Hyviä tuloksia benchmarking -menetelmästä suun terveydenhuollossa
|
|
- Riikka Heino
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SUHAT - pilothanke 2001 Suun terveydenhuollon haasteet Hyviä tuloksia benchmarking -menetelmästä suun terveydenhuollossa Anne Nordblad Sinikka Varsio Miika Linna Päivi Strömmer Tuomo Karhunen Sinikka Huhtala
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO SUHAT 2001 PILOTHANKKEEN TAVOITTEET SUHAT HANKKEEN TOTEUTUS Hankkeeseen osallistuneet terveyskeskukset ja kuntayhtymät Hankkeen rahoitus Hankkeen organisaatio Hankkeen koulutus- ja työkokoukset sekä kehittämismenetelmät Koulutus- ja työkokoukset Bencmarking -menetelmän käyttö Verkostotyöskentely sähköisessä ympäristössä Hankkeen organisointi eri terveyskeskuksissa BENCHMARKING -TYÖSKENTELY Benchmarking -työmenetelmä Benchmarking -prosessi SUHAT-hankkeessa Aloitus ja ryhmäytyminen Oman toiminnan kartoittaminen ja itsearviointia etätyönä Sisäinen benchmarking Ulkoinen benchmarking SUHAT -hankkeen benchmarking-työskentelyn hyötyjä ja käytännön kokemuksia Benchmarking-työskentelyn hyötyjä Benchmarking-ryhmien kokemuksia BSC -STRATEGIATYÖSKENTELY BSC -strategiatyö vuonna BSC:n käyttö terveyskeskuksen muissa toiminnoissa Suun terveydenhuollon strategian näkyvyys terveyskeskuksen talousarviossa Arviointi BSC -työskentelystä SUHAT-MITTARISTON JA INDIKAATTORIPANKIN SISÄLTÖ Väestöön suhteutetut voimavarat Väestöön suhteutettu palvelujen käyttö Oikomishoidon käynnit ja oikomishoidossa käyneet Voimavarojen käyttöä ja tuotoksia kuvaavat indeksit suun terveydenhuollossa Henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut Tuottavuutta ja tehokkuutta kuvaavat tunnusluvut BSC:n kriittisiä menestystekijöitä kuvaavat valtakunnalliset tunnusluvut Suun terveydenhuollon hoitotoimenpiteet vuonna SUHAT HANKKEEN ARVIOINTI SUHAT -hankkeen toteutuminen SUHAT hankkeen vaikutuksia oman terveyskeskuksen toimintaan SUHAT -hankkeen vaikutuksia johtamistyöhön SUHAT -hankkeen vaikutuksia henkilöstöön SUHAT hankkeen vaikutuksia suun terveydenhuollon prosesseihin ja rakenteisiin Suurimmat hyödyt SUHAT hankkeesta Suurimmat ongelmat SUHAT hankkeen toteuttamisessa Näkemyksiä siitä, miten SUHAT hanketta tulisi käyttää valtakunnallisesti informaatio-ohjauksen apuna Näkemyksiä siitä, miten SUHAT hanketta tulisi kehittää osaamisen johtamisen vahvistamisessa POHDINTA LÄHTEET LIITTEET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2
3 1. JOHDANTO Vuonna 2001 terveyskeskusten toimintaan ja suunnitteluun on merkittävästi vaikuttanut julkisesti tuetun suun terveydenhuollon laajentuminen uusiin ikäryhmiin. Lainsäädäntömuutoksia voidaan verrata vuoden 1972 Kansanterveyslain muutoksiin, jolloin paikallisten suun terveydenhuollon toimijoiden tukena olivat kuitenkin yleiskirjeet. Muutospaineet synnyttivät kunnissa tarvetta terveyskeskusten suun terveydenhuollon ja strategiseen suunnitteluun sekä tarvetta verkostoitumiseen ja kokemusten vaihtoon terveyskeskusten kesken. Kunnallisesta suun terveydenhuollon toiminnasta on käytettävissä valtakunnallista tietoa, joka ei kuitenkaan ole riittävää laajojen muutosten arvioimiseksi ja muutosten seurannan toteuttamiseksi. Lisäksi on esitetty kritiikkiä tietojen vertailukelpoisuudesta, mikä on osin hyvin perusteltua. Tuloksellisuuden arviointi on myös koettu hankalaksi, ja esimerkiksi eri terveyskeskusten välistä vertailua on pidetty vaikeana, jollei mahdottomana, koska terveyskeskukset keräävät talous- ja toimintatietoja eri tavoilla ja eri määrittelyillä. Näistä syistä nähtiin tarpeellisena, että terveyskeskuksille tulisi muodostaa joitakin yleisesti hyväksyttyjä tunnuslukuja ja tuotosmittareita. Syntyi ajatus hankkeesta, jossa Balanced Scorecard- ja Benchmarking -työmenetelmiä sovelletaan kunnallisessa suun terveydenhuollossa. SUHAT -pilothankkeen strategiatyön jtkamista pidettiin tärkeänä ja uusia terveyskeskuksia halusi mukaan tähän uudentyyppiseen informaatio-ohjaukseen. SUHAT pilothankkeen BSCstrategiatyössä kehitettiin kunnalliseen suun terveydenhuoltoon käytännön johtamisesta tukevia mittareita, jotka laaja-alaisemmin kuvaavat suun terveydenhuollon toimintaprosesseja, toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Näkökulmina olivat vaikuttavuus, asiakas, voimavarojen käyttö, prosessit ja rakenteet sekä uudistuminen ja työkyky. Arviointikriteerien taustatiedoista muodostui indikaattoripankki, joka mahdollisti benchmarking-menetelmän käytön ja tietojen vertailun eri organisaatioiden kesken. SUHAT 2001 pilothankkeessa terveyskeskukset tutustuivat vuorovaikutteisen oppimisen (benchmarking) menetelmin siihen, miten ja minkälaisilla toimintaprosesseilla muissa suun terveydenhuollon organisaatioissa ja muualla kuin terveydenhuoltoalalla tuotetaan palveluja. Terveyskeskukset tekivät ryhmissä sekä hankkeen sisäisiä benchmarking-vierailuja että ulkoista benchmarkkausta. Kouluttajan toimi johtaja Päivi Strömmer Laatukeskuksesta. SUHAT -hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen osallistuneiden 13 terveyskeskuksen väestöpohja oli asukasta. Seuraavana vuonna 2001 hanke laajeni käsittäen 25 terveyskeskusta ja 1,5 miljoonaa asukasta. Hanke nojautui vahvasti ajatukseen, jonka mukaan organisaatio voi itse suuresti vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Julkisen organisaation palvelukyky perustuu henkisiin ja fyysisiin resursseihin sekä organisaation kykyyn hyödyntää ja kehittää näitä resursseja. Terveyskeskusten suun terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä on liikkumavaraa, joka mahdollistaa erilaisia tehokkaita toimintamalleja. Erityisesti organisaation liikkumavara elää muutostilanteissa. Silloin tarvitaan organisaatiossa visiota tulevaisuudesta eli siitä, mihin kehitystä halutaan ohjata tavoitteiden saavuttamiseksi. SUHAT -pilothanke on tarjonnut osallistujille tärkeän tukiverkoston ja työkalut, joiden avulla terveyskeskuksilla on mahdollisuus oppia toisiltaan ja kehittää omaa toimintaansa. Erityisen merkittävää on ollut indikaattoripankin kehittäminen vastaamaan terveyskeskusten tarpeita. Taustatietojen ja indikaattorien määrittelytyötä on tehty runsaasti ja työ on myös edennyt hyvin. Toiminnan tehokkuusvertailut ovat myös osoittaneet huomattavia eroja terveyskeskusten välillä. Erityisen merkittävää on se, että terveyskeskukset ovat halunneet tarkastella tuloksia avoimesti vertaillen, joka myös osoittaa luottamusta verkostotyöskentelyyn. 3
4 Stakes vastaa hankkeen toteuttamisesta. Suomen Kuntaliitto on mukana hankkeen taustatyössä. Hanke kiittää myös Helsingin yliopiston Hammaslääketieteen laitoksen suuterveystieteen yksikköä, jossa terveydenhuollon erikoishammaslääkäritutkintoa suorittavat hammaslääkärit ovat osallistuneet hankkeen suunnitteluun, toteuttamiseen, arviointiin ja dokumentointiin. Hanke kiittää Laatukeskusta ammattitaitoisesta koulutuksesta ja osallistuneita terveyskeskuksia ja terveyskeskusten edustajista koottua ohjausryhmää, joiden työskentelyn ja hankkeesta antaman palautteen ja arvioinnin perusteella hanketta on pystytty kehittämään palvelemaan sekä valtakunnallisia että paikallisia suun terveydenhuollon ajankohtaisia haasteita. 4
5 2. SUHAT 2001 PILOTHANKKEEN TAVOITTEET SUHAT -pilothankkeen tavoitteena on tukea suun terveydenhuollon organisaatioita strategiasta lähtevässä osaamisen johtamisessa. Strategisen johtamisen väline oli balanced scorecard, johon liitettiin benchmarking -menetelmä. Käytössä olivat edellisenä vuonna suun terveydenhuollolle luotu tasapainotettu tuloskortisto ja suun terveydenhuollon toimintaa kuvaavat tunnusluvut ja indikaattorit. Hankkeen tavoitteena oli kouluttaa terveyskeskuksia toimintansa kannalta tärkeiden menettelytapojen ja toimintaprosessien parantamiseen ja kehittämiseen benchmarking-työvälineen avulla. Benchmarking -menetelmän avulla haettiin olemassa olevia parhaita käytäntöjä ja sovellettiin niitä omaan organisaatioon. Hanke organisoitiin muotoon, joka tuki yhteistoimintaa ja toisilta oppimista: hankkeeseen osallistuneet terveyskeskukset muodostivat ryhmiä, joissa tehtiin sekä sisäistä että ulkoista vertaisoppimista. SUHAT -pilothankkeen yhtenä tavoitteena oli luoda osallistuneista terveyskeskuksista toimiva benchmarking-verkosto, jossa terveyskeskukset voisivat jatkossakin jakaa tietoa toimintatavoistaan ja tätä tietoa soveltamalla kehittää uusia tehokkaampia toimintamalleja omassa organisaatiossaan. Hankkeessa käytettyjen ja kehitettyjen vertailutunnuslukujen avulla terveyskeskuksia tuettiin oman toimintansa seurannan ja arviointikäytäntöjen kehittämisessä. Hanke tuotti aineiston terveyskeskusten toiminnasta vuodelta 2000, joka kerättiin ns. indikaattoripankkiin. Aineistosta muokattiin tunnuslukuja ja indikaattoreita, joita voitiin käyttää terveyskeskusten johtamisen tukena ja joiden avulla voitiin vertailla toimintaa mahdollisimman vertailukelpoisissa yksiköissä ja löytää näin kiinnostavia benchmarking-kohteita. Lisäksi hankkeen koulutus- ja työkokouksissa oli kutsuttuna ulkopuolisia asiantuntijoita luennoimaan ajankohtaisista, hankkeen tavoitteisiin liittyneistä aiheista. Hankkeen sisältö ja toteutustapa kehitettiin sellaiseksi, että se toimi mahdollisimman hyvin suun terveydenhuollon toimintatapojen arvioinnin valtakunnallisena välineenä. Tavoitteena oli myös vahvistaa hankkeen merkitystä valtakunnallisena "ikkunana" suun terveydenhuollon toiminnan kuvaajana laajentamalla hanketta uusiin terveyskeskuksiin. Tavoitteena oli lisäksi lisätä mukana olevien terveyskeskusten vaikutusmahdollisuuksia hankkeen toimintatapojen ja menetelmien valinnassa vahvistamalla hankkeen ohjausryhmän toimintaa. Hankkeen ohjausryhmä koostuu mukana olevien terveyskeskusten edustajista. 5
6 3. SUHAT HANKKEEN TOTEUTUS 3.1. Hankkeeseen osallistuneet terveyskeskukset ja kuntayhtymät Terveyskeskukset Mukaantulovuosi Väestö 2000 Espoon keskuksen sosiaali- ja terveyskeskus Espoonlahden sosiaali- ja terveyskeskus Leppävaaran sosiaali- ja terveyskeskus Matinkylä-Olarin sosiaali- ja terveyskeskus Tapiolan sosiaali- ja terveyskeskus Koko Espoo Helsingin terveysviraston itäinen terveyskeskus Helsingin terveysviraston keskinen terveyskeskus Hyvinkään terveyskeskus Kemin terveyskeskus Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus Lahden kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto Lappeenrannan terveyskeskus Meltolan terveydenhoitoalue Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Porin terveyskeskus Porvoon kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Turun terveystoimi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö / Turun yksikkö Terveyskeskukset yhteensä Kuntayhtymät Väestö 2000 Kirkkonummen ja Siuntion kansanterveystyön kuntayhtymä Paimio-Sauvon kansanterveystyön kuntayhtymä Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymä Kuntayhtymät yhteensä Kuntien terveyskeskukset ja terveyskeskuskuntayhtymät
7 3.2. Hankkeen rahoitus Hankkeen rahoittivat Stakes ja hankkeeseen osallistuneet terveyskeskukset. Vuoden 2000 projektiin mukaan tulleiden terveyskeskusten osalta kustannukset olivat 8000 mk (1333 euroa) ja vuonna 2001 osallistuneiden osalta mk (1667 euroa). Kukin osallistuja maksoi itse mahdolliset matka-, majoitus-, päiväraha- ym. kustannuksensa Hankkeen organisaatio Suhat pilothankkeen taustaryhmässä olivat mukana Stakes ja Suomen Kuntaliitto. Helsingin yliopiston Hammaslääketieteen laitoksen suuterveystieteen yksikössä erikoistumiskoulutustaan suorittavat hammaslääkärit vastasivat hankkeen käytännön järjestelyistä, yhteydenpidosta osallistujiin ja hankkeen dokumentoinnista. Lisäksi he osallistuivat hankkeen arviointiin ja jatkosuunnitteluun. Hankkeen organisaatioon kuuluivat projektiryhmä, ohjausryhmä sekä terveyskeskusten yhdyshenkilöt. Projektiryhmä valmisteli ohjausryhmässä käsiteltävät asiat. Ohjausryhmä toimi hankkeen päättävänä elimenä, joka käsitteli mm. hankkeen toteutustapaa, uusia kehitettäviä tunnuslukuja ja indikaattoreita sekä näitä varten tarvittavia uusia kerättäviä tietoja. Jokainen osallistuva terveyskeskus nimesi hankkeeseen yhdyshenkilön, joka välitti projektiin liittyvän tiedon omaan organisaatioonsa. Yhteydenpito yhdyshenkilöihin tapahtui pääosin sähköpostin ja hankkeen internetkotisivun välityksellä. Projektiryhmä Ohjausryhmä Anne Nordblad, kehittämispäällikkö, Stakes Sari Helminen, projektisihteeri, erikoistumiskoulutuksessa Helsingin yliopistossa, asti Sinikka Varsio, projektikoordinaattori, erikoistumiskoulutuksessa Helsingin yliopistossa Miika Linna, konsultti, Stakes Sinikka Huhtala, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Päivi Strömmer, johtaja, Laatukeskus Valitut osallistujien edustajat: Mauri Hakala, Mikkelin tk Seija Hiekkanen, Helsingin tk/itäinen Riitta Hännikäinen, Riihimäen seudun tk ky Tuomo Meriläinen, Kuopion tk Kaarina Narva, Porvoon tk Ilpo Pietilä, Porin tk Pentti Rajamäki, Espoon tk/espoon keskus Leena Teräsvasara, Paimio-Sauvon ktt ky Yhdyshenkilöt Osallistujien nimeämät edustajat (1/yksikkö) liitteessä 1. 7
8 3.4. Hankkeen koulutus- ja työkokoukset sekä kehittämismenetelmät Hankkeessa korostettiin oppimisen ja osallistumisen merkitystä. Hankkeen onnistuminen edellytti kiinteää vuorovaikutusta ja osallistujien sitoutumista toimintaprosessien ja toiminnan kustannusvaikuttavuuden arvioinnin kehittämistyöhön. Hankkeessa sovellettavilla työmenetelmillä pyrittiin projektityön tehokkuuteen sekä tulosten mahdollisimman korkeaan laatuun ja hyödynnettävyyteen käytännön strategiatyössä ja johtamisessa Koulutus- ja työkokoukset Hanke toteutettiin kuutena Stakesissa pidettyinä koulutus- ja työkokouksena, joiden rinnalla toteutui osallistujista koottujen benchmarking-ryhmien benchmarking-työskentely. Lisäksi hanketta vietiin eteenpäin etätyöskentelynä osallistujien omissa organisaatioissa, jolloin hanke tuki myös terveyskeskusten oman toiminnan kehittämistä. Osallistujien käytössä olivat hankkeen internetkotisivut, joilta löytyivät mm. indikaattoripankki ja benchmarking-ryhmien tuottama materiaali. SUHAT pilothankkeen etenemisaikataulu koulutus- ja työkokouksineen on esitetty kuvassa 1. BMryhmien muod. Tavoitteet Tavoitteet Aikataulut Aikataulut Ryhmien Ryhmien sisäinen sisäinen vertaisoppiminen vertaisoppiminen Ryhmien Ryhmien ulkoinen ulkoinen vertaisoppiminen vertaisoppiminen Hankkeen aloituskokous Helsinki Koulutusja työ kokous Helsinki Koulutusja työ kokous 7.6. Helsinki Koulutusja työ kokous Helsinki BSC BSC Helsinki Helsinki Benchmarkingseminaari ja hankkeen loppukokous Helsinki HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS Tietojen keruu Vertailutiedot valmiit Hankkeen loppuraportti Tiedon analysointi Kuva 1. SUHAT hankkeen etenemisaikataulu Koulutus- ja työkokouksissa terveyskeskuksille järjestettiin perehdytyskoulutusta omasta toiminnasta kerättävien tietojen keruuseen sekä käytiin yhdessä läpi hankkeessa käytettyjä ja kehitettyjä tunnuslukuja ja indikaattoreita ja niiden sisältöä. Tietojen keruuvaiheessa osallistujat yhdistivät omista tietojärjestelmistään indikaattoripankin tietosisältökuvauksessa määritetyt tiedot ja siirsivät ne määrämuotoisina Stakesiin, jossa ne tarkistettiin, ryhmiteltiin ja muodostettiin tunnusluvuiksi ja indikaattoreiksi. Ohjausryhmän työskentelyn tuella johdettiin ja kehitettiin uusia tunnuslukuja ja indikaattoreita, jotta ne kattaisivat mahdollisimman monia tasapainotetun tuloskortiston kriittisistä menestystekijöistä. 8
9 Tuottavuutta ja tehokkuutta kuvaavat tunnusluvut Case mix painotettuja toimenpiteitä hoidossa käynyttä kohti Voidaan laskea erikseen kunnille ja kuntayhtymille Keskimääräinen case mix painotetun toimenpiteen kustannus Voidaan laskea erikseen kunnille ja kuntayhtymille Tuotannollisen tehokkuuden indeksi (DEA) Suhteellinen radiaalinen etäisyys tuotannollisen tehokkuuden rintamasta, joka määritetään tuotosten ja niiden aikaansaamiseksi käytettyjen voimavarojen suhteena. Tuotoksina voidaan käyttää hoidossa käyneiden lukumääriä eri ikäryhmissä tai case mix painotettuja toimenpiteitä. Panoksina voidaan käyttää työpanoksia henkilöstöryhmittäin tai käyttökustannuksia. Indeksit voidaan lasketa erikseen kunnille ja kuntayhtymille. DEA1 on kustannustehokkuus, jossa tuotoksina ovat hoidossa käyneet ikäryhmissä 0-5-, 6-18-, , , ja yli 75-vuotiaat ja panoksina käyttökustannukset. DEA2 on tekninen työvoimapanoksen käytön tehokkuus, jossa tuotoksina ovat case-mix painotetut toimenpiteet ja panoksina henkilökunnan lukumääriä eri työntekijäryhmissä (hammaslääkärit, hammashuoltajat, hammashoitaja ja muut) DEA3 on allokatiivinen tehokkuus, joka kuvaa optimaalista panoskäyttöä ja jonka perusteella voidaan päätellä, millaisilla kustannuksilla ja panosrakenteella (henkilökunnan lukumäärän mukaiset palkkakustannukset ja materiaalikulut) voitaisiin saada aikaiseksi nykyisen kaltainen tuotanto, jos toimittaisiin kuten kaikkein tehokkaimmat terveyskeskukset ja jos otetaan huomioon palkkaerot eri henkilöstöryhmissä. Eri työntekijäryhmien keskimääräiset suhteelliset palkkaerot oletetaan samanlaisiksi kaikissa yksiköissä. Tuotoksina voidaan käyttää hoidossa käyneiden lukumääriä kolmessa eri ikäryhmittäin tai case-mix painotettuja toimenpiteitä. Tuottavuuden muutosta kuvaava indeksi (DEA2) Indeksi kuvaa tuottavuuden muutosta kahden peräkkäisen vuoden havainnoilla (tässä vuosien 1999 ja 2000 välillä). Tuotoksina on tässä indeksissä käytetty case mix painotettujen hoidettujen potilaiden lukumäärää. 106
10 Henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut Sairaspoissaolot: Poissaolopäivät hammaslääkäriä kohti suorana suhdelukuna Poissaolopäivät hammashuoltajaa kohti suorana suhdelukuna Poissaolopäivät hammashoitajaa ja muita työntekijöitä kohti suorana suhdelukuna Poissaolopäivät vakioituna indeksinä. Vakioinnissa käytetty henkilökunnan lukumääriä eri työntekijäryhmissä Koulutukseen käytetyt resurssit: Koulutukseen käytetty promilleosuus käyttökustannuksista Koulutuspäivien lukumäärä työntekijää kohti BSC -kriittisiä menestystekijöitä kuvaavat valtakunnalliset tunnusluvut Asiakasnäkökulma Asiakastyytyväisyysmittauksessa 10-arvosanojen osuus Vaikuttavuus Ikävakioitu palvelujen käyttöindeksi alle 19-vuotiaille ja yli 19-vuotiaille Suun terveys väestöryhmittäin (DMF) 12-vuotiaat ja 15-vuotiaat Suun tutkimuksessa käyneet väestöstä ikävakioituna indeksina Päivystyskäynnit asukasta kohti Resurssit ja talous Kustannustehokkuus DEA1 Tuottavuuden muutos vuosina Kompetenssi ja uudistuminen Sairaspoissaolot vakiotuna indeksinä Henkilöstön koulutusmäärärahat promillea käyttökustannuksista 107
11 Liite 15. Terveyskeskuksia koskevia avainlukuja Kunta/tk Väestö HL lukumäärä* HAHU lukum.* Muu henk.kunta* Henk. Yht Hoitokäynnit Hoidon piirissä Espoon keskus ,0 39,4 % 3,0 10,8 % 13,9 49,8 % 27, Espoonlahti ,5 35,8 % 3,5 8,6 % 22,5 55,6 % 40, Espoo/Leppävaara ,4 36,3 % 5,0 11,8 % 22,0 51,9 % 42, Espoo/Matinkylä-Olari ,0 39,2 % 2,0 7,8 % 13,5 52,9 % 25, Espoo/Tapiola ,3 37,2 % 3,5 10,6 % 17,3 52,3 % 33, Koko Espoo ,7 49,7 % 17,0 7,2 % 100,9 43,0 % 234, Helsinki/Itäinen ,5 31,0 % 6,9 8,1 % 52,0 60,9 % 85, Helsinki/Keskinen ,0 29,7 % 7,0 10,9 % 38,0 59,4 % 64, Hyvinkää ,5 38,8 % 3,1 8,9 % 18,2 52,3 % 34, Kemi ,0 36,8 % 2,0 10,5 % 10,0 52,6 % 19, ja sen jälkeen syntyneet sekä erityisryhmät Kirkkonummi-Siuntio ,0 38,5 % 3,0 11,5 % 13,0 50,0 % 26, ja sen jälkeen syntyneet sekä erityisryhmät Kuopio ,5 40,0 % 4,0 6,3 % 34,2 53,7 % 63, Lahti ,5 31,5 % 7,0 9,8 % 42,0 58,7 % 71, ja sen jälkeen syntyneet sekä erityisryhmät Lappeenranta ,2 36,1 % 4,0 10,2 % 21,1 53,7 % 39, Meltolan terveydenedistämisalue ,0 42,1 % 0,0 0,0 % 5,5 57,9 % 9, ja sen jälkeen syntyneet sekä erityisryhmät Mikkeli ,1 43,4 % 2,0 4,3 % 24,2 52,3 % 46, ja sen jälkeen syntyneet sekä erityisryhmät Paimio-Sauvo ,0 41,7 % 1,0 8,3 % 6,0 50,0 % 12, ja sen jälkeen syntyneet sekä erityisryhmät Palokka ,5 35,5 % 5,0 10,8 % 25,0 53,8 % 46, Koko Väestö Pori ,0 42,9 % 3,0 4,8 % 33,0 52,4 % 63, ja sen jälkeen syntyneet sekä erityisryhmät Porvoo ,0 36,0 % 5,0 11,2 % 23,5 52,8 % 44, ja sen jälkeen syntyneet Raahe ,6 39,9 % 4,0 9,6 % 21,0 50,5 % 41, ja sen jälkeen syntyneet sekä erityisryhmät Riihimäki ,0 36,2 % 7,0 14,9 % 23,0 48,9 % 47, ja sen jälkeen syntyneet sekä erityisryhmät Savonlinna ,3 40,9 % 2,0 6,7 % 15,8 52,4 % 30, Koko Väestö Tampere ,7 40,3 % 7,0 4,8 % 80,0 54,9 % 145, ja sen jälkeen syntyneet Turku ,9 41,0 % 2,5 2,2 % 65,1 56,9 % 114, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö ,2 25,9 % 2,0 8,4 % 15,7 65,7 % 23, Yliopistojen opiskelijat yhteensä ,1 50,5 % 94,5 5,4 % 777,6 44,1 % 1 763, *) lukumäärien prosenttiosuudet on laskettu henkilökunnan kokonaismäärästä 1956 ja sen jälkeen syntyneet sekä erityisryhmät 108
12 Liite 16. Sairasvakuutuskoodien painokertoimien kerrointaulukko sv kerroin sv kerroin sv kerroin sv kerroin sv kerroin 201 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , EB1HA 1, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,
13 Liite 17. Vuonna 2000 tehtyjen kymmenen yleisimmän toimenpiteen osuus kussakin terveyskeskuksessa 110
14 Liite 18. SUHAT 2001-hankkeen arviointi Miten hyvin mielestäsi hankkeelle asetetut tavoitteet vuodelle 2001 toteutuivat? Anna mielipiteesi kouluarvosanoilla jos annat arvosanan 4-7, kertoisitko, miksi annoit sen. TAVOITE Miten hyvin onnistuivat hankkeen tavoitteet: kehittää käytännön johtamista tukevia suun terveydenhuollon tunnuslukuja ja indikaattoreita? Arvosana tukea terveyskeskuksia oman toimintansa seurannan ja arviointikäytäntöjen kehittämisessä hankkeessa käytettyjen vertailutunnuslukujen avulla? vahvistaa strategiasta lähtevää osaamisen johtamista? Miten hyödyllisiä terveyskeskukselle olivat: hankkeen tuottama tieto, jota voidaan käyttää johtamisen tukena? hankkeen tuottama tieto, jolla voidaan arvioida oman toiminnan tuloksellisuutta? indikaattoripankin vertailutunnuslukujen avulla vertailla omaa toimintaansa muiden terveyskeskusten toimintaan ja löytää näin kiinnostavia benchmarking-kohteita? kehittää hankkeen tuella uusia toimintamalleja, joilla toiminnan laatu paranee? hankkeen organisointi muotoon, joka tukee yhteistoimintaa ja muilta oppimista? muu, mikä? Miten hyödyllinen valtakunnallisena ohjausvälineenä oli hankkeen tuottama vertailutieto terveyskeskusten toiminnasta? Miten hyödyllinen valtakunnallisesti oli hankkeen tuottama tieto terveyskeskusten toimintatavoista suun terveydenhuollossa? Miten arvioisit hankkeen työmenetelmiä? Benchmarking työvälineen toimivuus terveyskeskuksen suun terveydenhuollossa Ryhmäytymisen onnistuminen benchmarkingia varten, ryhmän toimivuus Nykyisen bm-ryhmän koko Indikaattoripankin hyödynnettävyys SUHAT-hankkeen kotisivujen hyödynnettävyys BSC työvälineen toimivuus terveyskeskuksen suun terveydenhuollossa 111
15 Muu, mikä? Tässä osiossa pyydämme Sinua arvioimaan SUHAT-hankkeen vaikutuksia oman terveyskeskuksesi ja sen suun terveydenhuollon toimintaan. Lisäksi pyydämme Sinulta ehdotuksia hankkeen kehittämiseksi. SANALLINEN ARVIOINTI Miten olette organisoinut SUHAT-hankkeen terveyskeskuksessanne? Miten olette jatkaneet BSC työskentelyä vuonna 2001? Onko BSC käytössä terveyskeskuksen muissa toiminnoissa? Miten visio, toiminta-ajatus ja menestystekijät näkyvät terveyskeskuksenne toimintasuunnitelmassa? Mikä on muuttunut terveyskeskuksessanne SUHAT-hankkeen myötä? Mitä muutoksia SUHAT-hanke on saanut aikaan johtamiskäytännöissä? Miten SUHAT-hanke on vaikuttanut omaan johtamiseesi? Miten SUHAT-hanke on vaikuttanut henkilöstöön? 112
Hyviä tuloksia benchmarking -menetelmästä suun terveydenhuollossa
SUHAT - pilothanke 2001 Suun terveydenhuollon haasteet Hyviä tuloksia benchmarking -menetelmästä suun terveydenhuollossa Anne Nordblad Sinikka Varsio Miika Linna Päivi Strömmer Tuomo Karhunen Sinikka Huhtala
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotDRAFT SUHAT-HANKKEEN YKSIKÖIDEN TEHOKKUUDEN ARVIOINTI: DEA-ANALYYSI SUHAT-YKSIKÖIDEN TEHOKKUUDESTA. Ekqvist Marko PALO/PAKE THL.
SUHAT-HANKKEEN YKSIKÖIDEN TEHOKKUUDEN ARVIOINTI: DEA-ANALYYSI SUHAT-YKSIKÖIDEN TEHOKKUUDESTA Ekqvist Marko PALO/PAKE THL DRAFT marko.ekqvist@thl.fi TIIVISTELMÄ DEA-analyysiä (Data Envelopmenti Analysis)
LisätiedotPIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma
PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4
LisätiedotTuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita
Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset
LisätiedotHYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.
Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotHoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008
Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:
Lisätiedot1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen
Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti
LisätiedotYhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön
Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet
LisätiedotTuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja
Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,
LisätiedotPauli Mero TYÖTTÖMYYS ALENEE LAHDESSA KAIKILLA RINTAMILLA
Pauli Mero 24.9.2019 TYÖTTÖMYYS ALENEE LAHDESSA KAIKILLA RINTAMILLA Työttömien kokonaismäärä samoin nuorisotyöttömien sekä pitkäaikaistyöttömien määrät vähenevät Lahdessa ripeästi. Myös työttömyysaste
LisätiedotKuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015
Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa
LisätiedotVerkostosta tukea johtamistyöhön Terveyskeskusten Suhat -verkosto toimii
Verkostosta tukea johtamistyöhön Terveyskeskusten Suhat -verkosto toimii hallittua kehittämistyötä yhteistyöllä uudistuvat palvelut Anne Nordblad Toimintaympäristö Strateginen johtaminen prosessina SUHAT
LisätiedotYleinen työttömyyskassa YTK. Päivitetty
Yleinen työttömyyskassa YTK Päivitetty 4.9.2017 Miksi olemme olemassa? Turvaa ja nostetta työelämän muutoksissa YTK järjestää jäsenilleen ansioturvan ja kannustaa jäseniä näkemään muutoksessa mahdollisuuksia.
LisätiedotKunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus
Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt
LisätiedotAki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013
Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia
LisätiedotTerveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu
TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitto Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut
Lisätiedot1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille
Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö
LisätiedotStrategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki
Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme
LisätiedotMonikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?
Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden
Lisätiedot- Committed to Excellence
Turun kehittämismallin 1.5.17 kulmakivet Sari Hannila, kehittämispäällikkö - Committed to Excellence Kesäkuu 17 Sari Hannila, kehittämispäällikkö Taustalla strategia ja visio Suomen Turku on kiinnostava
LisätiedotKuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa
Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31..05) Ikäryhmät 5 + v. 1,51 1, %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75- v. 5-7 v.,3 5,7 7,3,53 50- v. 1,5 1,0
LisätiedotYleinen työttömyyskassa YTK. Päivitetty
Yleinen työttömyyskassa YTK Päivitetty 16.1.2019 Miksi olemme olemassa? Turvaa ja nostetta työelämän muutoksissa YTK järjestää jäsenilleen ansioturvan ja kannustaa jäseniä näkemään muutoksessa mahdollisuuksia.
LisätiedotEnnakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt
ENNAKOIVA STRATEGIA Ennakoiva strategia Mennyt Nykytila Suunniteltu tulevaisuus Tulevaisuus- näkymät Strategialinjaukset Ennakoiva strategia Suunniteltu tulevaisuus Palvelut Henkilöstö Yleiset ja toimialakohtaiset
LisätiedotKehittämismalli yhteistyön
CASE Turku 18.5.2017 Kehittämismalli yhteistyön Sari Hannila, kehittämispäällikkö voimalla tuloksiin 18. toukokuuta 2017 Sari Hannila, kehittämispäällikkö Kaupunkikonserni KONSERNIHALLINTO Hallintoryhmä
LisätiedotPauli Mero ULKOMAALAISTEN JA NUORTEN TYÖTTÖMYYSASTEET ALENEVAT HITAASTI LAHDESSA
Pauli Mero 22.10.2019 ULKOMAALAISTEN JA NUORTEN TYÖTTÖMYYSASTEET ALENEVAT HITAASTI LAHDESSA Työttömyysaste alenee ja työttömien määrä vähenee Lahdessa. Ulkomaalaisten työttömyysaste on Lahdessa kuitenkin
LisätiedotBSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys
BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Terveydenhuollon atk-päivät 30.-31.5.2005 Helsinki TIEDOLLA JOHTAMINEN - Päätöksenteko ja suunnittelu
LisätiedotSote valmistelu Kanta-Hämeessä
Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Marjo Lindgren 14.9.2015 Hämeen parasta kehittämistä! Mikä Sote III- hanke? Jatkoa edellisten valtakunnallisten sotekierrosten valmistelulle Kanta-Hämeen yhteinen tavoite
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotToimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä
Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen
Informaatiotilaisuus 5.3.2018, OPH Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen Leena Koski Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi Laatupalkinnon tavoitteet
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan
LisätiedotLataa Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna Teija Mikkola. Lataa
Lataa Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2008 - Teija Mikkola Lataa Kirjailija: Teija Mikkola ISBN: 9789522134820 Sivumäärä: 90 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.08 Mb Espoo, Helsinki,
LisätiedotKuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet. Versio
Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet Versio 6.7.2012 Johdantoa kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteisiin Käsitemäärittelyssä tavoitteena selkeys, johdonmukaisuus ja käytettävyys, ei
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimen kustannusvertailut. Maria
Sosiaali- ja terveystoimen kustannusvertailut Maria Pernu @PernuMaria 22.8.2019 Raporttien saatavuus Suomen Kuntaliitto ry:n kotisivuston Sosiaali- ja terveysasioiden alta löytyy Tilastot ja erillisselvitykset.
LisätiedotLataa Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna Teija Mikkola. Lataa
Lataa Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2010 - Teija Mikkola Lataa Kirjailija: Teija Mikkola ISBN: 9789522137548 Sivumäärä: 116 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 33.97 Mb
LisätiedotVäestökatsaus. Heinäkuu 2015
Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen
LisätiedotKeski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia
Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset
LisätiedotKansallinen laatuhanke 2014-2015
Kansallinen laatuhanke 2014-2015 Laatuhankkeen tavoite Hankkeella tuetaan julkisen hallinnon organisaatioiden laadun kehittämistä: itsearvioinnilla ulkoisella auditoinnilla vertaisoppimisella 2 Kansallinen
LisätiedotLataa Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna Teija Mikkola. Lataa
Lataa Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2010 - Teija Mikkola Lataa Kirjailija: Teija Mikkola ISBN: 9789522137524 Sivumäärä: 92 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 31.20 Mb Espoo, Helsinki,
LisätiedotTuloksellisuustyö kunnissa -20 suurimman kaupungin tilanne. Kauko Aronen Kunta-alan pääsopijajärjestöjen seminaari 19.10.2011
Tuloksellisuustyö kunnissa -20 suurimman kaupungin tilanne Kauko Aronen Kunta-alan pääsopijajärjestöjen seminaari 19.10.2011 Kunta-alan tuloksellisuustyö - järjestöjen yhteistyön lisäksi tuottavuustyö
LisätiedotNimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa
, Vuokraerä: Tammi/12 : 30.01.2008 Viivästyskorko: 11.5 % Laskuviite: 4 45523 08012 Yhteensä: 390.40 EUR Pankit: n Joku Vuokralainen 16.01.2008 Tammi/12 4 45523 08012 30.01.2008 EUR 390.40 , Vuokraerä:
LisätiedotTuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia
Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa
LisätiedotCoxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu
Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen
LisätiedotSote-tuloksellisuusmittarointia
Sote-tuloksellisuusmittarointia Vaikuttavuus- ja kustannustieto-alaryhmän kuulumisia Etäesitys Seinäjoelle 8.4.2016 EPSOTE-taustatietotyöryhmän kokous Sote- ja aluehallintouudistuksen valmisteluorganisaatio
LisätiedotSuurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2009
Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2009 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kotka, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa ISBN 978-952-213-717-3 Lukijalle 3 4 Sisällysluettelo
LisätiedotHenkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten
Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,
LisätiedotItsearviointi suunnannäyttäjänä
Arvioinnin moninaisuus mm. Hankkeen johtaminen, talous ja hallinto Hankkeen tulokset vs. kirjatut tavoitteet Hankkeen vaikutukset (työntekijät: mm. osaaminen, jaksaminen, työhyvinvointi, asiakkaat, organisaatio,
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2017
18.01.2017 Sivu 1 / 1 115/2017 00.02.02 15 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2017 Valmistelijat / lisätiedot: Elina Yli-Koski, puh. 046 877 1962 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotSeutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen
Seutuselvitykset Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintoselvitys Yhdessä Helsingin seudun kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin
LisätiedotTerve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad
Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta 10.02.2011 Anne Nordblad SUHAT - verkosto Strategisen johtamisen kehittäminen terveyskeskusten suun terveydenhuollossa Mikä SUHAT -verkosto on? SUHAT
LisätiedotAlueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012
Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotVAIKUTTAAKO ARVIOINTI?
VAIKUTTAAKO ARVIOINTI? Arvioinnin vaikutukset/vaikuttavuus Arviointi ja sen arviointi: Mistä on kyse? Kansallinen arviointi ja sen tulosten hyödyntäminen Johtamiskulttuuri ja päätöksenteko Organisaation
LisätiedotTietojärjestelmien rooli terveydenhuollon Palvelu yksi koissä ylilääkäri Markku Suokas, Kaarina-Pii kkiön terveyskeskus ky
Suomen Kuntaliitto Sairaalapalvelut Tietojärjestelmien rooli terveydenhuollon Palvelu yksi koissä ylilääkäri Markku Suokas, Kaarina-Pii kkiön terveyskeskus ky TIETOJARJESTELMIEN ROOLI TERVEYDENHUOLLON
LisätiedotKuopion kaupungin peruskouluikäisten huolen tunnistamisprosessi
Kuopion kaupungin peruskouluikäisten huolen tunnistamisprosessi Mikä ihmeen perhekeskus? Perhekeskustoimintamalli tutuksi työntekijöille Merja Jumpponen, terveydenhoitaja, pääkäyttäjä ODA-hanke OMAOLO
LisätiedotTuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014
Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Kuntakiertueen esittely (vrt. tuloksellisuussuosituksen teemat) 27.3. Naantali Kuntaliitoksen yhteistoiminnallinen toteuttaminen,
LisätiedotVäestökatsaus. Kesäkuu 2015
Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182
LisätiedotLiiketoimintasuunnitelma vuosille
Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja
Lisätiedottäsmällistä johtamista
Tuloskorteilla täsmällistä johtamista Kaarlo Kankkunen Talousjohtaja, Tamro Suomi Microsoft Business Summit 29.9.2009 A Company of PHOENIX group Tamro-konserni Lääkejakelutoimintaa 8 maassa, 20 jakelukeskusta,
Lisätiedot20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Mittarit-kärkihankkeen sote tiedonkeruun tuloksia 2012. Kuntamarkkinat 2012
20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Mittarit-kärkihankkeen sote tiedonkeruun tuloksia 2012 Kuntamarkkinat 2012 Sisällys Yleistä Tiedonkeruun tulokset» Lasten päivähoito» Vanhainkotihoito» Tk pitkäaikaishoito»
LisätiedotVertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari 24.3.2011
Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari 24.3.2011 Jutta Nieminen Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta Ohjausryhmän terveiset Tiedonkeruut Henkilöstömitoitus
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE
ydintiedot sähköisessä potilaskertomuksessa KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE VSSHP, Tietojenkäsittelypalvelut Projektijohtaja Kaarina Tanttu, HTL, TtM kaarina.tanttu@tyks.fi puh. 040 7406613 www.vsshp.fi ->
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen
LisätiedotKuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen
Kuntien tuottavuuden mittaaminen KEHTO-FOORUMI Kauko Aronen Miksi? V. 2009 hallitus kehysriihessä asetti 20 suurimalle kaupungille tehtävän laatia tuottavuusohjelma ja päätti sen seurannasta Tuottavuuden
LisätiedotKuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma)
Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma) Toteutussuunnitelma 11.9.2013 Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Ohjelman tavoitteet Laadukkaamman
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 14/218 [1] Syntyneet Tammi-marraskuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt neljä lasta enemmän kuin
LisätiedotHaasteista mahdollisuuksia energiateollisuuden mainetalkoot. Milka Kortet, Energiateollisuus ry
Haasteista mahdollisuuksia energiateollisuuden mainetalkoot Milka Kortet, Energiateollisuus ry Mainetalkoot -hankkeen tausta Energia-alan julkikuvatutkimus syksyllä 2007 o Julkikuvan ja maineen kehittämisessä
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotTYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN
PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin
LisätiedotSUHAT-hankkeen menestystarina
S T A K E S I N T Y Ö P A P E R E I T A 5 / 2 0 0 8 sinikka varsio, anne nordblad, miika linna, irma arpalahti, päivi strömmer, tuomo karhunen, sinikka huhtala SUHAT-hankkeen menestystarina Strateginen
LisätiedotMielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015
Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2019
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/19 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/19 [1] Syntyneet Tammi-helmikuussa 19 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt 13 lasta vähemmän kuin vastaavana
LisätiedotMerlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007
Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.
Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi
1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan
LisätiedotTulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo
Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo 28.10.2014 Master Plan Johdanto Sisältö Toteutustapa ja aikataulu Vaihtoehtojen vertailu
LisätiedotTyöelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.
Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien
LisätiedotYHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen
Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/218 [1] Syntyneet Tammi-heinäkuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt viisi lasta enemmän kuin
LisätiedotOnko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot
Onko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot Sote - Tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Joensuu 17.11.2017 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen, THL 17.11.2017 Sairaaloiden tuottavuus
LisätiedotProjektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö
Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän
LisätiedotRaahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004
Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi
LisätiedotTARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni
TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)
LisätiedotLausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 302/00.04.02/2013 65 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä Turun kaupunki on pyytänyt kuntia hyväksymään terveydenhuoltolain
LisätiedotOhjaamo Helsinki. Tuloksia ja tulevaa. Sirkku Reponen projektipäällikkö
Ohjaamo Helsinki Tuloksia ja tulevaa Sirkku Reponen projektipäällikkö Kaupunkistrategiaa toteuttamassa Helsinki kehittää yhteensovitettuja, vaikuttavia ja ihmiskasvoisia palveluja yhdessä kaupunkilaisten
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/216 [1] Syntyneet Vuonna 216 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
LisätiedotEDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013
EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 14/216 [1] Syntyneet Tammi-marraskuussa 216 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
LisätiedotKehittämisen omistajuus
Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön
LisätiedotHANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha
HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:
LisätiedotTuottavuusohjelman prosessi
Tuottavuusohjelman prosessi Tuottavuus Panokset (I) Voimavarat Kustannukset Tuotantoprosessi Voimavarojen yhdistely Tuotos (O) Suoritteet Palvelut Menetelmät? Vaikuttavuus (E) Elämän pituuden ja/tai laadun
LisätiedotKatsaus kulttuurialan asiakkuuksiin. Lippupiste Oy 23.11.2009 Olli Saarinen
Katsaus kulttuurialan asiakkuuksiin Lippupiste Oy 23.11.2009 Olli Saarinen Esityksen agenda Lipunmyynnin kehitys, tammi-lokakuut 2008-2009 Vertailussa mukana ne teatterit ja konsertinjärjestäjät jotka
LisätiedotINTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen
INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia
LisätiedotPorvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015
1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden
Lisätiedot