OYS-ERITYISVASTUUALUEEN SAIRAANHOITOPIIRIEN ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS
|
|
- Maarit Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Liite 1 OYS-ERITYISVASTUUALUEEN SAIRAANHOITOPIIRIEN ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Lapin sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijaosapuolet 3 2. Järjestämissopimuksen tarkoitus 4 3. Järjestämissopimuksen laatiminen, arviointi ja siihen tehtävät muutokset 4 4. Väestön palvelutarpeen arviointi Tiedot väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, palvelutarpeesta sekä palvelujen toteuttamisesta, laadusta ja toimivuudesta Palvelutarpeen arvioinnissa käytettävät mittarit Keinot ja toimenpiteet vastata väestön erikoissairaanhoidon tarpeeseen 5 5. Erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö ja työnjako Yhteistyö ja työnjako erikoissairaanhoidossa ja sen erityistason sairaanhoidossa Alueellisesti keskitettävä erityistason sairaanhoito Valtakunnallisesti keskitettävä erityistason sairaanhoito/oulun yliopistollinen sairaala Yhteistyössä toteutettavat palvelut Hankintapalvelut Lääkehuolto Välinehuolto Kuljetus- ja varastointipalvelut Tietojärjestelmäratkaisut ja niiden kehittäminen Taudinmääritykseen liittyvät palvelut Laboratoriotoiminta Kuvantaminen Taudinmääritykseen liittyvien näytteiden säilyttäminen ja tutkimuskäyttö Muut palvelut Päivystys Erikoisalakohtaiset päivystyspisteet Ensihoitokeskuksen toiminta ja tehtävät Voimavarojen ja osaamisen varmistaminen päivystäviin toimintayksiköihin Valmiussuunnittelu Yhteys perusterveydenhuoltoon ja kuntien peruspalveluihin Erityisosaamista vaativan tuen ja neuvonnan toteuttaminen perusterveydenhuollolle ja kuntien muille peruspalveluille Henkilöstö erityisvastuualueella Työvoimatarpeen ja henkilöstön koulutustarpeen arviointi Sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö ja toimintakäytännöt erikoissairaanhoidon henkilöstön saatavuuden turvaamisessa Tutkimus ja kehittäminen Yhteistyö erikoissairaanhoidon alueellisen kehittämisen ja tutkimuksen toteuttamisessa Terveydenhuollon menetelmien arviointi ja uusien menetelmien käyttöönotto sekä yhtenäisten hoidon perusteiden toteutumisen seuranta Sopimuksen noudattamatta jättämisen seuraukset ja erimielisyyksien ratkaisu Hyväksymismenettely Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset 19 Liitteet: 1. Luettelo OYS-erityisvastuualueella keskitettävistä tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidoista vuonna STM.n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Erityisvastuualueen yhteistyönä sovitut päivystys- ja konsultaatiojärjestelyt 4. Uusien menetelmien arviointiprosessin ohje ja 4a Mini HTA lomake 2
3 1. Sopijaosapuolet Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Urho Kekkosenkatu Kajaani Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Mariankatu Kokkola Y-tunnus Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Ounasrinteentie Rovaniemi Y-tunnus Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kauppakatu Kemi Y-tunnus Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kajaanintie OULU Y-tunnus
4 2. Järjestämissopimuksen tarkoitus Erikoissairaanhoidon yhteensovittamiseksi erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymät laativat erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen. Sopimuksessa sovitaan sairaanhoitopiirien työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönotosta. Työnjaon tulee edistää terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Työnjaolla varmistetaan myös, että sopimuksen mukaan hoitoa antavissa yksiköissä on riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen. Järjestämissopimus perustuu Terveydenhuoltolain 1326/ ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta annetun valtioneuvoston asetukseen 337/2011. Järjestämissopimuksen tarkoitus on: 1. Edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta. 2. Kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. 3. Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta. 4. Vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä sekä 5. Vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välisiä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. 3. Järjestämissopimuksen laatiminen, arviointi ja siihen tehtävät muutokset Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymät laativat erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen kunnallisvaltuustokausittain. Tämä järjestämissopimus on tehty vuosille Johtajaylilääkärit/vastaavat lääkärit valmistelevat vuosittain sopimukseen tehtävät päivitykset. Sairaanhoitopiirien kuntayhtymät hyväksyvät järjestämissopimuksen ja sen mahdolliset muutokset kuntalain (365/1995) 81 :n 1 momentissa tarkoitetussa toimielimessä, yhtymävaltuustoissa. Jos kuntayhtymät eivät pääse asiassa sopimukseen, valtioneuvosto voi määrätä sopimuksen sisällöstä (Terveydenhuoltolaki 1326/ ). Tämän sopimuksen toteutumista arvioidaan vuosittain yhteisesti sairaanhoitopiirien kesken. Arviointia varten perustetaan erityisvastuualueen yhteinen arviointiryhmä. Kukin sairaanhoitopiiri nimeää arviointiryhmään luottamushenkilöhallinnon edustajan ja varaedustajan ja sairaanhoitopiirit yhdessä nimeävät kaksi tarkastuslautakuntien edustajaa ja heille varaedustajat sekä yhden ammattitilintarkastajan. Arviointiryhmään kuuluvat lisäksi kunkin sairaanhoitopiirin johtaja ja johtajaylilääkäri/vastaava lääkäri sekä hoitotyön vastuuhenkilö, jolle nimetään myös varahenkilö. Sopimuksen toteutumista seuraa arviointiryhmä, jonka kokoonpano on seuraava: luottamushenkilöhallinnon edustaja ja varaedustaja jokaisesta sairaanhoitopiiristä kaksi tarkastuslautakuntien edustajaa ja heille varaedustajat (sairaanhoitopiirit nimeävät yhdessä) ammattitilintarkastaja (sairaanhoitopiirit nimeävät yhdessä) johtaja ja johtajaylilääkäri/vastaava lääkäri jokaisesta sairaanhoitopiiristä hoitotyön vastuuhenkilö ja varahenkilö (sairaanhoitopiirit nimeävät yhdessä) 4
5 4. Väestön palvelutarpeen arviointi Perusterveydenhuollon yksiköt osallistuvat tietopohjan kokoamiseen. 4.1 Tiedot väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, palvelutarpeesta sekä palvelujen toteuttamisesta, laadusta ja toimivuudesta Tiedot väestön terveydestä, hyvinvoinnista ja palvelutarpeesta kuvataan pääosin sairaanhoitopiirien järjestämissuunnitelmissa. Sairaanhoitopiirien toimintaa koskevat tiedot kuvataan kunkin sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelmissa. Myöhemmin kuntakohtaista tietoa saadaan hyvinvointikertomuksista. 4.2 Palvelutarpeen arvioinnissa käytettävät mittarit Perusterveydenhuollon yksiköt ja kunnat/kuntayhtymät, SOTE-yhteistoiminta-alueet kokoavat järjestämissuunnitelmiin väestön palvelutarvetietoja. Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt sopivat yhdessä yhtenäisistä mittareista. Sähköinen hyvinvointikertomus on tarkoitus saada laajalti käyttöön erityisvastuualueella ja eräänä indikaattorimäärittelyn perustana käytetään sähköisen hyvinvointikertomuksen perusindikaattoreita. 4.3 Keinot ja toimenpiteet vastata erikoissairaanhoidon tarpeeseen Vuonna 2011 hyväksytyssä OYS-erva -strategiassa Terveempi Pohjois- Suomi on linjattu seuraavia tavoitteita ja periaatteita: Tavoitteemme on, että OYS-erityisvastuualueella on maan toimivin ja tehokkain erikoissairaanhoidon palveluverkosto, jossa palvelutuotanto perustuu aitoon yhteistyöhön ja kumppanuuteen. Yhdessä OYS-erityisvastuualueena olemme uudistuva ja tuloksellinen huipputoimija, joka tekee kansainvälisesti merkittävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Koulutuksella varmistamme osaamisen ja tuemme henkilökunnan pysyvyyttä. OYS-erityisvastuualueen yhteistyön tavoitteena on toimivalla työnjaolla ja toiminnan yhteensovittamisella edistää alueen asukkaiden terveyttä ja turvata korkeatasoiset tutkimukseen ja näyttöön perustuvat oikea-aikaiset ja asiakaslähtöiset erikoissairaanhoidon palvelut. Yhteistyöllä edistämme terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Työnjaossa keskitymme perustehtäväämme ja optimoimme oikean hoidonporrastuksen. Yliopistollinen sairaala tuottaa erityistason palvelut ja toimii alueensa keskussairaalana. Työnjakoa tuetaan koulutuksella, konsultoinnilla ja hyödyntämällä uuden teknologian mahdollisuuksia. Harvinaiset ja erityistä osaamista tai laitteistoa vaativat hoidot keskitetään pääsääntöisesti OYS:aan. Varmistamme osaamisen ja uuden toiminnan vaatimat resurssit. Kehitämme yhteistyössä saumattomia hoito- ja palveluketjuja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Toimintamme perustana on oma palvelutuotanto. Palvelutoiminnan turvaaminen sekä sen järjestäminen tehokkaasti ja vaikuttavasti edellyttää, että kehitämme koko OYSerityisvastuualueen kattavia yhteisiä palveluorganisaatioita.tavoitteenamme on turvata korkea osaamisen ja terveyspalvelujen taso alueella. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä kehitämme yhteistä toimintamallia. Toimintaa tuemme yhteisellä tietotuotannolla ja tiedon analysoinnilla. Lisäksi huolehdimme yhteistyössä OYS-erityisvastuualueeseen kuuluvien kuntien ja sairaanhoitopiirien tarvitse- 5
6 masta terveydenhuollon ohjauksesta ja neuvonnasta sekä yhteen sovitamme alueellisen koulutuksen ja työvoiman kysynnän. 5. Erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö ja työnjako 5.1 Yhteistyö ja työnjako erikoissairaanhoidossa ja sen erityistason sairaanhoidossa Alueellisesti keskitettävä erityistason sairaanhoito Kullakin viidellä yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella sovitaan sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien kesken hoitojen keskittämisestä ja työnjaosta. Keskittämisen ja työnjaon perusteena ovat yhtenäiset hoidon perusteet, potilasturvallisuus ja hoidon laatu sekä henkilöstön saatavuus ja riittävä osaaminen. Erityisesti on otettava huomioon tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot, jotka on tarkoituksenmukaista keskittää alueellisesti sairauksien harvinaisuuden, hoidon vaativuuden tai sen järjestämisen asettamien erityisten vaatimusten perusteella. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit antavat yhdessä vuosittain kesäkuun loppuun mennessä sosiaali- ja terveysministeriölle luettelon alueellisesti keskitettävistä tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidoista. Luettelo OYS-erityisvastuualueella vuoden 2015 loppuun mennessä yliopistosairaalaan keskitettävistä hoidoista on liitteenä 1. Valtioneuvoston asetus 336/2011 erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä. Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta Valtakunnallisesti keskitettävä erityistason sairaanhoito /Oulun yliopistollinen sairaala Valtioneuvoston asetus 336/2011 erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä 5 säätää seuraavat hoidot keskitettäväksi Oulun yliopistolliseen sairaalaan: Huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaishoidon suunnittelu sekä leikkaushoito lukuun ottamatta huulihalkioiden primaarista leikkaushoitoa Kraniofakiaalisen epämuodostuman primaari leikkaushoito Lasten glaukooman leikkaushoito Oikeuspsykiatriset erityistutkimukset, mukaan lukien mielentilatutkimukset Selkäydinvammapotilaiden akuuttivaiheen hoito, sen jälkeinen välitön kuntoutus sekä elinikäinen monialainen hoito ja seuranta Skolioosin leikkaushoito Vaativa invasiivinen sikiötutkimus ja -hoito Sen lisäksi mitä 5 1 momentissa säädetään, keskitetään Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistollisiin sairaaloihin aikuisten nivelreuman kyynärtekonivelten uusintaleikkaukset, rannetekonivelleikkaukset, PIP-tekonivelleikkaukset, sekä aikuistuneen juveniilireumapotilaan erityisen vaikeat lonkan- ja polven tekonivelleikkaukset. 6
7 5.2 Yhteistyössä toteutettavat palvelut Hankintapalvelut Lääkkeitä ja hoitotarvikkeita koskevaa hankintayhteistyötä jatketaan vakiituneeseen tapaan. Laite- ja ohjelmistohankintoja tehdään yhteistyössä. Hankintayhteistyötä kehitetään edelleen muun muassa apuvälineissä ja mahdollisuuksien mukaan elintarvikkeissa Lääkehuolto Erityisvastuualueen sairaanhoitopiireillä on keskitetty lääkehankintayhteistyö, jossa kuntien terveyskeskukset ovat halutessaan mukana. OYS:n sairaala-apteekki koordinoi hankintayhteistyötä ja kilpailuttaa lääkehankinnat hankintakausittain. Keskussairaalat osallistuvat hankintayhteistyön kustannuksiin. Tavoitteena on parantaa prosessia niin, että lääkehoitojen kustannusvaikuttavuus, alueiden tarpeet sekä potilas- ja lääketurvallisuus otetaan entistä paremmin huomioon. Lääkejakelun hoitamiseen lääketukkujen toimesta ollaan tyytyväisiä, koska lääketukut ovat erikoistuneet lääkkeiden kuljettamiseen pitkiä matkoja haastavissa ilmasto-olosuhteissa. Sairaala-apteekit eivät näe tehtäväkseen toimia lääketukkuliikkeinä. Pohjoisen alueen logistiikkaselvitys voi tuoda uutta tietoa ja avata uusia mahdollisuuksia. Lääkkeiden velvoitevarastointilaki velvoittaa kaikkia sairaaloita ja laitoksia varastoimaan laissa mainittuja lääkevalmisteita joko kahden viikon, kolmen kuukauden tai kuuden kuukauden kulutusta vastaavan määrän. Lisäksi kaikissa erityisvastuualueen apteekeissa varastoidaan Huolto-varmuuskeskuksen omistamia influenssaepidemian hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä. Fimean kanssa selvitetään muun muassa mahdollisuus velvoitevarastoitavien lääkkeiden varastoinnin keskittämiseen erityisvastuualueella, mahdollisuus velvoitevaraston kierrättämiseen lääkkeiden vanhenemisen estämiseksi, keskitetyssä varastossa olevien lääkkeiden jakelu poikkeusoloissa ja normaalitilanteessa, varastointitilojen riittävyys sekä tietojärjestelmien valmius. Keväällä 2013 tehdyn esiselvityksen perusteella on päädytty siihen, että Fimean määräysten ja lääkealaa koskevien säädösten johdosta ei toistaiseksi ole edellytyksiä tavoitella erityisvastuualueen yhteistä sairaala-apteekkia. Lääkehankinnat tehdään yhteistyössä Terveyskeskukset ovat halutessaan lääkehankinnoissa mukana Välinehuolto Jokainen sairaanhoitopiiri hoitaa toistaiseksi itse oman välinehuoltonsa. Erityisvastuualueella on harmonisoitu tarvikkeita ja näin on päästy kokonaistaloudellisempiin hankintoihin. Kehitämme yhdessä muun muassa prosessien, laadun, koulutuksen, ohjeistuksen ja uusien menetelmien käyttöönottoa. Koulutusyhteistyö on jo nykyisellään toimivaa. Harkitaan erva-tiimin perustamista yhteistyön edelleen parantamiseksi Kuljetus- ja varastointipalvelut Pohjoista logistiikkaa -tutkimushankkeessa selvitetään kaikkien terveydenhuollon materiaalivirtojen osalta mahdollisuuksia toteuttaa palvelut kustannustehokkaasti ja 7
8 ekologisesti kestävällä tavalla PPSHP:n ja koko erityisvastuualueen alueella. Tutkimushanke toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnan kanssa. Hanke valmistuu vuoden 2015 lopussa. Laboratoriotoiminnan osalta NordLab valmistelee logistiikkasuunnitelmaa. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet pesulayhteistyöhön Tietojärjestelmäratkaisut ja niiden kehittäminen Nykytila OYS:n erva-alueella käytössä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien kokonaisuus ei ole optimaalinen, eikä se tue riittävästi tulevaisuuden toimintamalleja. Kokonaisuus on hajanainen, rinnakkaisia järjestelmiä on useita, tietojen yhteiskäyttö on työlästä ja järjestelmien käytettävyydessä on puutteita. Kansalaisten sähköisen asioinnin palveluiden kehittäminen on vasta aluillaan. Kanta-palveluiden (sähköinen resepti, kansallinen terveysarkisto, tiedonhakupalvelu) kehittäminen on tiivistänyt kuntien ja sairaanhoitopiirien välistä yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämiseksi. Tämä on johtanut parannuksiin esimerkiksi tietosuojaa ja -turvaa koskevissa yhtenäisissä käytännöissä sekä aloitteisiin tietojärjestelmien harmonisoinnista ja yhteisistä hankinnoista. Kanta-palveluiden kehittymisen myötä potilaiden hoitoon liittyvän tiedon välittyminen potilastietojärjestelmästä toiseen mahdollistuu. Potilastiedon käyttöä säätelevä lainsäädäntö antaa suhteellisen laajat mahdollisuudet kehittää tietojärjestelmien välistä yhteensopivuutta ja alueellista yhteiskäyttöä sekä edistää potilastiedon hyödyntämistä yli organisaatiorajojen. Julkisen sektorin ICT-strategia (VM 2012) edellyttää tiedon avoimuutta lainsäädännön rajaamilla ehdoilla myös sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kehittämistarpeet OYS:n erva-alueen sairaanhoitopiirien ja jäsenkuntien tulevaisuuden tavoite on, että alueella otetaan käyttöön terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa yhteinen kustannustehokas ja toimintaa tukeva sekä ammattilaisia että asiakkaita palveleva alueellinen tietojärjestelmäkokonaisuus. Alueelliselta tietojärjestelmältä edellytetään, että potilaat voivat halutessaan osallistua hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen sekä terveyden edistämiseen sähköisiä välineitä käyttäen. Keskeiset potilastiedot ovat helposti ja ajantasaisesti ammattilaisten saatavilla, tietojärjestelmät ja teknologia kasvattavat tuottavuutta ja hoidon vaikuttavuutta ja alueellinen hoidon suunnittelu, seuranta ja raportointi ovat mahdollisia tietojärjestelmän avulla. Alueellisen tietojärjestelmän tulee perustua modulaariseen avoimeen arkkitehtuuriin, standardoituihin rajapintoihin sekä kansallisiin peruslinjauksiin. Tietosuojaa ja tietoturvaa koskevia käytäntöjä kehitetään yhdessä. Alueellisen terveydenhuollon tietojärjestelmän tulee sisältää kliiniset potilastiedot, henkilötiedot, suoritetiedot, päätöksen tekoa ohjaavat tiedot, resurssitiedot sekä lokitiedot ja käyttäjä- ja käyttövaltuusrekisterit. Alueellisen tietojärjestelmän tulee toimia kansallisesti kehitettävien tietojärjestelmäpalveluiden (Kanta-palvelut, kansalliset tietokannat ja -rekisterit, koodistot, hoitosuositukset, varmenteet, sähköisen asioinnin palvelut) kanssa saumattomasti yhteen niin, että tiedon eheys ja käytettävyys varmistetaan. Yhteisen alueellisen tietojärjestelmäkokonaisuuden kehittäminen toteutetaan vaiheittain hyödyntäen olemassa olevia ja kustannustehokkaita ratkaisuja. Kehittämistyö pohjautuu kokonaisarkkitehtuurin lähestymis- ja ajattelutapaan, jossa määritellään yhteisesti alueelliset terveydenhuollon toimintamallit, tieto- ja tietojärjestelmä-arkkitehtuuri sekä niitä tukevat teknologiset ratkaisut. 8
9 Kehittämistoimenpiteet Muodostetaan alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoyhteistyön ja kokonaisarkkitehtuurin hallinta- ja kehittämismalli Yhteinen tietohallintostrategia Kuvataan ja analysoidaan erva-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen tietojärjestelmäkokonaisuuden nykytila ja tavoitetila sekä kokonaisuuden kehittämispolku pohjautuen toiminnallisiin tarpeisiin Luodaan alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten tietojärjestelmähankintojen malli Määritellään yhteinen tietoturva- ja tietosuojapolitiikka sekä tietojärjestelmien yhtenäinen käyttäjähallintamalli Kehitetään hyvinvoinnin edistämistä sekä kansalaisten ja ammattilaisten sähköisen asioinnin palveluita tukevia tietojärjestelmäratkaisuja yhteisen määrittelyn ja hankintojen keinoin Kehitetään tietojärjestelmiä ja teknologiaa alueellisesti yhteisinä hankkeina ja hyödynnetään kehittämistyössä ulkopuolisia rahoituskanavia Laaditaan suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen tietojärjestelmäkokonaisuuden hallitusta uudistamisesta suunnitelmakauden jälkeisille vuosille Taudinmääritykseen liittyvät palvelut OYS-erityisvastuualueen strategiassa tavoitellaan laajaa yhteistyötä taudinmääritykseen liittyvissä palveluissa. Laboratoriokeskus NordLabin toimintaa laajennetaan Erityisvastuualueella yhdistetään kuvantamispalveluja yhteentoimiviksi kokonaisuuksiksi ja selvitetään yhteisen kuvantamiskeskuksen perustamisen mahdollisuudet Pohjois-Suomen biopankki Borealis on perustettu ja saanut toimintaluvan. Perustajajäseniä ovat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun Yliopisto, Nordlab, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski- Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä, Lapin sairaanhoitopiiri ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Laboratoriotoiminta OYS-erityisvastuualueen laboratoriotoiminnasta on vastannut lähtien Pohjois- Suomen laboratoriokeskus liikelaitoskuntayhtymä NordLab. Laboratoriokeskus vastaa kliinisen kemian, hematologian, genetiikan ja mikrobiologian palveluista OYS:n erityisvastuualueella. Lisäksi laboratoriokeskus tuottaa kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen sekä kliinisen neurofysiologian palveluita Länsi-Pohjan ja Kainuun keskussairaaloissa. Laboratoriokeskuksen tavoitteena on turvata osaaminen ja palveluiden saanti Pohjois- Suomessa, parantaa potilaslähtöisyyttä ja potilasturvallisuutta, yhtenäistää prosessit ja varmistaa tiedonkulku ja tasainen palvelujen laatu. Laboratoriokeskus pyrkii kustannussäästöihin muun muassa yhteishankinnoilla ja päällekkäisten toimintojen purkamisella, tavoitteena on välttää esimerkiksi tarpeettomasti toistetut tutkimukset. 9
10 Laboratoriokeskuksen laajentamista koskemaan kaikkia laboratorioaloja pidetään tarkoituksenmukaisena. Patologiaa ja kliinistä neurofysiologiaa koskevaa selvitystyötä on tehty Kuvantaminen Kuvantamisen alalla tehdään yhteistyötä päivystys- ja virka-ajan etäpalveluiden tuottamisessa. Tavoitteena on yhdistää OYS:n erityisvastuualueen kuvantamispalvelut yhteentoimivaksi kokonaisuudeksi ja mahdollisuuksien mukaan samaan organisaatioon. Toiminnassan sitoudutaan Dicom-standardiin. Digitaalista arkistoa voidaan käyttää myös muiden kuvatallenteiden (mm. digi-ekg, isotooppi-, endoskopia-, patologian ja ihotaudien kuvien) tallennukseen ja katseluun. Sairaanhoitopiirien alueilla on tarkoituksenmukaista ensivaiheessa integroida erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kuvantamispalveluja Taudinmääritykseen liittyvien näytteiden säilyttäminen ja tutkimuskäyttö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Oulun yliopisto, Nordlab, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä, Lapin sairaanhoitopiiri ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ovat perustaneet Pohjois-Suomen biopankin Borealiksen. Valtaosa biopankkiin sisällytettävistä näytteistä on potilashoidon yhteydessä syntyvää diagnostista materiaalia ja siihen liittyvää potilastietoa. Oulun yliopisto osallistuu biopankkiin vaativien erityisnäytteiden osalta. Kustannusten jaosta on sovittu perustamissopimusten puitteissa Muut palvelut Potilasasiamiestoiminta Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) tuli voimaan Lainsäädännössä ei ole määrityksiä potilasasiamiestoiminnan organisoinnista, valvonnasta tai pätevyysvaatimuksista. Terveydenhuoltolaissa (1326/2010) säädetään palvelujen asiakaskeskeisyyden vahvistamisesta sekä yhdenvertaisesta laadusta ja saatavuudesta. Terveydenhuoltolain tavoite tukee potilasasiamiestoiminnan kehittämistä ja huomioimista palveluja järjestettäessä. Potilasasiamies on potilaan oikeuksien asiantuntijana osa laadukasta terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Tällä hetkellä PPSHP:ssa, Kainuussa ja LSHP:ssä on päätoiminen potilasasiamies. Potilasasiamiestoiminnan järjestämistapa on tarpeen saattaa yhtenäiseksi. Tämä voi tapahtua esimerkiksi siten, että kunnat sopivat yhteistyössä sairaanhoitopiirien kanssa potilasasiamiestoiminnan organisoinnista. Potilasasiamiehen on tarkoituksenmukaista olla päätoiminen ja kokoaikainen. Erityisvastuualueella tavoitellaan yhtenäisiä kelpoisuusehtoja ammattitaidon ja palvelun laadun turvaamiseksi. Ostopalvelusopimuksia tehtäessä tulee sopia potilasasiamiestoiminnan järjestämisestä ja muista potilaslain mukaisista velvoitteista. Mediecon toiminta Medieco Oy on erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien omistama yritys, jonka pääasiallinen tehtävä on tuottaa ammatillista täydennyskoulutusta tukevaa verkkokoulutusta OYS:n erityisvastuualueen terveydenhuollon yksiköille. Yhtiö tuottaa tarvittaessa myös sairaanhoitopiirikohtaisia verkkokoulutuksia. Tavoitteena on lisätä verkkokoulutustarjontaa henkilöstön täydennyskoulutustarpeisiin. 10
11 Elinsiirtotoiminta Yhdenmukaistetaan luovuttajasairaalatoimintaa Fimean, eritysvastuualueen ja muun kansallisen ohjeistuksen mukaisesti. Koordinaatiovastuu OYS:n erityisvastuualueen elinluovutustöryhmällä. 6. Päivystys Tavoitteena on yhtenäisiä hoidollisia linjauksia noudattava erityisvastuualueen päivystys- ja ensihoitojärjestelmä. Järjestelmää suunniteltaessa ja kehitettäessä otetaan huomioon palvelutarpeet, kiireellisen sairaanhoidon ja ensihoitopalvelun yhteensovittaminen, päivystyspisteiden väliset etäisyydet, lait, asetukset, STM:n raportti Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet 2010 sekä muu kansallinen ohjaus. Liitteenä 2 on voimaan tullut STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä. 6.1 Erikoisalakohtaiset päivystyspisteet Yliopistosairaalassa on kaikkien päivystävien erikoisalojen päivystys. Ympärivuorokautinen päivystyspoliklinikkatoiminta järjestetään kaikissa keskussairaaloissa asetuksen 2 (Kiireellisen hoidon antaminen ja päivystyksen järjestäminen) edellyttämällä tavalla erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystyksenä. Kuvantamis- ja laboratoriopalvelut toteutuvat asetuksen mukaiseti kaikissa keskussairaaloissa. Sisätautien päivystys toteutuu kaikissa keskussairaaloissa. Kardiologian ympärivuorokautinen päivystys on OYS:ssa. Lapin keskussairaalassa, Kainuun keskussairaalassa ja Keski- Pohjanmaan keskussairaalasa on paikallinen sopimus invasiivisen kardiologian hälytystyöstä. Keskussairaalat jatkavat aivoinfarktin liuotushoidossa tarvittavien neurologian erikoislääkärikonsultaatioiden (Telestroke-palvelu) hankintaa Helsingin yliopistollisesta sairaalasta. Sopimuskauden aikana selvitetään mahdollisuudet palvelun tarjoamiseksi OYS:sta. Kun HUS:n palvelua ei ole saatavilla, konsultoidaan OYS:n neurologian takapäivystäjää. Aivoverenkiertoyksikkötoiminta on turvattu. Keskussairaalat ovat järjestäneet valmiuden välitömään ympärivuorokautiseen leikkaushoitoon asetuksen 13 :n (Leikkaustoiminta) edellyttämällä tavalla ottaen huomioon lisäksi 5 :n (Toimintaedellytykset) säädökset kuvantamis- ja laboratoiriopalveluista, verensiirroista ja lääkehuollosta. Oulaskankaan sairaalassa ei tuoteta yöaikaista kirurgista leikkaustoimintaa. Synnytystoiminta jatkuu sairaaloissa asetuksen 14 :n (Synnytykset ja lastentaudit) ja 5 :n mukaisin edellytyksin. Kainuun ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireillä on saakka STM:n myöntämä poikkeuslupa synnytystoiminnan järjestämiseksi. Psykiatrian erikoisalan päivystys toteutuu asetuksen mukaisesti kaikissa keskussairaaloissa. Sairaanhoitopiirien välistä yhteistyötä on suunniteltu siten, että erikoislääkärin osuus toteutuisi ainakin osin etäyhteyden avulla mielenterveyslain sallimissa rajoissa. 11
12 Suun terveydenhuollon ympärivuorokautinen erikoissairaanhoidon päivystys toteutuu yliopistosairaalassa. Perusterveydenhuollon tasoisen suun terveydenhuollon päivystyksen keskittäminen keskussairaaloiden yhteydessä toimiviin yhteispäivystyksiin on sairaanhoitopiireissä eri vaiheissa. Muun muassa tilakysymysten ratkaiseminen vaatii aikaa ja resursseja. OYS:ssa, Keski-Pohjanmaan keskussiaraalassa ja Kainuun keskussairaalassa päivystys toteutuu jo yhteispäivystyksen yhteydessä. Liitteenä 3 erityisvastuualueen yhteistyönä sovitut päivystys- ja konsultaatiojärjestelyt. 6.2 Ensihoitokeskuksen toiminta ja tehtävät Oulun yliopistollisessa sairaalassa on terveydenhuoltolain mukainen erityisvastuualueen ensihoitokeskus. Muissa sairaanhoitopiireissä on alueelliset ensihoitokeskukset. Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen tehtävänä on vastata erityisvastuualueen ensihoitolääkäripäivystyksestä siten, että alueelliset ensihoitokeskukset ja myös ensihoidon kenttähenkilöstö voivat tarvittaessa konsultoida ensihoitolääkäriä ympäri vuorokauden. Lisäksi se vastaa alueen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnasta. Erityisvastuualueen ensihoitokeskus vastaa myös hoitolaitossiirtojen yhteensovittamisesta sekä viranomaisverkosta (VIRVE) ja viranomaisten kenttätietojärjestelmästä. Edelleen sen tehtävinä ovat hätäkeskusohjeiden alueellinen ja valtakunnallinen yhteensovittaminen sekä yhtenäisen laatu- ja koulutusjärjestelmän luominen. Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen toiminnasta osa kohdistuu vain PPSHP:n alueelle ja osa koko erityisvastuualueelle. Kustannukset jaetaan sairaanhoitopiireille tässä suhteessa ja väestömäärän mukaisesti. Erva-ensihoitolääkäri konsultoi koko erityisvastuualueen ensihoidon kenttää (maayksiköitä ja helikopteriavusteista ensihoitoa). Ensihoitokeskuksella on yhteistyö- ja ohjausryhmät. OYS-erva-alueen sosiaali- ja terveysalan VIRVE-yhteistyöryhmän toimintaa kehitetään otetaan käyttöön Erica-hätäkeskustietojärjestelmäliittymät ja aloitetaan KEJO-kenttäjohtojärjestelmän valmistelu. 6.3 Voimavarojen ja osaamisen varmistaminen päivystäviin toimintayksiköihin Päivystysyksikössä on oltava riittävän koulutuksen ja työkokemuksen omaava moniammatillinen henkilöstö. Lisäksi asetus määrittelee tarkemmin erikoissairaanhoidon eräiden erikoisalojen päivystysedellytykset. Suunnitelman mukaisiin päivystyspisteisiin varataan moniammatillinen henkilökunta, jolla on riittävä koulutus, kokemus ja alueen tuntemus. Valmistellaan varajärjestelyt niihin tilanteisiin, joissa jossain erikoissairaanhoidon päivystyspisteessä on huomattava potilasturvallisuutta vaarantava henkilöstövaje tai muu erityistilanne. Sovitaan diagnostisista menetelmistä, joita eri päivystysyksiköillä tulee olla käytettävissään. 12
13 6.4 Valmiussuunnittelu OYS-erityisvastuualueella on käytössä kaikkien sairaanhoitopiirien ja kuntien yhteinen sähköinen valmiussuunnitelma. PPSHP koordinoi valmiussuunnittelua ja kehittää valmiussuunnittelun yhteistä sähköistä portaalia. 7. Yhteys perusterveydenhuoltoon ja kuntien peruspalveluihin Terveydenhuoltolaki edellyttää kunnilta terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa sairaanhoitopiirin alueella. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköiden lakisääteinen tehtävä on tukea kuntia järjestämissuunnitelmien laatimisessa. Perusterveydenhuollon yksiköillä tulee olla tiivis yhteys sosiaalialan toimijoiden kanssa. Terveydenhuoltolaki ja sitä täydentävät asetukset sisältävät yhteistyötä koskevaa sääntelyä esimerkiksi päivystyksen ja ensihoidon järjestämisessä, erikoissairaanhoidon antamista koskevassa kuntien tarvitsemassa ohjauksessa ja neuvonnassa, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen sekä tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen järjestämisessä. Erityisvastuualueella sovittava yhteys perusterveydenhuoltoon ja kuntien peruspalveluihin nojaa vahvasti kunnissa ja sairaanhoitopiireissä hyväksyttyihin terveydenhuollon järjestämissuunnitelmiin. Erityisvastuualueella huolehditaan siitä, että kunkin sairaanhoitopiirin alueella valmistelussa olevat uudet, asiakaslähtöiset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessit ovat sillä tavoin erva-yhteensopivia, että tuleva erityisvastuualueen palvelujärjestelmä tukee valinnanvapautta, on laadukas, potilasturvallinen ja kustannuksia säästävä. 7.1 Erityisosaamista vaativan tuen ja neuvonnan toteuttaminen perusterveydenhuollolle ja kuntien muille peruspalveluille Perusterveydenhuollon yksiköt kartoittavat kuntien tarpeita saada erikoislääkärien ja muiden ammattihenkilöiden konsultaatiopalveluja. Palvelut voivat olla paikan päälle jalkautettuja palveluja tai eri tavoin toteutettua etäpoliklinikkatoimintaa, verkostoyhteistyötä, kuntoutusohjausta tai muuta kunnille tarpeellista tukea. Sopimukset tehdään organisaatioiden välillä. Koulutus- ja hoitoketjutyötä jatketaan ja niille määritellään toimintaperiaatteita. Perusterveydenhuollon yksiköiden rooli ja yhteistyö ovat avainasemassa. Videoavusteista toimintaa hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti asiantuntija-asiantuntija -tasolla ja asiantuntijaasiakas -tasolla huomioiden erityishuoltopiirien palvelut ja sosiaalihuolto. 8. Henkilöstö erityisvastuualueella Lääkärityövoima OYS-erityisvastuualueella Alueella oli vuonna 2011 kerätyn tilaston mukaan lääkäriä, joista erikoistuneita (61 %). Oulun yliopistosta valmistuu lääketieteen lisensiaatteja keskimäärin 120 vuodessa, aloituspaikkamäärä nousi 146:een vuonna Lääkäreitä valmistuu noin 140 vuodessa. Yhteensä lääkäreitä valmistuu vuoteen 2025 mennessä noin Erikoislääkäreitä siirtyy eläkkeelle samana aikana arviolta 730 ja erikoistumattomia lääkäreitä noin 160, eli yhteensä 890 lääkäriä jää eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. 13
14 Koulutusmäärien perusteella lääkärityövoimatarjonta vuonna 2025 on lääkäriä (+ 34 %). Aiemman kokemuksen mukaan noin 62 % Oulusta valmistuneista lääkäreistä jää alueelle, muualta tulee selvästi vähemmän. Jos muuttoliike pysyy entisenä, lääkäritarjonta tulee olemaan noin lääkäriä (+18 %). Erikoislääkäreiden sijoittumisessa eri sairaanhoitopiirien alueille on merkittäviä eroja. Jotta lääkärimäärä riittää, pitää Oulun yliopistosta valmistuneet lääkärit sitouttaa töihin Pohjois- Suomeen. Erityinen huomio tulee kiinnittää siihen, että valmistuneet lääkärit erikoistuvat niille erikoisaloille, joilla on jo nyt vajetta, tai joilla eläkkeelle siirtyminen on suurta, tai niille aloille, joilla palvelutarpeen odotetaan kasvavan. Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja sairaanhoitopiirien yhteishankkeena valmistui vuonna 2006 esitys OYS- erityisvastuualueen erikoistumismalliksi. Esitys on osittain toteutunut, esimerkiksi yhteinen työnantaja-toimintamalli on otettu käyttöön vuonna Erikoisalat, joilla nykyinen koulutusmäärä ei riitä korvaamaan eläköitymistä (luvut ovat lääkäreiden määriä): Erikoisala Erikoislääkärimäärä OYS-erva nyt Työvoiman tarjonnan ennuste v Muutos Yleislääketiede ,1-20,8 Psykiatria ,4-14,6 Sydän- ja rintaelinkirurgia 16 8,8-7,2 Sisätaudit 58 53,5-4,5 Fysiatria 24 19,8-4,2 Kliininen kemia 9 5,5-3,5 Oikeuslääketiede 5 2,4-2,6 Syöpätaudit Kliininen mikrobiologia 8 7,2-1,2 Yleiskirurgia 19 17,8-1,2 Endokrinologia 5 4,8-0,2 Hoitohenkilöstö Hoitohenkilöstön eri ammattiryhmien tarve vuoteen 2025 mennessä on huomattavasti suurempi kuin vanhuuseläkkeelle jäävien määrä, koska henkilökunnan tulevaa tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon myös muiden eläkemuotojen ja työelämän joustojen kautta tulevat henkilöstötarpeet sekä erilaiset sijaistarpeet (mm. vuosiloma- ja sairauspoissaoloihin liittyvät sekä muut sijaistarpeet). Tämän hetken koulutuksen sisäänoton, tutkintojen läpäisyn ja vuosittain valmistuvien määrän perusteella voidaan todeta, että Oulun seudun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutus ei tule kattamaan koko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen (esh+pth+sos.huolto) sairaanhoitaja- ja terveydenhoitaja tarvetta. Muissa OYS-erva-alueen ammattikorkeakouluissa on hoitotyön koulutusta tällä hetkellä varsin kohtuullisesti huomioiden alueiden tarve vuoteen 2025 mennessä. Lähihoitajia koulutetaan useassa oppilaitoksessa ja tämän hetken aloituspaikkamäärät riittänevät tulevaan tarpeeseen. 14
15 Työelämän ja koulutuksen yhteinen haaste tulee olemaan se, miten sosiaali- ja terveysalalle saadaan opiskelijoita, miten alan tutkintojen läpäisy kehittyy ja miten paljon ammattilaisia todellisuudessa valmistuu tulevina vuosina. Röntgenhoitajien, laboratoriohoitajien ja ensihoitajien alueellinen saatavuus ei ole riittävä, koska edellä mainittuja ammattiryhmiä koulutetaan tällä hetkellä vain Oulun ammattikorkeakoulussa. Vajeen vuoksi on käynnistetty ensihoitajille alueellisesti 30 op:een hoitotason täydennyskoulutusta, lisäksi on käynnistetty myös röntgenhoitajien ja bioanalyytikkojen poikkeuskoulutus. Koko erityisvastuualueen yhteistyö rekrytoinnissa ja osaamisen hallinnassa on tärkeää. Osaavaa hoitohenkilöstöä tarvitaan koko sosiaali- ja terveyssektorilla ja niukkoja henkilöstöresursseja joudutaan tulevina vuosina allokoimaan. Tärkeää on ennakoida henkilökunnan saatavuushaasteita muun muassa uudistamalla työnjakoa eri ammattiryhmien kesken sekä päivittää henkilöstömitoitusta. Tulevaisuudessa yhteistyö koulutustahojen kanssa korostuu vielä nykyisestä. Valtakunnan tasolla keskeistä on vaikuttaa ja huolehtia oman alueen koulutuspaikkojen riittävyydestä. Lääkäreiden tarvearvio toteutetaan neljän vuoden välein Sovitetaan yhdessä erikoisaloittain erikoistuvien lääkäreiden koulutuspaikkamäärät ja koulutuspaikkojen sijainti siten, että palvelujärjestelmän tarpeisiin pystytään vastaamaan Erityistä huomiota kiinnitetään vaje-aloille Lääkäreiden rekrytointi aloitetaan jo peruskoulutuksen aikana Erikoistuville lääkäreille suunnitellaan "koulutusputket" yhdessä yliopiston kanssa Hoitohenkilöstöön kuuluvien ammattihenkilöiden työvoiman ennakointitiedot päivitetään v Ensihoitajille toteutetaan alueellisia hoitotason täydennyskoulutuksia Röntgenhoitajia ja bioanalyytikkoja koulutetaan poikkeuskoulutuksella normaalin aloituspaikkakoulutuksen ohella Hoitohenkilöstön rekrytoimiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä koko erva-alueella 8.1 Työvoimatarpeen ja henkilöstön koulutustarpeen arviointi Työvoimatarvetta ja henkilöstön koulutustarvetta arvioitaessa on otettava huomioon perus-, jatko- ja täydennyskoulutus. Perusterveydenhuollon yksiköiden lakisääteisenä tehtävänä on työvoimatarpeen arviointi ja ennakointi. Sairaanhoitopiirien edustajat osallistuvat Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan alueellisen neuvottelukunnan työskentelyyn. Samoin osallistutaan eri toimijoiden yhteiseen koulutustarpeiden ennakointi- ja arviointityöhön maakunnallisissa työryhmissä ja tehdään hoitotyötä koskevaa yhteistyötä kansallisesti ja erityisvastuualueella. Koulutusyhteistyötä tehdään OKM:n ja oppilaitosten kanssa. Täydennyskoulutusyhteistyötä jatketaan ja kehitetään kaikilla toiminnan osa-alueilla. 8.2 Sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö ja toimintakäytännöt erikoissairaanhoidon henkilöstön saatavuuden turvaamisessa Erityisvastuualueella perustetaan yhteisiä virkoja/toimia silloin, kun menettely on toiminnan ja talouden kannalta tarkoituksenmukaista. Sairaanhoidossa tämä koskee erityisesti pieniä erikoisaloja. Esimerkkeinä yhteisistä erva-vakansseista ovat myös ervakoordinaattori, hankintayksikön yhteiset työntekijät, lääkehoidon koordinaattori, arviointiylilääkäri ja ensihoito- 15
16 keskuksen asiantuntijat. Nordlabissa ja Mediecossa työskentelee suuri määrä yhteistä henkilöstöä. Yliopistosairaalan tehtävä on tukea muita terveydenhuollon yksiköitä koulutuksella, konsultoinnilla ja hyödyntämällä uuden teknologian mahdollisuuksia. Keskussairaaloiden tehtävä on tukea vastaavalla tavalla omaa aluettaan. Osaajavaihto on osoittautunut toimivaksi tavaksi siirtää ja vaihtaa osaamista eri organisaatioiden kesken. Työntekijöiden siirtyminen työnantajalta toiselle ns. vanhana työntekijänä on käynnistynyt erikoistuvien lääkäreiden kohdalla vuonna Saatuja kokemuksia arvioidaan ja harkitaan toiminnan laajentamista muihin henkilöstöryhmiin. Sairaanhoitopiirien välistä yhteistyötä tuetaan toteuttamalla etätyöhön perustuvaa toimintamallia ja käyttämällä videoyhteyksiä. 9. Tutkimus ja kehittäminen Järjestämissopimusasetuksen 15 :ssä määrätään, että sopimuksessa on sovittava sairaanhoitopiirien kuntayhtymien yhteistyöstä erikoissairaanhoidon alueellisen kehittämisen ja sen tueksi tarvittavan tutkimuksen toteuttamisesta eritysvastuualueella. Sopimuksessa on sovittava, miten eritysvastuualueella huolehditaan käytössä olevien terveydenhuollon menetelmien arvioinnista ja uusien menetelmien käyttöönotosta sekä yhtenäisten hoidon perusteiden toteutumisen seurannasta yhteistyössä muiden erityisvastuualueiden sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. 9.1 Yhteistyö erikoissairaanhoidon alueellisen kehittämisen ja tutkimuksen toteuttamisessa Oulun yliopistolliseen sairaalaan on perustettu tutkimuspalveluyksikkö, joka tarjoaa tutkimukseen liittyviä hallinnointi-, neuvonta- ja koulutuspalveluja tutkijoille, tutkimusryhmille, tutkimusten toimeksiantajille ja muille Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella tutkimuksen parissa työskenteleville henkilöille. Alueellinen eettinen toimikunta ja alueellinen tutkimustoimikunta toimivat tutkimuspalveluyksikön yhteydessä. Toimikunnat ovat lakisääteisiä ja niissä on edustus koko erityisvastuualueelta. PPSHP:n yhtymähallitus nimeää eettisen toimikunnan valtuustokausittain, alueellinen tutkimustoimikunta on nimetty nelivuotiskaudeksi ajalle Eettinen toimikunta käsittelee OYS-erityisvastuualueella tehtävien tutkimusten lisäksi myös valtakunnallisia tutkimushankkeita yhteistyössä TUKIJAN (valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta) kanssa. Tutkimustoimikunta jakaa tutkimukselle suunnatun valtion tutkimusrahoituksen erityisvastuualueen tutkimushankkeille hakemuksesta. Vuonna 2013 aloitti toimintansa PPSHP:n ja Oulun yliopiston yhteinen organisaatio Medical Research Center, jonka tehtävänä on kansainvälisesti kilpailukykyisten tutkimusympäristöjen rakentaminen, kansainvälisen tieteellisen julkaisutoiminnan määrän lisääminen ja laadun parantaminen, tutkijakoulutuksen edistäminen sekä koti- ja ulkomaisen rahoituksen lisääminen. MRC toimii sateenvarjo-organisaationa tukien erityisvastuualueen sekä tutkijalähtöistä että sponsoroitua terveystieteellistä tutkimustoimintaa. Toiminnot rahoitetaan yhteisesti hyödyntäen valtion tutkimusrahoitusta. 16
17 9.2. Terveydenhuollon menetelmien arviointi ja uusien menetelmien käyttöönotto sekä yhtenäisten hoidon perusteiden toteutumisen seuranta Huolehdimme yhtenäisten hoidon perusteiden toteutumisen seurannasta osana erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien laatujärjestelmää. Sairaanhoitopiirien laatupäälliköt suunnittelevat ja toteuttavat mm. lähetteiden ja palautteiden auditoinnit. Laatupäälliköiden ja erikoisalojen johdolla yhtenäistetään hoito-ohjeita ja potilasohjausta. Erityisvastuualueella on sovittu uusien menetelmien käyttöönottoprosessista, joka edellyttää lääkityksen/menetelmän tehon, turvallisuuden ja kustannusten arvioinnin käyttäen ns. mini-hta -menetelmää (liite 4 Uusien menetelmien arviointiprosessin ohje). Sairaanhoitopiirit tiedottavat koko erityisvastuualuetta tekemistään arvioinneista ja niiden pohjalta tehdyistä päätöksistä. Käytössä olevia menetelmiä arvioidaan jatkuvasti myös osana työnjakoprosessia, josta vastaavat erikoisalojen ylilääkärit. Johtajaylilääkärit toimivat THL:n johtamassa HALO-toiminnassa. Sairaanhoitopiirit sitoutuvat noudattamaan annettuja suosituksia. 10. Sopimuksen noudattamatta jättämisen seuraukset ja erimielisyyksien ratkaisu Asetuksen 16 :ssä velvoitetaan sopimaan noudattamatta jättämisen seuraamuksista. Tämän sopimuksen noudattamatta jättämisestä on sovittu seuraavaa: Sopimuksen noudattamista arvioidaan säännöllisesti. Arviointiryhmä määrittää ennalta ne sopimuksen kohdat, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Arviointiryhmä luokittelee mahdolliset sopimuksesta poikkeamiset/noudattamatta jättämiset kategorioihin: 1) tahallinen sopimusrikko, 2) tahaton toiminta, 3) force major Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan osapuolten keskinäisillä neuvotteluilla. Mikäli neuvottelut eivät johda yhteisymmärrykseen, erimielisyydet ratkaistaan välimiesmenettelystä annetun lain mukaisessa välimiesmenettelyssä. Välimiehenä toimii Kuntaliiton nimeämä välimies. Keskinäisissä neuvotteluissa voidaan sopia tai välimies voi velvoittaa sopimusvelvoitteitaan rikkoneen osapuolen suorittamaan toiselle osapuolelle/muille osapuolille sopimussakkoa enintään kymmenentuhatta (10 000) euroa sopimusrikkomusta kohti. Sopimusvelvoitteitaan rikkonut osapuoli vastaa myös välimiesmenettelyn kustannuksista. 11. Hyväksymismenettely Sopimus laaditaan valtuutokausittain ja hyväksytään kunkin sairaanhoitopiirin yhtymävaltuustossa. Yhtymävaltuustot päättävät lisäksi mahdollisista sopimusmuutoksista. Sopimus tulee voimaan, kun kaikki sopijaosapuolet ovat sen hyväksyneet ja on voimassa kunnes uusi sopimus seuraavalle valtuustokaudelle on tehty. Mahdolliset muutokset tulevat voimaan, kun kaikki sopijaosapuolet ovat ne hyväksyneet. 17
18 Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit/vastaavat lääkärit hyväksyvät liitteeseen 1 tehtävät muutokset. Liite 1: Luettelo OYS-erityisvastuualueella keskitettävistä tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidoista. Valtioneuvoston asetus 336/2011 erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä. Johtajaylilääkärit/vastaavat lääkärit hyväksyvät mahdolliset liitteeseen 4 ja 4a tehtävät muutokset. Liite 4 Uusien menetelmien arviointiprosessin ohje ja 4a Mini HTA lomake. 18
19 12. Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset Tämä sopimus korvaa allekirjoitetun sopimuksen. Sopimusta on laadittu 5 yhtäpitävää kappaletta, yksi kullekin osapuolelle. Oulussa / 2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja Raili Myllylä hallituksen puheenjohtaja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Ilkka Luoma toimitusjohtaja Antti Hietaniemi hallituksen puheenjohtaja Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Jari Jokela sairaanhoitopiirin johtaja Heikki Nivala hallituksen puheenjohtaja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Riitta Luosujärvi sairaanhoitopiirin johtaja Ritva Sonntag hallituksen puheenjohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja Antti Huttu-Hiltunen hallituksen puheenjohtaja 19
Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva
Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä
LisätiedotOYS-ERVAN JÄRJESTÄMISSOPIMUS LSHP:n yhtymävaltuusto
OYS-ERVAN JÄRJESTÄMISSOPIMUS 2013-2016 LSHP:n yhtymävaltuusto 26.-27.11.2013 Aidolla yhteistyöllä ja kumppanuudella tehoa, laatua ja vaikuttavuutta Eva Salomaa johtajaylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
LisätiedotOYS- ERITYISVASTUUALUEEN SAIRAANHOITOPIIRIEN ERIKOIS- SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS
OYS- ERITYISVASTUUALUEEN SAIRAANHOITOPIIRIEN ERIKOIS- SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS 2013 2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja peruspalvelukuntayhtymä
LisätiedotTerveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö
Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen
LisätiedotTerveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotTerveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011
Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit
LisätiedotAjankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010
Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle
LisätiedotPäivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto
Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö
LisätiedotTerveydenhuoltolain muutokset
Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman
LisätiedotLAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta
59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TOIMINTAA OHJAAVAT TEKIJÄT VALTUUSTOINFO 29.5.2013. Sisältö
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TOIMINTAA OHJAAVAT TEKIJÄT VALTUUSTOINFO 29.5.2013 Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Sisältö Lainsäädäntöä Terveydenhuoltolaki Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma
LisätiedotERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti
Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset
LisätiedotYhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa
Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon
LisätiedotUudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012
Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010
LisätiedotHoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -
Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Pirjo Kejonen 17.8.2012 Havaintoja/ amk- aloituspaikat Bioanalyytikkojen (ka 33 aloituspaikkaa/ v), ensihoitajien (ka 25-30 aloituspaikkaa/
LisätiedotVirva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM
Virva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM SOTE-VALMIUS YHTEISTYÖALUEILLA Soten uudet rakenteet 2020- Yhteistyöalueen tehtäviä lainsäädännössä Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon päivystys ja yhteistyöalueet
LisätiedotMissä ja miten päivystetään vuonna 2018
Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?
LisätiedotSosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset
Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari
LisätiedotAjankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus
LisätiedotTIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO
TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla
LisätiedotPäivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus
1 Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus Sairaaloiden työnjakoa, sosiaalipäivystystä ja yhteispäivystyspalveluja uudistetaan osana sote-uudistusta. Ihmisille tarjotaan jatkossakin palveluita monin
LisätiedotNäin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa
Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet
LisätiedotKuntauudistuksen ja palvelurakenneuudistuksen
Uuden terveydenhuoltolain mukainen laadunseurannan velvoite ja aluevastuu laboratoriotoiminnassa Labquality-päivät Helsinki 9.2.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Kuntauudistuksen
LisätiedotPeruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä
Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Kuntatalo, Toinen linja 14, Helsinki 7.2.2018 Timo Keistinen lääkintöneuvos Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen
LisätiedotSopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä
Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan
LisätiedotHyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana
Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa
LisätiedotTerveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne Lapin shp:n valtuustoseminaari 27.11.2012 Tapio Kekki 1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien
LisätiedotPOHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA
POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA AIDOLLA YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUDELLA TEHOA, LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA 1 EVA SALOMAAN SEMINAARI 14.6.2016 SISÄLTÖ OYS-ERVA Yhteistyön välineet Mitä odotuksia meillä
LisätiedotERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN HELSINGIN YLIOPISTOLLISEN KESKUSSAIRAALAN ERITYISVASTUUALUEELLA
VALTUUSTO 25 17.06.2015 ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN HELSINGIN YLIOPISTOLLISEN KESKUSSAIRAALAN ERITYISVASTUUALUEELLA 366/00/01/03/01/2013 VALT 25 Terveydenhuoltolain (1326/2010)
LisätiedotVerkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen
Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:
LisätiedotKohti asiakaslähtöisempiä palveluja
Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen
LisätiedotLaki. terveydenhuoltolain muuttamisesta
Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin johdantokappale ja 1 kohta
LisätiedotTerveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen
Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi 2017-2018 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi Lapin sairaanhoitopiirissä Arviointiin ovat osallistuneet sosiaali-
LisätiedotPerusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet
Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,
LisätiedotLausunto valtioneuvoston asetuksesta erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä
23.5.2017 1 (5) kirjaamo@stm.fi Lausuntopyyntö 5.5.2017 / Hankenro STM037:00/2017 Lausunto valtioneuvoston asetuksesta erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä Sosiaali- ja
LisätiedotPäivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto
Päivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto Hallintopäivät 22.3.2017 Helsinki 1 22.3.2017 Anne Nordblad Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille nykyistä yhdenvertaisemmat sosiaali ja terveyspalvelut
LisätiedotKeski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun.
Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun http://www.ks2019.fi/ Yhteistyöalue Yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien välinen yhteistyösopimus, (16 ) Yhteistyösopimuksen
LisätiedotTerveydenhuoltolaki STM
Terveydenhuoltolaki STM Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja potilasturvallisuus Perusterveydenhuollon vahvistaminen Eri toimijoiden välinen yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
LisätiedotPERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN
PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN Terveydenhuoltolaki voimaan 1.5.2011 Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Terveydenhuollon ongelmia palvelutarpeen ja kysynnän kasvu rahoituksen niukkeneminen henkilöstön
LisätiedotKansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon
LisätiedotJukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto
KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala
LisätiedotKatsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta ( ) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen klo
Katsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta (22.12.2016) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen 25.1.2017 klo 10.00-27.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi 2 luku 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisöalue Maakuntien
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan
Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotTIETOJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN VAKAVA JA ONION. Hallintoylilääkäri Juha Korpelainen, PPSHP Projektipäällikkö Markku Huotari, Oulun kaupunki
TIETOJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN VAKAVA JA ONION Hallintoylilääkäri Juha Korpelainen, PPSHP Projektipäällikkö Markku Huotari, Oulun kaupunki Kuvataan ja analysoidaan sosiaalija terveydenhuollon alueellisen
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotTerveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta
Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon keskustelufoorumi 26.9.2013 Technopolis, Itä-Suomen yliopisto Mikrokatu 1 Kuopio Timo Keistinen, lääkintöneuvos
LisätiedotUudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto
Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon
Lisätiedota Salomaa johtajaylilääkäri
Päivystysasetus -tiivistelmä- Pohtimolampi 7.11.2013 Eva Salomaa johtajaylilääkäri 1 Päivystysasetus voimaan 1.1.2015 Synnytystoiminnassa siirtymäaika 1.1.2017 asti siihen saakka pienet synnytyssairaalat
LisätiedotEtunimi Sukunimi Sähköposti. Sirpa Hartojoki
Lausuntopyyntö 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Muonion kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Päivi Salminen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Sirpa
LisätiedotPetteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013
Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään
LisätiedotEnsihoitopalvelun ja terveydenhuollon päivystyksen uudistus
Ensihoitopalvelun ja terveydenhuollon päivystyksen uudistus 16.5.2017 Lasse Ilkka STM 1 17.5.2017 Aikataulu HE 15/2017 eduskunnassa: maakuntalaki, sotejärjestämislaki, voimaanpanolaki, jne Ensihoitoa koskevat
LisätiedotOhje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille
Ohje 10/2013 1 (6) Jakelussa mainituille Ympärivuorokautinen suun terveydenhuollon päivystys on kuntien ja sairaanhoitopiirien lakisääteinen velvollisuus Valvira muistuttaa terveyskeskuksia ja sairaanhoitopiirejä
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.
Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa
LisätiedotLakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - erityisvastuualue - sote-kehittäminen Pohjois-Suomen Kaste - aluejohtoryhmän puoliväliriihi 28.2.2014 Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, STM
Lisätiedotsosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö
Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
LisätiedotTOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA
1 Kuntainfo 17.9.2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 2015 2020 Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017
LisätiedotTerveydenhuoltolain toimeenpano
Terveydenhuoltolain toimeenpano Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät Helsinki 10.2.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Terveydenhuoltolaki tuli voimaan 1.5.2011 - onko liikuttu
LisätiedotSähköisen kyselyn Internet-osoite: https://www.webropolsurveys.com/s/f c1f5828f.par.
1(4) Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava -painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin,
LisätiedotSote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM
Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin
LisätiedotSote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan
Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan 1 Satu Karppanen Sosiaalipäivystys Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaamisesta (12 ) ja sosiaalipäivystyksestä
LisätiedotAlueellinen osaamisen kehittämisen suunnitelma (Päivitys )
1 Alueellinen osaamisen kehittämisen suunnitelma 2017-2020 (Päivitys 2019-2020) Lapin sairaanhoitopiiri ja alueen jäsenkunnat 13.5.2019 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Alueellinen osaamisen kehittäminen
LisätiedotHE 15/2017 vp Asetuksenantovaltuudet
8.5.2017, sote- järjestämislain valtuutussäännökset Pekka Järvinen, STM HE 15/2017 vp Asetuksenantovaltuudet Laki 2, Sote-järjestämislaki Valtioneuvoston asetus, jollei erikseen toisin mainita Järjestämislain
LisätiedotMarko Vatanen
Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon
LisätiedotYhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa
Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Oulu 14.9.2017 Anne Koskela Hallitusneuvos, STM 1 Anne Koskela Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon
LisätiedotNäyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!
Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotTerveydenhuoltolakiuudistuksen tilanne Lapin liiton Sairaanhoitopiirien yhteistyön ja työnjaon selvityshanke
Terveydenhuoltolakiuudistuksen tilanne Lapin liiton Sairaanhoitopiirien yhteistyön ja työnjaon selvityshanke Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Lapin sairaanhoitopiiri Kunta-/seutukuntaneuvottelut
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotPäivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.
Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla
LisätiedotTerveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman sisältö
Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman sisältö Pasi Parkkila, kehitysjohtaja Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PPSHP:n yhteistyöseminaari 3.11.2011 Tiivistelmässä mukana PPSHP
LisätiedotVarsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitys vuosille
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 628/00.04.01/2019 87 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitys vuosille 2019-2020 Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg
LisätiedotYhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat
Yhteistyösopimuksen laadinta Itä- ja Keski-Suomen maakunnat 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue Maakuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä
LisätiedotMiten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?
Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa? Taina Mäntyranta, pääsihteeri STM ohjausosasto/terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto 1 Etunimi Sukunimi Ketjut ja
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998)
166 IV ASETUKSET ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998) Annettu 4 päivänä syyskuuta 1998 Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä
Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma
LisätiedotSosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa
Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Haikko 16.5.2017 1 12.5.2017 Sosiaalipäivystys Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaamisesta
LisätiedotPERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015
PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista
LisätiedotPerusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa
LisätiedotPÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri
PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri / merkittävät kohdat 1. Luku Yleiset säännökset 2 Kiireellisen hoidon antaminen ja päivystyksen järjestäminen Kunnan tai kuntayhtymän on
LisätiedotSosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa
Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Erityisasiantuntija Virva Juurikkala Lapin sosiaali- ja terveysturvan Syyspäivät 8.9.2017 1 Sosiaalipäivystys Sosiaalipäivystyksestä sekä
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain
LisätiedotAjankohtaiskatsaus. Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari
Ajankohtaiskatsaus Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari 26.11.2013 Organisaatio 1.1.2013 15 jäsenkuntaa Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Tarkastuslautakunta Johtoryhmä Sairaanhoitopiirin
LisätiedotSote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?
Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)
LisätiedotHyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään
Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva
LisätiedotTerveydenhuollon järjestämissuunnitelma Lapin shp:n alue
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016 Lapin shp:n alue Perusterveydenhuollon yksikkö www.lshp.fi/pth http://intra.lshp.fi/ =>Palveluyksiköt => Perusterveydenhuollon yksikkö Ajankohtaiset asiat,
LisätiedotHannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT
Sote- seminaari: Integraatiolla puhtia sote- palveluihin Kuntamarkkinat 11.9.2014 Palveluintegraation johtaminen ja talouden hallinta Erva- alueen näkökulma Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT
LisätiedotTästä eteenpäin Tehyn johtamisen ja esimiestyön päivät
Tästä eteenpäin Tehyn johtamisen ja esimiestyön päivät Helsinki, 23.5.2019 Paula Risikko, TtT Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä YHTEINEN TILANNEKUVA TOIMIVALTUUDET SUORITUSKYKY
LisätiedotHAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.
Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön
LisätiedotSOTE rakenneuudistus
SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero
LisätiedotKanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma
Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön
Lisätiedot21.10.2014. Lupahakemus perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen erillispäivystyksen järjestämisestä
21.10.2014 Lähettäjä: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Meijerikatu 2 (PL 4) 74101 Iisalmi Vastaanottaja: Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto Viite: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus
LisätiedotRaision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin
Lisätiedot