni Vuolahti Työnantaja on nimennyt seuraavat henkilöt Hyvinvointipalvelujen yhteistyötoimikuntaan: palvelujohtaja sosiaalijohtaja terveysjohtaja hyvinvointineuvolan johtaja varhaiskasvatusjohtaja vanhustenhuollon johtaja opetustoimen johtaja Esittelijä: Ehdotus: Käsittely: Päätös: Henkilöstöjohtaja Uusitalo Yhteistoimintaneuvottelukunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se päättää vahvistaa yhteistoimintaneuvottelukunnan kokoonpanon edellä esitetyllä tavalla kaudelle Puheenvuoron asiassa käyttivät Mänttäri, sihteeri, Harju ja Piipponen-Pekkola. Hyväksyttiin. Kh Valmistelija: Henkilöstölakimies Kaisa Piirainen, puh , Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf päättää vahvistaa yhteistoimintaneuvottelukunnan kokoonpanon kaudelle siinä muodossa kuin se on esitetty yllä YTNK:n pöytäkirjauksessa Toimeenpano: Ote: YTNK:hon nimetyt henkilöt henkilöstölakimies Oikaisuvaatimusohje

52 50 D/3030/ / Kaupungin teknisten palvelujen kehittäminen Kh Valmistelija: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf, puh Valtuusto on tämän vuoden talousarviokokouksessaan päättänyt erikseen sovittavalla tavalla varautua kuntalain ja SOTEn uudistuksiin. Osana tätä kokonaisuudistusta on puhuttu monista muistakin uudistuksista mm. liikuntatoimessa, kaupungin tukitoimissa ja lisäksi sellaisissa kohteissa, jotka sivuavat läheisesti kaupungin teknisiä palveluja. Huomiota halutaan kiinnittää teknisten palvelujen kilpailukykyyn, tehokkuuteen ja ajankäyttöön ylipäänsä. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf päättää, että henkilöstöjohtaja valmistelee tammikuun loppuun 2016 mennessä kokonaisesityksen teknisten palvelujen kehittämisestä ottamalla erityisesti huomioon kilpailukyky, palvelujen tehokkuus ja henkilöstövoimavarojen tarkistuksen mukainen ajankäyttö. Valmistelu tehdään yhteistyössä teknisen johtajan Hannele Tolosen kanssa. Selvityksen tulokset tuodaan kaupunginhallituksen käsiteltäviksi l mennessä. Toimeenpano: Ote: henkilöstöjohtaja tekninen johtaja Ei oikaisuvaatimusohjetta

53 51 D/363/ / Muutoksia yrityksille maksettavaan työllistämisen kuntalisään alkaen Sotela / 165 Valmistelijat: Työvoiman palvelukeskuksen johtaja Juha Reihe, puh Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh Talousvaikutukset ym. 1. Päätöksen talousarviovaikutukset, menokohta/tulokohta Kustannusvaikutukset voidaan kattaa kuntalisiin varatuista määrärahoista. 2. Miten päätös suhtautuu talouden tasapainotusohjelmaan Päätöksellä ei suoraan vähennetä pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvia kustannuksia, mutta sen avulla voidaan lyhentää työttömyysjaksoja sekä edistää nuorten mahdollisuutta päästä työelämään edes lyhyeksi aikaa. 3. Onko päätös linjassa kaupunkistrategian kanssa Päätöksellä tuetaan elinkeinoelämää ja sen mahdollisuutta palkata uusia työntekijöitä. Esittelyteksti: Kotkan kaupunki on jo vuosia maksanut kuntalisää yhdistyksille, jotka palkkaavat pitkäaikaistyöttömän henkilön alkaen kuntalisä laajennettiin yrityksille. Tarkoituksena oli pitää perusteet samoina vuoden 2016 loppuun saakka. Yritysten kuntalisän perusteet ovat samankaltaiset kuin yhdistyksille eli perusehto on TE-hallinnon maksama palkkatuki, jota kuntalisä täydentää. Työllistämistä käsiteltiin yrittäjien aamukahvitilaisuudessa syksyllä. Kuntalisän käyttöä ei saatu liikkeelle, koska valtion palkkatukimäärärahat ovat tilapäisesti olleet lopussa. Keskusteluissa herätti kiinnostusta mahdollisuus, että kuntalisää voisi saada tällaisessa tilanteessa ilman kytkentää palkkatukeen. Toinen ajatus oli tukea nuorten lyhytaikaista palkkaamista yrityksiin. Tämän perusteella yritysten kuntalisän perusteisiin esitetään lisättäväksi uudet kohdat 2 ja 7. Liitteet: Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Esitys yrityksille maksettavan kuntalisän säännöistä alkaen. Sosiaalijohtaja Heli Sahala Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että yrityksille maksetaan kuntalisää liitteen sääntöjen mukaisesti alkaen. Hyväksyttiin.

54 52 Kh Valmistelijat: Työvoiman palvelukeskuksen johtaja Juha Reihe, puh Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh Liite: Esittelijä: Ehdotus: Esitys yrityksille maksettavan kuntalisän säännöistä alkaen Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf päättää, että yrityksille maksetaan kuntalisää liitteestä ilmenevien sääntöjen mukaisesti alkaen. Toimeenpano: Ote: sosiaalijohtaja työvoiman palvelukeskuksen johtaja talous- ja rahoitusjohtaja Oikaisuvaatimusohje

55 KOTKAN KUNTALISÄN SÄÄNNÖT - YRITYKSET alkaen 1. Kotkan kaupunki myöntää kuntalisää Kotkassa toimiville yrityksille, jotka palkkaavat työntekijän, jolle työvoimahallinto maksaa palkkatukea. 2. Kuntalisää voidaan myöntää edellä mainitusta poiketen niissä tilanteissa, jolloin työvoimahallinnon palkkatukea ei ole myönnetty määrärahojen riittämättömyyden takia. Palkattavalla työntekijällä on oltava kuitenkin palkkatukioikeus. 3. Palkattavan henkilön vakituisen asuinkunnan tulee olla Kotka. 4. Elinkeinoa harjoittavalle yritykselle julkisten tukien (valtion palkkatuki ja kaupungin kuntalisä) yhteenlaskettu osuus voi olla enintään 50 % palkkakustannuksista (vajaakuntoisella 75 %). Palkkakustannuksiin lasketaan bruttopalkka ja sivukulut, myös lomaraha ja lomakorvaus otetaan huomioon. Kuntalisä on enintään 350 euroa kuukaudessa. 5. Kuntalisää voidaan maksaa yhdelle työntekijälle enintään myönnetyn palkkatuen keston ajan. 6. Kuntalisää maksetaan seuraavissa tilanteissa: yritys on palkannut alle 30-vuotiaan, alle vuoden työttömänä olleen työntekijän, joka saa 10 kuukauden ajalta palkkatukea 30 %. Kuntalisänä maksetaan todellisten palkkakulujen ja palkkatuen välinen erotus enintään 10 kuukauden ajalta. yritys ottaa oppisopimuskoulutukseen työttömän henkilön, jolloin työnantaja voi saada palkkatukea. Valtion palkkatuki voidaan myöntää koko oppisopimuksen ajaksi. Palkkatuen määrä palkattavan henkilön työttömyyden keston perusteella 30, 40 tai 50 % palkkauskustannuksista enintään 12 kk:n ajan, minkä jälkeen 30 % palkkauskustannuksista tai vamman/sairauden perusteella 50 % palkkauskustannuksista. Palkkatuen, kuntalisän ja oppisopimustoimiston koulutuskorvauksen yhteenlaskettu määrä voi olla korkeintaan oppisopimuksella työllistetyn palkkauskustannuksien suuruinen. 7. Kuntalisän myöntäminen muuhun nuorten työllistämiseen Kuntalisää voidaan myöntää vuotiaiden kotkalaisten nuorten palkkaamiseen Lisän määrä on enintään 350 /kk ja sitä maksetaan saman nuoren osalta korkeintaan 2 kuukauden ajan Työsuhteen tulee kestää vähintään 1 kuukausi, työaika vähintään 25 h / viikko Kuntalisää voidaan myöntää enintään kahden nuoren palkkaamiseen samanaikaisesti samaan yritykseen. Tätäkin kuntalisää haetaan yritysten kuntalisälomakkeella, jonka liitteenä on työsopimus. Maksu tapahtuu jälkikäteen, kun työnantaja on toimittanut työllisyyspalveluihin tositteet maksetuista palkoista.. LIITE: / 338

56 8. Kuntalisää haetaan kuntalisähakemuksella, johon liitetään jäljennökset palkkatukipäätöksestä ja työsopimuksesta. Kuntalisää voi hakea kerralla enintään kalenterivuodeksi. 9. Kuntalisää myönnetään hakemusten saapumisjärjestyksessä. Etusijalle voidaan asettaa oppisopimuskoulutuksen perusteella maksettavan kuntalisän jatkohakemukset kalenterivuoden vaihtuessa. 10. Kuntalisä maksetaan kuukausittain takautuvasti tilitystä vastaan. Tilitys on toimitettava työllisyyspalveluihin viimeistään seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Tilityksen liitteeksi tulee laittaa jäljennös lomakkeesta Selvitys työllistetyn palkkakustannuksista, jäljennös palkkakuitista sekä selvitys lomarahoista. 11. Kuntalisää ei makseta niiltä päiviltä, joilta työnantajalle maksetaan sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa. Kuntalisää ei myöskään makseta palkattomilta poissaolopäiviltä. Kuntalisän saajan tulee ilmoittaa työllisyyspalveluille yli 10 päivää kestävät sairauslomat sekä kaikki palkattomat keskeytykset.. LIITE: / 338

57 55 D/2425/ / Selvitys tammikuu-elokuu 2015 ostopalveluiden säästöistä ja ylitöistä YTNK / 59 Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo, puh Maksetut palkat ja ostopalvelut Elokuun loppuun 2015 mennessä on maksettu euroa enemmän vakituisen henkilöstön palkkoja, kuin samana ajanjaksona vuonna Palkkakustannusten nousu selittyy pääosin vanhustenhuollon vastuualueen Eskolan hoivakodin ja lyhytaikayksikön avaamisella ja hoitohenkilökunnan lisäyksellä (25 työntekijän lisäys). Henkilöstöjaosto / 31 pyysi selvitystä palkkakustannusten noususta verrattuna ostopalvelukustannusten muutokseen ajanjaksolla tammielokuu vuosina 2014 ja Ostopalvelukustannukset ovat hieman laskeneet tammi-elokuusta 2014 vuoteen 2015 verrattuna. Alla taulukko ostopalveluista tammi-elokuussa vuosina 2014 ja Ylityöt Ylitöiden määrä on kuluvana vuonna kasvanut ajanjaksolla tammi-elokuu vuoteen 2014 verrattuna. Henkilöstöjaosto / 31 pyysi selvitystä ylitöiden kasvusta. Alla taulukko lisä- ja ylitöiden kustannuksista.

58 56 Vastuualueiden selvitykset lisä- ja ylitöistä Tekniset palvelut, kasvua ylitöissä Teknisten palveluiden ylityökustannusten kasvu johtuu talvikunnossapitotöiden lisääntymisestä vuoteen 2014 verrattuna. Vuosi 2014 oli säiden kannalta helppo. Myös palveluiden ostot talvikunnossapidossa lisääntyivät vuonna Ylityökustannukset ovat kuitenkin huomattavasti pienemmät, kuin ns. vaikeina talvivuosina. Myös liputukset ovat aiheuttaneet ylitöitä, koska kiinteistönhoitajat eivät ole pystyneet pitämään viikolla vapaita viikonloppuliputusten osalta. Lisäksi ylitöitä on aiheuttanut Meripäivien tekniset työt ja siivoustyöt. HaminaKotka Satama Oy:n tilaamat työt ovat aiheuttanut ylityötunteja, mutta ne laskutetaan satamalta. Siivouksen osalta on ollut paljon erityistehtäviä (esim. eristyspurkuja), ja ylitöinä on tehty myös sijaistuksia (tuplavuoro). Terveydenhuollon vastuualue, kasvua ylitöissä Karhulan sairaalan ylityöt muodostuvat siitä, että oma henkilökunta on tehnyt poissaolojen sijaistuksia, kun ulkopuolisia sijaisia ei ole saatu. Sairaanhoitajien ulkopuolisten sijaisten saaminen on ollut todella hankalaa ja sairauslomia on ollut paljon. Jaksotyöajan säädösmuutokset ovat myös aiheuttaneet sen, että lisätyötä ei enää muodostu arkipyhäviikoilla, vaan tehty lisätyö on heti ylityötä. Se lisää ylitöiden määrää jonkun verran. Avoterveydenhuollossa kirjalliset työt kuormittavat nuoria lääkäreitä ja kirjallisia töitä tehdään ylityönä. Hammashuollossa ylityöt kohdistuvat lähinnä hoitajiin arkipäivystysten venymisestä johtuen, joten tilanne johtuu päivystyksen huonosta ennakoituvuudesta. Muutamia ylityötunteja on muodostunut myös yllättävistä työtilanteista, jolloin jotakin yllättävää tulee työntasausjakson viimeisellä viikolla, eikä ylityötä pysty ottamaan enää aikana pois. Mielenterveystyön palvelualueen ylityöt ovat syntyneet vakituisen henkilökunnan sairauslomien työvuorojärjestelyistä. Vakituinen henkilökunta on tehnyt ylimääräisiä vuoroja siten, että ulkopuolista sijaista ei ole tarvinnut ottaa. Vanhustenhuollon vastuualue, kasvua ylitöissä Kotihoidon toiminnan ohjausjärjestelmän käyttöönoton vaatima tuki on aiheuttanut ylitöitä, jotta saatiin toiminta nopeasti sujuvaksi. Lisäksi ylitöitä on lisännyt hieman myös jaksotyöajan säädösmuutokset, joiden perusteella lisätyötä ei enää muodostu arkipyhäviikoilla, vaan tehty lisätyö on heti ylityötä. Koulutetun sijaistyövoiman saatavuus on ollut heikkoa, ja oma henkilökunta on tehnyt työvuoroja ylityönä.

59 57 Sosiaalihuollon vastuualue, kasvua ylitöissä Kotkansaaren sosiaalitoimiston etuuskäsittelijät ovat poikkeusluvalla saaneet tehdä ylitöitä, koska toimeentulotuen käsittelyn lakisääteinen määräaika ylittyi ja kaupunki oli jo saanut Aluehallintovirastolta varoituksen toimenpiteistä asian suhteen. Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi jo kesäkuussa luvan palkata lisää määräaikaisia työntekijöitä, mutta käynnissä olleiden ytneuvottelujen ja uudelleensijoitusvelvoitteen vuoksi lisätyöntekijät aloittavat vasta marraskuussa. Oma osa-aikainen henkilökunta on myös tehnyt sairauslomasijaisuuksia, mikä on korvattu lisätyökorvauksena. Lastensuojelun ja sijaishuollon palveluista tehtiin laaja konsulttiselvitys. Konsulttiselvityksen tekemiseen oli valjastettu ns. avainhenkilöitä. Konsulttityöstä aiheutunut ylityö on korvattu rahana. Säästövelvoitteiden vuoksi omissa lastenkodeissa on pitänyt hoitaa aiempaa haasteellisempia lapsia ja nuoria, mikä on näkynyt ylityökustannuksissa. Ylityötä on aiheutunut myös äkillisistä sairastumisista, jolloin työntekijät ovat jatkaneet vuorojaan ja tehneet kaksi työvuoroa peräkkäin tai saapuneet työhön vapaavuoroltaan. Yksittäisissä tilanteissa lisätyöt ovat johtuneet vaativista asiakastilanteista. Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue, kasvua ylitöissä Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualueelle on muodostunut lisätyötä, että osa-aikaiset työntekijät ovat jossain tilanteissa sijaistaneet poissaolevia tekemällä kokonaisia työpäiviä. Ulkopuolisten sijaisten saaminen on hankalaa ja sijaisuuksia on jouduttu hoitamaan omalla henkilökunnalla, jolloin sijaisuudesta muodostuu ylitöitä. Lisäksi ylitöitä on muodostunut esiopetuksen opetussuunnitelmaryhmälle, kun tehtyjä tunteja ei ole voitu sovittaa työvuorosuunnitelmaan. Hyvinvointineuvolan vastuualue, kasvua ylitöissä 704 Ylitöitä tehdään pakottavissa olosuhteissa esim. kriisitilanteissa ja paikattaessa toisen terveydenhoitajan sairauslomaa. Ylitöitä on muodostunut myös siitä syystä, että asiakasvastaanotto kestää suunniteltua kauemmin ja kotikäynnit varattua aikaa pidempään. Liikuntayksikkö, kasvua ylitöissä Ylityöt ovat aiheutuneet pitkien sairauslomien ruuhkauttamien töiden teetättämisestä omalla henkilökunnalla, sillä ammattitaitoa vaativia henkilöitä ei ole saatavilla sijaisiksi. Ylitöitä on syntynyt myös erillisistä liikuntatiloissa järjestettyjen tapahtumien tehtävistä ja niistä aiheutuneista erillisistä ylityönä tehdyistä töistä. Tapahtumien kulut on laskutettu tapahtumien järjestäjiltä.

60 58 Esittelijä: Ehdotus: Käsittely: Päätös: Henkilöstöjohtaja Uusitalo Yhteistoimintaneuvottelukunta päättää merkitä asian tiedoksi. Puheenvuoron asiassa käyttivät Mussalo, Virtanen, Haapanen ja Piipponen-Pekkola. Merkittiin tiedoksi. Heja / 40 Esittelijä: Ehdotus: Käsittely: Päätös: Henkilöstöjohtaja Uusitalo Henkilöstöjaosto päättää merkitä selvityksen tiedoksi. Puheenvuoron asiassa käyttivät Haakana, Merivirta ja Tujula. Merkittiin tiedoksi ja lähettää asian edelleen kaupunginhallitukselle tiedoksi. Kh Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo, puh Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Merkitään tiedoksi. Ei oikaisuvaatimusohjetta

61 59 D/1587/ / Kotkan jäsenyys Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymässä Sotela / 170 Valmistelija: Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh Tiivistelmä: Esittelyteksti: Kotka on Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän jäsen. Kuntayhtymän osakaskokouksessa linjattiin kuntayhtymästä eroavien kuntien peruspääoman palautusvaatimusten käsittelyä sekä kuntayhtymän tulevaisuutta. Kuntayhtymästä on eroamassa lähes 20 kuntaa 56 jäsenkunnasta. Sote-uudistus merkitsee kuntayhtymän purkamista tai purkautumista. Nykyinen perussopimus tekee ongelmalliseksi kuntayhtymän hallinnon turvaamisen, mikäli mm. Kouvola ja Kotka eroaisivat pikaisesti kuntayhtymän jäsenyydestä. Osakaskokouksessa läsnä olleet kuntien edustajat päätyivät yksimielisesti esittämään kuntayhtymän hallittua purkamista, mihin liittyy toive, ettei enää lisää kuntia eroaisi vuoden 2017 alussa. Kuntien eroamisesta, kuten myös kuntayhtymän purkamisesta, päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kotka on Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän jäsen. Kuntayhtymän osakaskokous pidettiin Sosiaalijohtaja Heli Sahala edusti Kotkaa kokouksessa. Tavoitteena oli keskustella kuntayhtymästä eroavien kuntien peruspääoman käsittelystä sekä linjata kuntayhtymän tulevaisuutta. Kuntayhtymä tuottaa päihdehuollon palveluina katkaisuhoitoa, asumispalveluja sekä hoivakoti- ja kuntoutumispalveluja, joita Kotka on viimeksi käyttänyt vuonna Tulossa oleva sote-uudistus merkitsee kuntayhtymän toiminnan lakkautumista ja toimintojen mahdollista liittämistä itsehallintoalueen toimintaan. Kuntayhtymässä on tällä hetkellä 56 jäsenkuntaa, joista 17 eroaa siitä vuoden 2017 alussa. Eroamassa ovat mm. kaikki Etelä-Karjalan kunnat sekä Virolahti. Nämä kunnat ovat vaatineet peruspääomaosuutensa palauttamista kokonaan tai osittain. Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan eroavalle jäsenkunnalle ei suoriteta kunnan osuutta peruspääomasta tai osaa siitä ellei yhtymävaltuusto niin päätä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta jäsenkunnan peruspääomaa, alennetaan peruspääomaa. Kuntayhtymällä ei ole sellaista irrotettavissa olevaa varallisuutta, jolla eroavien kuntien osuudet voitaisiin nopeasti maksaa. Riita-asiana vaatimukset käsitellään hallinto-oikeudessa. Eroamassa olevat kunnat ovat käyttäneet hyvin vähän kuntayhtymän palveluja kuten Kotkakin. Kuntayhtymän palveluille todetaan edelleen olevan alueella kysyntää, joka keskittynee lähikuntiin, eli Etelä-Savon alueelle. Kuntayhtymän taloustilannetta on selvitetty osakaskokouksen asiakirjoissa. Kuntayhtymä on viime vuosina saanut talouttaan kuntoon myymällä met-

62 60 sää ja soraa. Sillä on siis maa- ja metsäomaisuutta, joka on realisoitavissa, kun kuntayhtymä purkautuu. Osakaskokouksessa käydyssä keskustelussa todettiin, että jatkosuunnitelmissa on erotettava kaksi asiaa: kuntayhtymän purkaminen hallinnollisena toimenpiteenä ja sen palvelutuotannon mahdollinen jatkaminen muussa organisaatiossa sote-uudistuksen jälkeen. Kokouksessa kävi myös ilmi, että vielä lisää kuntia olisi mahdollisesti eroamassa kuntayhtymästä, mikä tulisi oleellisesti vaikuttamaan toiminnan järjestämiseen perussopimuksen mukaisesti. Perussopimuksessa määritellään mm. miten hallituksen jäsenten tulee edustaa eri maakuntia. Jo nyt jäsenkuntien eroaminen vaikuttaa hallintoelinten kokoonpanoon vuoden 2017 alusta. Marraskuussa 2016 tulee yhtymävaltuustossa valita uudet hallituksen jäsenet väliaikaisesti kunnes uusi hallitus valitaan kevään 2017 yhtymäkokouksessa. Kaksi edustajaa tulee nimetä Etelä-Karjalan tai Kymenlaakson kunnista, joista tuolloin ovat kuntayhtymässä enää Kouvola ja Kotka. Kotkan ja Kouvolan edustajat kokouksessa toivat esiin myös mahdollisuutena eroamisen kuntayhtymästä jopa jo alkaen. Kuntalain 84 :n mukaisesti jäsenkunta voi erota kuntayhtymästä. Jos muuta ei ole perussopimuksessa sovittu, eroaminen tapahtuu valtuutettujen toimikauden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta toimikauden päättymistä edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä. Eroaminen edellyttää siis kaupunkien valtuuston päätöstä vuoden 2015 loppuun mennessä. Palvelujen käytön kannalta eroamisella ei ole merkitystä. Eroaville kunnille voi kuitenkin aiheutua eläkemaksuvastuita, joiden määrä lienee vähäinen, mutta jota ei vielä ole selvitetty. Lisäksi Kotkan ja Kouvolan kaupunkien ero tarkoittaisi perussopimuksen muuttamista vuoden 2016 aikana. Tätä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, kun kuntayhtymä joka tapauksessa tulee lakkautumaan muutaman vuoden sisällä. Osakaskokouksessa päädyttiin hallinnon osalta seuraaviin näkemyksiin: toivomus, ettei uusia kuntia välittömästi eroa kuntayhtymästä kuntayhtymän hallittu purkaminen aloitetaan välittömästi ja sopimus purkamisesta valmistellaan vuoden 2016 loppuun mennessä (vastaava sopimus on jo tehty Hämeessä) jäsenkuntien tehtävä on päättää kuntayhtymän purkamisesta, vaikka kuntayhtymän toimielimet ja toimiva johto olisivat siinä aktiivisesti mukana purkaminen edellyttää yksimielisyyttä - lienee saavutettavissa aloitettiin ns. tukiryhmän kokoaminen valmistelemaan purkamista edustus alueellisesti ja ammatillisesti (talous ja juridiikka) sekä eroamisesta päättäneiden kuntien edustus purkusopimuksen hyväksyminen vuoden 2016 aikana tarkoittaa lähtökohtaisesti myös sitä, että eroavat kunnat saavat osuutensa purkamisen jälkeen jäsenkunnille jaettavasta rahallisesta korvauksesta.

63 61 Tarkoituksena on myös välttää hallintoriitana käsiteltävät peruspääomaosuuksia koskevat vaatimukset, jotka oleellisesti voisivat vaikuttaa kuntayhtymän talouteen. Kotkan osalta vaihtoehtona on siis pikainen päätös erota kuntayhtymästä tai jatkaa jäsenenä kuntayhtymän purkamiseen saakka. Ero tarkoittaa valtuuston päätöstä asiasta joulukuun 2015 aikana. Kaupungille seuraamuksena voi olla vastuita eläkevastuista, mutta ne jäänevät vähäisiksi vähäisen palvelujen käytön vuoksi. Kuntayhtymälle aiheutuvat seuraamukset riippuvat siitä, pysyykö Kouvola edelleen jäsenenä. Jos sekin eroaa, kuntayhtymän perussopimus tulee muuttaa vuonna 2016 tai vuoden 2017 alusta ei ole luotavissa perussopimuksen mukaista hallintoa. Kotka jäisi odottamaan osuuttaan peruspääomasta kuten muutkin eroavat kunnat. Kotka voi jatkaa kuntayhtymän jäsenenä, koska jäsenyydestä ei aiheudu kustannuksia. Samalla se voi vaikuttaa kuntayhtymän purkamiseen hallitusti. Kuntayhtymän purkaminen edellyttää myös kaupunginvaltuuston päätöstä alkuvuodesta Vuoden 2017 alusta Kotka tai Kouvola saavat perussopimuksen mukaisesti edustajan kuntayhtymän hallitukseen. Kuntayhtymän hallinnon toiminnan turvaaminen mahdollistaa purkusopimuksen valmistelun vuoden 2016 aikana. Esittelijä: Ehdotus: Sosiaalijohtaja Heli Sahala Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Kotkan kaupunki jatkaa Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän jäsenenä edelleen. Kotkan kaupunki valmistelee omalta osaltaan kuntayhtymän purkamista. Purkusopimus tulee valmistella ja hyväksyä vuoden 2016 aikana, jotta kuntayhtymän toiminta tosiasiallisesti lakkaisi viimeistään vuoden 2017 lopussa. Päätös: Hyväksyttiin. Kh Valmistelija: Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh Kotka on Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän jäsen. Kuntayhtymän osakaskokouksessa linjattiin kuntayhtymästä eroavien kuntien peruspääoman palautusvaatimusten käsittelyä sekä kuntayhtymän tulevaisuutta. Kuntayhtymästä on eroamassa lähes 20 kuntaa 56 jäsenkunnasta. Sote-uudistus merkitsee kuntayhtymän purkamista tai purkautumista. Nykyinen perussopimus tekee ongelmalliseksi kuntayhtymän hallinnon turvaamisen, mikäli mm. Kouvola ja Kotka eroaisivat pikaisesti kuntayhtymän jäsenyydestä. Osakaskokouksessa läsnä olleet kuntien edustajat päätyivät yksimielisesti esittämään kuntayhtymän hallittua purkamista, mihin liittyy

64 62 toive, ettei enää lisää kuntia eroaisi vuoden 2017 alussa. Kuntien eroamisesta, kuten myös kuntayhtymän purkamisesta, päättävät jäsenkuntien valtuustot. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf päättää, että kaupunki - jatkaa edelleen Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän jäsenenä - valmistelee omalta osaltaan kuntayhtymän purkamista siten, että kuntayhtymän toiminta voi tosiasiallisesti lakata vuoden 2017 loppuun mennessä. Toimeenpano: Ote: Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä sosiaalijohtaja talous- ja rahoitusjohtaja Oikaisuvaatimusohje

65 63 D/2364/ / Perheryhmäkodin perustaminen Kotkaan Sotela / 171 Valmistelijat: Maahanmuuttajatyön johtaja Pirjo Puolakka, puh Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh Tiivistelmä: Esittelyteksti: Kaakkois-Suomen ELY-keskus tiedustelee Kotkan kaupungin valmiutta perustaa perheryhmäkoti oleskeluluvan saaneille turvapaikan hakijoina saapuneille lapsille ja nuorille. Kotkan vastaanottokeskuksessa toimii tällä hetkellä 21-paikkainen ryhmäkoti ja uusi tukiasumisyksikkö vuotiaille on avattu saman kiinteistön yläkertaan. Odotettavissa on, että suuri osa alaikäisinä tulleista tulee saamaan oleskeluluvan. Sen jälkeen heille tulee pystyä osoittamaan paikka, missä he voivat jatkaa elämäänsä ja mm. opiskelua. Kun lapset ja nuoret ovat jo turvapaikkaprosessinsa aikana tottuneet elämään ja olemaan Kotkassa, on luonnollista jatkaa elämää täällä, jo tutussa ympäristössä. Kun nuori saa oleskeluluvan, hoiva, huolenpito ja kasvatus järjestetään perheryhmäkodissa tai muuten tarkoituksenmukaisella tavalla. Kaakkois-Suomen ELY-keskus tiedustelee Kotkan kaupungin valmiutta perustaa perheryhmäkoti oleskeluluvan saaneille turvapaikan hakijoina saapuneille lapsille ja nuorille. Kansainvälistä suojelua hakevien määrä on kasvanut kuluvan vuoden aikana huomattavasti verrattuna aikaisempiin vuosiin. Vuoden 2015 alusta Suomeen on saapunut ennätysmäärä kansainvälistä suojelua hakevia henkilöitä. Tulijoista osa on yksintulleita alaikäisiä. Tällä hetkellä olevan tiedon mukaan yksin tulleita alaikäisiä on noin tänä vuonna. Turvapaikanhakuvaiheessa yksin, ilman huoltajaa tulevat lapset majoitetaan vastaanottokeskusten ryhmäkoteihin. Kotkassa toimii tällä hetkellä 21-paikkainen ryhmäkoti ja uusi tukiasumisyksikkö vuotiaille on avattu saman kiinteistön yläkertaan. Myös suunnitelma Kotkan vastaanottokeskuksen alaisuuteen tulevan n. 10 -paikkaisen ryhmäkodin avaamisesta Keskuskadulle kevään 2016 aikana on hyväksytty. Odotettavissa on, että suuri osa alaikäisinä tulleista tulee saamaan oleskeluluvan. Sen jälkeen heille tulee pystyä osoittamaan paikka, missä he voivat jatkaa elämäänsä ja mm. opiskelua. Kun lapset ja nuoret ovat jo turvapaikkaprosessinsa aikana tottuneet elämään ja olemaan Kotkassa, on luonnollista jatkaa elämää täällä, jo tutussa ympäristössä. Kun nuori saa oleskeluluvan, hoiva, huolenpito ja kasvatus järjestetään perheryhmäkodissa tai muuten tarkoituksenmukaisella tavalla. Perheryhmäkotien perustamisen osalta viitataan lastensuojelulain säännöksiin (1 ). Lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lapsen hoito ja kasvatus on järjestettävä siten, että hänen yksityisyyttään kunnioi-

66 64 tetaan. Lastensuojelulaitoksessa tulee olla riittävät ja asianmukaiset toimitilat ja toimintavälineet. Asuinyksikössä saadaan hoitaa yhdessä enintään seitsemää lasta tai nuorta. Samaan rakennukseen voi olla sijoitettuna enintään 24 lasta tai nuorta. Henkilöstömäärä on karkeasti 1 työntekijä 1 lasta kohden ja heiltä vaaditaan sosiaali- ja terveysalan koulutus. Kaupungin omistamista kiinteistöistä etsitään nyt soveltuvaa ja mahdollisimman helposti käyttöön otettavaa tilaa. Kiinteistön tulisi soveltua vähintään 14 (7 + 7) lapsen ja tai nuoren hoitopaikaksi. Paikkamäärä voisi olla enintään 21. Kullekin lapselle tarvitaan oma noin 12 m 2 huone, minkä lisäksi tarvitaan riittävät toimistotilat henkilöstölle sekä muut huoltotilat. Edullista olisi, jos lähiympäristössä lisäksi sijaitsisi mahdollisuus joko laajentaa toimintaa tai ottaa käyttöön yksittäisiä huoneistoja itsenäistymisvaiheessa olevia nuoria varten. Mikäli kunta ja ELY-keskus tekevät sopimuksen perheryhmäkodin perustamisesta, ELY-keskus korvaa kaupungille perheryhmäkodin ylläpidosta aiheutuvat todelliset kustannukset täysimääräisinä sopimuksen voimassaoloaikana. Mahdollisista uusista tai nykyisten tilojen kunnostamisesta sovitaan ELY-keskuksen ja kaupungin kesken erikseen. Ajatus on se, että remonttikustannuksista korvataan toiminnan kannalta olennaiset ja välttämättömät kustannukset. Esityslistan valmistelun aikaan on vielä kesken selvitys, mitä kiinteistöjä olisi käytettävissä tähän tarkoitukseen kohtuullisilla muutostöillä. Kiinteistö määrittää myös sitä, minkä kokoinen yksikkö voidaan perustaa. Nämä selvitykset saadaan kokoukseen mennessä ainakin alustavina käyttöön. Liite: Esittelijä: Ehdotus: Päätös: ELY-keskuksen neuvotteluesitys perheryhmäkodin perustamisesta Sosiaalijohtaja Heli Sahala Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Kotka ilmoittaa Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle halukkuutensa perheryhmäkodin perustamiseen. Paikkamäärä olisi riippuen tilan soveltuvuudesta. Toiminta voidaan saada käyntiin vuoden 2016 alkupuoliskolla. Hyväksyttiin. Kh Valmistelijat: Maahanmuuttajatyön johtaja Pirjo Puolakka, puh Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh Liite: Esittelijä: ELY-keskuksen neuvotteluesitys perheryhmäkodin perustamisesta Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf

67 65 Ehdotus: päättää ilmoittaa Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle kaupungin valmiudesta perustaa oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoina saapuneille lapsille ja nuorille perheryhmäkoti Kotkaan siten, että sen paikkamäärä on riippuen tilan soveltuvuudesta ja että toiminta voidaan aloittaa vuoden 2016 alkupuoliskolla. Toimeenpano: Ote: Kaakkois-Suomen ELY-keskus sosiaalijohtaja maahanmuuttajatyön johtaja talous- ja rahoitusjohtaja toimitilapäällikkö Oikaisuvaatimusohje

68 Lähettäjä: Mattila Merja (ELY) Vastaanottaja: Kirjaamo Aihe: Perheryhmäkoti, neuvotteluesitys Kotkan kaupungille/kunnanhallitukselle perheryhmäkotitoiminnasta Päivämäärä: 27. lokakuuta :17:46 Liitteet: Kirje kuntiin Kotka doc Hei Liitteenä neuvotteluesitys Haminan kaupungille/kunnanhallitukselle perheryhmäkotitoiminnasta. Merja Mattila ryhmän päällikkö työllisyys- ja osaamispalveluiden hankinta Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus puh sähköpostiosoite: Salpausselänkatu 22 Pl 1041, Kouvola Faksi: Vaihde: Kirjaamo: Internet-sivut: LIITE: / 341

69 ESITYS Kotkan kaupunki Kunnanhallitus Asia Perheryhmäkodin perustaminen Kotkaan Neuvotteluesitys Kotkan kaupungille/kunnanhallitukselle ESITYS Kaakkois-Suomen ELY-keskus tiedustelee kuntanne valmiutta solmia sopimus Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa, jossa sovitaan alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneiden oleskeluluvan saaneiden turvanpaikanhakijalasten ja nuorten perheryhmäkotitoiminnasta. TAUSTAA Kansainvälistä suojelua hakevien määrä on kasvanut kuluvan vuoden aikana huomattavasti verrattuna aikaisempiin vuosiin. Vuoden 2015 alusta Suomeen on saapunut ennätysmäärä kansainvälistä suojelua hakevia henkilöitä. Tämän hetken ennusteen mukaan Suomeen odotetaan saapuvan kuluvan vuoden aikana turvapaikanhakijaa. Myönteisen oleskeluluvan saavat siirtyvät aikanaan vastaanottokeskuksista kuntiin. Tulijoista osa on yksitulleita alaikäisiä. Turvapaikanhakuvaiheessa ilman huoltajaa tulevat lapset majoitetaan ryhmäkotiin. Kun nuori saa oleskeluluvan hoiva, huolenpito ja kasvatus järjestetään perheryhmäkodissa tai tuetun perhesijoituksen avulla taikka muuten tarkoituksenmukaisella tavalla. Tässä tarkoitettu lapsi tai nuori voi olla tukitoimenpiteiden piirissä kunnes hän täyttää 21 vuotta tai kunnes hänellä on huoltaja Suomessa. Kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaan kunta voi perustaa lapsille ja nuorille tarkoitetun perheryhmäkodin tai muun asuinyksikön. Kunta sopii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELYkeskus) kanssa perheryhmäkodin tai muun asuinyksikön perustamisesta tai siitä, että kunta hankkii perheryhmäkotipalvelut ostopalveluna. Kunta ja ELY-keskus sopivat myös lasten ja nuorten sijoittamisesta näihin yksiköihin, kotoutumista edistävien palvelujen järjestämisestä sekä toimenpiteistä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Perheryhmäkotien perustamisen osalta viitataan lastensuojelulain säännöksiin (1 ). Lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lapsen hoito ja kasvatus on järjestettävä siten, että hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. Lastensuojelulaitoksessa tulee olla riittävät ja asianmukaiset toimitilat ja toimintavälineet. Myös henkilöstön mitoituksen osalta viitataan lastensuojelulakiin (59 ). Asuinyksikössä voidaan hoitaa yhdessä enintään 7 lasta tai nuorta. Samaan rakennukseen voi olla sijoitettuna enintään 24 lasta tai nuorta. Pääsääntöisesti jokaista asuinyksikköä kohden tulee olla vähintään seitsemän hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää. Jos samassa rakennuksessa on useampia asuinyksikköjä, asuinyksikköä kohden tulee olla vähintään kuusi hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää. Henkilöstön kelpoisuusvaatimusten osalta noudatetaan lastensuojelulakia (60 ) siten, että yksikössä on lasten ja nuorten tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen nähden riittävä määrä sosiaalihuollon ammatillista ja muuta KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Salpausselänkatu 22 Vaihde PL 1041, Kouvola LIITE: / 341

70 henkilöstöä, joilla on sosiaalihuollon ammatillisia kelpoisuuksia määrittelevän lain (272/2005) tarkoittama kelpoisuus. Perheryhmäkotien osalta ELY-keskus ja aluehallintovirasto (AVI) tekevät yhteistyötä. Erityisesti AVI valvoo perheryhmäkoteja ja muita asuinyksikköjä lastensuojelulain toteutumisen osalta. ELY-keskus korvaa kaupungille perheryhmäkodin ylläpidosta aiheutuvat todelliset kustannukset sopimuksen voimassaoloaikana. ELY-keskus maksaa korvaukset valtion talousarviossa ao. tarkoitukseen osoitetusta määrärahasta. Sopimus perheryhmäkodista perustuu kotoutumisen edistämisestä annetun lain /1386/2010, sekä työ- ja elinkeinoministeriön ohjeeseen kotoutumisen edistämistä koskevan lain mukaisten kustannusten korvaamisesta kunnille ( TEM/2331 sekä lastensuojelulakiin (417/2007), Yksikön päällikkö Tea Raatikainen Ryhmän päällikkö Merja Mattila Lisätietoja: Merja Mattila, LIITE: / 341

71 69 D/2907/ / Eroanomus luottamustehtävästä, Virtanen Sami Kh Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh Sami Virtanen pyytää eroa lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan jäsenyydestä vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta. Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan kokoonpano: Rosendahl Anne Harkko Mia Eerola Seppo Kansonen Jani Komulainen Rita Nironen Kimmo Parkkila Merja Viitanen Kimmo Virtanen Sami Voutilainen Emmi Wikman Leif Ylä-Kujala Petri Renlund Tarja Puhakka Reetta Tilli Juha Aro Leena Moilanen Olavi Tuominen Sami Väisänen Hannu Suomalainen Vesa Ylivarvi Merja Pakkanen Katja Pimiä Tuomo Kärnä Olga Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää - myöntää Sami Virtaselle eron lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan jäsenyydestä - valita lasten ja nuorten palveluiden lautakuntaan uuden jäsenen hänen tilalleen. Toimeenpano: Kv: Ote: Sami Virtanen uudeksi jäseneksi valittu Ilmoitus: lasten ja nuorten palveluiden lautakunta Ei oikaisuvaatimusohjetta Kv: Valitusosoitus

72 70 D/2964/ / Eroanomus luottamustehtävästä; Sonja Hämäläinen Kh Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh Sonja Hämäläinen pyytää eroa kulttuurilautakunnan varajäsenyydestä paikkakunnalta pois muuton johdosta. Kulttuurilautakunnan kokoonpano: Kimpanpää Hilppa Ristiniemi Sami Alastalo Iiro Haarala Annina Halme Raili Kuusela Marko Repo Risto Stenholm Markku Suuronen Pirkko Talikka Kyllikki Tilli Juha Virtanen Milja Hämäläinen Sonja Launio Jari Viitanen Kimmo Naski Heikki Koski-Niemelä Tarja Mäittälä Iiro Sihvola Kari Ahvenainen Petra Heinonen Sointu Nuorivuori Satu Kansonen Jani Tauria-Huttunen Arja Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää - myöntää Sonja Hämäläiselle eron kulttuurilautakunnan varajäsenyydestä - valita kulttuurilautakuntaan uuden varajäsenen hänen tilalleen. Toimeenpano: Kv: Ote: Sonja Hämäläinen uudeksi varajäseneksi valittu Ilmoitus: kulttuurilautakunta Ei oikaisuvaatimusohjetta Kv: Valitusosoitus

73 71 D/2963/ / Eroanomus luottamustehtävästä; Hilppa Kimpanpää Kh Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh Hilppa Kimpanpää pyytää eroa kulttuurilautakunnan jäsenyydestä ja lautakunnan puheenjohtajan tehtävästä henkilökohtaisista syistä. Kulttuurilautakunnan kokoonpano: Kimpanpää Hilppa Ristiniemi Sami Alastalo Iiro Haarala Annina Halme Raili Kuusela Marko Repo Risto Stenholm Markku Suuronen Pirkko Talikka Kyllikki Tilli Juha Virtanen Milja Hämäläinen Sonja Launio Jari Viitanen Kimmo Naski Heikki Koski-Niemelä Tarja Mäittälä Iiro Sihvola Kari Ahvenainen Petra Heinonen Sointu Nuorivuori Satu Kansonen Jani Tauria-Huttunen Arja Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää - myöntää Hilppa Kimpanpäälle eron kulttuurilautakunnan jäsenyydestä ja lautakunnan puheenjohtajan tehtävästä - valita kulttuurilautakuntaan uuden jäsenen hänen tilalleen - valita kulttuurilautakunnalle uuden puheenjohtajan. Toimeenpano: Kv: Ote: Hilppa Kimpanpää uudeksi jäseneksi valittu uudeksi puheenjohtajaksi valittu Ilmoitus: kulttuurilautakunta Ei oikaisuvaatimusohjetta Kv: Valitusosoitus

74 72 D/2965/ / Eroanomus tehtävästä edustaa kaupunginhallitusta Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnassa; Ninni Taavitsainen Kh / 42 Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh Hallintosäännön 10 :n mukaan kaupungin eri toimielinten kokouksissa jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus on: - kaupunginhallituksen kokouksessa valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla; - muun toimielimen kokouksessa kaupunginhallituksen puheenjohtajalla ja kaupunginjohtajalla sekä palvelujohtajalla ja kansliapäälliköllä tehtäväalueillaan. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Kaupunginhallituksen edustuksesta valtuuston kokouksessa määrätään valtuuston työjärjestyksessä. Hallintosäännön 11 :n mukaan kaupunginhallitus voi määrätä muihin toimielimiin edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Edustajaksi voidaan määrätä myös kaupunginhallituksen varajäsen tai kaupunginjohtaja. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf päättää valita toimikaudekseen edustajat ja heille henkilökohtaiset varaedustajat seuraaviin lautakuntiin: kaupunkisuunnittelulautakunta kulttuurilautakunta lasten ja nuorten palveluiden lautakunta liikuntalautakunta sosiaali- ja terveyslautakunta tekninen lautakunta ympäristölautakunta

75 73 Päätös: päätti valita toimikaudekseen edustajat ja heille henkilökohtaiset varaedustajat lautakuntiin seuraavasti (suluissa henkilökohtainen varaedustaja): kaupunkisuunnittelulautakunta: Jari Luumi (Jorma Veijola) kulttuurilautakunta: Birgitta Olsson (Anna-Maria Länsimies) lasten ja nuorten palveluiden lautakunta: Ninni Taavitsainen (Irma Rajantie) liikuntalautakunta: Jorma-Kalevi Merivirta (Eeva-Riitta Pitko) sosiaali- ja terveyslautakunta: Pasi Hirvonen (Sami Ristiniemi) tekninen lautakunta: Veijo Kilpeläinen (Kari Tiusanen) ympäristölautakunta: Pirjo Tujula (Mervi Haakana) Kh Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh Ninni Taavitsainen pyytää eroa tehtävästä, joka käsittää kaupunginhallituksen edustamisen lasten ja nuorten palveluiden lautakunnassa. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf päättää myöntää Ninni Taavitsaiselle eron tehtävästä, joka käsittää kaupunginhallituksen edustamisen lasten ja nuorten palveluiden lautakunnassa valita uuden edustajan lasten ja nuorten palveluiden lautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimeenpano: Ote: Ninni Taavitsainen uudeksi edustajaksi valittu Ilmoitus: lasten ja nuorten palveluiden lautakunta Oikaisuvaatimusohje

76 74 D/614/ / Vastaus valtuustoaloitteeseen: Valtuustoaloite sen selvittämisestä, että kaupungin laskujen osalta kulut eivät olisi tuloja suurempia Kh Valmistelijat: tarkastuspäällikkö Ritva Kiiski, puh talouspäällikkö Jari-Pekka Väisänen, puh Keskeiset tarkasteltavat kysymykset: 1. Kotkan kaupungilta lähtee vuosittain paljon laskuja, joissa laskun summa on pienempi kuin laskutuksen kulut. 2. Monissako kaupungin laskuissa summa on pienempi kuin laskutuksen kulut? Kotkan kaupunki hoitaa laskutusprosessinsa kahdella tavalla 1) Laskuttamalla itse ja 2) Laskuttamalla sopimukseen perustuvin tiedonsiirroin Kunnan Taitoa Oy:n kautta. Kunnan Taitoa Oy:n kanssa toteutettava myyntilaskujen käsittelyprosessi perustuu vuonna 2012 solmittuun talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita koskevaan sopimukseen. Palveluiden hinnat ilmenevät vuosittain tarkistettavasta palveluhinnastosta. Hinnat perustuvat olennaiselta ja merkittävältä perusteeltaan asiakkaan antamiin tietoihin ja niihin pohjautuvaan Taitoan valtakunnalliseen hinnoittelumalliin. Vuonna 2014 kaupungilta lähti maksatukseen Kunnan Taitoaan palvelusopimukseen perustuen noin laskua. Kyseisten laskujen lähettämisen kannattavuus ja minimieuromäärä perustuvat sopimushintoihin, jotka sisältävät työn, järjestelmäkustannukset, tiedonvälityskustannukset ja muun yleiskustannuksen. Lähempi laskutusprosesseja koskeva tarkastelu vuoden 2014 osalta: 1) Kaupungin itsensä, omien järjestelmien kautta laskuttamat erät a. esim. maanvuokrat, venepaikat ja kiinteistöjen vuokrat b. ylittävät euromääriltään laskutuskustannusten alarajan c. pyritään prosesseja kehittämällä ja keskittämällä hoitamaan pidemmällä aikavälillä siten, että omasta laskutuksesta voitaisiin luopua 2) Taitoan kautta laskutukseen meneviä eriä ovat a. järjestelmien kautta hoidettavat laskutukset, esim. terveyskeskus ja päivähoito i. kustannus per lasku on alhainen, koska prosessi on automatisoitu ii. tästä laskutuksista alle kolmen euron laskuja oli 3 kpl (0,00318 % laskuista)

77 75 b. Muu yleislaskutus (laskutus- ja maksumääräykset jne.) i. koska yleislaskutus ei ole yhtä pitkälle automatisoitu kuin järjestelmien kautta tapahtuva, on näiden laskujen kappalekustannus korkeampi ii. näistä laskuista kannattavuusrajan alle sijoittuvia laskuja oli 260 kpl (1,51 % laskuista) iii. näistä laskuista suurimmat erät: 136 kpl olivat liikuntayksiköstä ja 50 kpl kaupunkisuunnittelusta iv. laskuerän laskuttamatta jättäminen toisi kaupungille laskennallisesti alle euron säästön Tarkkoja kustannuksia Taitoan hoitaman laskutuksen hinnoittelusta ja siitä johdetusta laskutuksen kannattavuudesta ei voida esittää, koska kaupunki on sopimusosapuolena/asiakkaana sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä sitoutunut pitämään sopimuksen liitteissä 4.1 ja 4.2 (vastuunjakotaulukot) sekä liitteessä 2 olevassa palveluhinnastossa olevat tiedot salassa Yleisten sopimusehtojen kohdan 2 mukaisesti. Käytännöillään kaupunkiorganisaatio pyrkii myös viestittämään asiakkailleen, että euromääräisesti kohtuullisen pieniäkään laskuja ei jätetä veloittamatta, vaan syntyneet laskut lähetetään asiakkaille poikkeuksetta. Laskujen perintään johtavien toimenpiteiden osalta tulee kuitenkin erikseen harkita, minkä suuruisen lisäkustannuksen perintätoimet kaupungille aiheuttavat ja laskea toimenpiteiden kannattavuus siltä osin uudelleen. Perinnästä ja perinnästä luopumisesta annetaan ohjeistusta voimassa olevissa saatavien laskutus- ja perintäohjeiden (kv ) 10 :ssä. Liite: Esittelijä: Ehdotus: Valtuustoaloite Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf päättää saattaa yllä olevan valtuuston tietoon vastauksenaan valtuustoaloitteeseen, joka koskee kaupungin laskutuskuluja ym. Ei oikaisuvaatimusohjetta Ei valitusosoitusta

78 LIITE: / 346

79 77 D/490/ / Valtuuston pitämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Kh Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: päättää panna täytäntöön valtuuston tekemät päätökset ao. viranhaltijan toimesta ja siten, että 1. pöytäkirjan 133 :n kohdalla oleva valtuutettu Tiina Montosen esittämä toivomus lähetetään kaupunkisuunnittelun vastuualueelle 2. valtuustoaloite Wlan-verkko Kotkan keskusta-alueelle lähetetään konsernipalveluiden tehtäväalueen valmisteltavaksi mennessä 3. valtuustoaloite Koti kuntoon -yksikköön liittyen lähetetään sosiaali- ja terveyslautakunnan valmisteltavaksi mennessä Toimeenpano: Ote: ao. toimielin / virasto Ei oikaisuvaatimusohjetta

80 LIITE: / 347

81 LIITE: / 347

82 LIITE: / 347

83 Hallintokuntien pöytäkirjajäljennökset ja viranhaltijoiden päätökset Kh Viranhaltijoiden mennessä saapuneet päätöspöytäkirjat Henkilöstöjohtajan päätöspöytäkirjat: Tva-tason määrittäminen, tietohallinnon asiantuntija ja tietohallinnon erityisasiantuntijat Tva-taso, laitoshuoltaja, maahanmuuttajapalvelut, vastaanottokeskus Tva-taso, vastaava tuottaja, Kulttuuriasiainkeskus Tva-taso, rakennusmestari/työmaamestari Määräaikaiset täyttöluvat Tva-taso, ylilääkäri, Miepä-keskus Tva-taso, projektikoordinaattori, Kotkan Ohjaamo, nuorisotyön yksikkö Määräaikaiset täyttöluvat Määräaikaiset täyttöluvat Leikkauskustannusten korvaaminen Kansliapäällikön päätöspöytäkirjat: Varastotyöntekijä Matti Kojosen 50-vuotislahja

84 82 Kaupunginjohtajan päätöspöytäkirjat: Vaalimaan kiertoliittymän taidekilpailu - Kotkan kaupungin osuus Markkinointiyhteistyösopimus Kotkan kaupungin ja PEKA Koripallo Naiset -joukkueen välillä Markkinointiyhteistyösopimus Kotkan kaupungin ja FC KTP:n välillä Kehitysjohtajan päätöspöytäkirjat: Varaus liittyen kaupungin sitoumukseen järjestää nuorille osallistuminen The Tall Ships Races purjehdukseen Osallistuminen Cursorin BusinessMooring2 -hankkeeseen Palvelujohtajan päätöspöytäkirjat: Marevan/INR-TVA-lisä TYHY -sosiaali- ja terveystoimi Sisäinen siirto tuotannollis-taloudellisin perustein TVA-lääkkenantokorvaus päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualueella TVA-lääkkeenantokorvaus päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualueella TVA-lääkkeenantokorvaus päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualueella Talous- ja rahoitusjohtajan päätöspöytäkirjat: Kuntatodistuksen liikkeellelasku/nordea Bank

85 Kuntatodistuksen liikkeellelasku/nordea Bank Tietohallintokoordinaattorin työsuhteen irtisanominen Tietohallintopäällikön virkasuhteen irtisanominen Kuntatodistuksen liikkeellelasku/kuntarahoitus Lyhytaikainen laina Kotkan Energia Oy:lle Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: päättää, että esiteltyjen lautakuntien ja viranhaltijoiden pöytäkirjajäljennösten johdosta ei käytetä kuntalain 51 :ssä tarkoitettua otto-oikeutta eikä muutoksenhakuoikeutta. Ei oikaisuvaatimusohjetta