PORIN SEUDUN PARAS-KAUPUNKISEUTUSUUNNITELMA

Transkriptio

1 1 PORIN SEUDUN PARAS-KAUPUNKISEUTUSUUNNITELMA Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen nykytila ja kehittämistarve. Miten suunnitelmassa on arvioitu: 1) maankäytön Ulvilalla, Luvialla, Pomarkulla ja Nakkilalla on yhteinen aluearkkitehti. Noormarkulla on sopimus kaavoituspalvelujen ostosta Porista. Seudulla toimii maankäytön viranhaltijayhteistyöryhmä(karma), joka on todennut, että omien henkilöresurssien puutteessa kunnat palkkaavat maankäytön suunnitteluun konsultteja, joiden kilpailuttaminen ja ohjaaminen vaativat suuren työpanoksen. Osa kunnista on antanut yhteisiä lausuntoja ja kannaottoja esimerkiksi maakuntakaavan valmisteluprosessissa. Kaupunkiseutusuunnitelmassa todetaan, että maankäytön yhteistyötä tiivistetään merkittävästi laatimalla seudulle rakennemalli eli eräänlainen seudullinen yleiskaava, jossa sovitetaan yhteen maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluiden kehittämistarpeet. 2)asumisen Porin seudulla on käytössä yhteinen nettipohjainen vuokra-asuntopalvelu ja sopimus valtion asuntolainojen yhteisestä hausta. Yhteinen asuntopolitiikka-asiakirja laadittiin ensimmäisen kerran vuonna 2002, viimeisin versio päivitettiin vuoden 2007 alussa. Tiivistä yhteistyötä on tehty lisäksi mm. tyhjien asuntojen vähentämisessä (Porin seudun kuntien yhteinen käyttöasteprojekti tyhjien asuntojen määrän vähentämiseksi). Tulokset ovat olleet erinomaisia. Tulevaisuuden haasteena on asuntokannan ja asuntopoliittisten kehittämispäätösten sopeuttaminen vastaamaan tulevia väestön elinkaaren ja väestörakenteen muutoksia. 3) liikenteen yhteensovittamisen nykytilaa ja kehittämistarvetta seudulla? Porin seudulla on tehty laajoja yhteisiä liikennesuunnitelmia (POLIS-hankkeet), joihin sisältyy kehittämistarpeita. POLIStyön jälkeen tehtiin lähes suorana jatkona Satakunnan maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, jonka osana on allekirjoitettu aiesopimukset tavoitteista ja jatkotoimenpiteistä. Liikennejärjestelmäsuunnitelman myötä liikenneasioissa on saavutettu yhteinen tahtotila asioiden ratkomiseen. Seudullisesti on palkattu henkilöliikennelogistikko, jonka toiminta suunnitellaan laajennettavan maakunnalliseksi. Kaupunkiseudun kilpailukyky edellyttää toimivaa maankäytön ja liikenteen yhteensopivuutta. Yhteisten liikennesuunnitelmien toteutukseen ei ole löytynyt rahoituspohjaa, joten edunvalvontaa tulee tiivistää ja terävöittää. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on myös asetettu haastavia tavoitteita joukkoliikenteelle. Kunnallisten palveluiden kuntarajat ylittävän käytön nykytila ja kehittämistarve. Miten suunnitelmassa on arvioitu kunnallisten palveluiden kuntarajat ylittävän käytön nykytilaa ja kehittämistarvetta seudulla? Missä palveluissa? Millä tavalla? Kunnallisten palvelujen taso on onnistuttu säilyttämään toistaiseksi Porin seudulla varsin hyvänä. Palvelujen turvaaminen on kuitenkin suurien haasteiden edessä. Kuntien taloudelliseen asemaan tulee merkittävästi vaikuttamaan huoltosuhteen heikkeneminen ja suurten ikäluokkien eläköityminen. Henkilöstön rekrytointitarve vuoteen 2020 mennessä on KEVA:n ennusteen mukaan kunnissa yli Myös isoilla kuntayhtymillä on rekrytointitarpeita. PARAS-valmisteluryhmässä on todettu, että nykyisillä tuotanto- ja toimintamalleilla kasvavia palvelutarpeita on mahdotonta toteuttaa. Seudulla on kaksi terveydenhuollon kuntayhtymää asukkaan väestöpohja toteutuu näistä toisessa eli Keski- Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä. Väestöpohjatavoite toteutuu myös Porin kaupungin osalta. Terveydenhuollossa on nykyisin useita palveluja, jotka on keskitetty Poriin. Toiminta on sopimusperusteista kuten esimerkiksi terveyskeskuksen ilta- ja viikonloppupäivystys sekä hammashuollon päivystys. Keskitettyjen palvelujen tuottajana on useimmiten Porin terveysvirasto. Sosiaalitoimessa on kuntien välisiä löyhiä sopimuksia keskitetyissä palveluissa kuten päihdehuollossa ja perheneuvolassa. Satakunnan sosiaalipäivystys laajeni maakunnalliseksi vuoden 2007 alusta. Muutoin kehittämisen periaatteena ovat olleet pilottihankkeet. Hanketyössä kehitettyjä toimintamalleja on vakinaistettu, tästä ovat esimerkkinä kiertävät erityislastentarhaopettajat. Kuntien yhteistyönä on viime vuosina tehty laaja-alaista tuotteistamisja laatujärjestelmätyötä. Hankkeita toteutetaan yhdessä paikallisten yliopistoyksiköiden, oppilaitosten ja kehittämisyksiköiden kanssa. Tuloksia on käytetty sekä kuntien oman toiminnan kehittämiseen että sopimusten pohjana. Sekä sosiaaliettä terveystoimen nykyinen yhteistoimintamalli on sirpaleinen ja sopimukset koskevat eri palveluja eri kuntien välillä. Opetustoimessa on nykyisin sopimuspohjaista yhteistyötä joistakin pienempiä oppilasryhmiä koskevista palveluista. Näitä ovat esimerkiksi erityisopetus, ruotsinkielinen peruskoulu ja englanninkielinen opetus. Laajaa yhteistyötä on tehty myös mm. täydennyskoulutuksen, työhyvinvoinnin ja opinto-ohjauksen kehittämisessä. Seutuyhteistyön kustannus- ja taloudellinen vaikuttavuus on kuitenkin jäänyt tähän mennessä vähäiseksi. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen osalta ollaan tiivistämässä koulutuksen järjestäjäverkkoa. Kirjastoyhteistyötä tehdään laajasti ja Porin kaupunginkirjaston johdolla on tehty selvitys maakunnan kirjastoyhteistyön tiivistämisestä. Kulttuuritoiminta on kunnissa vilkasta, mutta hajanaista. Suurimmat kulttuurilaitokset ja lasten kulttuurikeskus toimivat Porissa. Yhdyskuntapalveluissa yhteistoimintaa on tehty palveluprosesseja kehittämällä, sopimuspohjalta sekä yhteisissä organisaatioissa. Esimerkiksi rakennuttamisen osalta on kehitetty tilatarveselvitysmalli. Jätteiden vastaanotosta vastaa seudullinen Porin Jätehuolto. Porin Vedellä on lukuisa yhteistyösopimuksia naapurikuntien kanssa.

2 2 Elinkeinopolitiikasta vastaa jo nyt seudun yhteinen kehittämisyhtiö Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy (POSEK Oy), jonka uusi elinkeinostrategia on hyväksytty vuonna Vuoden 2007 PARAS-valmistelussa määriteltiin lisäksi yhteisen edunvalvontatoiminnan periaatteet. Yrityspalvelu Enter tarjoaa aloittavalle yrittäjälle mahdollisuuden hoitaa kaikki yrityksen perustamiseen ja sen ensiaskeliin liittyvät suunnitelmat, laskelmat ja asiakirjat yhdessä paikassa. Seudun matkailun kehittämistä ja markkinointia koordinoi Porin Seudun Matkailu Oy (Maisa Oy). Palveluyhteistyöstä voidaan mainita myös seuraavat: - Seudullinen talous- ja velkaneuvonta - Retkikeskus Sataseitti - Länsi-Suomen TV- ja elokuvakeskus Villilä - Satafood-kehittämistoiminta - Maakunnallinen sosiaalipäivystys - Maakunnallinen lastensuojelun kehittämiskeskus - Sosiaalitoimen palvelusetelin käyttöönotto - Yhteisen seudullisen vanhustenhuollon laatujärjestelmän kehittäminen - Laaja-alainen palveluiden sisältö- ja laatujärjestelmätyö - Seudullinen hankintayhteistyö ja tilaajaosaamisen lisääminen - Haja-asutusalueiden kehittäminen (Karhuseutu ry ja Leader-ohjelma) - Erityisopettajien koulutus Satakunnassa - Porin lastenkulttuurikeskuksen ja Satakunnan lastenkulttuuriverkoston tekemä maakunnallinen lastenkulttuurin kehittämistyö - Länsi-Suomen Taloustuki Oy tuottaa eräiden kuntien ja kuntayhtymien talouspalvelut Kuntarajat ylittävistä palveluista puhuttaessa on korostettava, että julkisen sektorin palvelutarjonta muodostaa vain osan kuntalaisten käyttämistä palveluista. Itse asiassa yksityinen sektori tuottaa valtaosan kuntalaisten päivittäin käyttämistä palveluista. Näiden yksityissektorin palveluiden osalta on kuntarajat ylittävä käyttö Porinkin seudulla jo todellisuutta. Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen parantamisen tavoitteet ja keinot seudulla. 1) Mitä tavoitteita kunnat ovat asettaneet seuraavien asioiden yhteensovittamisen parantamiseksi seudulla? Porin seudun kuntien välisessä yhteistyössä ja myös Porin kaupunkiseutusuunnitelmassa erityisen tärkeäksi asiaksi on noussut paikallisten ominaispiirteinen mukainen profiloituminen, maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen. Kuntien välisellä yhdyskuntasuunnittelun yhteistyöllä voidaan kehittää kokonaisvaltaisia ratkaisuja siten, että kaupunkirakenne infrastruktuuri, palvelut ja yhteydet toimivat tehokkaasti. Porin kaupunkiseutu muodostaa varsin yhtenäisen työssäkäyntialueen. Naapurikunnissa työssäkäynti on yleistä ja samoin asiointi. Porin seutukunnan yhteistyössä onkin edelleen tarpeen kehittää työnjakoa ja erikoistumista kaupunkiseudun asukkaiden ja yritysten näkökulmasta. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa, toteutuksessa ja toiminnassa on tarpeen kehittää yhteisesti toimivia menettelytapoja sekä hyviä tuotteita ja palveluja. Porin kaupunkiseudulla on tarpeen yhdistää voimavaroja kaupunkiseutujen välisen kilpailun ja myös elinympäristön laadun näkökulmasta. Yhteistyön tiivistämiseksi on määritelty seuraavat tavoitteet. Tavoiteet on myös priorisoitu itse kaupunkiseutusuunnitelmassa. - Strategisten valintojen tekeminen vahvuuksien ja vetovoiman lisäämiseksi - Toimintamallien ja yhteistyön tiivistäminen sekä toimintamallien muuttaminen - Resurssien suuntaaminen toiminnan vaikuttavuuteen Kärkitavoitteena: - Porin seudun rakennemallin laatiminen - Seudun asuntokannan arvioiminen - Asuntotuotannon ohjelmoiminen - Erityisryhmien asumispalvelujen kehittäminen A) Vanhusten ja vaikeavammaisten palveluasuminen B) Muut erityisryhmät C) Sosiaalinen isännöinti - Porin seudun asuntoalueiden viihtyvyys- ja vetovoimatekijöiden määrittäminen sekä seutu- ja kuntakohtaisten asumisprofiilien laatiminen - Asuinalueiden kehittämisprojektien toteuttaminen - Vuokra-asuntojen sähköisen hakujärjestelmän edelleen kehittäminen - Asunto-organisaation kehittäminen - Maaseutumaisten alueiden kehittäminen

3 3 - Seutu- ja kuntakohtaiset asumisprofiilit - Seudullinen hissiohjelma - Palveluasuntostrategia - Liikenneväylämäärärahojen lisääminen - Valtateiden tason parantaminen - Liikenneturvallisuuden parantaminen - Liikenteen päästöjen hallittu vähentäminen - Laaja-alaisen yhteistyön lisääminen - Elinkeinoelämän kuljetusten turvaaminen - Liikenneväylämäärärahat ja edunvalvonta - Seudullinen yhteistyö - Liikenneturvallisuus Joukkoliikenne - Kuntien vastuun lisääminen joukkoliikenteestä - Toimivan työmatkaliikenteen kehittäminen - Houkutteleva työsuhdelippu - Erityispalveluiden käytöönotto - Yhteinen ammattilainen kuntien käyttöön - Joukkoliikennekäytävät ja linjastot toimiviksi - Laaja-alaisen yhteistyön tehostaminen - Houkutteleva lippujärjestelmä - Ollaan kuulolla matkapalvelukeskuksen perustamisessa - Joukkoliikenteen toimintaympäristön turvaaminen - Oikea viestintä - Rautatieliikenteestä vaihtoehto - Lentoliikenneyhteyksien säilyttäminen nykytasolla - Kuntien vastuun lisääminen joukkoliikenteestä - Edunvalvonta - Toimiva työmatkaliikenne - Maakunnallinen henkilöliikennelogistikko Mitä keinoja käyttäen kunnat ovat päättäneet parantaa a) maankäytön b) asumisen ja c) liikenteen yhteensovittamista seudulla verrattuna nykytilaan? Yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi laaditaan Porin kaupunkiseudun rakennemalli (seudullinen yleiskaava), jossa sidotaan Kokemäenjokilaakson suuntainen nauhamainen kehittämisvyöhyke rannikon suuntaisen vyöhykkeen kanssa rusetiksi. Rakennemallissa sovitetaan yhteen Porin kaupunkiseudun maankäytön, asumisen, liikenteen ja rajat ylittävien palveluiden tulevaisuuden haasteet ja tavoitteet. Rajat ylittävien palveluiden käytöstä työstetään yhdyskuntarakennetta, asumis- ja työpaikkojen sijaintia ja yhteyksiä hyödyntäviä ja kehittäviä toimintamalleja. Porin seudulla on runsaasti kuntien asemakaavoissa osoittamia rakentamattomia tontteja. Tonttikapasiteetista tehdään yhteenveto tonttityypeittäin. Yhteenvetoa voidaan käyttää hyväksi maankäytön suunnittelussa ja seudun markkinoinnissa. Kaupunkiseutusuunnitelmasta laaditaan vuosittainen toteuttamissuunnitelma, jossa asetetaan yksityiskohtaiset lyhyen aikavälin tavoitteet sekä määritellään konkreettiset keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelman toteuttaminen kytketään muuhun seudulliseen yhteistyöhön, jota ollaan uudistamassa. Maankäytön yhteistyön ytimessä on Porin kaupunkiseudun rakennemallin laatiminen (seudullinen yleiskaava ). Laadinta tehdään laajassa ja vuorovaikutteisessa yhteistyöprosessissa, johon otetaan mukaan paitsi kuntien ja muun julkisen sektorin edustus myös yritykset ja yrittäjäjärjestöt sekä kolmas sektori. Rakenenmallista järjestetään tarvittaessa seudun asukkaille tiedotus- ja kuulemistilaisuuksia. Rakennemall koostuu seuraavista osioista: - Puutarhakaupunkimaisen rakenteen ja omaleimaisten asutuskeskittymien hyödyntäminen - Yhdyskuntasuunnittelun hyödyntäminen yritystoiminnan tukemisessa ja kehittämisessä (Satakunnan Dynamo) - Palvelurakennesuunnitelma ohjaamaan palvelujen sijoitusta ja järjestämistä - Seudullisen liikunnan ja virkistyksen yleissuunnitelman toteuttaminen

4 4 - Joukkoliikenteen laatukäytävien kehittäminen - Yleispiirteinen elinympäristöohjelma - Seudullinen kaavoituskatsaus rakennemallin toteutusvälineenä - Yhteenveto kuntien vapaista tonteista ja kehittämiskohteiden kapasiteetista Asumisen osalta keskeisimmät keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ovat: - Kuntien asuntopoliittisen työryhmän toiminnan suuntaaminen ja terävöittäminen yhteisen asuntopolitiikan totetuttamiseksi - Hankkeiden projektoiminen ja rahoitusratkaisujen löytäminen (mm. Lähiöohjelma, ARA-rahoitus) - Eri toimijoiden välisen verkostomaisen yhteistyön lisääminen ja kehittäminen Liikenteen ja joukkoliikenteen osalta keskeisimmät keinot ovat seuraavat: - Edunvalvonnan tehostaminen ja terävöittäminen - Laaja-alaisen yhteistyön lisääminen - Kuntien joukkoliikenteen kehittämisen tahtotilan terävöittäminen ja konkretisoiminen Kuntarajat ylittävien kunnallisten palvelujen käytön parantaminen seudulla. 1) Mitä tavoitteita kunnat ovat asettaneet kuntarajat ylittävän kunnallisten palveluiden käytön parantamiselle seudulla? Kuntarajat ylittävän kunnallisten palveluiden käyttöä on päätetty parantaa ja lisätä seuraavien tavoitteiden kautta: - Kuntaliitoksista tiedottamisen lisääminen - Yhteisten palveluorganisaatioiden luominen - Strategisen yhteistyön tiivistäminen ja uudelleen arvioiminen - Toiminnallisen ja toimialakohtaisen yhteistyön lisääminen - Yhteisten sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden luominen Porin kaupungin ja sen lähikuntien sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue Mahdollisten kuntaliitosten kautta tapahtuva soisaali- ja terveydenhuollon rakenteellinen uudelleen organisointi - Toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen 2) Missä palveluissa kunnallisten palveluiden käyttöä kuntarajat ylittäen on seudulla päätetty parantaa verrattuna nykytilaan? Kunnallisten palveluiden kuntarajat ylittävää käyttöä ja käytön suunnittelua on päätetty lisätä seuraavasti: - Porin ja naapurikuntien sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue aloittaa toimintansa vuoden 2010 alusta. - Toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjämallia kehitetään ja yhteistyötä tiivistetään asteittain siten, että tavoitteena on yhden järjestäjän malli vuoden 2013 alusta. - Työterveyshuollon seudullinen (mukana osa kunnista) liikelaitos aloittaa toimintansa vuoden 2009 alusta. - Porin Luotsinmäen jätevedenpuhdistamon yhteiskäyttö lähikuntien ( Harjavalta, Kiukainen, Nakkila, Ulvila ) ja teollisuuslaitosten kanssa aloitetaan vuoden 2010 kuluessa. - Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa selvitetään sijaisyhteistyön ( sijaispankki ) tiivistämisen mahdollisuudet. - Porin seudun kunnat myötävaikuttavat omalta osaltaan Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan erityishuoltopiirin yhdistymiseen. Tavoitteena on, että yhdistyminen astuu voimaan vuoden 2009 alusta. - Seudullisen yhteistyön uudistamisprosessin yhteydessä ja kuntaliitosselvitysten lopputulosten selvittyä arvioidaan yhteisen seudullisen palvelustrategian laatimisen tarve. - Viimeistellään selvitys alueellisen vesihuoltolaitoksen perustamisedellytyksistä vuoden 2008 loppuun mennessä. - Vuoden 2008 alussa valmistuneen seudullisen liikunnan ja virkistyksen yleissuunnitelman toteuttaminen aloitetaan ja se kytketään valmisteltavaan rakennemalliin. - Porin kihlakunnan alueen kuntien turvallisuussuunnitelman toteuttaminen aloitetaan ja yhteistyötä muiden kuntien valmisteluun tiivistetään. - Ruokahuollon yhteinen seudullinen tietojärjestelmä otetaan asteittain käyttöön vuoden 2009 kuluessa. - Perustetaan työryhmä kartoittamaan seudullisen ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa tehtävän IT-yhteistyön tiivistämisen mahdollisuudet. - Seudullisesti toteutetun vanhustenhuollon laatujärjestelmän sertifiointi aloitetaan yksittäisissä kunnissa vuoden 2008 kuluessa. Tavoitteena on saada vanhustenhuollon organisaatiot sertifioitua kokonaisuudessaan vuoden 2010 loppuun mennessä. - Päivähoidon seudullinen sopimuspohjainen yhteistyö aloitetaan vuoden 2008 kuluessa.

5 5 3) Millä tavalla kunnallisten palveluiden käyttöä kuntarajat ylittäen on seudulla päätetty parantaa verrattuna nykytilaan? Porin seudulla on tällä hetkellä käynnissä useita eri tyyppisiä palveluyhteistyön tiivistämiseen ja kuntarajat ylittävän palvelujen käytön lisäämiseen tähtääviä valmisteluprosesseja, jotka muodostavat eräänlaisen hierarkisen keinovalikoiman. Valmistelulla pyritään saamaan lisää voimavaroja kuntien palvelujen järjestämiseen. Nämä valmisteluprosessit voidaan jaotella seuraavasti: - Kuntaliitosten tekeminen - Yhteisten palveluorganisaatioiden luominen (yhteistoiminta-alue, kuntayhtymä, liikelaitos, yhtiö jne.) - Strategisen yhteistyö syventäminen (rakennemalli, palvelustrategia jne.) - Toiminnallisen yhteistyön liääminen (toimialakohtaiset, yksittäiset yhteistyökohteet) Suunnitelman toteutus 1) Miten suunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden toteuttaminen on organisoitu? Toteuttaminen kytketään muuhun seutuyhteistyöhön. Suunnitelmasta laaditaan vuosittainen toteuttamissuunnitelma, jossa asetetaan yksityiskohtaiset ja konkreettiset vuosittaiset tavoitteet. Suunnitelman toteuttamis- ja ohjelmointivastuu on kuntajohtajista koostuvalla karhukuntatoimikunnalla. Käytännön työstä ja toteuttamisesta vastaa karhukuntien maankäytön ja asumisen viranhaltijatyöryhmä (KARMA), jonka työ resursoidaan riittävästi. 2) Missä aikataulussa suunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet toteutetaan? Kaupunkiseutusuunnitelmassa on lyhyen tähtäimen (esim. osa palveluyhteistyöstä), keskipitkän aikavälin (esim. strategiatyö, rakennemallin laatiminen) ja pitkän aikavälin (esim. liikenneväylät ja rakennemallin toetuttaminen) tavoitteita. Suunnitelman sisältämien toimenpiteiden aikataulutus konkretisoidaan vuosittain laadittavassa toteuttamissuunnitelmassa. 3) Minkälaisia resursseja suunnitelman toteuttaminen edellyttää? Suunnitelman edellyttämä valmistelu- ja suunnittelutyö kytketään muuhun seudulliseen yhteistyöhön. Seudullisen yhteistyön uudistaminen on käynnissä, joten resurssoinnin tarve on vielä täsmentymättä. Valmistelutyön ja yleisuunnittelun osalta ei lisäresursoinnin tarve ole merkittävä. Yksittäisiä toimenpiteitä hankkeistetaan, jolloin niitä tehdään paitsi kuntien myös ulkopuolisen hankerahoituksen avulla. Erityisesti liikennetavoitteiden toteuttamisen osalta tarvitaan selkeitä valtion lisäpanostuksia ja valtakunnallisia toimenpiteitä. 4) Miten suunnitelman toteuttamisen seuranta ja arviointi on järjestetty seudulla? Pääkaupunkiseudulle: Miten suunnitelmassa on otettu huomioon jo käynnissä olevat yhteistyön kehittämishankkeet? PARAS-kaupunkiseutusuunnitelman seuranta ja arviointi kytketään muuhun seutuyhteistyöhön. Seutuyhteistyön uudistamisprosessi on käynnissä ja alustavana linjauksena on terävöittää poliittista ohjausta perustamalla ensisijaisesti kunnanhallitusten puheenjohtajista koostuva seutuneuvosto/hallitus, jolle asioita valmistelee karhukuntatoimikunta. Tarkoituksena on, että kaupunkiseutusuunnitelman kokonaisseurannasta ja arvioinnista vastaa perustettava seutuneuvosto/hallitus, joka hyväksyy vuosittaisen toteuttamissuunnitelman ja jolle raportoidaan säännöllisesti tavoitteiden toteutumisesta. Seuranta sekä arviointi kytketään myös kunnanvaltuustojen strategiatyöskentelyyn, ja valtuustoille raportoidaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä suunnitelman toteutumisesta. 1) Miten suunnitelman valmistelu seudulla organisoitiin? Kaupunkiseutusuunnitelma on laadittu laajassa vuorovaikutusprosessissa. Kaikki Porin seudun 11 kuntaa ovat osallistuneet suunnitelman laatimiseen. Seutuun kuuluvat Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori, Ulvila sekä Vampula. Suunnitelma kattaa näin ollen lain edellyttämää laajemman maantieteellisen alueen. Laissa mainituista kunnista ei ole mukana Siikainen, sillä se on ilmoittanut suuntautuvansa Pohjois-Satakuntaan. Suunnitelman varsinaisen laadintatyön on tehnyt työryhmä, jossa on ollut edustus kaikista seudun kunnista. Laadinnan kokonaisvastuu on ollut kuntajohtajista koostuvalla valmisteluryhmällä. Suunnitelman on käsitellyt ja hyväksynyt kuntien johtavista luottamushenkilöistä koostunut 44-jäseninen ohjausryhmä. Suunnitelma tullaan hyväksymään kesän kuluessa kunnanvaltuustoissa. 2) Miten suunnitelman valmistelu on toteutettu yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa? Varsinaisen laadintatyön tehneessä työryhmässä on ollut myös henkilöstön edustus. 3) Mitä muita yhteistyötahoja osallistui suunnitelman valmisteluun? Satakuntaliitto ja Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy osallistuivat edellä mainitun työryhmän työskentelyyn.