Toiminta-ajatus. Arvot. Työväenopiston perusstrategia. Visio

Transkriptio

1 Sisältö Työväenopisto vuonna 2008 Työväenopiston strategiatyö Toimenpiteitä kaupungin yhteisstrategioiden toteuttamiseksi Työväenopiston organisaatio Johtokunta 2008 Hallinto ja talous Tiedotus Kehittämis- ja suunnitteluyksikkö Työväenopiston henkilökunta Kirjasto ja avoin oppimiskeskus Aino AV-keskus Alueopistot vuonna 2008 Eteläinen alueopisto Itäinen alueopisto Keskinen alueopisto Koillinen alueopisto Läntinen alueopisto Pohjoinen alueopisto Ainealat vuonna 2008 Hyvinvointi ja terveys Opetusharjoittelu Ihminen, yhteiskunta ja kulttuuri Kielet Kirjallisuus, luova kirjoittaminen, äidinkieli, ja teatteri-ilmaisu Kotitalous, hyvinvointi ja terveys Kuvataide Käsityö tekstiilityö ja tekninen työ Liikunta, tanssi, jooga Luonto ja ympäristö Musiikki Tietotekniikka - Informaatiotekniikka Suomen kieli Avoin yliopisto-opetus Adult Education Centre 2008 Talous Tilastot Työväenopiston perusstrategia Opiston toiminnan lähtökohtana on asiakasvastuinen itseohjautuvuus. Opiston toimintaa ohjaavat ulkoiset normit ja ohjausvaatimukset ovat vähäiset. Opisto on toiminnastaan suoraan vastuussa kaupunkilaisille, opiskelijoilleen ja muille asiakkailleen. Opisto pyrkii joustavasti ja luovasti kehittämään toimintansa laatua ja palvelurakennetta sekä etsimään uusia, asiakkaita parhaiten palvelevia toimintamuotoja. Samoin kehitetään opiston kustannustietoisuutta ja siihen liittyviä menetelmiä. Työväenopisto kohdentaa palvelunsa kaupunkilaisille tasa-puolisesti ja oikeudenmukaisesti kaupungin asettamien yleisten ja toimintokohtaisten strategioiden mukaisesti. Opiston toimintastrategia määrittelee opiston toiminnan perustan ja toiminta-ajatuksen toteuttamisen edellyttämät: - opiston ydintoiminnot sekä niiden toteuttamiseksi sovitut strategiat - tukitoiminnot sekä niiden toteuttamiseksi sovitut strategiat - yksiköiden toiminnan yhtenäiset reunaehdot. Toiminta-ajatus Työväenopiston toiminnan tarkoituksena on ylläpitää ja parantaa kaupungin aikuisväestön kykyä selviytyä ja toimia muuttuvassa yhteiskunnassa. Opiston opetus on osa elinikäisen oppimisen prosessia, jossa korostuvat vapaan sivistystyön periaatteet. Näiden periaatteiden mukaan opisto tukee yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä, kykyä toimia yhteisöissä ja edistää näin kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista. Opiston opetuksessa sekä yleissivistävällä että harrastetavoitteisella opiskelulla ja itsensä kehittämisellä on oma merkityksensä. Arvot Työväenopiston arvot ovat: asiakaslähtöisyys, ihmisten kunnioittaminen, yhteistoiminnallisuus, avoimuus, vastuu työstään, oppiminen. Visio Työväenopisto monikulttuurinen vapaan sivistystyön oppimiskeskus, joka toiminnoissaan korostaa aktiivista kansalaisuutta ja sivistyksellistä tasa-arvoa tietoja, taitoja ja elämyksiä ihmisläheisesti koko elämän ajan.

2 Työväenopisto vuonna 2008: oppimisen joukkoliikennettä Vuosi 2008 oli Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston 94. toimintavuosi. Kertomusvuoden aikana opetusta toteutettiin yhteensä tuntia, mikä ylitti sitovan tavoitteen tunnilla. Tuntimäärä nousi jälleen yli tunnin usean vuoden tauon jälkeen. Valtionosuusmuutoksen vuoksi saatiin opetusministeriön lisävaltionapua euroa. Kurssilaisten lukumäärä oli (tavoite ), kurssin suorittaneita oli Opiskelijatunneissa tavoite oli ja toteutumana oli opiskelijatuntia. Työväenopisto on edelleen maamme ja koko Euroopan suurin vapaan sivistystyön oppilaitos. Toimintamenot olivat euroa, joka oli euroa vähemmän kuin talousarvio ja määrärahasiirrot yhteensä. Kukin 16 vuotta täyttänyt helsinkiläinen maksoi suomenkielisen työväenopiston kuluista 15,30 euroa, kun kaupungin saama valtionosuus huomioidaan. Toimintatuloja saatiin yhteensä euroa, joka oli euroa budjetoitua enemmän. Kurssimaksutuloja saatiin euroa ja avustuksia euroa enemmän kuin talousarviossa. Opetuksessa korostui edelleen kaupungin päästrategioiden mukaisesti palvelujen tarjonta ja hyvinvointi, erityisesti laajan opetusohjelman toteuttaminen ja kehittäminen kuntalaisten tarpeista lähtien. Kurssimaksut ovat edullisia, mikä osaltaan toteuttaa koulutuksellista tasa-arvoa. Opetusministeriö myönsi opistolle yhden kolmesta vuoden 2008 laatupalkinnosta euron suuruinen palkinto perustui palkintokilpailun teemana olleeseen käden taidon opetuksen laadukkuuteen. Tila-asiat sävyttivät vuotta 2008, kun Opistotalon remonttia ja väistötiloihin muuttoa valmisteltiin. Opistotalon peruskorjaus kestänee kesään 2010 asti. Myös läntisen alueopiston Näyttelijäntien tilan remontti ja lisätila näkyivät toiminnassa. Henkilöstöasioissa oli vilkas vuosi. Keskisen alueopiston pitkäaikainen aluerehtori Hannele Mäkelä jäi osa-aikaeläkkeelle ja jatkaa projektitehtävissä edelleen. Aluerehtoriksi kaupunginhallitus valitsi Kauniaisten kansalaisopiston rehtorina toimineen FK Eero Julkusen. Uuteen suomen kielen johtavan opettajan tehtävään johtokunta valitsi FL Marjo Yli-Piiparin. Opisto sai myös neljä uutta työntekijää opetuksen it-tukeen ja yhden keskitettyyn tiedotukseen. Pääkaupunkiseudun kuntien opistojen yhteistyö jatkui tiiviinä mm. yhteisen ilmoittautumisportaalin suunnittelutyössä. Toukokuussa järjestetty asiakasfoorumi kiteytti opiston perusidean: suomenkielinen työväenopisto on luotettava, edullinen, innostava, virkistävä ja osaava. Jos työväenopisto olisi eläin, se olisi koira ehkä myös karhu tai pöllö. Eläinmielikuvissa työväenopisto koettiin selvästi positiivisena, kotoisana ja turvallisena. Jos työväenopisto olisi kasvi, se olisi tammi. Työväenopiston väri on keltainen tai punainen. Kulkuvälineenä opisto olisi juna tai bussi kaikki mahtuvat mukaan ja pysäkkejä on tiheässä. Oppimisen joukkoliikenne -terveisin Taina Törmä, johtava rehtori

3 Työväenopiston perusstrategia Työväenopiston strategiatyö Suomenkielisen työväenopiston perustehtävänä on järjestää opetusta, joka ylläpitää ja parantaa kaupungin aikuisväestön kykyä selviytyä ja toimia nykyisessä sekä tulevassa muuttuvassa yhteiskunnassa. Opetuksessa korostuvat vapaan sivistystyön periaatteet, joissa tuetaan yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä, kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Työväenopiston toimintaa ohjaavat myös opiston arvot, joita ovat asiakaslähtöisyys, ihmisten kunnioittaminen, yhteistoiminnallisuus, avoimuus, vastuu työstään ja oppiminen. Opiston toimintaa ohjaavat ulkoiset normit ja ohjausvaatimukset ovat vähäiset, mikä asettaa toiminnan sisällöille ja arvoille suuret vaatimukset. Tästä syystä opisto pyrkii jatkuvaan toimintansa arviointiin ja kehittämiseen sekä laadun parantamiseen. Opiston ydintoimintoja ovat opetus, opetuksen sisältöjen tuottaminen ja kehittäminen, suunnittelu ja toteutus, asiakaspalvelu, henkilökunnan osaamisen kehittäminen sekä opetusharjoittelun järjestäminen. Työväenopiston strategiset tavoitteet ovat: 1. osaamisen vahvistaminen ja aktiivinen kansalaisuus 2. osaamisen vahvistaminen ja tietoyhteiskuntavalmiuksien tukeminen 3. väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin vastaaminen 4. osaamisen kehittäminen ja opettajaharjoitteluyhteistyö 5. syrjäytymisen ehkäisy 6. ympäristöasioiden seuranta ja hallinta 7. henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja johtamisen kehittäminen ME-hanke ME-hankkeen (aiempi nimi Miten eteenpäin? -hanke) tavoitteena oli edelleen saavuttaa yhteinen, selkeä näkemys työväenopiston ja sen organisaation eri osien rooleista ja tulevaisuudesta, kehittää selkeät prosessit ja vastuutukset yhteisen näkemyksen toteuttamiseksi sekä kehittää työväenopistoon uudistuvaa ja innovatiivista työ- ja johtamiskulttuuria. Hanke on toteutettu yhteistyössä henkilöstökeskuksen kanssa ja ohjausryhmään on kuulunut edustajia opiston eri ammattiryhmistä. Hanke kohdistui edelleen työväenopiston strategiaperustaan ja -työhön, yksiköiden sisäiseen työhön, koko organisaation kehittämistyöhön ja esimiestyön ja johtamisen kehittämiseen. Hanke sai rahoitusta euroa henkilöstökeskuksen matalapalkkatukirahoista, minkä lisäksi mm. työnohjaukseen käytettiin kaupungin muita ja viraston omia resursseja. Hanke jatkuu vuonna 2009 mm. tukihenkilöstön työn kehittämisenä. Hanke näkyi vuonna 2008 yksiköiden sisäisessä työssä työnohjauksina ammattialoittain ja toimintayksiköittäin sekä myös yksilötyönohjauksena. Yksiköiden kehittämispäivien suunnitteluun ja toteutukseen käytettiin hankkeen varoja. Henkilökunnalle järjestettiin lokakuussa viestintä ja vuorovaikutus -koulutuspäivä. Elo- ja marraskuussa tarjottiin henkilöstökeskuksen järjestämää työsuojeluparikoulutusta. Strategiaperustatyöhön liittyviä tilaisuuksia: yhteissuunnittelukokous 2.3. opettajainkokouksen yhtenä teemana verkosto- ja kumppanuuspäivä johtokunnan strategiapäivä 9.5. asiakkaiden tulevaisuuspäivä (ks. pääkirjoitus) johtamisen teemapäivä tulevaisuuden toimintaympäristö -päivä toimintaympäristö- ja strategiatyöpajat seitsemässä yksikössä henkilöstölle, myös tuntiopettajille johtokunnan tilinpäätösseminaari yksiköiden johtajien haastatteluista osa tehty, työ jatkuu vuoden 2009 puolella Projektiryhmä on kokoontunut toimintavuoden aikana viisi kertaa. Neuvoa-antavana ryhmänä on toiminut henkilöstötoimikunta. Toimenpiteitä kaupungin yhteisstrategioiden toteuttamiseksi: Kehittämistyön yhtenä lähtökohtana ovat kaupungin yhteisstrategiat, joiden mukaisesti opisto pyrkii jatkuvasti löytämään uusia, asiakkaita entistä paremmin palvelevia toimintamuotoja sekä kehittämään palvelurakennettaan entistä joustavammaksi ja nopeammin reagoivaksi. Työväenopisto toteuttaa erityisesti hyvinvointi ja palvelut -strategiaa. Opisto vaikuttaa myös seudun innovatiivisuuden lisääntymiseen ja helsinkiläisten osaamisen vahvistamiseen sekä alueiden elinvoiman kasvamiseen. 4

4 Työväenopisto ja kumppanit Koulut, oppilaitokset Soster Substanssi Kulttuuri, taide, vapaa-aika Asiakkaat Vapaa sivistystyö Yliopistot, korkeakoulut Opetus, koulutus Vapaan sivis tystyön järj Järjestöt Soster alan järjestöt Kulttuuri, taide, vapaa-aika Kaupunginosa -yhdistykset Ammattiyhdistykset Seurakunnat Tilojen hallinta Tukipalvelut Kaupungin sisäiset Työväenopisto Kv yhteistyö Ohjaus Viranomaistahot Media Yritykset Asiakkaina Toimittajina Opiston yhteistyökumppanit keväällä Keskeisiä toimenpiteitä strategioiden näkökulmasta: Pks-yhteistyö Neljän pääkaupunkiseudun kunnan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten viiden kunnallisen työväen- ja kansalaisopiston ilmoittautumisportaalihanke alkoi jatkuen vuonna Portaalihanke tiivisti opistojen opetuksen suunnittelun ja asiakaspalvelun yhteistyötä. Opisto on lähellä helsinkiläisiä Lähipalveluperiaatteen mukaisesti opisto tarjosi kuntalaisille opiskelumahdollisuuksia eri puolilla Helsinkiä entiseen tapaan. Itäisen alueopiston Mellunkylän alueella opetustarjontaa lisättiin. Lännessä Näyttelijäntien lisätila profiloitui kädentaidoille ja yleistä hyvinvointia tukevaan opetukseen (ks. alueopistokohtaiset luvut). Alueellinen yhteistyö opiston ja eri toimijoiden välillä oli vilkasta. Opiston verkostopäivässä koottiin kuva opiston yhteistyöstä. Tavoitteena on, että opisto rakentaa ja ylläpitää kumppanuussuhteita tavoitteidensa kannalta tärkeiden toimijoiden kanssa. Kurssimaksut tasa-arvoisen koulutuspolitiikan välineenä Opiston toiminnassa syrjäytymisen ehkäisyn muotoina ovat opetuksen tarjoaminen lähellä kuntalaisia yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa sekä opiskelukynnyksen alhaisena pitäminen. Kohtuulliset kurssimaksut, maksuttomat yleisluennot, avoimet mikrotuvat ja ohjattu tietoyhteiskuntavalmiuksien harjoittelu ovat opiston välineitä tässä työssä. Opetushallituksen opintosetelit ovat mahdollistaneet senioreiden, työttömien ja maahanmuuttajien aloituskurssien maksuttomuuden. Opintoseteleillä on myös järjestetty ilmaisia kursseja helsinkiläisille, jotka eivät vielä ole käyneet tietotekniikan kursseja. 5

5 Työväenopisto tuki edelleen työttömien, toimeentulotukea saavien, varus- ja siviilipalvelusmiesten, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa tai kotihoidontukea saavien sekä vuorotteluvapaakorvausta saavien henkilöiden opiskelua myöntämällä heille kurssit puoleen hintaan. Kestävä kehitys Opistolla on ympäristöohjelma, jonka päivittäminen oli tavoitteena vuonna 2008, mutta lähinnä resurssi- ja henkilöstösyistä tavoite ei toteutunut. Työväenopistossa on nimetty ekotukihenkilö. Lisäksi kaikissa alueopistossa on kestävän kehityksen yhteyshenkilö. Jätteiden määrää on pyritty vähentämään ja materiaaleja kierrätetään mahdollisuuksien mukaan. Paperinkulutusta on vähennetty siirtymällä kangaspyyhkeiden käyttöön. Kopiointia on pyritty vähentämään neuvonnalla, tarkkailemalla paperinkulutusta ja kaksipuolisella kopioinnilla. Hankinnat on kilpailutettu ja niitä tehtäessä pyritään noudattamaan taloudellisuus- ja kestävyysaspekteja. Opistossa suositaan sähköistä tiedonvälitystä ja sähköistä arkistointia. Jätepaperit ja pahvit lajitellaan, samoin biojäte kerätään erikseen. Kotitalousopetuksessa on järjestetty metallin, lasin ja nestekartongin keräys. Myös käsityöluokissa kertyvä kangasjäte kerätään ja tilkkuja ja lankoja kierrätetään. Kuvataiteissa on lähes kokonaan siirrytty myrkyttömään grafiikkaan. Ongelmajätteiden keräys on järjestetty. Tulostimien mustekasetit kierrätetään pääsääntöisesti. Henkilökunta saa kestävään kehitykseen liittyvää tietoa opiston kirjastosta, koulutustilaisuuksista, alan tiedotteista sekä muista julkaisuista ja esitteistä. Päätoimisen henkilökunnan lisäksi myös tuntiopettajille on tähdennetty ympäristöä säästävistä periaatteista, joihin kuuluu fyysisten tilojen ja opetusvälineiden kunnioittaminen ja niistä huolehtiminen oikealla tavalla. Kurssitarjonnassa on huomioitu kaupungin paikallisagendan tavoite lisätä vuorovaikutusta ja kansalaisaktiivisuutta. Työväenopisto on järjestänyt yhteiskuntaa ja kulttuuria sekä ympäristökasvatusta käsitteleviä luentosarjoja, yleisötilaisuuksia ja tapahtumia, samoin luontoa, ympäristöä ja kansantaloutta käsitteleviä kursseja. Esimerkiksi kotitaloudessa energiankulutusta pyritään vähentämään ohjaamalla kotitalouden opiskelijoita energiatehokkaaseen ruoanvalmistukseen, ostos- ja välinevalintoihin sekä kodinhoitoon sekä kursseilla että kotona. Opetuksessa nostetaan esiin kulutuksen ja valintojen vaikutuksia niin lähi- kuin globaaliin ympäristöönkin. Kansainvälinen toiminta Suomenkielinen työväenopisto on mukana joulukuussa 2007 alkaneessa SLIC Sustainable Learning in the Community Kestävää oppimista yhteisössä -projektissa. SLIC on Grundtvig-ohjelman rahoittama EU:n monikansallinen projekti, jonka tavoitteena on ikäihmisten osaamisen tunnustaminen ja uusien mahdollisuuksien avaaminen oppimiselle ja osallisuudelle. Projekti rohkaisee ikäihmisiä toimimaan aktiivisina kansalaisina kaikilla elämän alueilla. SLIC-hanke toteuttaa tavoitteensa lähestymistavalla, joka rakentuu kaksipäiväisestä vuorovaikutteisesta SLIC-työpajasta, henkilökohtaisten taitojen arvioinnista ja toimintasuunnitelmasta, epävirallisesta SLIC-todistuksesta henkilön taidoista ja osaamisesta sekä käsikirjasta SLIC-työpajan toteuttamiseksi. SLIC-projektin koordinaattorina on Itävallan Punainen Risti. Helsingin työväenopiston lisäksi projektiin osallistuvat Itävallan Punaisen Ristin tutkimuslaitos, Itävallan aikuiskoulutusliittojen yhteisjärjestö, Budapestin kulttuurikeskus, LUNARIA Italian vapaaehtoistyön järjestö, PRIAE Ikääntymisen ja etnisyyden toimintatutkimuslaitos Englannissa, Strathclyden yliopisto Skotlannissa, INTEVAL Ltd Englannissa sekä projektin arvioijana ISIS Sosiaalisen infrastruktuurin instituutti Saksassa. Helsingissä projektin työryhmään kuului puheenjohtajana itäisen alueopiston aluerehtori, sihteerinä tuntipalkkainen projektisuunnittelija ja jäseninä apulaisrehtori, kirjastonhoitaja ja itäisen alueopiston koulutuspäällikkö. Keväällä 2008 pidettiin projektin aloitusseminaari Budapestissa. Työväenopisto projektisuunnittelija haastatteli keväällä 22 opiston opiskelijaa ja vapaaehtoistyöntekijää. Yhteensä viidessä maassa haastateltiin 100 ikäihmistä projektin tavoitteista ja toteutuksesta työpajojen suunnittelun pohjaksi. Lokakuun lopussa pidettiin kaksipäiväinen työseminaari Helsingissä. Seminaarissa käsiteltiin työpajojen toteutusta, projektin internetsivuja ja tiedotusta. Seminaariin osallistui 18 henkeä kuudesta maasta. Hanke jatkuu 2009, jolloin toteutetaan SLIC-työpajat. Työpajojen tavoitteena on auttaa ikäihmisiä toimimaan ja vaikuttamaan aktiivisesti yhteisössään, tukea ikäihmisten itseluottamusta osallistua erilaisiin oppimistilanteisiin ja lisätä ikäihmisten omanarvontuntoa ja auttaa heitä löytämään merkitystä elämälleen. SLIC-hanke kehittää menetelmiä ja lähestymistapoja, joita ikäihmisten kanssa toimijat voivat käyttää erilaisissa yhteisöissä keinoina kohdata ikääntyvän yhteiskunnan tarpeita. Muu kansainvälinen yhteistyö Toimintavuoden alussa saatiin päätökseen vuonna 2006 alkanut lähialuehanke, joka kartoitti kansalaisopistotoiminnan kehittämisedellytyksiä Luoteis-Venäjällä. Hanke toteutui opetusministeriön tuella ja se tuotti sisältöä Kansalais- ja työväenopistojen liiton Tammiseminaariin Pietarissa sekä Kansanvalistusseuran järjestämään New Partnerships and Lifelong Learning -konferenssiin Helsingissä. Usea opiston työntekijä osallistui toimintavuoden aikana kansainvälisiin konferensseihin, koulutuksiin tai tapahtumiin. Johtokunta teki lähialuematkan Tanskaan tutustuen maan vapaaseen sivistystyöhön. 6

6 Työväenopiston organisaatio Johtokunta 2008 Työväenopiston johtokunta kokoontui toimintavuoden aikana 16 kertaa ja käsitteli yhteensä 164 asiaa. Vuoden aikana johtokunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavat lausunnot: Lausunto kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakasen kaupunginhallitukselle osoitetusta kirjeestä, jossa esitetään, että kaupunginhallitus kiirehtii Maunulan kirjaston ja työväenopiston tilojen suunnittelua ja esittää liiketilojen rakennuttajalle hankkeiden toteuttamista yhdessä sovittavan aikataulun puitteissa ja koordinoidusti ja että kaupunginhallitus osoittaa suunnittelu- ja investointivaroista riittävät määrärahat siihen, että julkisten tilojen rakentaminen voidaan aloittaa yhtä aikaa liiketilojen kanssa, mahdollisesti jo samana vuonna ( ). Lausunto koskien kiinteistöviraston talonrakentamishankkeiden rakentamisohjelmaa ( ). Lausunto kaupunginhallitukselle suomenkielisen työväenopiston keskisen alueopiston aluerehtorin viran hakijoista ( ). Lausunto Helsingin kaupungin vanhusneuvoston suomenkielisen työväenopiston johtokunnalle lähettämästä kirjeestä koskien liikuntapalveluiden tarjoamista ja seniorien tarpeiden huomioonottamista opiston tarjonnassa ( ). Lausunto riittävän määrärahan varaamisesta maahanmuuttajien suomi vieraana kielenä -opetukseen ja suunnitteluun työväenopistossa (yksi lisävakanssi), ( ). Lausunto toivomusponnesta (dno /241), joka liittyy talousarvioon 2008 ja taloussuunnitelmaan vuosiksi Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki selvittää uusia mahdollisuuksia jakaa avustuksia kaikenikäisten kaupunkilaisten harraste- ja kansalaistoimintaryhmille ja -verkostoille (Tiia Aarnipuu, äänin 67 0), ( ). Lausunto koskien Maunulan uuden keskustan liiketilojen ja julkisten tilojen, kirjaston ja työväenopiston tilamitoitusta, suunnittelu- ja rakentamisaikataulua sekä rakentamishankkeen ja toimintojen rahoitusta koskevaa talousarvioaloitetta ( ). Lausunto Myllypuron uuden ostoskeskuksen tilavarausta koskevaa Terhi Mäen ym. allekirjoittamaa talousarvioaloitetta ( ). Lausunto Helsingin seudun kesäyliopistosäätiön avustusanomuksesta ( ). Työväenopiston johtokunta piti vuonna 2008 kolme seminaaria opiston johtavien työntekijöiden kanssa. Kevätseminaari pidettiin Seminaarin aiheena oli Opetussuunnitelman mahdollisuudet suomenkielisen työväenopiston strategisen johtamisen kehittämisessä. Seminaarin jälkeen tehtiin seminaarimatka Tanskaan Tutustumiskohteina Kööpenhaminassa olivat Tanskan aikuiskoulutusjärjestöt ja The Danish University School of Education. Silkeborgissa tutustuttiin kansanopisto Performers Houseen sekä päiväkansanopistoon. Syksyllä johtokunnan ja suunnittelevan henkilöstön seminaari pidettiin Helsingin Paasitornissa opiston strategioista ja niiden työstämisestä johtokunta päätti työväenopiston osalta pääkaupunkiseudun opistojen verkkoilmoittautumisen toteutuksesta sekä ylläpito-, käyttö- ja tukipalveluiden hankinnasta johtokunta päätti julistaa avoimeksi suomen kielen johtavan opettajan toimen, johon johtokunta valitsi FL Marjo Yli-Piiparin johtokunta päätti, että itäiseen alueopistoon perustetaan kielten suunnittelijaopettajan määräaikainen toimi johtokunta päätti hyväksyä työväenopiston johtosääntöehdotuksen edelleen lähetettäväksi sääntötoimikunnan kautta kaupungin päätöksentekoelimiin johtokunta päätti julistaa avoimeksi kielten johtavan opettajan toimen. Jäsenet...Varajäsenet Puheenjohtaja Kolanen Risto (SDP)... Järvinen Tarmo (SDP) Varapuheenjohtaja Savolainen Irja (Kok.)...Haahtela Johanna (Kok.), alkaen Jäntti Maija Elina (Kok) Konovalova Tatiana (Vas.)... Linden Jarmo (Vas.) Laaninen Timo (Kesk.)...Autere Minna (Kesk.) Lamminperä Tarja (Kok.)...Savia Jussi (Kok./Sit.) Manninen Sini (Vihr.)...Tontti Jarkko (Vihr.) Nurmi Reet (SDP)... Haapanen Noora (SDP) Ojala Jarmo (Kok.)...Huuska Hannu (Kok.) Takkinen Heikki (VEV/SKP)... Kotilainen Tytti (SKP) Kaupunginhallituksen edustaja oli Juha Hakola ja varaedustaja Kauko Koskinen. 7

7 Hallinto ja talous Hallinnon ja talouden yksikkö hoitaa koko opiston yhteisiä asioita: keskitetty henkilöstöhallinto, johtokunnan kokousten valmistelun johto ja kokouskäytännöt, taloussuunnittelu ja -seuranta, tiedotus ja ylin johto. Hallinnon ja talouden yksikkö kehittää koko opiston asiakas- ja henkilöstö-hallinnon ohjeistus- ja ohjaustoimintoja. Uutena työntekijänä aloitti tiedotussihteeri (graafinen suunnittelu) Katja Nurminen. Keskisen alueopiston aluerehtori Hannele Mäkelä jäi osa-aikaeläkkeelle ja siirtyi hallinnon ja talouden yksikköön projektityöntekijäksi. Tiedotus Opetusohjelma Toimintavuoden aikana julkaistiin kolme opetusohjelmaa. Kevään ohjelma oli 170-sivuinen ja sitä painettiin kpl. Syyslukukauden ohjelma oli 216-sivuinen ja sen painosmäärä oli kpl. Kesälukukauden ohjelma toteutettiin 24-sivuisena vihkosena, jota painettiin kpl. Ohjelmien sisällöt tuotettiin opistossa. Kevät- ja syysohjelman taittoi ulkopuolinen graafikko, kesäohjelma puolestaan taitettiin opistossa. Opetusohjelmat olivat jaossa työväenopiston omissa toimipisteissä, kaupungin kirjastoissa sekä Helsinki-tiedotuksessa. Lisäksi kurssitarjontaa markkinoitiin opiston internetsivuilla. Markkinointi ja lehti-ilmoittelu Lukukausien alkua markkinoitiin lehti-ilmoituksin Helsingin Sanomissa, Helsingin Uutisissa, Vartissa sekä Metro-lehdessä, syyslukukaudella myös Voima-lehdessä. Kevätlukukauden alussa opisto näkyi raitiovaunuissa kahden viikon Elä, opi, oivalla -kampanjalla. Syyslukukauden kaksiviikkoinen kampanja ajoittui elokuuhun, jolloin opistoa markkinoitiin metrovaunuissa sekä Rautatieaseman Kompassi-tasanteen digitaalisessa mainostaulussa. Lisäksi alueopistot ilmoittelivat lukukausien aikana toiminnastaan alueiden paikallislehdissä. Ajankohtaistiedotus Ajankohtaisista luennoista ja tapahtumista tiedotettiin viikoittain ilmestyvällä menotiedotteella, joka vuonna 2008 ilmestyi 32 kertaa. Tiedotteeseen koottiin kahden seuraavan viikon tapahtumat, konsertit ja näyttelyt sekä maksuttomat yleisluennot. Tiedote jaettiin pääkaupunkiseudun sanoma- ja aluelehtien toimituksiin, paikallisradioihin sekä työväenopiston omista pisteistä suoraan asiakkaille. Menotiedote julkaistiin myös opiston internetsivuilla. Opistoa koskevista asioista ja tapahtumista lähetettiin toimintavuoden aikana lisäksi 31 erillistä lehdistötiedotetta. Keskitetty tiedotus tehosti toimintavuoden aikana mm. työväenopiston suurten produktioiden markkinointia. Keväistä Hannu ja Kerttu -lastenoopperaa ja siihen liittyviä työpajoja sekä syksyistä Mika Waltarin juhlavuo- Johtokunta Johtava rehtori Taina Törmä Henkilöstöasiat henkilöstösihteeri kehittämispäällikkö hallintosihteeri projektityöntekijä Talous talouspäällikkö Avoin yliopisto-opetus koulutuspäällikkö Tiedotus tiedottaja tiedotussihteeri, graafinen Eteläinen alueopisto Itäinen alueopisto Keskinen alueopisto Koillinen alueopisto Läntinen alueopis Pirkko Laitinen, aluerehtori kieltenopettaja käsityönopettaja 2 opistosihteeriä 2 opistoisäntää it-tukihenkilö Pirjo Halla, aluerehtori 3 kieltenopettajaa 2 kuvataideopettajaa käsityönopettaja teknisen työn opettaja koulutuspäällikkö kudonnan opettaja tietotekniikan opettaja mikrotukihenkilö toimistoesimies 3 opistosihteeriä 5 opistoisäntää Eero Julkunen, aluerehtori 5 kieltenopettajaa kielten koulutussuunnittelija käsityönopettaja toimistoesimies 3 opistosihteeriä 5 opistoisäntää it-tukihenkilö Juha Varila, aluerehtori kieltenopettaja kuvataideopettaja käsityönopettaja kotitalousopettaja mikrotukihenkilö toimistoesimies 2 opistosihteeriä 2 opistoisäntää Hannele Ko aluerehtori kieltenopet kuvataideo käsityönop musiikinop mikrotukih 3 opistosih 2 opistoisä 8

8 s aja ssihteeri, en den Yövieras-teatteriesitystä markkinoitiin tehostetusti kohderyhmille. Opistotalon muuttoon liittyvään tiedotukseen panostettiin syyslukukauden loppupuolella. Lisäksi yksittäisiä tapahtumia mainostettiin tuottamalla aiempaa suurempi määrä julisteita, flaiereita ja yleisluentomainoksia. Toimintavuoden aikana panostettiin ulkoisen tiedotuksen lisäksi myös työväenopiston sisäiseen tiedotukseen. Elokuussa aloitettiin henkilöstölle suunnatun sähköisen viikkotiedotteen toimittaminen. Syyslukukauden aikana julkaistiin yhteensä 15 tiedotetta, jotka jaettiin opiston vakinaiselle henkilökunnalle sekä tuntiopettajille. Internetsivut Opiston internetsivuilla julkaistiin lukuvuoden kurssit, luennot, tapahtumat sekä lähiviikkojen menovinkit. Uutistoimitukseen panostettiin ja uutisia tehtiin säännöllisesti opiston toiminnasta ja tarjonnasta. Sivuston pääasiallinen päivitys hoidettiin keskitetystä tiedotuksesta. Toimintavuoden aikana yhä useampi kursseille pyrkivä ilmoittautui opistoon internetsivujen kurssihaun kautta. Kurssihaun avulla opiskelija löytää ajantasaiset kurssipaikkatiedot suoraan opiston kurssinhallintajärjestelmästä. Tiedotushenkilökunta teki säännöllistä yhteistyötä pääkaupunkiseudun kansalais- ja työväenopistojen tiedottajien kanssa yhteisen ilmoittautumisjärjestelmän aikaansaamiseksi. Tiedotushenkilökunta Työväenopiston keskitettyä tiedotusta on perinteisesti hoitanut tiedottaja johtavan rehtorin alaisuudessa. Resurssit ovat jo vuosia osoittautuneet riittämättömiksi, ja työvoimavajetta on paikattu talon sisäisillä järjestelyillä. Toimintavuoden alussa keskitetty tiedotus sai vakituisen toisen vakanssin hankintakeskuksen digipainon lakkautuksen yhteydessä. Painosta siirtyi graafisen alan osaaja opiston palvelukseen tiedotussihteeri (graafinen) -nimikkeellä. Kehittämisyksikön koulutussuunnittelija työskenteli edelleen keskitetyssä tiedotuksessa hoitaen syyslukukauden ajan tiedottajan tehtäviä. Lisäksi tiedotuksessa työskenteli eteläisen alueopiston opistosihteeri lokakuusta joulukuun loppuun. Alueopistojen tiedotuksesta vastasivat edelleen aluerehtorit. Alueopistoissa on lisäksi nimetyt tiedotusyhteyshenkilöt. Kehittämis- ja suunnitteluyksikkö Työväenopiston kehittämis- ja suunnitteluyksikköön kuuluvat apulaisrehtori, johtavat opettajat, kirjaston ja av-keskuksen henkilökunta, tietotekniikkasuunnittelija, atk-tukihenkilö ja maahan-muuttajien opinto-ohjaaja. Koulutussuunnittelija työskenteli toimintavuoden ajan keskitetyssä tiedotuksessa. Kehittämisyksikön päätehtäviä ovat opiston opetuksen kehittäminen ja koordinointi, opetuksen suuntaaminen asetettujen tavoitteiden mukaisesti sekä tuntiopettajien perehdyttämiskoulutuk-sen järjestäminen ja opettajaharjoittelijoiden ohjaaminen. Lisäksi kehittämisja suunnitteluyksik-kö vastaa keskitetyistä kirjasto- ja av-palveluista sekä hallinnoin erilaisista projekteista. Apulaisrehtori johtaa kehittämis- ja suunnitteluyksikön toimintaa ja vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan. to Läntinen alueopisto Pohjoinen alueopisto Kehittämis- ja suunnitteluyksikkö aluerehtori taja ettaja ttaja ettaja nkilö ies eeriä tää Hannele Koli-Siiteri, aluerehtori kieltenopettaja kuvataideopettaja käsityönopettaja musiikinopettaja mikrotukihenkilö 3 opistosihteeriä 2 opistoisäntää Kaarina Vattula, aluerehtori kieltenopettaja käsityönopettaja musiikinopettaja 2 opistosihteeriä 2 opistoisäntää aluejärjestäjä it-tukihenkilö Kaj Lyytinen, apulaisrehtori 8 johtavaa opettajaa kirjastonhoitaja kirjastovirkailija av-sihteeri koulutussuunnittelija tietotekniikkasuunnittelija mikrotukihenkilö maahanmuuttajien opinto-ohjaaja 9

9 10 Työväenopiston henkilökunta Vuoden 2008 lopussa vakinaisessa työsuhteessa oli 103 henkilöä (100 henkilöä vuonna 2007). Työllistettyjä oli 34 (18) ja oppisopimusoppilaita 5 (2). Tuntipalkkaisia työntekijöitä, mukaan lukien tuntiopettajat, oli yhteensä (971). Henkilöstön kehittäminen Opiston opettajat ja muu henkilökunta osallistuivat toimintavuoden aikana useille työtehtäviinsä liittyville erityiskursseille niin koti- kuin ulkomaillakin. Tuntiopettajien ammattitaidon kehittämistä tuettiin edelleen myöntämällä opintorahoja ao. opettajan ainealaan liittyville kursseille osallistumiseen. Vuoden 2008 aikana työväenopisto tarjosi edellisvuosien tapaan henkilökunnalle ja uutena asiana myös johtokunnan jäsenille maksuttoman mahdollisuuden tietoteknisen osaamisen kehittämiseen. Uusien opettajien perehdyttämiskoulutus pidettiin 3.9. Aiheina olivat muun muassa opiston ajankohtaiset asiat, opetuksen suunnittelun lähtökohdat sekä käytännön asioita tuntiopettajalle. Kaikille opiston opettajille tarkoitettuja opettajainkokouksia järjestettiin toimintavuoden aikana kaksi. Kokouksissa tiedotettiin ja keskusteltiin ajankohtaisista asioista sekä järjestettiin ainealakohtaiset koulutustapaamiset johtavien opettajien kanssa. Kevään opettajainkokous pidettiin 2.3. Maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus työyhteisössä -teemasta alusti YTM, monikulttuurisuuskouluttaja Päivi Vartiainen-Ora Työväen sivistysliitosta. Lisäksi kokouksessa tiedotettiin tulevan Opistotalon remontin aiheuttamista muutoksista. Syyslukukauden opettajainkokouksessa 4.9. tietohuoltopäällikkö Leila Lankinen Helsingin kaupungin tietokeskuksesta luennoi teemasta Millainen Helsinki ja pääkaupunkiseutu meillä on vuonna 2014? Kokouksiin osallistui yhteensä noin 200 opettajaa ja muuta työntekijää. Yhteistoiminta Henkilöstötoimikunta kokoontui kertomusvuoden aikana yhteensä neljä kertaa. Keskeisimmiksi asioiksi muodostuivat lausunnon antaminen uudesta johtosääntöesityksestä sekä valmistelun käynnistäminen opiston yhteistoimintamenettelyn uudistamiseksi. Muita esillä olleita asioita olivat mm. opiston henkilöstösuunnitelman toteutuminen, ME-hankkeen eteneminen, tulosbudjetti, työnohjauksen käynnistyminen, työhyvinvointi- ja työsuojeluasiat sekä tilanne KVTES- ja OVTES- TVA-asioissa. Opiston jokaiseen yksikköön nimettiin työsuojeluasiamies. Työhyvinvointia ylläpitävä toiminta (tyhy) Työhyvinvointitoimintaa ohjasivat työväenopiston henkilöstöohjelma , työhyvinvointiohjelma ja työhyvinvointikyselyn tulokset vuodelta Tyhy-toiminnan runkona ovat olleet henkilöstön yhteinen tyhypäivä, tyhy-kysely ja tyhy-yhdyshenkilöiden toiminta omissa yksiköissään. Henkilöstön tyhy-päivä järjestettiin toukokuun lopulla Helsingissä. Henkilöstölle tarjottiin erilaisia liikunnallisia sekä kulttuuripainotteisia aktiviteetteja. Vapaavalintaisiin päivän tapahtumiin osallistui kaikkiaan 90 työntekijää. Työväenopiston järjestämät liikuntakurssit ovat henkilöstölle maksuttomia. Tyhy-ryhmä on tiedottanut henkilöstölle myös kaupungin muista liikuntatapahtumista. Työväenopiston henkilöstöllä on ollut oma viikoittainen liikuntavuoro (sähly, uinti) Töölön Urheilutalolla. Edellisenä vuonna aloitetut työelämäntaitoryhmät jatkoivat toimintaansa. Ryhmien tarkoituksena on edistää henkilöstön terveitä elämäntapoja, henkisiä voimavarjoja ja yhteenkuuluvuutta. Opistosihteereille ja opistoisännille järjestettiin omat aiheeseen liittyvät tapaamiset. Muille henkilöstöryhmille järjestettiin arpajaiset, joissa arvottiin lippuja oopperaan, teatteriin, elokuviin, jääkiekko-otteluihin ja kuntosalille. Kaikkiaan arvottiin 27 lippua. Tyhy-kysely toteutettiin marraskuussa. Kyselyn rakenteessa olleen teknisen virheen takia kaikki työyksiköt eivät saaneet riittävästi vastauksia, joten tulosten analyysi ei onnistunut kaikissa yksiköissä. Vastausten määrä nousi edellisvuoden 73 vastaajasta 96 henkilöön. Tyhyryhmässä ovat olleet puheenjohtaja Marja Vuorilehto ja jäsenet Juha Aunola, Marjatta Hirvijärvi-Saari, Jouni Lassila, Taina Peiponen, Ari Pukero ja Veikko Torvinen. Henkilöstökerho Henkilöstökerho sai toimintaansa varten vuodelle 2008 työväenopistolta avustusta euroa. Tavoitteena on ollut luoda opistoon yhteisöllisyyttä ja auttaa henkilökuntaa tutustumaan toisiinsa sekä ymmärtämään toistensa työtä ja työolosuhteita. Erityisesti tuntiopettajat on pyritty ottamaan huomioon henkilöstökerhon toiminnassa. Toimintaa on ollut suunnittelemassa hallituksen jäsenet Hannele Koli-Siiteri (puheenjohtaja), Juhana Mykrä, Leila Paavilainen, Jarkko Ruuska, Anna-Liisa Sahlberg (sihteeri), Heidi Suvinen (rahastonhoitaja) sekä Rita Kettunen koillisesta alueopistosta. Toiminnan toteuttamisessa on ollut mukana opiston henkilökuntaa. Henkilöstökerho kokoontui vuoden aikana kymmenen kertaa. Toimintavuoden ensimmäinen yhteinen tapahtuma oli helmikuinen luistelu Rautatientorin Jääpuistossa. Maaliskuussa tehtiin retki Tampereen Vapriikkiin sekä Toijalan kellariteatteriin. Huhtikuussa järjestettiin opastetut tutustumiset Suomen Pankkiin ja Kansallisarkistoon. Toukokuun vierailukohteena oli Meilahden Taidemuseon Tretjakov-näyttely. Kesäkuussa tutustuttiin Espoon EMMAn Monet-näyttelyyn. Syyskausi aloitettiin yhteisellä sieniretkellä Vaakkoin ulkoilualueella. Uuteen Vuosaaren satamaan tutustuttiin loka- ja marraskuussa. Lokakuussa vierailtiin myös Ateneumin taidemuseon Mika Waltari ja hänen taiteilijaystävänsä -näyttelyssä. Toimintavuosi huipentui henkilökunnan yhteiseen pikkujoulujuhlaan, jota vietettiin marraskuun lopulla Malmitalossa. Tapahtumiin osallistui kaikkiaan 130 opistolaista.

10 Kirjasto ja avoin oppimiskeskus Aino Kirjasto ja avoin oppimiskeskus Aino toimivat yhteistyössä ja palvelevat hallintoa, opettajia, opetuksen suunnittelijoita, opetusharjoittelijoita ja opiskelijoita. Ne tarjoavat tilaa, välineitä, materiaaleja ja ohjausta joustavaan itseopiskeluun. Kaikki opistoon hankitut materiaalit on tallennettu Toivo-tietokantaan, joka toimii Prettylibjärjestelmällä. Asiakkaat voivat internetin kautta tutkia, mitä julkaisuja opistoon on hankittu, uudistaa lainojaan ja tehdä varauksia lainassa olevista julkaisuista. Vuoden lopussa täydennettiin kirjaston kokoelmia useilla verkkojulkaisuilla. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Kirjasto valmistautui aktiivisesti vuoden lopussa tapahtuneeseen muuttoon väliaikaisiin tiloihin. Kirjaston ja sen varaston kokoelmat käytiin systemaattisesti läpi. Kokoelmista poistettiin julkaisua, Helsingin kaupunginkirjastoon siirrettiin 122 julkaisua sekä jonkin verran ruotsinkielisen työväenopiston kirjastoon ja Varastokirjastoon. Kirjaston kokoelmat saatiin melkein kaikki luetteloitua Toivo-tietokantaan. Tietoyhteiskuntataitojen hankintaan ja kehittämiseen tarjottiin erilaisia mahdollisuuksia. Vertaisohjauksella tavoitettiin tietotekniikan vasta-alkajia. Opistossa on 18 vapaaehtoista, jotka ohjasivat kuudessa paikassa yhteensä 360 tuntia. Ainossa pidettiin tietoyhteiskuntataitojen tietoiskuja, joiden aiheita olivat skannaus, Skypen käyttö ja internetin uudet palvelut. Yhteensä 17 tietoiskuun osallistui 92 henkilöä. Opetushallituksen tukeman Sosiaalinen media ja ikäihmiset -hankkeen tavoitteena on ollut avata sosiaalista mediaa ikäihmisille. Hankkeen erityiskohderyhmä on vertaisohjaajat. Hankkeessa toteutettiin kolme yleisluentoa, joita oli mahdollista seurata myös virtuaaliympäristössä. Ainossa jatkui palvelu, jossa annetaan kerran viikossa henkilökohtaista neuvontaa kannettavien tietokoneiden käytössä. Ohjausta hyödynsi 73 henkilöä. Tapahtumat Kirjastoon ja Ainoon hankitaan opiston opetusta tukevaa aineistoa. Aikuiskasvatus ja vapaa sivistystyö ovat kirjaston erikoisaloja. Helsinginkadun ulkopuolella työskentelevät saavat kirjastoon tulevia lehtiä luettavakseen lehtikierrossa, jossa on ollut mukana 47 eri lehteä ja 42 opiston työntekijää. Verkkojulkaisuina hankittiin MOT-sanakirjoja espanjan, italian ja venäjän kielessä sekä Kielitoimiston sanakirja, Verkko-Kielikellon, Suomen kansallisbiogafian ja Sanoman arkiston käyttöoikeus. Kirjastohenkilöstö on pitänyt 12 Tiedonhaku Internetistä -tietoiskua aloittelijoille ja vähän edistyneemmille sekä kaksi tiedonhankinnan kurssia (12 h). Opetukseen osallistui vuoden aikana noin 160 opiskelijaa. Kirjaston tietopalvelussa on käytetty hyväksi koti- ja ulkomaisia tietokantoja. LINNEA-tietokannat ovat olleet käytössä Helsingin kaupungin virastojen yhteislisenssillä. Kirjaston internetsivulla on tietoja uusista hankinnoista sekä kokoelma linkkejä, joita käytetään tiedonhaun opetuksen ja yksilöllisen ohjauksen apuna. Kirjastossa ja Opistotalon aulan vitriineissä järjestettiin kirjanäyttelyjä eri aihepiireistä. Mielikirjani-näyttelyissä opiston henkilökunta esitteli lempikirjojaan. Finlandiaveikkauksessa työntekijät ja opiskelijat veikkasivat kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittajaa. Kirjastossa oli esillä muutaman viikon pituisissa näyttelyissä opiston yhden kuvataideopiskelijan ja kahden opettajan töitä. Henkilöstö Kirjastossa ja Ainossa työskentelivät kirjastonhoitaja, kirjastovirkailija (60 % työajasta 1.9. lähtien) ja määräaikainen kirjastovirkailija (20 h/viikko) sekä tietotekniikkasuunnittelija, kaksi tuntipalkkaista tietotekniikkaopettajaa ja mikroharjoittelijoita. Kirjastonhoitaja ja tietotekniikkasuunnittelija ovat olleet mukana toteuttamassa Opetushallituksen avustuksella opiston internetsivulle Riimu-kirjallisuussivustoa, avointa verkkoa kirjallisuuden ja kirjoittamisen harrastajille. Tietotekniikkasuunnittelija (hankkeen vetäjä) ja kirjastonhoitaja ovat toteuttaneet Sosiaalinen media ja ikäihmiset -hanketta. Myös opiston SLIC-hankkeessa on oltu mukana. Ympäristöasiat Kirjastossa on kierrätetty käytöstä poistettuja kirjoja ja lehtiä. Niitä on myyty halpaan hintaan UNICEFin hyväksi. Osa poistolehdistä on mennyt opetuskäyttöön. Kirjastossa on ollut kierrätyslaatikko, johon kuka tahansa on voinut tuoda ja ottaa julkaisuja. Laatikossa aineisto on vaihtunut vilkkaasti. Tilastoja (suluissa vuoden 2007 tiedot) Kävijöitä lukuvuoden aikana: Kirjasto /päivä (137) Aino...97/päivä (120) Aukiolotuntien määrä opetuskauden aikana: Kirjasto tuntia/viikko (31) Aino kevätlukukausi tuntia/viikko (38) toukokuu tuntia/viikko syyslukukausi tuntia/viikko Materiaalit: Hankintoja julkaisua (812) Poistoja julkaisua (668) Lehdet: Kirjasto ja Aino (108) Alueopistot (73) Lainaukset: Kirjat ja lehdet (10 067) 11

11 Av-keskus Av-keskus on opiston av-oppimateriaalin ja videotuotannon keskus. Perustavoitteena on oikea oppimateriaali, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan sekä tuottaa laadukkaita videoita opiston käyttöön. Av-keskus toimittaa opetuspaikkoihin opettajille av-oppimateriaaleja: äänitteitä, videoita, dioja, karttoja, opettajan oppaita, musiikkia, taltioimiaan YLE:n opetusohjelmia ym. Se opastaa sopivan materiaalin löytämisessä ja välittää lainoja opettajille ja laitelainoja videoopetukseen. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Toimintavuonna jatkettiin siirtymistä analogisesta digitaaliseen tekniikkaan ja av-oppimateriaaliin. Vanhoja materiaaleja poistettiin, varastoitiin ja kierrätettiin. Opetusohjelmia tallennettiin dvd-muotoon. Laadukkaan videotuotannon edellytyksiä parannettiin uusimalla videoeditoinnin laitteita ja ohjelmistoja sekä hankkimalla HD-tasoista kuvauskalustoa. Avoimet palvelut Av-keskus koordinoi Avoimen kielistudion ja Avoimen aulan toimintaa. Studiossa kuunneltiin äänitteitä, katseltiin video-ohjelmia ja tutustuttiin yleisten kielitutkintojen testiesitteisiin. Asiakkaiden käytössä olivat sekä vanha kielistudiolaitteisto että uudet kannettavat tietokoneet. Ts. av-sihteeri sekä kielten koulutussuunnittelija ohjasivat ja opastivat opiskelijoita materiaalin valinnassa ja laitteiston käytössä. Avoin kielistudio oli avoinna lukukausien aikana torstaisin, suomen kielen opiskelijoille maanantaisin. Avoimessa aulassa opiskelijat kuuntelivat itsenäisesti kielikursseilla käytettyjä oppikirjaäänitteitä. Muuta materiaalia ja opastusta sai tarvittaessa. Opetus ja neuvonta Av-oppimateriaalit olivat opiskelijoiden käytössä Avoimessa aulassa ja kielistudiossa sekä henkilökunnan ja osittain itseopiskelijoiden lainattavissa. Av-keskus osallistui kielten opintoneuvontaan oppikirjaesittelyin sekä esittelemällä Avoimen kielistudion ja aulan toimintaa opiskelijoille ja erityisryhmille. Opetusharjoittelijat tutustuivat av-keskukseen ja lainasivat materiaalia opetukseensa. Oppimateriaalilainat, laitelainat ja kopiointipalvelu kuvasi Hannu ja Kerttu -oopperan esityksiä ja harjoituksia sekä teki oopperan videotehosteet yhteistyössä Heltechin opiskelijoiden kanssa. Ryhmä kuvasi myös studionäyttämön esitykset Suomi konepistooli ja Yövieras, teatteriprojektin Windsorin iloiset rouvat, Helsinginkadun filharmonikkojen Koko perheen konsertin, Itsenäisyyskonsertin ja Klassisia säveliä -konsertin, laulumatineoita ja opetusharjoittelijoiden opetustuokioita. Myös Yövieraan videotehosteet teki videoryhmäläinen. Hyväksi kotiompelijaksi opintokokonaisuuden kuvauksia jatkettiin ja Part A Boys -kuoron kuvaukset aloitettiin. Keväällä videoryhmä sai Castrénin säätiön apurahan ja käytti sen lisäopintoihin. Henkilöstö Av-keskuksessa työskentelivät ts. av-sihteeri (vakinaisen av-sihteerin vuorotteluvapaan sijaisena) ja tuntipalkkainen av-virkailija (450 t). Lisäksi keskuksessa työskenteli työelämävalmennusjaksolla ja työllistettynä yksi henkilö. Ts. av-sihteeri osallistui kieltenopettajien koulutustilaisuuksiin, mm. kielistudio-ohjelmiston käyttäjäkoulutukseen ja työskenteli kielten tiimissä. av-keskuksen henkilökunta piti yllä osaamistaan osallistumalla alan koulutuksiin ja messuille. Opetusmateriaaleja lainattiin opettajille sekä opetusharjoittelijoille. Videokuvauskalusto ja editointilaitteet olivat opiston videokuvaus- ja editointikurssien käytössä. Myös opiston muiden aineiden opettajille lainattiin kuvauskalustoa ja kopioitiin aineistoa. Opiston toiminnan dokumentointi Av-keskus suunnitteli ja koordinoi opiston toiminnan dokumentointia tuottamalla video-ohjelmia, jotka opiston videoryhmä kuvasi, äänitti ja editoi. Videoryhmä 12

12 Alueopistot vuonna 2007 Eteläinen alueopisto Opetustunteja Kursseja Luentoja...26 Kurssilaisia (kurssin suorittaneita) Toteutuneet tulot Toteutuneet menot Eteläisessä suurpiirissä on asukkaita lähes ( ) ja työpaikkoja yli Ruoholahti Jätkäsaari on kasvava työpaikka- ja asuinalue. Seuraavan kymmenen vuoden aikana asukasmäärän arvioidaan kasvavan :llä. Eteläisellä alueella asuu keskimääräistä enemmän vanhempia ihmisiä, ja vanhusten osuus väestöstä kasvaa vielä tulevina vuosina. Kaikista asukkaista yli puolet on yksin asuvia. Ruoholahti poikkeaa muista alueen peruspiireistä, sillä siellä asuu enemmän nuoria, lapsiperheitä ja maahanmuuttajia. Eteläisen alueen asukkaat ovat keskimääräistä paremmin koulutettua ja työttömyysaste on kaupungin keskitason alapuolella. Alueella toimii mm. Toimelan vapaaopisto ja ruotsinkielinen työväenopisto Arbis. Kantakaupungin runsaat kulttuuripalvelut ovat helposti tavoitettavissa. Alueopisto järjesti opetusta kahdeksassa eri toimipisteessä. Toiminnan keskus on Kaapelitehtaalla, minne on hyvät kulkuyhteydet alueen eri puolilta. Kaapelitehdas on monipuolinen kulttuuri- ja vapaa-ajantoiminnankeskus. Yhteistyö talossa toimivien välillä on jatkuvaa ja monimuotoista. Alueopiston tilat olivat tiiviissä käytössä, opetuksesta 70 % oli Kaapelitehtaalla. Opetusta oli myös useimpina viikonloppuina ja kesäkaudella. Käytössä on seitsemän luokkaa ja hyvät puitteet kuvataiteen, käsityön, musiikin ja tietotekniikan opetukseen. Syyskauden alusta opisto sai opetuskäyttöön bänditilan Kaapelitehtaan kellarista. Vuokratilojen käytössä tapahtui vuoden aikana paljon muutoksia, joihin alueopisto joutui sopeuttamaan toimintaansa. Opetusvirasto luopui Salmisaaren koulun tiloista, ja opiston opetus siirrettiin jo vuoden alusta Ressun peruskoululle, jossa kokoontuu valtaosa kielten kursseista sekä joitakin käsityön ja musiikin kursseja. Töölön palvelukeskuksen päiväkurssit siirrettiin tilojen remontin vuoksi pariksi vuodeksi Arbikseen Dagmarinkadulle, kuvataideryhmät Taidekeskukseen ja joogaryhmät pohjoisen alueopiston tiloihin. Kampin palvelukeskus otti tiloja omaan käyttöönsä ja alueopisto siirsi sieltä eläkeläisopetusta Kaapelitehtaalle ja Arbikseen. Toimelan vapaaopiston kanssa sovittiin työnjaosta ja Tehtaankadun ala-asteella kokoontuneet liikuntakurssit siirtyivät Toimelan ohjelmaan. Opetusta järjestettiin tuntia ( v. 2007) eli 11,2 % (11,3 %) koko opiston opetuksesta. Ohjelmassa oli 470 kurssia ja 26 yleisluentoa. Kurssinsa aloittaneita oli (7 884). Heistä (6 551) osallistui opetukseen säännöllisesti ja suoritti kurssin loppuun. Alueopiston kolme suurinta ainealaa olivat kielet, kuvataide ja käsityö. Kotitalouskursseja ei järjestetty, sillä Ressun peruskoulun kotitalousluokan käytöstä luovuttiin monien käytännön ongelmien vuoksi. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Tavoitteena on ollut suoriutua hyvin perustehtävistä: opetuksen suunnittelusta ja järjestämisestä sovittujen tavoitteiden mukaisesti sekä tiedottamisesta ja asiakaspalvelusta. Kurssitarjonnassa yksittäisistä kohderyhmistä voitiin parhaiten huomioida eläkeläiset ja maahanmuuttajat. Eläkeläisten päiväkursseihin käytettiin 14 % alueopiston tunneista, ja ohjelmassa oli lähes kaikkien ainealojen kursseja. Ikäihmisiä osallistui runsaasti myös aulan tietotokoneilla annettuun vertaisohjaukseen. Käsityön ohjelmassa oli maahanmuuttajille useita kaksikielisiä (englanti-suomi) kursseja, kuten Cultures meet through dressmaking, Needlefelt in felting, Muhun kirjonta ja Ommellaan vaatteita. Suomen kielen kursseja maahanmuuttajille oli myös kesäkauden ohjelmassa. Alueopisto tiedotti toiminnastaan mm. alueen ilmaislehdissä (Lauttasaari-lehti, Ruoholahden sanomat, Töölöläinen ja Kamppi-Eira). Tapahtumat, konsertit ja näyttelyt Alueopisto järjesti työpajoja ja tiedotti toiminnastaan Kaapelitehtaan Kierrätystehdas-tapahtumassa ja osallistui Taiteiden yöhön aikuisille ja lapsille suunnitellulla ohjelmalla. Kuvataidekurssien kevätnäyttely järjestettiin ja musiikkikurssien Kevätkarkelot ja Kaapelin joulu -konsertti Lukukausien aikana aulassa oli kurssikohtaisia kuvataidenäyttelyitä. Näyttelyissä, konserteissa ja teatteriesityksissä oli yhteensä yli tuhat kävijää. Henkilökunta Vakituiseen henkilökuntaan kuuluivat aluerehtori, kaksi opistosihteeriä, kaksi opistoisäntää, kieltenopettaja, käsityönopettaja ja it-tukihenkilö. Kuvataiteiden ja musiikin opetuksen suunnittelusta vastasivat tuntipalkkaiset suunnittelijat. Kuvataiteiden suunnittelijan työsuhde päättyi toukokuussa ja aluerehtori vastasi tehtävistä loppuvuoden, kunnes tehtävään valittiin uusi henkilö. Asiakaspalvelussa lukukausien alussa ja opistoisäntien tehtävissä oli apuna tuntipalkkainen henkilö. Alueopistossa opetti noin 80 tuntiopettajaa ja luennoitsijaa. Opetuksesta liki 90 % oli tuntiopettajien vastuulla. Henkilöstö osallistui oman alansa koulutustilaisuuksiin. Syksyllä järjestettiin kolme konsultin vetämää yksikön 13

13 työnohjaustapaamista, joiden tavoitteena oli keskinäisen vuorovaikutuksen parantaminen. Kaapelitehtaan tiloissa opetetaan eri tekniikoin kuvataiteita, veistoa, teknistä työtä ja käsityötä. Niistä syntyy hajuja ja ilman epäpuhtauksia sekä erityisvaatimuksia tilojen siivoukselle. Korjauksilla pyrittiin vähentämään sisäilman epäpuhtauksia, helpottamaan siivousta ja parantamaan äänieristystä. Verstaan ja aulan lattiat lakattiin, oviin asennettiin jouset, musiikkiluokan äänieristystä parannettiin ja tilojen akustiikkalevyjä vaihdettiin. Työergonomiaa parannettiin uusimalla työtuoleja ja -pöytiä. Selvityksiä ja korjauksia työskentelyolosuhteiden parantamiseksi jatketaan. Työsuojelu- ja työhyvinvointikysymyksiä sovittiin pidettäväksi jatkuvasti esillä. Maahanmuuttajat Kaapelitehtaalla kokoontui keväällä ja syksyllä Suomi 1 (5 t/vk) ja kesäkaudella kaksi suomen alkeiden intensiivikurssia. Käsityön ohjelmassa oli maahanmuuttajille useita kaksikielisiä (englanti-suomi) kursseja, kuten Cultures meet through dressmaking, Needlefelt in felting, Muhun kirjonta ja Ommellaan vaatteita. 14

14 Itäinen alueopisto Opetustunteja Kursseja Luentoja Kurssilaisia (kurssin suorittaneita) Toteutuneet tulot Toteutuneet menot Itäinen alueopisto toimii itäisen ja kaakkoisen suurpiirin alueella alueella asui henkeä, 26 % Helsingin väestöstä. Kaakkoisen suurpiirin asukkaista oli ulkomaalaistaustaisia 8,3 % ja itäisen 14,2 %. Opetusta järjestettiin yhteensä tuntia ja mikrotupatoimintaa ja tutor-opetusta 250 tuntia. Opetuksesta oli omissa tiloissa kulttuurikeskus Stoassa 38 %, Silkkikutomossa Herttoniemessä 33 % ja Vuotalossa 20 %. Kurssilaisia oli Tavoitteet ja niiden toteutuminen Opetustarjonta Mellunkylän alueen opetustarjontaa lisättiin. Vesalan yläasteen, Kontupisteen sekä Kurkimäen korttelitalon lisäksi opetus käynnistyi syksyllä 2008 Mellunmäessä kulttuuritila Mellarissa. Vuoden 2008 tavoitteena oli aineiden välisen yhteistyön tehostaminen. Keväällä järjestetyssä Kesäilta Tullisaaressa -tilaisuudessa kerrottiin Tullisaaren ja alueen muiden kartanoiden historiasta ja Suomen ensimmäisestä oopperadiivasta Aino Acktésta musiikkiesitysten lomassa. Tilaisuuden hengen mukaisen kahvitarjoilun hoitivat opistosihteerit kotitalous- ja käsityöopettajien opastuksella. Helsinki-teemaa toteutettiin mm. kuvataidekurssien aiheissa sekä Ihana Itä-Helsinki -luentosarjassa, joka suunniteltiin ainealojen yhteistyönä. Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiudet Vertaisohjaajatoimintaa jatkettiin yhteistyössä Vuosaaren ja Itäkeskuksen kirjaston kanssa vuoden 2007 hyvien kokemusten pohjalta. Kulttuuritila Mellarissa aloitettiin tietotekniikan perusopetus opintosetelikursseina. Ikääntymisen huomioiminen opetuksessa Kulttuuriasiainkeskuksen kanssa yhteistyössä jatkettiin Vuotalon senioritiistait -tapahtumia, joissa alueopisto järjesti ikäihmisiä kiinnostavia luentoja. Itäisellä alueella toimii neljä oloneuvoskerhoa. Silkkituvan, eläkeläisille tarkoitetun vuorovaikutteisen opintopiirin toiminta vakiintui. Ryhmälle järjestettiin myös tietotekniikan perusteiden opetusta. Yhteistyö ja verkostot Alueellisen yhteistyön painopisteenä oli edelleen Mellunkylä. Opetushallituksen myöntämää projektirahoitusta asukaslähtöisen kurssitoiminnan käynnistämiseen Itä- Helsingin Mellunkylän alueella käytettiin alueen kulttuuriraideprojektiin, tiedottamiseen, verkostoitumiseen ja maahanmuuttajatoimijoiden yhteistyön tehostamiseen. Alueopiston kuvataideopettaja toimi kulttuuritila Mellarin talotoimikunnassa. Mellarissa alkoi opetus syksyllä Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, kuten kirjaston, kulttuuriasiainkeskuksen ja kaupunginosayhdistysten kanssa, oli tiivistä. Tapahtumat, konsertit, näyttelyt Kuvataiteen kevätnäyttely toteutettiin yhteisnäyttelynä Stoassa, Silkkikutomossa ja Vuotalossa, teemana Ihana Itä-Helsinki. Vaihtuvia kuvataiteen ja käsityön käytävänäyttelyjä oli esillä pitkin lukuvuotta eri toimipisteissä. Väriä elämään! -näyttelyssä Stoan galleriassa oli esillä työväenopiston kankaankuviointikursseilla suunniteltuja ja valmistettuja töitä. Alueopiston teatteriprojekti esitti Vuotalossa Shakespearen Windsorin iloiset rouvat. Työväenopisto oli mukana perinteisesti lapsiperheille suunnatuissa Stoan Taiteiden yö -tapahtumassa ja Kauhua kakaroille -päivässä. Kevätkonsertti Päivyt paistaos oli Silkkikutomon tiloissa. Joulukonsertissa kuultiin itäisen alueopiston musiikkiryhmien laaja yhteinen esiintyminen Stoan täydessä teatterisalissa. Vuotalossa järjestettiin kirjailijatapaamisia syksyllä ja Stoassa Kuukauden kirjavieras -iltoja, jotka toteutettiin yhteistyössä talon muiden toimijoiden kanssa. Itäinen alueopisto oli näkyvästi mukana toteuttamassa Stoassa järjestettyjä Seniorimessuja. Ikäihmisten parissa toimivia eri yhteisöjä esittäytyi Stoan käytävillä kaikkiaan 33. Luokissa järjestettiin erilaisia työnäytöksiä ja tietoiskuja. Kävijöitä messuille oli useita tuhansia. Alueopiston eri tapahtumissa kävi yhteensä yli henkeä. Henkilökunta Vakituiseen henkilökuntaan kuuluivat vuoden alusta aluerehtori, koulutuspäällikkö, kolme kielten opettajaa, kaksi kuvataideopettajaa, kudonnan, käsityön- ja teknisen työn opettajat, tietotekniikan opettaja, mikrotukihenkilö, toimistoesimies, kolme opistosihteeriä ja viisi opistoisäntää. Opetuksen mikrotukihenkilö aloitti uudessa vakanssissa keväällä Yksi opistoisäntä siirtyi eläkkeelle vuoden alusta. Vuotalossa oli oppisopimusoppilas suorittamassa virastomestarin tutkintoa ja Stoassa aloitti syksyllä 2008 oppisopimusoppilas opistosihteerinä. Tuntipalkkaisia suunnittelijoita oli musiikissa ja kotitaloudessa. Tuntiopettajia oli noin 400. Opetuskaudella alueopistossa oli tuntipalkkaisia ja määräaikaisia opistoisäntiä ja opistosihteereitä. Henkilöstön kehittämispäivä pidettiin 7.6. Villa Achillessa Vuosaaressa. Päivän teemoina olivat opetuksen suunnittelu ja työn vaarojen arviointi. Henkilöstökoulutuksena päätoiminen henkilöstö katsoi Stoassa näytelmän Zambezi Kertomus suomalaisesta pakolaisperheestä Afrikassa. Opistosihteerit ja opistoisännät osallistuivat asiakaspalveluenglannin kurssille. Kurssilla käsiteltiin työväenopiston asiakaspalveluun liittyvää sanastoa ja teemoja. 15

15 Maahanmuuttajat Maahanmuuttajille suunnattua opetusta alueopistossa oli koko opetustarjonnasta 8 % eli tuntia. Kurssilaisia oli 4 % eli 749 kurssilaista. Syksyllä opisto järjesti yhdessä sosiaaliviraston maahanmuuttajien neuvontayksikön ja kulttuuriasiainkeskuksen kanssa infotilaisuuden alueen maahanmuuttajatyötä tekeville. Tilaisuuteen osallistui 51 henkeä 15 eri järjestöstä ja yksiköstä. Tilaisuuden jatkoksi järjestettiin työpaja, jossa ideoitiin konkreettisia yhteistyömuotoja vuodelle

16 Keskinen alueopisto Opetustunteja Kursseja Luentoja Kurssilaisia (kurssin suorittaneita) Toteutuneet tulot Toteutuneet menot Keskinen alueopisto toimii keskisessä suurpiirissä, joka käsittää kantakaupungin itäiset ja pohjoiset osat. Asiakkaita keskiseen alueopistoon tulee kuitenkin kaikkialta Helsingistä ja muualta pääkaupunkiseudulta. Alueelle on aina ollut tyypillistä hyvät liikenneyhteydet eri puolille Helsinkiä. Alue on opiskelijoiden ja nuorten aikuisten suosimaa. Lapsiperheitä on vähän. Niistä suurin osa asuu Vanhankaupungin alueella. Lähivuodet tulevat uudistamaan vanhaa suurpiiriä: Arabianrannan rakentaminen jatkuu, Vallilan keskelle entiselle konepajaalueelle rakennetaan uutta kaupunginosaa ja koko Vuosaaren sataman rakentaminen muuttaa kantakaupunkia ja sen palveluja. Opetus järjestettiin pääosin alueopiston omissa tiloissa, joista suurin on Opistotalo Helsinginkatu 26:ssa. Kiinteistössä sijaitsee myös koko opiston hallinto ja talous sekä opetuksen kehittämis- ja suunnitteluyksikkö. Taidekeskukseen, Pengerkuja 6, on keskitetty kuvataiteet. Mäkelänkatu 45 tiloissa opetetaan käsitöitä (siellä on mm. opiston ainoa koneneulonnan tila) ja erityisryhmille suunnattuja ruuanvalmistuksen ja aikuiselämän taitoja. Lisäksi vuokratiloja on ollut käytössä kolme: Alppilan yläaste ja lukio sekä Helsingin Evankelinen Opisto ja Ensi Linja 1, joihin on keskitetty avoin yliopisto-opetus. Opistotalon peruskorjaus ja muutto väistötiloihin Toimintavuotta leimaava merkittävä projekti on ollut Opistotalon peruskorjaus ja siitä johtuva muutto väistötiloihin vuodenvaihteessa Hankkeen on määrä valmistua mennessä. Varsinaista rakennustyötä on edeltänyt pitkäjänteinen suunnitteluprosessi. Työväenopiston johtokunta hyväksyi kaupungin rakennusviraston (HKR) tekemän tarveselvityksen pohjalta peruskorjauksen hankesuunnitelman, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi Vuoden 2008 aikana hankkeen arkkitehtoniset ja rakennustekniset suunnitelmat tarkentuivat. Opistotalon toiminnot on siirretty väistötiloihin peruskorjauksen ajaksi. Vuoden 2008 aikana tehtiin vuokrasopimukset seuraavista väistötiloista: Svenska Gården, Hämeentie 3, Kaikukatu 3, 2. krs (10 luokkatilaa), Kaikukatu 2 (Opetusviraston koulutustilat, 6. krs), Diakoniaammattikorkeakoulu Diak, Sturenkatu 2, Helsingin Diakoniaopiston kotitalousluokka, Alppikatu 2, Alppilan yläaste ja lukio, Tammisaarenkatu 2 sekä Helsinginkatu 24:n kiinteistön 2. krs. Varastotila vuokrattiin lähtien osoitteesta Puusepänkatu 9. Suuritöistä ja vaativaa muuttoa Opistotalosta väistötiloihin valmisteltiin koko vuoden 2008 ajan henkilökunnan muodostamissa muutto-, sisus-, it- ja av-, tele-, arkisto-, kirjasto-, toimisto-, rekvisiittavarasto-, varastotila-, johto- ja tiedotustyöryhmissä. Tavaroiden pakkaus ja lajittelu painottui syksyyn. Varsinainen muutto toteutettiin lähtien. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Toimintavuonna tavoitteena oli mm. monipuolinen opetustarjonta. Opetuksen suunnittelussa huomioitiin ikääntyvät, syrjäytymisuhan alaiset sekä maahanmuuttajat. Vuonna 2008 opetusta toteutettiin tuntia (25,3 % koko opiston opetuksesta). Avoimen oppimisympäristön toimintaa ja tutorointia tuettiin. Kursseille ilmoittautui opiskelijaa, joista säännöllisesti osallistuneita ja kurssinsa suorittaneita oli Yleiset kielitutkinnot järjestettiin keskisessä alueopistossa. Kielten itseopiskelua tuettiin Avoimessa kielistudiossa ja Avoimessa aulassa. Avointen oppimisympäristöjen tilat Aino ja Ilmari palvelivat sekä henkilöstökoulutuksessa että opiskelijoiden ohjatussa käytössä. Eläkeläisille suunnattua opetusta oli Opistotalossa ja Palvelukeskus Kinaporissa. Alueellista yhteistyötä on tehty eri hallintokuntien ja järjestöjen kanssa. Tapahtumat, konsertit ja näyttelyt Keskisen alueopiston erityispiirteenä on korkeatasoinen kulttuuriprofiili. Erilaisia tapahtumia ja näyttelyitä oli läpi vuoden. Opistotalon toisen kerroksen aulassa pidettiin kuvataiteiden ja valokuvausryhmien oppilastöiden näyttelyitä, mutta myös joitakin ulkopuolisten kokoamia näyttelyitä. Vitriinikaapeissa oli käsityöryhmien työnäytteitä. Keväällä toteutettiin koko perheen ooppera Hannu ja Kerttu, jossa kävi noin katsojaa. Tapahtumaan liittyi kaksi luentoa, laulupajoja, piparipajoja päiväkodeille ja Helsinginkadun filharmonikkojen koko perheelle suunnattu konsertti. Musiikin läpikäyvänä teemana oli syyskaudella Helsinki, joka huipentui monipuoliseen itsenäisyyspäivän Helsinki-aiheiseen konserttiin. Keväällä järjestettiin opiston yhteinen kankaankudonnan näyttely opistotalon 2. kerroksen aulassa ja samalla juhlistettiin opiston 30-vuotista käsityönopetusta. Vuonna 1978 Helsingin kaupungin aikuisille järjestämä käsityönopetus siirtyi kotitalouslautakunnan alaisuudesta työväenopiston tehtäväksi. Mika Waltarin 100-vuotisjuhlan kunniaksi Opistoteatteri esitti syksyllä Waltarin näytelmän Yövieras, jonka näki katsojaa. Töölön kirjastossa järjestettiin keväällä Waltari-luentosarja ja syksyllä Waltarin Helsinki -luento. 17

17 Studionäyttämö valmisti keväällä Suomi-konepistooli -produktion. Opiston 95. juhlavuoteen liittyen työväenopisto järjesti syksyllä yhteistyössä Kallio-seuran sekä opistolaisyhdistyksen kanssa kaksipäiväisen tapahtuman Missä opimme kerran työväen sivistystä Kalliossa. Pääjuhlan lisäksi tapahtumaan sisältyi näyttelyitä sekä lausunta- ja muistelutilaisuuksia. Tilaisuuksiin osallistui kaikkiaan noin 150 vierailijaa. Henkilökunta Keskisen vakituiseen henkilökuntaan kuului aluerehtori, toimistoesimies ja kolme opistosihteeriä, työnjohdollinen opistoisäntä sekä neljä opistoisäntää, kuusi opettajaa, kielten koulutussuunnittelija ja it-tukihenkilö. Keskisen alueopiston pitkäaikainen rehtori siirtyi toimintavuoden alussa osa-aikaeläkkeelle ja samalla projektiluonteisiin tehtäviin. Aluerehtorin tehtäviä hoidettiin sijaisjärjestelyin (kaksi eri sijaista) heinäkuun loppuun saakka. Vakituinen aluerehtori aloitti virassa elokuun alussa. Määräaikaisissa tehtävissä oli kaksi oppisopimusopiskelijaa (opistosihteeri ja opistoisäntä). Määräaikaisina ja työllistämistuella palkattuina opistoisäntinä työskenteli yhteensä kahdeksan henkilöä. Yksi henkilö oli työharjoittelijana opistoisännän tehtävissä. Lisäksi oli yksi opiston palkkaama määräaikainen iltavahtimestari ja tuntiperusteisessa työsuhteessa puvustonhoitaja ja esitysteknistä henkilökuntaa. Tuntipalkkainen suunnittelija oli musiikissa, kuvataiteissa sekä kotitalouden erityisryhmien opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tuntiopettajia ja luennoitsijoita oli yhteensä noin 250. Uuden aluerehtorin pitkä valintaprosessi ja henkilöstön sairaustapaukset aiheuttivat useita työjärjestelyjä ja sijaisuuksia. Yksikön yhteinen kehittämis- ja tyhy-iltapäivä pidettiin joulukuussa. 18

18 Koillinen alueopisto Opetustunteja Kursseja Luentoja...18 Kurssilaisia (kurssin suorittaneita) Toteutuneet tulot Toteutuneet menot Koilliseen suurpiiriin kuuluvat Latokartanon, Pukinmäen, Malmin, Suutarilan, Puistolan ja Jakomäen peruspiirit. Tällä hetkellä koillisen suurpiirin alueella asuu noin ihmistä. Koillisessa suurpiirissä rakennetaan uusia asuntoja. Väestömäärä kasvaa sen myötä muutamalla tuhannella ihmisellä vuonna 2013 arvioidaan koillisessa suurpiirissä asuvan noin ihmistä. Alue on lapsiperhevaltaista: joka viides on alle 15-vuotias. Vanhusten määrä on vastaavasti pienempi vain joka kymmenes asukas on yli 65-vuotias. Malmi on koillisen suurpiirin luonnollinen keskus. Kulkuyhteydet Malmin keskukseen ovat erinomaiset. Koillisen alueopiston opetus on sen vuoksi pääosin keskitetty Malmitaloon, jossa toimitaan yhteistyössä kulttuuriasiankeskuksen, kirjaston ja taidekoulujen kanssa. Malmitalossa on hyvät erityistilat kuvataiteiden ja käsityön opiskeluun. Lisäksi tietotekniikan, musiikin sekä kotitalouden opetukselle on omat tilansa. Opetusta toteutetaan päivisin ja iltaisin sekä myös viikonloppuisin ja kesäisin. Opiston omat tilat ovat tehokkaassa käytössä. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Opetustarjonta oli sisällöllisesti vaihtelevaa ja monia kohderyhmiä tavoittavaa. Koillisen alueopiston oppiainestarjontaa kehitettiin vastaamaan aiempaa paremmin alueen väestöryhmiä. Noin joka kymmenes koillisen suurpiirin aikuinen on maahanmuuttaja, joten suomen kielen opetusta lisättiin merkittävästi kotouttamisen edistämiseksi. Alueen lapsiperheet huomioitiin järjestämällä vanhemmille ja lapsille yhteisesti suunnattuja kursseja. Myös eläkeläisille järjestettiin omia kursseja. Eniten koillisen alueopiston palveluita käyttävät kuitenkin tavalliset suomalaiset ihmiset. Tyyppiopiskelijan muotokuva on osapuilleen seuraava: hän on noin vuotias nainen, joka on suorittanut vähintään perus- tai keskikoulun sekä ammatillisen tutkinnon. Hän on naimisissa ja hänellä on yhdestä kahteen lasta. Hän saapuu työväenopistoon opiskelemaan joko kieliä tai käden taitoja. Taidon karttumisen ohella hän nauttii opetuksemme sosiaalisesta ilmapiiristä, uusista tuttavuuksista sekä oppimisen ilosta. Koillisessa alueopistossa opetettiin vuonna 2008 yhteensä tuntia; 601 kurssia ja 18 yleisluentoa. Eri kursseille osallistui yhteensä kurssilaista, joista kurssin loppuun suoritti Heistä valtaosa (82 %) osallistui opetukseen säännöllisesti. Yleisluentoihin osallistui 855 kuulijaa. Tuntimääräisesti suurimmat opetusaineet olivat kielet (24 %), kuvataiteet (20 %) sekä käsityöt (19 %). Opiskelijamääräisesti vieraita kieliä opiskeli joka neljäs (27 %) opiskelija. Kuvataiteet, käden taidot ja tietotekniikka olivat opiskelijamääräisesti yhtä suosittuja ainealoja. Niitä opiskeli lähes 40 % opiskelijoista. Kotitalous ja musiikki olivat myös kysyttyjä ainealoja. Koillinen alueopisto on panostanut viime vuosina erityisesti maahanmuuttajien suomen kielen opetukseen. Suomen kielen kursseja oli 23 kappaletta, joilla opetusta toteutettiin yhteensä tuntia. Koulutukseen osallistui 455 opiskelijaa, joista vajaa kaksi kolmannesta (62 %) suoritti pitkäkestoisen, noin 60 tunnin koulutuksen loppuun. Kun huomioi maahanmuuttajien usein nopeasti muuttuvan elämäntilanteen (työllistyminen, perhetilanne, viranomaispäätökset), on koillisen alueopiston suomen kielen opetus osaltaan edistänyt erinomaisesti suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista. Henkilökunta Vakituiseen henkilökuntaan kuului aluerehtori, kielten, kuvataiteiden, kotitalouden sekä käsityön opettajat, toimistoesimies ja kaksi opistosihteeriä sekä -isäntää ja mikrotukihenkilö. Musiikin opetuksen suunnittelusta vastasi tuntipalkkainen opettaja. Vuoden aikana oli työllistettynä tai työharjoittelussa yhteensä kolme henkilöä. Ympäristöja turvallisuusasioihin keskityttiin henkilökunnan sisäisin keskusteluin; työhyvinvointia ja ergonomiaa parannettiin henkilöstökoulutuksen ja hankintojen avulla. 19

19 Läntinen alueopisto Opetustunteja Kursseja Luentoja...53 Kurssilaisia (kurssin suorittaneita) Toteutuneet tulot Toteutuneet menot Läntisen alueopiston toiminta-alue ulottuu Meilahdesta yhtäältä Lehtisaareen ja Kuusisaareen, toisaalta Konalaan ja Malminkartanoon. Alueen asukasmäärä lähentelee sataa tuhatta. Pitäjänmäen alue on Suomen suurin yhtenäinen teollisuusalue. Siellä on työssäkävijää. Pikku-Huopalahden, Kannelmäen ja Pitäjänmäen alueella on lapsiperheitä, muilla alueilla suuri osa väestöstä on ikäihmisiä. Läntinen alue on hajanainen, suuria liike- ja toimintakeskuksia ei ole. Liikenneyhteydet kaupunginosien välillä eivät ole parhaat mahdolliset. Siksi työväenopisto toimii alueella helminauhamaisesti tarjoten näin lukuisia toimipisteitä asukkaille mahdollisimman helpon kulkumatkan päässä. Omia toimitiloja on Kanneltalossa ja Pohjois-Haagassa Näyttelijäntiellä. Muut toimipaikat ovat peruskouluilla ja erilaisissa vanhustentaloissa, korttelituvissa sekä virkistyskeskuksissa. Läntisessä alueopistossa painotetaan asukaslähtöisyyttä, yhteistyötä muiden alueella toimijoiden kanssa sekä opetuspalveluiden tarjoamista eri-ikäisille kaupunkilaisille, myös ikääntyville. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Vuotta 2008 läntisessä alueopistossa leimasi Näyttelijäntie 14 kohtalo. HOK-Elannon kanssa tehtiin vuoden vuokrasopimus Näyttelijäntie 14 keskikerroksen 516 neliön tilasta. Tavoite oli jatkaa vuokrasopimusta, mutta opisto hävisi hintakilpailun ja sai pitää tilaa vain vuoden. Toinen merkittävä seikka oli koko Näyttelijäntie 14 kaikkien kolmen kerroksen putkiremontti. Tavoitteena oli saada Näyttelijäntien keskikerroksen tilat mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Tarkoitus oli tarjota monipuolista opetusta ja tehdä keskikerroksesta kaupunkilaisten olohuone. Tila profiloitiin kädentaidoille ja yleiselle hyvinvoinnille. Keksikerroksessa oli opetusta 29 kurssia, yhteensä tuntia. Läntisen alueopiston kesälukukasi toteutettiin lähes kokonaan keskikerroksessa. Opetus jatkui juhannukseen ja alkoi jo elokuun alussa. Kun keskikerroksen tilaa suunniteltiin, tavoitteena oli alueen asukkaiden ja muiden alueen toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö. Siinä onnistuttiin. Yhteistyökumppaneina oli mm. Haagan Taideseura, Hakavuoren seurakunta, Pohjois-Haagan yhteiskoulu, Pohjois-Haaga Seura ja erilaiset alueen poliittiset toimijat. Yhteistyö jatkuu, vaikka tila menetettiin. Putkiremontti haittasi koko läntisen alueopiston toimintaa kesäkuusta marraskuun lopulle. Näyttelijäntien tekstiiliopetus jouduttiin hajauttamaan eri opetustiloihin, mm. Pohjois-Haagan yhteiskouluun. Kankaankudonnan opetus kärsi eniten: kangaspuut pakattiin konttiin lähes puoleksi vuodeksi. Keksikerroksen tila osoitti putkiremontin aikana hyötynsä: sitä saatettiin käyttää opetuksen väistötilana ja irtaimiston välivarastona silloin, kun opetusta ei ollut. Toiminnan painopiste vuonna 2008 oli keskikerroksessa. Muut opiston opetuspaikat toimivat mallikkaasti. Kanneltalossa odotettiin päätöstä laajennushankkeen toteutumisesta. Tapahtumat ja näyttelyt Läntisessä alueopistossa pidettiin kaikkiaan yhdeksän konserttia: mm. Pikomalan laulajat, lauluyhtye Bellacanta ja yksinlauluryhmät esiintyivät. Kannelmäen kirkossa kuultiin joulukonsertti Sydämeeni joulun teen ja Kanneltalossa Helsinginkadun filharmonikoiden konsertti. Kanneltalon Galleriassa oli opiston kuvataideopettajien näyttely Läntisen alueopiston opiskelijoiden töitä oli esillä vaihtuvissa vitriini- ja käytävänäyttelyissä. Keskikerroksen liikuntatila toimi myös näyttelytilana. Siellä oli Esko Vesalan valokuvia, Saija ja Reijo Rantatalon Rautaa ja ryijyjä sekä Haagan taideseuran Aurinkomaalareiden maalauksia. Keskikerroksen avajaiset pidettiin ja avoin kahvitilaisuus ja tiloihin tutustuminen haagalaisille huhtikuussa. Tilaisuuksissa kävi yhteensä satakunta vierasta. Lausuntamatineoita oli kolme: Taiteiden yönä Jospa ryhtynen runolle, Korret, kaislat kahajaa ja runomatinea 2.2. Näyttelijäntiellä. Kaikkiaan alueopiston tapahtumissa oli kävijöitä noin Henkilökunta Läntisessä alueopistossa on aluerehtori, kolme opistosihteeriä, kaksi opistoisäntää ja opetuksellinen mikrotuki, joka opettaa tietotekniikkaa englanniksi ja antaa mikrotuvassa henkilökohtaista neuvontaa suomeksi englanniksi ja arabiaksi. Lisäksi alueopistossa on kielten, kuvataiteen, käsityön sekä musiikin opettajat (musiikki yhdessä pohjoisen alueopiston kanssa). Kankaankudonnan, kotitalouden ja teknisen työn opetuksen suunnittelu saadaan muista alueopistoista. Aluerehtori suunnittelee alueopiston kirjallisuudenopetuksen ja osan yhteiskunnallisten aineiden suunnittelusta. Alueopistossa on tuntipalkkaista suunnitteluvoimaa tietotekniikan, liikunnan ja yhteiskunnallisten aineiden suunnittelussa. Läntisen henkilökunta on pitänyt yhden kehittämispäivän ja kaksi turvallisuuspäivää sekä tehnyt työhyvinvointimatkan Porvooseen ja virkistysretken Kansallisoopperaan. Läntinen alueopisto on toteuttanut vaarojen arvioinnin. Ympäristö Kestävä kehitys kulkee läpäisyperiaatteella läntisen alueopiston opetuksessa. Toimistossa lajitellaan paperit ja jätteet. Kestävää kehitystä edustavat myös Opi ja auta 20

20 -kurssien tuotteet: peittoja Äiti Teresa -järjestölle, nuppupeittoja Lastenklinikalle, sukkia ja muita vaatteita SPR:lle. Maahanmuuttajat Läntisen alueen ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on suurin Kaarelassa (10,9 %). Suomea ulkomaalaisille -kurssien opetustuntimäärää on lisätty. 21