ja ensimmäinen itsenäinen eteenpäin liikkuminen. ERI IKÄVUODET VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNNASSA Luovuus ohjaamisen ja kasvatuksen välineenä

Transkriptio

1 ERI IKÄVUODET VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNNASSA Luovuus ohjaamisen ja kasvatuksen välineenä Vantaan ammattiopisto VARIA / Anne Partala LAPSEN MOTORINEN KEHITYS ON YKSILÖLLISTÄ Lapsen motorinen kehitys saavuttaa tavallisesti eri vaiheet tietyssä järjestyksessä, mutta järjestys voi myös muuttua ja jotkut vaiheet jäädä pois kokonaan. Lapsilla on suuria eroja siinä, minkä ikäisinä lapset saavuttavat kunkin tason, eikä myöskään tasolta toiselle siirtyminen ole aina selvärajaista. Siksi pienten lasten ohjauksessa tulee muistaa yksilöllisyys ja yksilöllisten erojen huomioiminen. Motorisen kehityksen etenemiseen annetut ikäkuukaudet onkin syytä ymmärtää vain karkeasti suuntaa antavina; esimerkiksi kävelemisen oppiminen voi ajoittua ikäkuukauden välille eli heittoa voi lasten välillä olla 6-8 kuukautta. Yksilöllisten erojen syyt piilevät yleensä lapsen kasvuympäristössä, esim. aikuisten antamat virikkeet, tilan sisustus. Karkeasti varhaiskasvatuksen liikunnan ikäryhmät voidaan jakaa: - imeväisikäisiin (oman kehon löytäminen ja itsenäisen liikkumisen oppiminen) vuotiaisiin (perustaidot yksittäisinä liikkeinä ja karkeamotorinen liikkuminen) vuotiaisiin (monipuoliset yhdistelmäharjoitteet ja hienomotoriset liikkeet) IMEVÄISIKÄISET - Lapsen oppimat tärkeimmät motoriset toiminnat ovat määrätietoinen tarttuminen, pystyasento ja ensimmäinen itsenäinen eteenpäin liikkuminen. - Tarkemmin kehitys kulkee keskimäärin näin: o 4 kuukautta: onnistuu hallitsemaan yläruumistaan o 6-7 kuukautta: osaa vapaasti istua lattialla, kun hänet laitetaan asentoon valmiiksi o 9 kuukautta: osaa nousta istumaan o 8-9 kuukautta: yrittää ensimmäistä kertaa aktiivisesti määrätietoista etenemistä o 11 kuukautta: etenee pääasiassa konttaamalla o kuukautta: muutama askel eteenpäin o kuukautta: kävelee

2 1-3-VUOTIAAT - Lapsi oppii paljon uusia perustaitoja: käveleminen, juokseminen, hyppääminen, ryömiminen, kieriminen, työntäminen, vetäminen, roikkuminen, tasapainoilu, nouseminen, kantaminen sekä kolmannen ikävuoden lopussa ensimmäiset heittämisyritykset ja kiinniottamiset. - Ennen kolmatta ikävuotta lapsi luottaa eniten omaan vanhempaansa ja siksi aikuinen-lapsi liikunta eri muodoissaan on hyvin suositeltavaa tässä ikävaiheessa. - Missään muussa ikäluokassa ihminen ei omaksu yhtä suurta määrää yhtä lyhyessä ajassa - lapsi on varsin altis yrittämään ja ponnistelemaan, hänellä on ilmeinen liikkumisen tarve sekä motivaatio harjoitella ja täydentää vastaopittuja taitoja. - Lapsen liikekuvio on vielä kulmikas ja epätaloudellinen, sillä lapsi ei vielä osaa annostella eikä ohjata fyysisiä voimiaan. - Tässä iässä lapset vaihtavat leikkejä ja mielenkiinnon kohteita vielä nopeaan tahtiin, koska keskittymiskyky ei ole ylenmääräinen. 4-6-VUOTIAAT - Tässä ikäjaksossa pienempänä opitut liikkumismuodot eriytyvät ja kohenevat karkeamotorisista hienomotorisiin taitoihin. Lisäksi lapsi osaa jo yhdistellä eri liikuntamuotoja, kuten juoksemista, hyppimistä, heittämistä ja kiinniottamista. - Motoriikan kehityksen nopea eteneminen näkyy lapsessa kolmessa eri muodossa: o suoritusten määrällisessä lisääntymisessä o liikekulkujen laadullisessa kohentumisessa o eri tilanteiden soveltamiskyvyssä. - Lapsen koordinaatiokyky, kuten tasapainokyky, edistyy (4.-5. ikävuoden välillä monet lapset oppivat mm. ajamaan polkupyörällä). - Täytettyään noin 3 vuotta, lapsi hakeutuu myös liikunnassa jo mielellään ikäistensä seuraan. Aikuisen tulee tällöin osata irtautua kerhotilasta ja antaa lapselle vapaus olla yksin ikäistensä ja ohjaajien seurassa. Tällöin lapsi vapautuu ja voi opetella uusia taitoja ilman mahdollisia esiintymis- ja suorituspaineita. - Esikouluikäisten lasten nopean motorisen kehityksen syinä ovat selvä leikin ja liikunnan tarve, uteliaisuus, tarmokkuus ja vankkumaton pyrkimys uuden kokemiseen ja oppimiseen.

3 IMEVÄISIKÄISTEN KÄYTÄNNÖN LEIKIT Luota lapseen ja itseesi! Luota siihen, että lapsi pystyy itse ilmaisemaan mistä pitää ja mistä ei ja luota siihen, että aikuisena pystyt tulkitsemaan ja kunnioittamaan lapsen viestejä. 0-3 kuukautta o Helistimiä, joissa on kasvot o Pahvisia tai muovisia ensikirjoja o Leikkimatto o Rauhallista musiikkia o Lapsi mahdollisimman usein vatsalleen nostaa päätään itse o Taivuta ja ojenna lapsen käsiä, jalkoja, ranteita ja nilkkoja o Vauvahieronta o Lentokone 3-6 kuukautta o Teline, johon ripustetaan leluja o Eri materiaaleista tehtyjä, erimuotoisia ja värisiä leluja ja tavaroita o Renkaita ja helistimiä, joihin lapsen on helppo tarttua o Saippukuplia o Pehmoleluja o Peilillä varustettu lelu o Lapsi mahdollisimman usein vatsalleen selkä ja niska vahvistuvat o Lapsen eteen leluja, joita tavoitella ja joita kosketella o Ilmapalloleikki: ilmapallo lapsen jalkojen yläpuolelle, jota lapsi voi potkia o Kierähdys: avustetaan lapsi kierähtämään ympäri helistimen houkuttelemana o Pienen pallon päällä: avustetaan lapsi konttausasentoon pallon avulla o Renkaan sisällä: lapsi pääse käyttämään koko kehoaan itsensä kokoisessa renkaassa

4 6-9 kuukautta o Keittiövälineitä: kauhoja, vispilöitä, muovikuppeja o Erilaisia kankaanpaloina yhteen ommeltuina o Helistimiä o Leluja, joissa reikiä ja syvennyksiä o Isoja ja pieniä palloja o Pyörällisiä tai muuten liikutettavia leluja o Soittorasioita o Edelleen lapsi mahdollisimman usein vatsalleen lepuuttaa selkää esimerkiksi istumaharjoitusten välissä o Pane leluja lapsen ympärille, joita joutuu tavoittelemaan ryömimällä o Ripusta leluja lapsen yläpuolelle, joita kohti voi kurkotella o Erilaisia ryömimistunneleita o Maapallon ympäri jättipallon päällä istuen aikuisen tukemana o Laululeikkejä 9-12 kuukautta o Monenkokoisia ja värisiä palloja eri materiaaleista o Keittiövälineitä o Musiikkia ja soittimia o Katselukirjoja o Palikoita ja nuppipalapelejä o Kannellisia rasioita o Työntökärryt tai nukenvaunut o Eläimiä ja narusta vedettäviä leluja o Tue lasta jalkapohjista liikkumaan eteenpäin hänen maatessaan vatsallaan o Auta lasta nousemaan nelinkontin tukemalla kainaloista ja sääristä o Jos lapsi pysyy kontallaan, voi lasta kevyesti työntää takaa tai keinutella o Kottikärryt: aikuinen pitää jalkoja ilmassa, lapsi liikuttaa käsiään lattiassa o Keilailu jumppapallolla: lapsi vatsallaan, aikuinen tukee, lapsi kaataa käsillä keiloja o Nuoralla kävely aikuisen tukemana o Laululeikkejä

5 1-VUOTIAAN KÄYTÄNNÖN LEIKIT - Aikuisen rooli tärkeä: leikit tehdään pääasiassa pareittain - Leikkien sisällä paljon lauluja, loruja ja hokemia - Tunnelit ja konttausradat - Piiloleikit: lapsi etsii aikuista piiloista esimerkiksi äänen perusteella 2-3-VUOTIAAN KÄYTÄNNÖN LEIKIT - Helppoja sääntöjä ja yksinkertaisia ryhmittymismuotoja - Kaikki lapset suorittavat samoja liikkeitä yhtä aikaa ja samaan suuntaan, sillä tilankäyttö, suunnanvaihdot ja pysähtymiset ovat vielä lapselle vaikeita - Leikkejä toistetaan useaan kertaan - Aikuinen tekee ohjaajana aktiivisesti mukana, sillä lapsi oppii jäljittelemällä - Juoksuleikit eri kohteisiin tai ringissä - Tule emon perässä leikki: kontataan pehmolelulta toiselle ja äännellään eläimen mukaisesti 3-4-VUOTIAAN KÄYTÄNNÖN LEIKIT - Yksinkertaiset säännöt edelleen (esimerkiksi merkistä tietty liike) - Roolileikit: mielikuvilla liikunnan elävöittäminen - Aikuisella ilmeikäs ohjaustapa - Autonpesu: lapsi kerrallaan konttaa muiden välistä pestäväksi ja keksii itselleen merkin - Hämähäkki: kuljetaan kontallaan vapaasti, merkistä selinmakuulle ja sähistään 4-6-VUOTIAAN KÄYTÄNNÖN LEIKIT - Liikunnallisia sääntöleikkejä lapsi käsittää leikin ohjeita jo suhteellisen helposti ja nopeasti ja yhä enemmän pelkän sanallisenkin selityksen mukaan - Säännöt ovat lapsille tärkeitä ja ne voivat olla jo aiempaa monipuolisempia - Tilankäyttöä voi monipuolistaa: lapsi osaa jo etsiä tyhjää tilaa, juosta törmäilemättä, vaihtaa suuntaa ja pysähtyä - Leikkejä ja pelejä voi valikoida hyvin monipuolisesti - Alkeispelejä ja joukkuekisailua ilman pisteiden tai maalien laskun korostamista - Pallo- ja välineleikkejä silmä-käsi ja silmä-jalka koordinaation lisäämiseksi - Hippa- ja suunnistusleikit