Espoon työväenopiston vuosikymmenet

Transkriptio

1 Espoon työväenopiston vuosikymmenet 1950-luku Perustaminen ja ensimmäinen työkausi Valtuusto päätti tammikuussa 1957 perustaa kuntaan kaksikielisen varttuneille nuorille ja aikuisille tarkoitetun oppilaitoksen. Espoon kunnanhallitus anoi opetusministeriöltä vahvistamispäätöksen Espoon työväenopiston työohjelmalle, ja toimilupa myönnettiin Tätä päivämäärää pidetään opiston perustamisajankohtana. Raili Kilpi ( ) valittiin Espoon työväenopiston rehtoriksi ja ensimmäinen työkausi saatiin aloitettua heti syksyllä Siinä vuonna kursseilla kävijöitä oli 709, opetustunteja 1672 ja tuntiopettajia ja luennoitsijoita Ruotsinkielisestä toiminnasta vastasi sivutoimisena apulaisrehtorina diplomiekonomi Ola Öhman luku Espoon työväenopistossa pyrittiin oppiainemäärien lisäämisen sijaan antamaan ihmisille pohjaa jatko-opiskeluille sekä ohjaamaan laadukkaaseen vapaa-ajan toimintaan Opiston käyttöön saadulle vanhalle yhteiskoululle Leppävaarassa saatiin päätoiminen vahtimestari opiskelijamäärä oli lähes kaksinkertaistunut (1391 kursseilla kävijää) ja oppituntien määrä yli kolminkertaistunut (5200 tuntia) Opiston kansliaan palkattiin toimistoapulainen. Tämän viran sai Tuulikki Gustafsson, josta reilut kaksikymmentä vuotta myöhemmin tuli Raili Kilven jälkeen työväenopiston toinen rehtori Benita Åkerlund valittiin päätoimiseksi ruotsinkieliseksi opettajaksi ja apulaisrehtoriksi Kauppalanhallitus luovutti opiston hallintaan pienen kerhohuoneiston Tapiolasta Poutapolulta ja sinne palkattiin sivutoiminen vahtimestari luku Kielikurssit monipuolistuivat, ja opetusta jaettiin eri tasoryhmiin vuotisjuhlissa Espoon kaupungin entinen koulutoimen apulaiskaupunginjohtaja ja silloinen sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Mauri Alasaari kiteytti Espoon työväenopiston täyttäneen olemassaolonsa aikana kolme tehtävää: se on tiedottanut kuntalaisille informaatiota yhteiskunnallisista ja kulttuuripoliittisista kysymyksistä, ollut väylä täydennys- ja uudelleenkoulutukselle sekä antanut lukuisille yksilöille virikkeitä ja innostusta omaehtoiseen henkiseen virkistykseen ja opiskeluun. 1

2 1974 Opistolle saatiin ensimmäinen päätoiminen kieltenopettaja Kristiina Roos Rimpinen. Uusina kielinä opetusohjelmaan ilmestyivät ranska ja unkari. Kieli valikoimaan kuuluivat tuolloin myös viro, espanja, esperanto, italia ja venäjä. Roos oli opiston ensimmäinen päätoiminen työntekijä, jonka vastuualueeseen kuului ainoastaan opetustehtäviä Opistolle saatiin päätoiminen johtavan opettajan virka yhteiskunnallis-humanistiin aineisiin. Virkaan sekä samalla Tapiolan osaston johtajaksi valittiin Tuulikki Gustafsson. Opetuksen määrä ja laatu kohenivat, ja uusia opintopiirejä järjestettiin muun muassa kuluttajatiedosta, kansainvälisistä asioista, kehitysmaista sekä arjen ihmissuhteista. Päätoiminen suunnittelijaopettaja taide- ja ilmaisuaineeseen saatiin opiston 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Virkaa hoitamaan tulleen Maisa Huuhkan aikana taideopetuksessa kokeiltiin kurssien jakoa eri taitotasoihin kielten tapaan. Kysymyksessä oli valtakunnallinen pioneerihanke, ja kokeilu osoittautui onnistuneeksi luku Päätoimisten opettajien määrä lisääntyi ja uusia päätoimisia tai tilapäisiä virkoja saatiin muun muassa harvinaisiin kieliin kuten kreikkaan ja viittomakieleen, romaanisiin kieliin, musiikkiin, liikuntaan, luonnontieteisiin ja tietotekniikkaan sekä teknisiin aineisiin Käsitöihin saatiin päätoimisen opettajan virka, johon valittiin Kaarina Tolvanen. Hänen vastuulleen kuuluivat sekä tekstiilityö- että puutyökurssit ja myös konekirjoitus Espoon työväenopiston liikuntakurssien taso nousi, kun taloon rekrytoitiin virolaissyntyinen Ebe Oviir. Espoonlahden osastonjohtajan tehtävien hoitoon saatiin uusi virka, jolloin työtä muiden tehtäviensä ohella hoitanut apulaisrehtori saattoi keskittyä vain ruotsinkielisen osaston kehittämiseen. Toimeen palkattu Eeva-Inkeri Sirelius toi opistolle inhimillisen kasvun seminaarin, jota järjestettiin yhteistyössä Kriittisen korkeakoulun kanssa ja josta tuli hyvin suosittu Opiston toiseksi rehtoriksi valittiin Tuulikki Gustafsson, joka oli aloittanut työnsä Espoon työväenopistolla jo vuonna luku Maahanmuuttajien määrä Espoossa on kasvanut voimakkaasti 1990-luvulta lähtien Maahanmuuttajakoulutus aloitettiin Espoon työväenopistossa osana työvoimatoimistojen kanssa toteutettua työvoimapoliittista koulutusta. Alkuun nämä kurssit olivat pääasiassa suomen kielen kursseja, mutta niiden opetussisältöihin kuului myös perusasioita Suomen historiasta, kulttuurista, yhteiskunnasta, koulutus- ja sosiaaliturvajärjestelmästä sekä työnhausta. 2

3 1993 Kursseille ilmoittautumiset siirrettiin ensimmäisten joukossa puhelinilmoittautumiseen Maahanmuuttajille järjestettiin ensimmäistä kertaa erillisiä työllistymiskursseja, joissa harjoiteltiin työhakuprosessia sekä vierailtiin monissa espoolaisissa yrityksissä luku Uusi aikakausi opistolle Yksi aikakausi päättyi, kun Tuulikki Gustafsson jäi vuonna 2002 eläkkeelle ja hänen tilalleen valittiin länsiuusmaalaisen Hiiden opiston rehtori Tarja Lang. Uuden rehtorin oli määrä toteuttaa laaja organisaatiomuutos, ja tehtävään valitulla Langilla oli vastaavanlaista kokemusta pienemmässä mittakaavassa jo aikaisemmista työtehtävistä. Tätä ennen muutoksen tuulet olivat puhaltaneet koko Espoon kaupungin hallinnossa, ja kaupungin johtoa oli uudistettu pitkin lukua Kursseille ilmoittautumiset siirrettiin Internet-ilmoittautumiseen Uusi tiimipohjainen organisaatiorakenne otettiin käyttöön. Muutoksessa luovuttiin alueellisista osastonjohtajista, jolloin hajautetusta hallinnosta siirryttiin keskitettyyn hallintomalliin ja opettajat järjestettiin ainealueittain tiimeihin juhlavuoden alkaessa tämä organisaatiomuutos alkoi kantaa hedelmää, sillä yhteistyö sekä opiston sisällä että osana Espoon yleistä hallintoa on alkanut toimia aikaisempaa paremmin. Ruotsikielinen opistolaisyhdistys Esbo Arbis Svenska täytti jo 40 vuotta Opisto muutti uusiin tiloihin Mäkkylään, Leppävaaraan luku Uusia haasteita opistolle 2010 Osaamis- ja kehittämistiimi perustettiin. Tiimin tehtävänä on opiston strategisia linjauksia edistävä kehittämis- ja suunnittelutyö, ja sen toiminta vahvistaa sekä suomen- että ruotsinkielistä opetusta Kasvatustieteen maisterin Tarja Langin väitös Myyttisestä sankarirehtorista opistoäidiksi ja manageriksi Sukupuolen näkökulma kansalais- ja työväenopiston johtajuuteen tarkastettiin tammikuussa Helsingin yliopistossa. 3

4 2012 Espoon työväenopisto juhlisti 55-vuotista olemassaoloaan. Tänä vuonna kursseilla kävijöitä oli 51375, kurssimäärä 2909, tunteja ja opettajia sekä luennoitsijoita 758. Saman vuoden syksyllä perustettiin Centro-tiimi. Sen tehtävänä on vastata opiston alueellisten asiakaspalvelutoimintojen, opiskelijarekrytoinnin ja -ohjauksen, tilahallinnoinnin, tiedotuksen, markkinoinnin sekä henkilöstöhallinnon kehittämisestä, toteuttamisesta ja kohdentamisesta. Rehtori Apulaisrehtori Raili Kilpi ( ) Ola Öhman ( ) Tuulikki Gustafsson ( ) Benita Åkerlund ( ) Tarja Lang (2002 ) Ingegerd Appelqvist ( ) Ann-Christine Stenbacka(2009 ) 4

5 Opetusministeriön päätös 1957: 5

6 6

7 7